Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys



Samankaltaiset tiedostot
Yersinia pseudotuberculosis bakteerin osoittaminen

KASVISTEN PATOGEENIT

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

YERSINIA ENTEROCOLITICAN JA YERSINIA PSEUDOTUBERCULOSIKSEN SEKÄ

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

VITEK2 -käyttökokemuksia

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Resistenttien bakteerien

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Toimenpideohje. tutkimukset

EDELLISEN VUODEN PORKKANOISTA VALMISTETUT RAASTEET

Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Patogeenisten Vibrio suvun bakteerien osoittaminen elintarvikkeista

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

ULOSTEVILJELYJEN LAADUNARVIOINTI

Katastrofivalmiusyhteistyö. Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille, Labquality, /JU

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Seuraavat E.coli antigeenit. 16 HA yksikköä. 50 HA yksikköä 987P 0,15 µg LTB 0,1 µg (HA = hemagglutiini)

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Campylobacter jejuni/coli/lari bakteerien osoittaminen ja tunnistaminen.

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Riskinarviointi. Evirassa. 10v. Kirsti Savela Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio osasto Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Komplementtitutkimukset

KARTTALEHTI 11/ /2 Vääräjärvi KARTTALEHTI 17/21 KARTTALEHTI 5/21 KARTTALEHTI 9/21 KARTTALEHTI 10/ Karijärvi KARTTALEHTI 1/21

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio

Malarian käytännön diagnostiikka

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml

C.difficile alueellisena haasteena

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava

gramnegatiiviset sauvat

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Transkriptio:

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos

Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset vv. 1995-2004 1000 800 600 400 200 0 Y. enterocolitica Y. pseudotuberculosis Kotimaiset salmonellatapaukset 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Tartuntataudit Suomessa 1995 2004, KTL B12/2005

Yersinia-suku: 11 lajia +1 Y. pestis historiallinen ruttobakteeri Y. pseudotuberculosis Y. enterocolitica Y. intermedia Y. frederiksenii Y. kristensenii Y. aldovae Y. enterocolitican Y. rohdei kaltaiset lajit Y. mollaretii BT 3A Y. bercovieri BT 3B Y. ruckeri kalapatogeeni, taksonomia epäselvä Y. alecksiciae sp. nov. LDC+ Y. kristensenii Lähde: Sprague ja Neubauer Int J Syst Evol Microbiol, 2005

Yersinialajien erottelu IND VP CIT MUC SUC RHA CEL MEL ESC SBS FUC enterocolitica v + - - + - + - v v v mollaretii [3A] - - + + + - + - v + - bercovieri [3B] - - - + + - + - v - + rohdei - - + - + - + v - +? intermedia + + + + + + + + + + v frederiksenii + + +h + + + + - + + + kristensenii +h - - v - - + - v + v aldovae - + +h v - + - - - - v +h = hidas (ad 7 vrk) v = vaihteleva Kasvatus +25 o C, 48 h Lähteet: Wauters G. Kirjassa The Procaryotes, 2002. http://link.springer-ny.com/link/service/books/10125/ Bockemühl & Wong, MCM 8th ed.

Yleisiä ominaisuuksia Psykrotrofeja elintarviketurvallisuus 0 o C 45 o C laboratoriodiagnostiikka 25 o C 28 o C 35 o C 37 o C kasvavat jääkaapissa kasvulämpötilan optimi kasvatus dg-tunnistustesteissä 22 o C 30 o C värekarvat + liikkuvuus + 35 o C 37 o C värekarvat - liikkuvuus - Ureaasi + (Y. pestis -, Y. ruckeri -) Lämpötilasäädeltyjä ominaisuuksia adaptaatio isäntään pyv-virulenssiplasmidi patogeeneilla + 37 o C: autoagglutinaatio, Ca 2+ -riippuvuus, CR-absorptio virf, yada Kromosomaalisia virulenssigeenejä ail, inv, ysta Y. enterocolitica = heterogeeninen ryhmä primaaripatogeeneja ja ympäristön apatogeeneja (opportunisteja)

Y. enterocolitica Testi Bioryhmät 1A 1B 2 3 Eskuliini + - - - - - Pyrat amidaasi + - - - - - Salisiini + - - - - - Lipaasi + + - - - - Indoli + + (+) - - - Ksyloosi + + + + - v Trehaloosi + + + + + - NO 3 NO 2 + + + + + - Dnaasi - - - - + + pyv (testaus 37 o C) - + + + + + 4 25 o C 24-48 h Lähteet: Wauters G. Kirjassa The Procaryotes, 2002. http://link.springer-ny.com/link/service/books/10125/ Bockemühl & Wong, MCM 8th ed. 5

Y. enterocolitican bioseroryhmät Bio- Sero- Ekologia Taudin ryhmä ryhmiä aiheuttajia 1A O:5, O:6,30, O:7,8, O:18, O:46, Ympäristö, elintarvikkeet, vesi, Ei a serotyypittymättömiä kantoja sika, ihmisten ja eläinten uloste 1B O:8, O:4, O:13a,13b, O:18, Sika (O:8, USA), ympäristö Kyllä O:20, O:21 2 O:9, O:5,27 Sika (O:9 Eurooppa, O:5,27 USA Kyllä ja Japani), kissa, koira 3 O:1,2,3, O:5,27 Sika (O:5,27), chinchilla (O:1,2,3), Kyllä kissa, koira 4 O:3 Sika (ympäri maailman) Kyllä 5 O:2,3 Jänis, vuohi, (Eurooppa) Kyllä a Voivat olla opportunistisia patogeeneja Lähde: Bottone 1999, Microbes and Infection

Diagnostiikan ongelmia 1 Lajien tunnistaminen - API 20E tunnistaa Y. enterocolitica-, kristensenii-, frederiksenii/intermedia-, pseudotuberculosis-, pestis-lajit tarkoitettu inkuboitavaksi 36 o C ± 2 o C Y. enterocolitica 99 % sakkaroosi + sakkaroosi-neg Y. enterocolitica 4/O:3 Y. kristensenii 2 %:lla suomalaisista sioista Fredrikson-Ahomaa ym. Int J Food Microbiol, 2002 inkubointi 25 o C - 30 o C, tulokset apuna biotyypityksessä

Yersinialajien erottelu IND VP CIT MUC SUC RHA CEL MEL ESC SBS FUC enterocolitica v + - - + - + - v v v mollaretii - - + + + - + - v + - bercovieri - - - + + - + - v - + rohdei - - + - + - + v - +? intermedia + + + + + + + + + + v frederiksenii + + +h + + + + - + + + kristensenii +h - - v - - + - v + v aldovae - + +h v - + - - - - v +h = hidas (ad 7 vrk) v = vaihteleva Kasvatus +25 o C, 48 h Lähteet: Wauters G. Kirjassa The Procaryotes, 2002. http://link.springer-ny.com/link/service/books/10125/ Bockemühl & Wong, MCM 8th ed.

Diagnostiikan ongelmia 2 Serotyypitys >70 seroryhmää, vain BT1B, BT2 - BT5 primaaripatogeeneja Denka Seiken (Japani): O:3, O:5, O:8, O:9 laatuongelmia O:5-kannat BT 1A Reagensia (Ruotsi): O:3, O:9 monoklonaalisia Sifin (Saksa): O:3, O:5, O:8, O:9, O:27 OK toistaiseksi Samoja Ag muilla lajeilla O:3 Y. mollaretii O:8 Y. bercovieri ja Y. enterocolitica BT1A O:9 Y. frederiksenii

KTL:n pilottitutkimuksia 300 peräkkäistä Y. enterocolitica kantaa lähetetty serotyypitykseen serotyypitys 170 (57 %) ei serotyypittynyt Hallanvuo & Siitonen, KTL-lehti 2002 biotyypitys 150 kantaa (88 %) BT 1A 20 kantaa patog. bioryhmiin 67 serotyypittymätöntä Y. enterocolitica-kantaa 56 kantaa (82 %) BT 1A 1 kanta BT 3 11 kantaa (16 %) NBT sekvensointi Hallanvuo ym. 2005, käsikirjoitus Y. mollaretii 5 Y. mollaretii 5 Y. bercovieri 1 Y. rohdei

Yersiniaviljely ulostenäytteestä CIN 22 / 22 - lämpötila 7 huone (1: 22 o C) 5 huone + 30 o C/35 o C 5 35 o C 4 30 o C 1? - aika 13 1 + 1 vrk 3 1 5 2 1? Rikastus 11 ei 9 aina, +4 o C:ssa 5vrk 7 vrk, (1: 2 vko) 2 F-YersVi Tunnistus API 20E sisältyi useimmilla (15? kasvatus 35 o C) 4 lisäksi TSIA-putki Seroryhmitys 6 antiseerumit 3, 5, 8, 9 6 3, 9 / 3, 8, 9 / 1-2, 3, 5, 8, 9

Yersiniatutkimushanke 2006 - Ulosteviljelyn yersinialöydös: kliinisesti merkitsevä vai harmiton ympäristöbakteeri? Hankkeessa: KTL, HY, EELA Rikastusviljelyn merkitys? Onko Y. enterocolitican kaltaisilla kannoilla kl. merkitystä? Yersinioosin lähteet (muut kuin sianliha)? Tartuntojen alkuperämaa? Jälkitaudit? Tarkoitus ottaa yhteyttä osaan laboratorioista Kanta 1 PV ja primaari CIN?? KTL/suba - bio-/serotyypitykset vastaus laboratoriolle - tiedot potilaasta KTL/infe - kyselylomake potilaalle - genotyypitykset

Vuonna 200(8?) Tulokset analysoitu Laboratorioille suositus F-BaktVi1-tutkimuksen yersiniaviljelystä (- suositus tyypityksistä)