Yrittäjyyskasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009
2 Kaikki oikeudet pidetään Tekijät: Aakko Erno Aittola Karoliina Haarala Tuija Hannula Annukka Hukkanen Jarmo Hukkanen Nina Hämäläinen Marjo Juntunen Tarja Juutilainen Kirsi Jyrinki Riitta Kananen Henri Karvonen Katja Kuona Marja Kälkiäinen Tiina Lahti Jonna Leinonen Eeva Moilanen Jani Naumanen Jani Pellonpää Marja Pyykkönen Juuso Rinta-Hiiro Tiina Rintamäki Mikko Rissanen Elisa Saarinen Emmi Salmi Henna Salmi Ida Salo Janika Saukko Heikki Sorvoja Saila Sundqvist Sohvi Tölli Seija Vartiainen Unna Vilponen Laura Vollakka Anne-Maarit Väisänen Aino-Mari Taitto ja kuvitus: Lohi Aki (kannen kuva) Pyhtilä Johanna Päätoimittaja: Ville Manninen Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Syksy 2009
3 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 KÄSITEANALYYSI... 7 ÄIDINKIELI... 13 1 Kotiseudun juuret... 14 2 Kotiseudun juuret projekti, tiedonhaku... 16 3 Kotiseudun juuret projekti, haastatteluun valmistautuminen... 18 4 Kotiseudun juuret projekti, haastattelujen toteuttaminen... 20 5 Kotiseudun juuret projektin julkaisun työstäminen... 22 6 Kotiseudun juuret projekti, julkistamistilaisuuden suunnittelu. 24 1 Kirja... 26 2 Mainos... 28 3 Teemalehti... 30 4 Kuunnelma... 32 5 Paikallisteatteriin tutustuminen... 34 6 Väittely... 36 MATEMATIIKKA... 39 1 Pähkäillen, tehden ja uutta oivaltaen... 40 2 Pyöräretki... 42 3 Leivontaa murtolukujen kera... 44 4 Lämpötilat ja sääennusteet... 46 5 Ostoslistan laatiminen... 48 6 Viihdytään koulussa!... 50 1 Diagrammeihin ja taulukoihin tutustuminen... 52 2 Budjetti... 54 3 Markkinointi ja rahankeruu... 56 4 Diagrammien ja taulukoiden laatiminen... 58 5 Sanomalehtitehtävät... 60 6 Yritysvierailu... 62 1 Matematiikan tehtäväpaketin työstäminen yrittäjyyskasvatuksen menetelmin... 64 2 Materiaalin työstämisen harjoittelua tietokoneella... 66 3 Matematiikan oheismateriaalin työstämisen jatkaminen... 68 4 Graafikon vierailu sekä tehtävien työstämisen jatkaminen... 70
4 5 Matematiikan oheismateriaalin koostaminen... 72 6 Tehtäväpaketin julkaiseminen... 74 7 Projektin arvioiminen ja työn loppuun saattaminen... 76 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO... 79 1 Maidon matka navetasta ruokapöytään... 80 2 Sähkö... 82 3 Elämää vesissä: oppilaat kalakauppiaina... 84 4 Veden kiertokulku... 86 5 Veden kiertokulku... 88 1 Pellosta pöytään... 90 2 Kasvien kasvu ja yhteyttäminen... 92 3 Ravintoketju... 94 4 Eläinten sopeutuminen ympäristöön, tutustumismatka... 96 5 Eläinten ja kasvien lisääntyminen... 98 1 Luokan oppimateriaalin valmistaminen ryhmätyönä... 100 2 Ilmaston piirteitä - ilmastodiagrammit... 102 3 Ilmaston merkitys kasvillisuuteen... 104 4 Ihmisten elinolosuhteiden riippuvuus ilmastosta ja kasvillisuudesta -elinkeinoja ympäri maailmaa... 106 5 Ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä... 108 6 Kulttuuri ja uskonnot... 110 LIITTEET (2 kappaletta)
5 Esipuhe Tasaisin väliajoin herää keskustelua siitä, mikä on koulun tehtävä. Lähes aina tällöin myös kuulee puheenvuoroja, joissa epäillään koulun tuottavan kirjaviisaita aikuisia, joista ei ole käytännön töihin. Siirtyminen kaikille yhteiseen peruskouluun ja luokanopettajien koulutuksen nostaminen yliopistotasoiseksi ovat osaltaan johtaneet tähän suuntaan. Opetus on muuttunut teoreettisemmaksi. Ilmaisen koulutuksen tarjoaminen koko ikäluokalle on valtiolta sijoitustoimintaa, jolle odotetaan tuottoa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee jokaisen työikäisen ja - kykyisen panosta, jotta heikkenevä huoltosuhde pystytään pitämään aisoissa. Peruskoulun jälkeen kuitenkin jopa yli 4000 nuorta jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa ja joutuu syrjäytymisuhan alle. Toisaalta yrittäjyyskasvatusta voi lähestyä pedagogisestikin. Oppiaineksen jakaminen oppiaineisiin saattaa rajoittaa oppilaan ja opettajan kokonaisnäkemyksen syntymistä. Maailma ei ole jakautunut kauniisti oppiainejaon mukaisesti, vaan ratkaisemista vaativat pulmat ovat usein monitahoisia ja -mutkaisia. Siksi aihekokonaisuuksien kautta opetettavan asian lähestyminen voi tuoda uutta näkemystä ja syvyyttä oppimiseen. Kenties näin myös saavutetaan syvempää oppimista ja opitun tiedon siirtäminen on helpompaa. Tunnettu ainejaon aiheuttama sivuvaikutus on oppilaiden kykenemättömyys siirtää vaikkapa historian tunnin asioita kuvataiteen tunnille. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esille joitakin erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta, siihen liittyvästä terminologiasta ja siitä, miten aihekokonaisuuksia voisi viedä käytännön tuntisuunnitelmiin. Kurssille osallistuneilla opiskelijoilla oli pääsääntöisesti aikaa työelämään siirtymiseen muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, joten saimme samalla arvokasta materiaalia. Kokenut opettaja saa näistä uusia ideoita ja käyttökelpoisia palasia. Haluan vielä esittää erityiset kiitokset Juha-Matti Turpeiselle ja Pentti Mankiselle tämän julkaisun mahdollistavasta avusta. Toimituskunnan puolesta Ville Manninen Päätoimittaja
6 Määritelmiä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta Sisäinen yrittäjyys on: aktiivista, vastuullista suhtautumista asioihin, kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. (www.edu.fi) Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. (www.edu.fi) Euroopan parlamentin ja komission yrittäjyysmääritelmä Definition: Entrepreneurship refers to an individual`s ability to turn ideas into action. It includes creativity, innovation and risk taking, as well as the ability to plan and manage projects in order to achieve objectives. This supports everyone in day to day life at home and in society, employees in being aware of the context of their work and being able to seize opportunities, and is a foundation for more specific skills and knowledge needed by entrepreneurs establishing social or commercial activity. Essential knowledge, skills and attitudes related to the competence. Necessary knowledge includes available opportunities for personal, professional and/or business activities, including bigger picture issues that provide the context in which people live and work, such as a broad understanding of the workings of the economy, and the opportunities and challenges facing an employer or organisation. Individuals should also be aware of the ethical position of enterprises, and how they can be a force for good for example through fair trade or through social enterprise. Skills relate to proactive project management (involving skills such as planning, organising, managing, leadership and delegation, analysing, communicating, de-briefing and evaluating and recording), and the ability to work both as an individual and collaboratively in teams. The judgement to identify one`s strengths and weaknesses, and to assess and take risks as and when warranted is essential. An entrepreneurial attitude is characterised by initiative, pro-activity, independence and innovation in personal and social life, as much as at work. It also includes motivation and determination to meet objectives, whether personal goals or aims held in common with others, and/or at work. Lähde: COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES. Brussels, 10.11.2005. COM(2005)548 final. 2005/0221(COD). Proposal for a RECOMMENDATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on key competences for lifelong learning.
Käsiteanalyysi 7 Ville Manninen Miten kurssilaiset ymmärsivät keskeisiä käsitteitä kurssin alkupuolella?
8 Tavoitteellisuus peruskoulussa - Selkeät realistiset tavoitteet jokaiselle oppiaineelle, jaksolle ja tunnille - Erilaiset projektit, joissa pyritään selkeään päämäärään, opettajan/oppilaiden arviointia päämäärän saavuttamisesta - Tee työtä, jolla on tarkoitus! ei mitään turhaa puuhastelua ajankulun vuoksi! - Ryhmätöitä, joissa ryhmällä on yhteinen tavoite; jokainen osallistuu, vastuu! Tavoitteellisuus on päämäärätietoista toimintaa, jossa korostuvat innostuneisuus, aktiivisuus ja innovatiivisuus. Realistinen itsetuntemus auttaa pyrkimään sinnikkäästi eteenpäin, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmallisuus - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen ja keinot niiden saavuttamiseen - Jäsentäminen, järjestelmällisyys - Ympäristön ja tilan + ajan hahmottaminen sen suhteen, mitä suunnitellaan - Kyky hyödyntää ympäristön resursseja - Tulevaisuuteen katsomista, ennakoimista, tavoitteiden asettamista, suunnitelmien toteuttamisen seuraamista - Visiointi, ajan jaksottaminen ja käyttäminen tehokkaasti - Kyky toimia dynaamisesti, tilanteiden mukaan toimiminen - Organisoi ajankäyttöään, toiminnalla tavoite - Johdonmukaisuus Yhteistyötaitoinen - Hyväksyy monta tapaa tehdä töitä - Suvaitsevaisuus - Ymmärtäminen - Empatia - Keskustelutaito - Muiden huomioiminen Esim. opettajat tekevät yhteistyötä liikuntapäivää tms. suunnitellessaan. Viestintätaitoinen - Vuorovaikutustaidot - Tilanneherkkyys - Sanaton viestintä - Kirjallinen ilmaisu - Teknisten apuvälineiden käyttö - Kuuntelutaito Esim. Opettajalla tulee olla hyvät viestintätaidot (motivoidakseen ja innostaakseen oppilaita) Viestintätaitoihin kuuluu kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kehonkieli. Ne vaativat hyvää tunneälyä ja tilannetajua. Viestintätaitoja voidaan opettaa ja kehittää.
9 - Kyky ilmaista itseään sekä kyky tulkita muita. Hyvää ilmaisutaitoa kaikilla osa -alueilla (elekieli, fonetiikka, kehon kieli, havaintomateriaalin käyttö, reagoi kanssakeskustelijaan, tilannetaju, viestintävälineiden käyttö) Osaa ilmaista itseään niin, että viesti menee perille ja osaa reagoida tilanteen vaatimalla tavalla Palvelualtis - Ymmärtää tilanteen toisen näkökulmasta - Osaa lukea asiakasta ja hänen toiveitaan - Reippaus - Asiantuntijuus - Keskittyminen asiakkaaseen Ryhmähengen luomiskyky Ryhmän jäsenten hyväksyminen sellaisenaan ja vahvuuksia korostavan positiivisen ilmapiirin luominen. Vaatii ihmistuntemusta, ryhmänhallintaa, tavoitteellisuutta, heittäytymistä ja luottamusta. Täytyy pystyä menemään lähelle ryhmäläisiä ja näyttää näin esimerkkiä. Valintojen tekemiskyky - Päättäväisyys - Rohkeus, itsevarmuus -> itsenäiset valinnat Annetaan oppilaalle mahdollisuus valintojen tekemiseen, mutta samalla rajataan vaihtoehdot ja valitsemiseen käytettävä aika => tuetaan päätöksentekokykyä Vaikutuskyky Omien tuntemuksien kautta hallitset omat tietosi ja taitosi, jolloin voit määrittää päämääräsi. Määrittelemiesi päämäärien pohjalta voit etsiä ne ihmiset, joiden kautta tietosi ja ideasi yhdentyvät vallitsevan tilanteen kanssa. Taito tuoda esille asiat, joihin haluaa vaikuttaa ja taito perustella oma kantansa. Vaatii rohkeutta ja aktiivisuutta. Sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat tärkeitä. Taustatietojen selvittäminen. Uskaliaisuus Luottaa itseensä. Tekee asioita omasta halusta. Haluaa kehittyä ja kokeilla; kykenee tekemään päätöksiä. Rohkenee tarttua omana itsenään uusiin tehtäviin pelkäämättä epäonnistumista.
10 Itsearviointikyky - Itsearviointikykyä ohjaa oma itsetuntemus ja näkemys siitä, mihin itse pystyy ja mitä tulee kehittää. - Itsetuntemus: tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mihin kykenee => realistisuus - Tietää tavoitteet, mihin haluaa päästä - Realistinen ja kriittinen - Tiedostaa, missä voi kehittää itseään - Kestää kritiikkiä ja osaa kehittää itseään sen avulla Olennaisten asioiden hahmottamiskyky Olennaisten asioiden hahmottamiskyky vaatii itsetuntemusta ja sen pohjalta toimimista. Kokemuksella ja harjoittelulla on merkitystä, mutta myös persoona vaikuttaa siihen, kuinka henkilö suhtautuu erilaisiin asioihin ja poimii niiden keskeltä mielestään olennaisimmat asiat. Opettaja omalla esimerkillään opettaa ja opastaa lapsia löytämään ja poimimaan olennaisen asian. Pikku hiljaa annetaan vastuuta. Pienten oppilaiden opettajalle suurempi rooli, isommille oppilaille enemmän vastuuta. Neuvokkuus Pyrkii oma-aloitteisesti ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia ja haasteita. Osaa käyttää hyväkseen ympärillään olevia resursseja. Opettaja ei anna valmiita vastauksia, vaan antaa oikeanlaisia haasteita oppilaan/oppilasryhmän tason mukaan. Itseluottamus Toteutuu opetuksessa: - Esiintymisen + itsensä ilmaisun kautta - Muiden rakentava + positiivinen palaute + itsensä arvioiminen - Tasoittaa sopivilla tehtävillä + riittävän haastavat = onnistumisen elämykset - Ryhmätehtävät - Uusien ideoiden esittäminen Joustavuus Joustavuudella tarkoitetaan tilan, ajan ja ympäristön hahmottamista ja huomioimista. Tällöin yksilö kykenee toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla ja ottamaan huomioon toiset ihmiset. Pitkäjänteisyys On kykyä työskennellä pitkäänkin jonkun projektin, tehtävän tai tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäistää pitkäjänteisyyden arvomaailmaansa.
11 Viestintätaitoisuus - Saa suun auki ja äänen kuulumaan - Kuuntelukyky, yhteistyötaidot - Kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kuuntelutaito, ystävystyy helposti, on kiinnostunut toisista, avoin, reipas Ahkeruus - Työteliäisyys - Saa paljon aikaan - Tehokkuus - Tekee työnsä loppuun, ei laske tunteja - Tunnollinen - Työnilo - Tekee varman päälle, ei ehkä ota niin paljon riskejä - Sinnikkyys - Yrittää parhaansa, vaikka ei olisikaan asiassa paras - Innostunut - Tuntee rajansa - Voi olla myös suorittaja - Peräänantamattomuus - Omatoimisuus, oma-aloitteisuus
12
Äidinkieli 13 Aki Lohi
14 1. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN SUUNNITTELU Oppilas pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilas osaa hyödyntää toisten oppilaiden näkemyksiä ja ideoita. Oppilas huomioi, että jokainen ryhmän jäsen voi käyttää puheenvuoron ja ilmaista mielipiteitään. Opettaja kertoo tulevan projektin idean ja raamit toiminnalle. Ryhmä muodostetaan kuvakorttien avulla. Kullekin oppilaalle jaetaan yksi kuvakortti. Oppilaan tehtävä on keskustellen ja kyselemällä löytää muut ryhmän jäsenet, joilla on sama kuvakortti. Oppilas ei saa näyttää kuvaa toisille. Keskustelussa ei saa käyttää sitä sanaa, jota kuva esittää. Kun ryhmä on koossa, ryhmän jäsenet neuvottelevat ja valitsevat joukostaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitä he haluavat tietää omasta lähiseudustaan ja sen historiasta. Oppilailla on mahdollisuus kertoa muille luokan oppilaille omista isovanhemmistaan ja heidän elämästä. Aihe integroituu historiaan ja jonkin verran myös maantietoon. Ryhmä päättää 3-5 kiinnostavaa kysymystä aiheesta, joista he seuraavan session aikana etsivät tietoa. Ryhmä miettii keinot, joilla hankkia tietoa. He muodostavat tiedonhakusuunnitelman (esim. kirjastovierailua varten hakusanoja). Toisella tunnilla jokainen ryhmä esittää vuorollaan kysymykset, joihin haluavat löytää tietoa. Koko luokka yhdessä keskustelee kunkin ryhmän kysymyksistä antaen rakentavaa palautetta. Tämän avulla ryhmä tarkentaa tiedonhakusuunnitelmaansa. Opettaja käy läpi tunnin, mihin vaiheeseen on päästy projektissa ja kertoo seuraavan tunnin aiheen. Tuokio kestää kahden oppitunnin verran. Välineet ja materiaalit kuvakortit, muistiinpanovälineet, historian oppikirja.
15 Aki Lohi Johanna Pyhtilä Oppilas osallistuu tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilas osaa toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti. Pienryhmätyöskentely tukee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
16 2. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, TIEDONHAKU Oppilas harjaantuu kriittiseksi lukijaksi ja toimimaan aktiivisesti oman oppimisensa hyväksi. Tavoitteena on myös, että oppilas tottuu hankkimaan tietoa ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tiedonhankinnassa. Tavoitteena on, että oppilas etsii tietoa oman kaupungin historiasta 1900-luvun alussa. Toiminta tapahtuu ryhmissä, jolloin oppilas oppii työskentelemään ryhmän parhaaksi. Jokaisen oppilaan työpanos ryhmässä on tärkeä, sillä ryhmät ovat pieniä. Oppilas osaa muodostaa oman kriittisen mielipiteen käyttämistään lähdeaineistoistaan. Oppilas oppii ottamaan vastuuta yhteisestä työstä ja toimimaan omalta osaltaan yhteisen tavoitteen eteen. Opetussessio aloitetaan yhteisellä tunnilla, jossa opettaja kartoittaa oppilaiden tiedonhankintataitoja kyselemällä, mitä oppilaat ymmärtävät tiedonhankinnalla. Tämän jälkeen käydään läpi tiedonhankinnan perusteet eli opettaja ohjaa oppilaita tiedonhankkimisessa. Opettaja käy yhdessä oppilaiden kanssa läpi myös sen, mistä tietoa voi saada, mihin tietolähteisiin voidaan luottaa. Samalla oppilaille kertaantuu tiedonhankinnan käyttöön liittyvät eettiset perusteet: mitä tiedonhankkijana tulee ottaa huomioon saatua tietoa hyödynnettäessä. Tämän jälkeen opettaja käy oppilaidensa kanssa läpi tehtävänannon: miltä aikakaudelta tietoa etsitään ja mitä tietoa etsitään. Aluksi opettaja kyselee oppilaiden tietoa kyseiseltä aikakaudelta. Samalla keskustellaan yhdessä siitä, millaista tietoa halutaan ja tarvitaan kyseiseltä ajalta. Oppilaat jaetaan pienryhmiin, joille kullekin määrätään aihealue, josta etsiä tietoa. Seuraavilla kahdella tunnilla oppilaat etsivät tietoa koululla. Opettaja tukee ja ohjaa oppilaiden työskentelyä. Oppilaat voivat käyttää tiedonlähteenä hyödyksi koulun kirjastoa ja tietokoneita. Oppilaat työskentelevät pienryhmissä niin, että jokaiselle ryhmänjäsenelle riittää tekemistä. Oppilaat arvioivat tietoa ja kokoavat ne luokkaa varten. Saadut tiedot kootaan kokoluokan yhteiseksi materiaalipaketiksi kyseiseltä aikakaudelta. Tämän kaksoistunnin lopuksi käydään vielä koko luokan kanssa läpi saatu tietomateriaali ja kartoitetaan, mitä tietoa on saatu ja mitä mahdollisesti vielä puuttuu.
17 Seuraava kaksoistunti työskennellään kaupungin kirjastossa. Kirjastotunnin aluksi opettaja ohjeistaa kirjastoon liittyvät säännöt. Kirjastontyöntekijä kouluttaa oppilaat käyttämään kirjaston eri tietolähteitä. Oppilaat toimivat kirjastossa samoissa pienryhmissä kuin edellisillä oppitunneilla. Tunnin tavoitteena on tarkentaa saatuja tietoa ja etsiä uutta tietoa. Oppilaat tarkentavat aikaisemman tietopakettinsa uudella löytämällään tiedolla. Välineet ja materiaalit tietokoneet, kirjallisuus, historian oppikirjat Aki Lohi Opetuksessa painottuu vahvasti yhdessä tekeminen, ryhmänä toimiminen. Lisäksi oppilaat oppivat kantamaan vastuuta paitsi omasta oppimisesta mutta myös koko luokan oppimisesta. Opetuksessa oppilaat ovat itse oman oppimisensa suunnittelijoita ja toteuttajia. Opettaja on vain oppimisen tuki. Opettaja pyrkii johtamaan opetuksessa käytäviä keskusteluja niin, että oppilailla on mahdollisuus opetella keskustelutaitoja, kuuntelemaan muita ja perustelemaan omia ajatuksia. Opetustuntien aikana oppilaat oppivat kriittisyyttä lähdemateriaalia kohtaan ja osaavat perustella materiaalin hyödynnettävyyttä sekä kykenevät jakamaan tietoa toisille. Työskentely vaatii oppilailta yrittäjäkasvatuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
18 3. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, HAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN Oppilas oppii ottamaan huomioon viestintätilanteen kokonaisuudessaan, huomioimaan oman toimintansa tilanteessa sekä osaa ottaa haastateltavan huomioon. Oppilas osaa kuunnella ja tarkkailla toista ihmistä sekä osaa osoittaa omalla toiminnallaan kunnioitusta. Oppilas kehittyy vuorovaikutustavoissaan ja - taidoissaan. Oppilas oppii kuinka haastattelutilanteessa käyttäydytään. Oppilas oppii käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilas oppii haastattelun kautta saamaan tietoa. Tavoitteissa korostuu yrittäjyyskasvatuksellinen näkökulma. Oppilas ymmärtää vastuullisen toiminnan merkityksen, kun kohteena on toinen henkilö. Ensimmäisellä tunnilla harjoitellaan haastattelua toimintamuotona. Opettajalla on valmis aihe, jonka pohjalta harjoitellaan kuviteltua haastattelutilannetta. Oppilaat toimivat tässä tilanteessa pareittain, jossa vuorotellen toimitaan haastattelijana ja haastateltavana. Oppilaat saavat tällä tavalla kokemusta molempien osapuolien roolista. Tämän jälkeen käydään läpi haastattelutilannetta kokonaisvaltaisesti. Mitä haastattelutilanteessa pitää huomioida ja miten haastattelutilannetta valmistellaan. Seuraavalla tunnilla oppilaat muodostavat omat tutut ryhmänsä, joiden kanssa on hankittu tietoa. Ryhmät suunnittelevat oman aihepiirinsä kannalta sopivat kysymykset haastateltavalle. Tässä suunnittelussa otetaan huomioon edellisellä tunnilla saadut kokemukset, mitä haastattelutilanteessa pitää ottaa huomioon. Kolmannella tunnilla opettaja jakaa jokaiselle ryhmällä haastatteluvälineet, nauhurit ja kasetit. Jotta toteutettava haastattelutilanne olisi luonteva, se on harjoiteltava toimimaan sujuvaksi. Tämä tunti käytetään siihen, että oppilaat oppivat haastattelemaan ja käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilaat haastattelevat joitakin toisen ryhmän jäseniä ja saavat näin kokemuksia muiden kuin oman ryhmän jäsenistä. Samalla he saavat palautetta haastattelukysymyksistä toisilta ryhmiltä. Haastattelut kuunnellaan läpi ryhmässä ja mietitään onko siinä vielä parantamisen varaa. Lopuksi kaikille ryhmän jäsenille jaetaan vastuualueet, yksi vastaa nauhurista, yksi on haastattelija ja kaksi tekee muistiinpanoja. Tunnin lopuksi opettaja kertaa, miten käyttäydytään palvelutalossa. Oppilaita muistutetaan tehtävän tarpeellisuudesta ja mitä varten työtä tehdään.
19 Aki Lohi Tehtävä harjoituttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja. Ryhmässä toimimisen taidot vahvistuvat ja oppilas oppii vastaamaan omasta roolistaan ryhmässä. Haastattelutilanne harjaannuttaa oppilaita yhteistyöhön myös muiden ihmisten kanssa. Oppilas saa varmuutta ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen ja selkeästi esittämään oman asiansa. Työskentelytapa tukee oppilaan itsetunnon vahvistumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
20 4. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN HAASTATTELUJEN TOTEUTTAMINEN Oppilas harjaantuu toimimaan haastattelijana erilaisessa viestintäympäristössä. Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. Oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuuntelijaksi ja hänen tulkitsevat kuuntelutaitonsa kehittyvät. Oppilas syventää taitojaan haastatteluvälineiden käytössä. Luokka lähtee opettajan johdolla palvelukodille yhdessä koulun pihalta (etukäteen sovittu vierailu). Luokalla on mukana koulunkäyntiavustaja. Palvelukodilla on henkilökuntaa vastaanottamassa heitä. Aluksi hän kertoo hieman palvelukodin toiminnasta. Sen jälkeen luokka jakautuu pienempiin ryhmiin ja ryhmät kiertelevät palvelukodin tiloissa henkilökunnan johdolla tutustuen palvelukodin toimintaan ja asukkaisiin. Tutustumiskierroksen jälkeen oppilaat siirtyvät sovittuun tilaan, jossa opettaja ohjeistaa tulevaa toimintaa. Haastattelut toteutetaan pienryhminä. Pienryhmät toteuttavat haastattelun haastateltavan omassa huoneessa tai mahdollisesti yleisissä tiloissa (opettaja neuvoo sopivan ja rauhallisen tilan valinnassa). Pienryhmäläiset ovat edellisellä tuokiolla jakaneet haastattelutilanteen roolit (haastattelija, nauhoittaja ja kirjuri(t)). Haastattelun jälkeen on päiväkahvin ja -mehun aika palvelukodin väen kanssa. Tämän jälkeen luokka palaa koululle, jossa aineisto laitetaan talteen seuraavaa tuokiota varten. Koululuokkaan palattuaan oppilaat jakautuvat pienryhmiin haastattelutilanteen roolin perusteella (haastattelijat samaan, nauhoittajat samaan ja kirjurit samaan ryhmään). Oppilaat arvioivat haastattelutilanteen toteutumista. He keskustelevat siitä, mikä onnistui, mikä olisi kaivannut kehittämistä ja niin edelleen. Keskustelun jälkeen ryhmä esittää pohdintojaan koko luokalle. Välineet ja materiaalit Muistiinpanovälineet, nauhurit.
21 Aki Lohi Vierailu palvelukodilla harjaannuttaa oppilaita laajentamaan yhteiskuntaajatteluaan. Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia yhteistoiminnallisen työskentelyn kautta. Oppilas oppii arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä ryhmänä toimimista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
22 5. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN JULKAISUN TYÖSTÄMINEN Oppilas tutustuu kirjoitettujen julkaisujen luonteeseen (tekstit tuottavat mielikuvia ja toimivat tiedon välitäjinä). Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää haastatteluaineistoa kehittyy. Oppilaan taito tuottaa tekstiä kehittyy. Oppilas osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa kirjoittaessaan ja kehittää lause ja virketajuaan. Oppilas harjaantuu monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi (persoonallinen tyyli). Opettaja on valinnut sopivia julkaisuja, joihin oppilaat tutustuvat. Koko luokka keskustelee opettajan johdolla julkaisuista ja siitä, millainen luokan julkaisusta tulisi. Opettaja kirjaa ehdotukset taululle. Ehdotuksista käydään äänestys, jonka perusteella julkaisun muoto ratkaistaan. Oppilaat jakautuvat samoihin pienryhmiin, joissa toteuttivat haastattelun palvelukodilla. Pienryhmät suunnittelevat oman haastatteluaineiston pohjalta artikkelin, muun muassa tekstiin tulevat asiat sekä kuvituksen (kuvitus integroituu kuvataiteeseen, aiheena lähiseudun historia). Oppilaat työstävät artikkelin valmiiksi pienryhmissä. Työstetyt artikkelit kierrätetään toisella ryhmällä arvioitavana. Ryhmät antavat toisilleen kehittämisideoita. Pienryhmä työstää artikkelin valmiiksi, joista kootaan julkaisu. Tehtyä julkaisu myydään julkistamistilaisuuden jälkeen ja rahat menevät luokkaretkirahastoon. Välineet ja materiaalit Esimerkkeinä valmiita julkaisuja, muistiinpanovälineet, haastatteluaineisto
Johanna Pyhtilä 23 Oppilas tutustuu julkaisun tekemisen kautta siihen, miten yhteiskunnassa saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa. Oppilas kokee ja ymmärtää yhteistyön merkityksen julkaisun työstämisessä ja sen valmistumisessa. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
24 6. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, JULKAISUN JULKISTAMISTILAISUUDEN SUUNNITTELU Oppilas kehittää omaa viestintävalmiuttaan ja itsensä ilmaisua. Samalla hän harjaantuu toimimaan puhujana. Oppilas saa lisää kokemuksia esiintymisestä ja näyttelemisestä. Oppilas oppii ottamaan huomioon kuulijan ilmaisu- ja viestintätavoissaan. Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa ja esiintymistään. Esiintymisen kautta oppilas vahvistaa omia itsensä ilmaisun taitoja ja kehittää itsetuntoaan. Oppilaat oppivat laatimaan kutsuja ja lehtimainoksen. Opetussessio aloitetaan tunnilla, jossa aloitetaan suunnittelemaan julkaisun julkistamistilaisuutta, joka toteutetaan kevätjuhlan yhteydessä. Jokaiselle oppilaalle jaetaan rooli julkistamistilaisuutta varten (juontajat, julkaisun esittelijät, näyttelijät, soittajat, laulajat, esityksistä vastaavat jne.). Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi juhlanrunko. Tarkoituksena on, että juhlasta tulisi projektin näköinen (juhlan aihe kytkeytyy projektin aiheeseen). Seuraavilla tunneilla suunnitellaan ja käsikirjoitetaan näytelmä saadun julkaisun pohjalta. Luokka jaetaan ryhmiin: yksi ryhmistä suunnittelee näytelmää varten musiikin, toinen ryhmä näytelmän käsikirjoituksen, kolmas ryhmä suunnittelee lavastusta. Kun näytelmän runko on valmis, harjoitellaan koko juhlan toteuttamista. Juontajat harjoittelevat oman osuuden, musiikista vastaavat omaa osuuttaan, lavastajat työstävät lavastusta ja näyttelijät harjoittelevat näytelmää. Lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa toimia taitojensa mukaisessa ryhmässä. Toiminta tapahtuu kuitenkin ryhmänä eli yhdessä vastataan koko juhlan onnistumisesta. Seuraavalla tunnilla käydään läpi koko juhla alusta loppuun (ns. kenraaliharjoitukset). Viimeisellä tunnilla oppilaat valmistelevat kutsut haastattelemilleen palvelutalon asukkaille. Oppilaat laativat myös yleisen lehteen laitettavan kutsun. Osa oppilaista laatii teksti sisällön, osa vastaa ulkoisesta asusta ja kolmas osa valmistaa lehteä varten ilmoitusta. Välineet ja materiaalit musiikki välineet, esiintymisasut, lavasteet, juontajien välineet
25 Aki Lohi Tässä opetussessiossa opettaja jakaa oppilaat heidän taitojensa mukaan ryhmiin. Oppilas saa itse kertoa, minkä aihealueensa kokee vahvimpana. Oppilas saa toteuttaa itseään vahvimmalla alueellaan ja saa onnistumisen kokemuksia omasta työstään. Oppilaat saavat kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen kehittelystä, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura
26 1. SESSIO: KIRJA Tutustua prosessikirjoittamiseen. Oppilas ymmärtää, että valmiin tekstin tuottaminen vaatii muokkaamista. Prosessin kautta syntyy viimeistelty versio tekstistä. Oppilas harjoittelee oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä sekä palautteen vastaanottamista ja antamista. Tuokio 1. Tutustutaan kirjailijan ammattiin. Parastapa toteuttaa tuokio, olisi saada koululle vierailijaksi kirjailija, joka voisi kertoa omasta ammatistaan ja sen erityispiirteistä. Lapset voisivat kysellä kirjailijalta ammattiin ja kirjoihin liittyviä kysymyksiä. Jos kirjailijaa ei ole saatavilla, opettaja voi kertoa kirjailijan ammatista ja kirjan kirjoittamiseen liittyvistä teemoista. Tuokio 2. Aletaan pohjustaa kirjan kirjoittamista. Opettaja kertoo prosessikirjoittamisesta ja kuinka luokan oma kirja tullaan toteuttamaan. Jokainen oppilas tekee oman tarinansa prosessikirjoittamalla. Tarinat yhdistetään luokan omaksi kirjaksi. Luokka keksii yhdessä kirjalleen teeman, joka ohjaa oppilaita valitsemaan oman aiheen. Oppilaat lähtevät suunnittelemaan omaa tarinaansa kirjaa varten. Tuokio 3. Tarinan kirjoittaminen aloitetaan. Oppilaat saavat kirjoittaa tarinaa omien suunnitelmiensa mukaan yhden oppitunnin. Tarinat palautetaan opettajalle (vaikka olisivat vielä kesken). Opettaja kommentoi tarinoita seuraavaksi tunniksi ja antaa ideoita tekstin kehittämiseksi.
27 Tuokiot 4. ja 5. Oppilaat kehittävät tarinaa opettajan ja omien uusien ideoiden pohjalta. Valmiit tarinat luetaan koko luokalle ja muut oppilaat ja opettaja voivat antaa vielä kommentteja tarinasta. Tarinaa pyritään vielä kehittämään kommenttien pohjalta. Viimeistely on tärkeää (esim. kirjoitusvirheiden korjaaminen). Tuokio 6. Valmiit tarinat kootaan kirjaksi. Kirjaa voidaan käydä lukemassa esimerkiksi alkuopetusluokille. Johanna Pyhtilä Oppilas tutustuu kirjailijan ammattiin. Oppilas toimii pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä oppii arvioimaan omaa toimintaansa. Kirjoitusprosessin aikana oppilas joutuu kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja. Kirjoittamisen avulla oppilas kehittää omaa luovuuttaan. Oppilas harjoittelee myös palautteen vastaanottamista ja antamista. Kälkäinen Tiina, Lahti Jonna, Salo Janika & Sundqvist Sohvi