Oulun seudun ja uuden Oulun

Oulun seudun ja uuden Oulun ASUKASBAROMETRI 2011

OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRI 2011

Sisältö ESIPUHE JOHDANTO 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 5 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 5 1.2 Asuntokunnan koko ja perhetyyppi... 7 1.3 Elämäntilanne ja sosioekonominen asema... 9 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka... 11 1.5 Asumisaika... 12 1.6 Muuttaneet ja muuton syyt... 13 2 ASUNTO... 16 2.1 Hallintamuoto... 16 2.2 Asunnon ikä, koko ja asumisväljyys... 18 2.3 Asumiskustannukset... 21 2.4 Asunnon tilat ja kunto... 22 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet... 25 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet... 26 3 ASUINTALO... 29 3.1 Talotyyppi ja asukkaat... 29 3.2 Kerrostalojen yhteistilat... 30 3.3 Kerrostaloasukkaiden asumistoiveet... 31 4 ASUINALUE JA -YMPÄRISTÖ... 33 4.1 Asuinalue... 33 4.2 Melu- ja muut ympäristöhaitat... 35 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet... 36 4.4 Asuinalueiden ja -ympäristön kehittämistarpeet... 37 4.5 Asuinympäristöä koskevat toiveet... 38 4.6 Liikenneyhteydet ja liikkuminen... 39 5 TOIVEASUNTO JA -ASUINALUE... 41 5.1 Toiveasunnon hallintamuoto... 41 5.2 Toiveasunnon talotyyppi... 41 5.3 Toiveasuinkunta ja -alue... 44 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso... 46 6 ASUNNON VAIHTOSUUNNITELMAT... 48 6.1 Muuttohalukkuus ja muuton syyt... 48 6.2 Asumisolosuhteet muuton jälkeen... 50 7 PALVELUT... 52 7.1 Asuinalueen palvelut... 52 7.2 Joukkoliikenne... 55 8 VERTAILU OULUN SEUDUN ASUKASBAROMETRIIN 2006... 57 9 YHTEENVETO OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRISTA 2011... 58 10 JOHTOPÄÄTÖKSET... 60 Liite: Oulun seudun ja uuden Oulun asumistoivetutkimus 2011, kyselylomake

ESIPUHE Oulun seudulla on pitkään tehty kuntien välistä yhteistyötä maankäytön ja asumisen suunnittelussa. Edellinen asukasbarometri laadittiin seudullisena 2006. Vuonna 2010 tehdyn monikuntaliitospäätöksen myötä suunnittelua tehdään nyt niin uuden Oulun kuin Oulun seudunkin kattavana. Uuden Oulun organisaatioon kuuluvan elinvoimaisuustoimikunnan tehtäväksi on määritelty elinvoimaisuussuunnitelman laatiminen uudelle Oululle vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimikunta ohjaa myös uuden Oulun strategista maankäytön suunnittelua ja laadittavana olevaa Uuden Oulun yleiskaavaa. Elinvoimaisuustoimikunnan aloitteesta päätettiin laatia tämä asukasbarometri, joka toteutetaan Oulun seutua ja uutta Oulua koskevana. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää vireillä olevan Uuden Oulun yleiskaavan laatimisessa kuin myös yleisemmin asuinympäristöjen kehittämisessä ja rakentamisessa. Vuoden 2013 maankäytön toteuttamisohjelmatyössä ja asuntoalueiden asemakaavoituksessa asukasbarometri on tärkeää lähtöaineistoa. Asukasbarometrin tuloksia voidaan laajasti hyödyntää myös muiden hallintokuntien työssä. Asukasbarometrin on laatinut FM, suunnittelumaantieteilijä Ismo Vendelin. Laatimista ovat ohjanneet kaupungingeodeetti Kaija Puhakka ja yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen sekä uuden Oulun elinvoimaisuustoimikunta, joka käsitteli barometrin alustavia tuloksia seminaarissaan 26.10.2011. Yhtenä asukasbarometrin tavoitteena on edistää Oulun seudun asukkaiden äänen kuulumista suunnittelussa ja lisätä Oulun seudun ja uuden Oulun elinvoimaisuutta. Oulussa 20.12.2011 Elinvoimaisuustoimikunta 3

JOHDANTO Oulun seutu koostuu kymmenestä kunnasta ja se on yhtenäinen työssäkäynti- ja palvelualue. Seudullisen yleiskaavayhteistyön myötä Oulun seudulle valmistui kuntien yhteinen yleiskaava ensimmäisenä kaupunkiseutuna Suomessa. Seudullista yhteistyötä on tehty maankäytön suunnittelun lisäksi liikennesuunnittelussa sekä hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteensovittamisessa. Merkittävä osa seudullista yhteistyötä ovat erilaiset seudulle laadittavat selvitykset, jotka ovat taustamateriaalina niin maankäytön suunnittelulle kuin palveluiden järjestämiselle. Edellinen asukasbarometri laadittiin 2006. Säännöllinen selvitystyön uusiminen noin viiden vuoden välein on tärkeää, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia kuntalaisten asumistoiveissa. Oulun seutu on luonteva selvitysalue, sillä asuntomarkkinat ovat Oulussa ja lähiympäristössä seudulliset. Tutkimuksen tavoitteena on hakea seudun asukkaiden mielipiteitä asumisesta ja asuinolosuhteista, asuinympäristöistä ja asuntoalueiden palveluista. Asukasbarometrin tulosten perusteella pyritään arvioimaan asumisen laatua Oulun seudulla ja kehittämään asuinoloja ja parantamaan asukkaiden elinympäristöjä. Asukasbarometri täydentää osaltaan seudullisen liikennetutkimuksen tietoja seudun asukkaiden liikennekäyttäytymisestä. Lisäksi meneillään on kysely seudun haja-asutusalueiden asukkaille, joka täydentää kuvaa seudullisesta asumisesta. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan pääasiassa koko Oulun seudun mittakaavassa sekä joiltakin osin tulevan uuden Oulun osalta. Tutkimuksen perusteella selvitetään lisäksi, ovatko Oulun seudun asukkaiden asumisolosuhteet muuttuneet viisi vuotta aikaisemmin toteutetun Oulun seudun asukasbarometrin 2006 jälkeen ja millä tavoin. Vuoden 2013 alussa perustettava uusi Oulu koostuu Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnista sekä Oulun kaupungista. Tässä raportissa käytetään jatkossa muotoa uusi Oulu kuvaamaan näiden viiden kunnan muodostamaa kokonaisuutta. Myös Yli-Iin kunta sisältyy raportin tutkimustuloksissa Oulun seutuun tätä tulevaa kuntajakoa ennakoiden. Kyselylomake lähetettiin alkusyksyllä 2011 yhteensä 3000 satunnaisotannalla valitulle Oulun seudun asukkaalle, jotka olivat iältään yli 18 vuotta. Kuhunkin kuntaan lähetettiin kyselylomakkeita kunnan suhteellisen väestöosuuden mukaan koko Oulun seudun väestöstä. Näin ollen kuntien osuudet lähetetyistä 3000 lomakkeista ovat: Oulu 1860, Haukipudas 249, Kempele 207, Kiiminki 171, Oulunsalo 126, Muhos 117, Liminka 117, Tyrnävä 84, Yli-Ii 30, Lumijoki 27, Hailuoto 12. Oulun seudun ja uuden Oulun asumistoivetutkimukseen vastanneiden oli mahdollista antaa vastauksensa joko paperilomakkeella palautuskuoressa tai sähköisesti nettilomakkeella. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 782 henkilöä, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui 26,1 %. Vastaajista 727 palautti paperisen kyselylomakkeen ja 55 antoi vastauksensa sähköisessä muodossa. Kyselyn kokonaisvastausprosentti on hyvin samansuuntainen kuin seudulla tehdyissä muissa samankaltaisissa kyselyissä ja lähes identtinen edellisen, vuonna 2006 tehdyn seudullisen asumistoivetutkimuksen kanssa. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometri 2011 edustaa tutkimukseen osallistuneen vastaajajoukon tilannetta, ei seudun todellista tilannetta. Vastaajajoukon eroavaisuuksista seudun todelliseen väestöön verraten on kerrottu luvuissa 1 ja 2. Tilastokeskuksen tietoja seudun tilanteesta on esitetty raportissa ainoastaan lukujen 1 ja 2 tilastolaatikoissa sekä tekstissä siten, että Tilastokeskus on mainittu asiayhteydessä erikseen lähteenä. Tekstin joukossa on kursiivilla ja lainausmerkein eroteltuna lainauksia asukkaiden antamista avovastauksista koskien heidän nykyistä asumistaan ja asumistoiveitaan. 4

1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli Kyselyvastauksen palauttaneista on oululaisia lähes kaksi kolmasosaa (62 %) ja muista seudun kunnista noin 38 %. Tulevan uuden Oulun asukkaiden yhteenlaskettu osuus koko vastaajajoukosta on lähes 84 prosenttia. Kunnittain laskettuna korkeimmat vastausprosentit olivat Yli-Iillä (50 %), Oulunsalolla (31 %) ja Haukiputaalla (30,5 %). Suhteellisesti vähiten vastauksia palautui Limingasta (17,9 %), Hailuodosta (16,7 %) ja Lumijoelta (7,4 %). Kuntien osuudet vastausmääristä ovat lähellä todellisia kuntien väestönosuuksia koko Oulun seudun väestöstä. Lähinnä Yli-Iistä palautui suhteellisen paljon vastauksia. Koko seudulta saadut kyselyvastaukset ovat erityisen tärkeitä suunnittelun pohjana käytettävän vertailukelpoisen ja monipuolisen tiedon kannalta. Tyrnävä 2 % Muhos 4 % Oulunsalo 5 % Kiiminki 6 % Vastaajat kunnittain Liminka 3 % Kempele 6 % Lumijoki 0 % Hailuoto 0 % Haukipudas 10 % Yli-Ii 2 % Oulu 62 % Väestön ikäjakauma Oulun seudulla 31.12.2010 uusi Oulu Oulun seutukunta ja Yli-Ii Koko väestö yhteensä 185 419 228 591 0 6-vuotiaat 18 460 24 614 7 14-vuotiaat 17 605 23 627 15 24-vuotiaat 27 848 32 659 25 34-vuotiaat 30 158 35 695 35 44-vuotiaat 23 686 29 618 45 54-vuotiaat 23 445 28 822 55 64-vuotiaat 21 578 26 107 65 74-vuotiaat 12 642 15 335 75 84-vuotiaat 7 531 9 195 yli 85-vuotiaat 2 466 2 919 Lähde: Tilastokeskus 2011. Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden ikäjakauma vastaa kohtuullisen hyvin Oulun seudun todellista 18 vuotta täyttäneiden ikäjakaumaa. Vuoden 2006 asumistoivetutkimuksen tapaan etenkin alle 25-vuotiaat sekä muut nuorimmat ikäluokat ovat tutkimuksessa aliedustettuina. Samoin vanhimmat ikäluokat ovat edellisen tutkimuksen tavoin aktiivisimpia kyselyvastaajia. Iäkkäiden vastaajien osuus korostuu tulevan uuden Oulun alueella. Muun seudun vastaajajoukossa nuoret ikäluokat ovat suhteellisesti paremmin edustettuina. 5

Vastaajien ikäjakauma 25 20 15 % 10 5 7,1 16,1 14,4 21,9 20,8 19,7 0 alle 25-v. 25 34 35 44 45 54 55 64 yli 65-v. tutkimus vastaava ikäjakauma koko seudulla 31.12.2010 Tarkastelemalla erityisesti nuorten aikuisten ikäluokkia (alle 25-vuotiaat ja 25 34- vuotiaat) koskevia väestöennusteita voidaan arvioida mm. vuokra-asumisen sekä tulevien uusien pientaloasujien määrien kehitystä. Nuorimpien aikuisten lähitulevaisuuden merkittäviä asumismuotoja ovat kerrostaloasuminen ja vuokra-asunnot. Edelleen perheen muodostamisten myötä nuoret aikuiset suunnittelevat usein omakotitaloon muuttoa tai muita pientaloasumisen muotoja (ks. myös luvut 5.1 Toiveasunnon hallintamuoto ja 5.2 Toiveasunnon talotyyppi ). Ohessa on kuvattu Tilastokeskuksen väestöennuste Oulun seudun nuorten aikuisten ja toisaalta vanhimpien ikäluokkien osalta. Seudun kokonaisväestön määrä sekä ikääntyneiden osuus väestöstä tulevat Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kasvamaan lähivuosien aikana. Nuorimpien aikuisten määrä puolestaan pysyy nykyisellä tasolla tai muuttuu lähivuosien aikana vain hieman. Näin ollen nuorten aikuisten suhteellinen osuus Oulun seudun kokonaisväestöstä laskee tulevien vuosien aikana jonkin verran. Oulun seudun nuorten aikuisten ja ikääntyneiden väestöennusteet 2010* 2015 2020 (toteutunut) 15 24-vuotiaat 32 659 32 775 32 650 25 34-vuotiaat 35 695 35 852 35 758 65 74-vuotiaat 15 335 20 723 24 885 yli 75-vuotiaat 12 114 14 372 17 501 Koko väestö yhteensä 228 591 244 162 256 706 Lähde: Tilastokeskus 2011. Asukasbarometriin vastanneilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastata paperilomakkeen lisäksi myös sähköisessä muodossa. Tutkimukseen osallistuneista 727 palautti paperisen vastauslomakkeen ja vain 55 vastasi sähköisellä lomakkeella. Paperilomakkeiden osuus kaikista palautuneista vastauksista oli täten lähes 93 prosenttia. Internetin kautta vastanneiden joukossa oululaisten, miesten, nuorimpien ikäluokkien, eli alle 35- vuotiaiden ja korkeasti koulutettujen osuus oli varsin suuri verrattuna paperilomakkeilla vastanneisiin. 6

Kyselyyn vastanneista lähes kolme viidesosaa on naisia (58 %). Useimmissa vastaavissa kyselytutkimuksissa naiset ovat tavallisesti miehiä aktiivisempia vastaajia. Miesten osuus vastaajista on kuitenkin nyt kasvanut edelliseen asukasbarometri-tutkimukseen verrattuna. Osasyynä tähän on vastaamisen mahdollisuus sähköisellä kyselylomakkeella, jota käytti useampi mies kuin nainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan miesten ja naisten osuudet kokonaisväestöstä ovat todellisuudessa Oulun seudulla hyvin lähellä toisiaan. Väestö sukupuolen mukaan Oulun seudulla 31.12.2010 Koko väestö Miehet % Naiset % uusi Oulu 185 419 91 948 49,6 93 471 50,4 Oulun seutukunta ja Yli-Ii 228 591 113 825 49,8 114 766 50,2 Lähde: Tilastokeskus 2011. 1.2 Asuntokunnan koko ja perhetyyppi Tyypillisin vastaajien ilmoittama asuntokunta on kahden hengen kotitalous, jollaisessa asuu lähes puolet (46 %) kyselyyn vastanneista. Näissä talouksissa asuvien osuus on laskenut hieman edelliseen asukasbarometriin verraten, mutta vastaavalla tavalla yksin asuvien osuus on kasvanut. Lähes joka viides vastaaja asuu nyt yksin. Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että niin yksin asuminen kuin lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet Oulun seudulla. Samalla asukkaiden asumisväljyys on kasvanut, sillä keskimääräinen asunnon neliöala asukasta kohden on jatkanut nousuaan. Asuntokunnat Oulun seudulla 2010 uusi Oulu Oulun seutukunta ja Yli-Ii Asuntokunnat yhteensä 86 483 102 357 Asuntokuntien keskikoko (henkilöä) 2,1 2,2 Asuntokuntien pinta-ala keskimäärin (m 2 /hlö) 37,2 37,5 Lähde: Tilastokeskus 2011. Tilastokeskuksen tietojen mukaan asuntokuntien keskikoko Oulun seudulla on 2,2 henkeä ja uuden Oulun alueella 2,1 henkeä. Tutkimukseen osallistuneiden asuntokuntien keskikoko on hieman tätä suurempi, tasan 2,5 henkeä. Uudessa Oulussa asuntokunnat ovat keskimäärin pienempiä ja muulla seudulla suurempia. Muun seudun vastaajista joka toinen asuu kahden vanhemman lapsiperheessä. Uuden Oulun vastaajista noin kolmannes kuuluu lapsiperheisiin. 7

Asuntokunnan koko (henkeä / asuntokunta) 60 50 40 % 30 20 10 0 1 2 3 4 5 tai enemmän Uusi Oulu Muu seutu Perheväestöön kuuluvat lapsettomat pariskunnat, kahden vanhemman lapsiperheet sekä yksinhuoltajaperheet. Oulun seudulla lapsettomien pariskuntien osuus perheväestöstä on viime vuosina hieman kasvanut ja kahden vanhemman lapsiperheiden osuus vastaavasti laskenut. Tutkimukseen osallistuneissa lapsettomat pariskunnat ovat yliedustettuina ja yksinhuoltajaperheet aliedustettuina. Perheet Oulun seudulla 31.12.2010 uusi Oulu % Oulun seutukunta ja Yli-Ii % Kaikki perheet yhteensä 48 538 100 59 848 100 Avio-/avopari ja lapsia 20 071 41,4 26 064 43,6 Avio-/avopari ilman lapsia 22 798 46,9 26 983 45,1 Yksinhuoltajaperheet 5 669 11,7 6 801 11,3 Lähde: Tilastokeskus 2011. Uuden Oulun alueella yksin asuvien ja etenkin kahden hengen talouksien osuus on suurempi kuin muulla seudulla. Yksin asuvien osuus uuden Oulun väestöstä on 19,4 prosenttia ja muulla seudulla 15 prosenttia. Yksin asuvien joukossa on vastaajia kaikista ikäluokista, mutta erityisen paljon heihin kuuluu ikääntyneitä vastaajia. Nuoret lapsiperheet sekä lapsettomat nuoret parit ovat suhteellisesti yleisempiä muun seudun vastaajissa kuin uuden Oulun vastaajissa. 8

Perhetyyppi 50 40 % 30 20 10 0 vanhempien kanssa yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö Uusi Oulu Muu seutu 1.3 Elämäntilanne ja sosioekonominen asema Edellisen asukasbarometrin tapaan kolme viidestä vastaajasta kuuluu työllisiin. Muulla seudulla työllisten osuus on selvästi korkeampi kuin uuden Oulun alueella. Uuden Oulun kuntien osalta erityisesti eläkeläisten mutta myös opiskelijoiden ja työttömien osuudet ovat suurempia kuin muulla seudulla. Kaikista vastanneista runsas neljännes on eläkeläisiä. Työttömien osuus vastanneista on vain noin kolme prosenttia ja opiskelijoiden sekä koululaisten hieman yli kuusi prosenttia. 35 30 25 Ammattiasema % 20 15 10 5 0 Uusi Oulu Muu seutu Tulotasoa selvittävässä kysymyksessä vastaajat merkitsivät koko asuntokuntansa (samassa taloudessa asuvan perheensä) yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot. Tulotaso on 9

useimmiten yhteydessä asuntokunnan aikuisten perheenjäsenten määrään sekä koulutustasoon. Pienimpään tuloluokkaan kuuluu pääasiassa yksin asuvia ja kaikkiaan noin 12 prosenttia vastaajista. Suurimpaan tuloluokkaan sijoittuu noin seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista. 100 % Tulotaso asuinalueittain 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. alle 15 000 15 001-30 000 30 001-60 000 60 001-100 000 yli 100 000 Omakotitalovaltaisilla pientaloalueilla asuvissa on eniten suurituloisiin kuuluvia vastaajia. Pienituloisia on eniten kerrostalovaltaisilla alueilla asuvissa sekä kaupunkikeskusmaisilla alueilla asuvissa. Lähes 60 prosenttia kerrostalovaltaisten alueiden ja noin puolet kaupunkikeskusmaisten alueiden asuntokunnista kuuluu kahteen pienimpään tuloluokkaan. Kaksi viidesosaa kaikista tutkimukseen osallistuneista sijoittuu keskimmäiseen tuloluokkaan. Asuntokunnan tulotasolla on yhteys siihen, kuinka kohtuullisina omia asumiskustannuksia pidetään. Asumiskustannuksia pidetään erittäin kohtuullisina tai kohtuullisina sitä todennäköisemmin, mitä suuremmat asuntokunnan tulot ovat. Pienituloisimmat pitävät asumiskustannuksiaan liian korkeina tai kohtuuttomina muita useammin. 10

Tulotaso ja asumiskustannusten kohtuullisuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 15 000 15 000-30 000 30 001-60 000 60 001-100 000 yli 100 000 erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat ei osaa sanoa 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka Asunnot talotyypin mukaan Oulun seudulla 2010 Asuntoja % uusi Oulu Yhteensä 94 825 100 Erillinen pientalo 29 456 31,1 Rivi- tai ketjutalo 14 854 15,7 Asuinkerrostalo 49 035 51,7 Muu rakennus 1 480 1,6 Oulun seutukunta ja Yli-Ii Yhteensä 112 180 100 Erillinen pientalo 41 302 36,8 Rivi- tai ketjutalo 18 522 16,5 Asuinkerrostalo 50 539 45,1 Muu rakennus 1 817 1,6 Lähde: Tilastokeskus 2011. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Oulun seudun asunnoista noin 45 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Valtaosa seudun kerrostaloasunnoista sijaitsee Oulussa. Tutkimukseen osallistuneista lähes puolet asuu omakotitaloissa ja yli kaksi kolmasosaa pientaloissa (omakoti-, rivi- tai paritalo). Vajaa kolmannes vastaajista asuu kerrostalossa. Kerrostaloasumisen osuus on uuden Oulun alueella huomattavasti muuta seutua yleisempää. Muulla seudulla tavallisin talotyyppi on omakotitalo, jossa asuu lähes kolme neljäsosaa vastaajista. 11

Asunnon talotyyppi 80 60 % 40 20 0 omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 kerrosta kerrostalo, 5 tai 5+ kerrosta muu rakennus Uusi Oulu Muu seutu Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista asuu pientalovaltaisella alueella ja 46 prosenttia omakotitalovaltaisella alueella. Kyselyvastauksia palautui kaikilta erityyppisiltä asuinalueilta. Muun seudun osalla korostuvat maaseutumaiset ja omakotitalovaltaiset asuinalueet. Uuden Oulun vastaajissa on jonkin verran myös kaupunkikeskustassa ja kerrostalovaltaisilla alueilla asuvia. Näiden asukasryhmien osuudet kaikista vastaajista ovat nyt pienempiä kuin edellisessä asukasbarometrissa 2006. 60 50 40 Asuinalue % 30 20 10 0 kaupunkikeskusmainen kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. Uusi Oulu Muu seutu 1.5 Asumisaika Vastanneissa on runsaasti nykyisessä asunnossa pitkään asuneita. Peräti 42 prosenttia tutkimukseen osallistuneista on asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta. Tätä selittää osaltaan ikääntyneiden vastaajien suuri ja nuorimpien vastaajien pieni osuus vastaajajoukosta. Myös omistusasuntojen korkea määrä sekä omakotitalossa asuminen liittyvät 12

pitkään asumisaikaan samassa asunnossa. Asunnosta toiseen vaihtaminen on yleisintä kerrostaloissa asuvilla. Keskimääräinen asumisaika nykyisessä asunnossa on kasvanut huomattavan paljon edelliseen asukasbarometriin nähden. Erityisesti alle vuoden nykyisessä asunnossaan viettäneitä on vastaajissa vähän. Uuden Oulun ja muun seudun välillä ei vaikuta olevan isoja eroja nykyisessä asunnossa vietetyn ajan suhteen talotyypin erilaisista jakaumista huolimatta. 50 Asumisaika nykyisessä asunnossa 40 % 30 20 10 0 alle vuoden 1-4 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Uusi Oulu Muu seutu 1.6 Muuttaneet ja muuton syyt Asunnonvaihdolle on useita elämäntilanteista riippuvia syitä. Vain kolme prosenttia tutkimukseen osallistuneista on asunut nykyisessä asunnossaan aina. Kaksi viidestä vastaajasta on muuttanut nykyiseen asuntoonsa kerrostalosta. Kerrostaloasuminen liittyy usein tiettyihin elämänvaiheisiin, mutta kerrostalo on nyt myös edellistä asukasbarometria useampien vastaajien toiveasunto. Yleisimmäksi muuton ensisijaiseksi syyksi vastaajat mainitsevat edellisten asukasbarometrien tapaan asumiseen liittyvät tekijät. Runsas kaksi kolmannesta vastaajista nostaa asumiseen liittyvän syyn tärkeimmäksi tekijäksi muuttopäätökselle. Työhön liittyvä syy on ollut joka kymmenennen muuttopäätöksen takana ja opiskeluun liittyvä vain harvoilla. Vastaajilla on myös muita, usein henkilökohtaisia syitä muutolle. Asumiseen liittyvät syyt ovat sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä, joista yleisin liittyy asunnon epäsopivaan kokoon. Myös asuinympäristön ominaisuudet sekä asunnon laatu ovat vaikuttaneet jonkin verran muuttopäätökseen. 13

Muuton ensisijainen syy eri asuntokunnilla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien kanssa yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö työpaikkaan liittyvät asiat opiskeluun liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat muu syy Yhden ensisijaisen muuttosyyn lisäksi muuttopäätöksen taustalla on usein muita päätökseen vaikuttaneita pienempiä osatekijöitä. Vastaajat mainitsivat omin sanoin kuvatessaan muuton ensisijaisiksi syiksi avio- tai avopuolison kanssa yhteen muuttamisen sekä halun muuttaa pientaloon tai omistusasuntoon. Muita elämänvaiheiden muutoksiin liittyviä muuttosyitä ovat esimerkiksi parisuhteen päättyminen sekä eläkkeelle jääminen. Erityisesti lapsiperheillä muuton tärkein syy liittyy asumiseen ja asunnon kokoon. Lapsiperheiden asunnonvaihto johtuu lisätilan ja huoneiden tarpeesta, jotka kytkeytyvät pientaloasumisen toiveeseen. Muilla vastaajaryhmillä muuton ensisijaisena syynä on ollut asunnon laatuun, asuinympäristöön tai henkilökohtaisiin syihin liittyviä tekijöitä. Iäkkäillä vastaajilla muuttosyyt liittyvät usein pienentyneeseen tilantarpeeseen ja suuren asunnon sekä pihan hoidon vaivaan ja toisaalta palvelujen saavutettavuuden sekä liikkumisen helpottamiseen. Näiden syiden myötä yhä suurempi osa iäkkäistä asukkaista kokee ajankohtaiseksi asunnonvaihdon väljistä asunnoista pienempiin ja keskusta-alueiden lähelle. 60 50 40 Asumiseen liittyvä muuton syy % 30 20 10 0 asunnon koko asunnon laatu alueen palvelut asuinympäristön ominaisuudet asumiskustannukset muu Uusi Oulu Muu seutu 14

Joka toinen kyselytutkimukseen osallistuneista kuuluu Oulun sisällä asunnosta toiseen muuttaneisiin. Muualta Suomesta tai ulkomailta Oulun seudulle muuttavista 58 prosenttia muuttaa Ouluun. Yleisimmin vastanneet ovat muuttaneet oman kuntansa sisällä. Vajaa viidennes muista seudun kunnista muuttaneista on muuttanut nykyiseen asuntoonsa Ouluun. Kaikista vastanneista 13,5 prosentilla viimeisin muutto on tapahtunut muualta Suomesta tai ulkomailta Oulun seudulle. Edellisessä asunnossa yksin asuneiden muuttosyynä on usein ollut parisuhteen myötä muutto yhteiseen asuntoon puolison kanssa. Joka viidennen nuoren pariskunnan muuttoa on edistänyt tai seurannut ensimmäisen lapsen syntyminen. Tässä yhteydessä ei ole muuttaneita koskien tarkasteltu virallisia muuttoliiketilastoja, joita on käsitelty erikseen muissa selvitystöissä. Edellä mainitut muuttamista koskevat tiedot perustuvat asukaskyselyn tuloksiin. Keskeiset tulokset Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa on oululaisia, vastauksia palautui seudun kaikista kunnista. Yksinasuvat, miehet ja nuorimmat vastaajat ovat tutkimuksessa aliedustettuina. Iäkkäimpien, yli 65-vuotiaiden osuus vastaajista on varsin suuri (n. 20 %). 46 % asuu kahden hengen kotitalouksissa. Puolet vastaajista asuu omakotitaloissa ja yli kaksi kolmasosaa pientaloalueilla. Yleisin muuton syy on asunnon epäsopiva, usein pieni koko. 15

2 ASUNTO Tutkimuksessa on selvitetty vastaajien asuntojen perustietoja, kuten hallintamuoto, asunnon ikä, koko, tilat ja kunto. Luvussa tarkastellaan myös asukkaiden näkemyksiä asunnon parhaimmista ja huonoimmista ominaisuuksista, mielipiteitä asumiskustannusten kohtuullisuudesta, tyytyväisyyttä asunnon varusteisiin ja tiloihin sekä asuntoon liittyviä asumistoiveita. Tuloksia on tarkasteltu muun muassa talotyypeittäin, ikäryhmittäin ja perhetyypeittäin. 2.1 Hallintamuoto Asunnon hallintamuoto Oulun seudulla 2009 Asukkaita % uusi Oulu Yhteensä 180 448 100 Omistusasunto 122 875 68,1 Vuokra-asunto 50 618 28,1 Asumisoikeusasunto 2 743 1,5 Muu tai tuntematon 4 212 2,3 Oulun seutukunta ja Yli-Ii Yhteensä 222 834 100 Omistusasunto 159 429 71,5 Vuokra-asunto 55 552 24,9 Asumisoikeusasunto 2 893 1,3 Muu tai tuntematon 4 960 2,2 Lähde: Tilastokeskus 2011. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokralla asuvien asuntokuntien osuus asuntokannasta on koko Oulun seudulla noin neljännes ja uuden Oulun sekä erityisesti nykyisen Oulun kaupungin osalta hieman tätä korkeampi. Asukasbarometri-tutkimuksessa vuokraasunnoissa asuvat vastaajat ovat jonkin verran aliedustettuina. Koko seudun vastaajista 17,3 prosenttia asuu vuokralla ja neljä viidestä vastaajasta omistusasunnossa. Uuden Oulun ja muun seudun kesken vertailtaessa asunnon hallintatyyppien osuuksissa ei ole merkittäviä eroja. Omistusasumisen osuus on edelleen kasvanut verrattaessa vuoden 2006 asukasbarometriin. 16

% 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Asunnon hallintamuoto omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu Uusi Oulu Muu seutu Pientalossa ja erityisesti omakotitalossa asuminen sekä asunnon omistamisen yleisyys ovat yhteydessä toisiinsa. Omakotitaloissa asuvista lähes kaikki ja rivi- tai paritaloissa asuvista noin 88 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa. Runsaalla puolella tutkimukseen osallistuneista kerrostaloasukkaista on omistusasunto. Asunnon muiden hallintamuotojen osuudet ovat vastaajien keskuudessa hyvin pieniä. 100 % Asunnon hallinta talotyypeittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu Yksin asuvista vastaajista noin 36 prosenttia ja lapsettomista pariskunnista 15 prosenttia asuu vuokralla. Omistusasumisen osuus on varsin suuri kaikilla perhetyypeillä, myös yksinhuoltajaperheillä. Pienituloisimmilla asuntokunnilla omistusasuminen on harvinaisinta, ja omistusasumisen osuus kasvaa, mitä suurituloisemmasta asuntokunnasta on kysymys. Työllisillä ja eläkeläisillä asunnon omistaminen on yleistä. Pienimmän tuloluokan vastaajista kolme viidestä asuu vuokralla. Näihin vastaajiin kuuluu erityisesti opiskelijoita ja työttömiä. 17

Vuokralla asuminen vähenee ja omistusasunnossa asuminen yleistyy iän myötä. Vuokralla asuvia vastaajia on lähinnä alle 25-vuotiaissa (noin kaksi kolmasosaa) sekä seuraavaksi nuorimmassa ikäluokassa (runsas neljännes). Ikäluokasta 35 44-vuotiaat lähtien yhdeksän kymmenestä vastaajasta omistaa asuntonsa. Asunnon iällä (rakennusvuosi) ei vaikuta olevan yhteyttä asunnon omistamiseen, sillä niin vanhoissa kuin uusissa rakennuksissa asuvien keskuudessa neljä viidestä vastaajasta asuu omistamassaan asunnossa. Toisaalta omistusasumisen yleisyys kasvaa, mitä pidempään vastaaja on asunut nykyisessä asunnossaan. Joka toinen kerrostalovaltaisilla alueilla asuvista asuu vuokralla ja joka toinen omistusasunnossa. Keskusta-alueilla asuvista noin kaksi kolmasosaa, rivitaloalueilla 80 prosenttia ja omakotitalovaltaisilla sekä maaseutumaisilla alueilla lähes jokainen asuu omistamassaan asunnossa. 100 % Asunnon hallinta asuinalueittain 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusmainen kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maaseutum. omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu 2.2 Asunnon ikä, koko ja asumisväljyys Asukkailta kysyttiin nyt edelliseen asumistoivetutkimukseen nähden uutena kysymyksenä asunnon rakennusvuotta. Vain harvat tutkimukseen osallistuneet asuvat ennen vuotta 1950 valmistuneissa ja yhteensä noin 20 prosenttia ennen vuotta 1970 valmistuneissa asunnoissa. Yli neljännes asuu vuonna 2000 tai tätä myöhemmin valmistuneissa asunnoissa. Muun seudun asukkaissa on suhteellisesti enemmän uusissa asunnoissa asuvia kuin uuden Oulun asukkaissa. Uuden Oulun asuntokannassa näkyvät tässä yhteydessä mm. 1960- ja 1970-luvuilla Oulussa valmistuneet kerrostaloasunnot. 18

Asunnon rakennusvuosi 35 30 25 % 20 15 10 5 0 ennen vuotta 1950 1950-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000 tai myöhemmin Uusi Oulu Muu seutu Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskimääräinen asumisväljyys (huoneistoala henkeä kohden laskettuna) on kasvanut Oulun seudulla edelleen 2000-luvun alusta. Vuonna 2010 Oulun seudun asuntojen keskikoko on ollut 37,5 neliömetriä henkeä kohti, kun vuonna 2006 kyseinen luku oli 35,2 neliömetriä henkeä kohti. Tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen pinta-ala henkeä kohden on noin 40 m 2, mikä on hieman vähemmän kuin keskiarvo edellisen asukasbarometrin vastaajajoukossa. Keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden on uuden Oulun vastaajilla hieman tätä pienempi ja muun seudun vastaajilla lähes 42 m 2. Kyselyyn vastanneilla asuntojen keskikoko on nyt yli 100 neliömetriä, mikä tarkoittaa lähes kymmenen neliömetrin kasvua edelliseen tutkimukseen nähden. Kuten asumisväljyys myös asuntojen keskikoko on uuden Oulun asuntokuntien keskuudessa hieman alle koko seudun keskiarvon. Muulla seudulla asunnon keskikoko on noin 119 neliömetriä. Omistusasunnoissa asuvilla kyselyvastaajilla asunnon keskikoko on 110 m 2 ja vuokraasunnoissa asuvilla 59 m 2. Suurilla, monilapsisilla asuntokunnilla keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden on kaikkein pienin. Yhden ja kahden hengen taloudet asuvat pääosin muita väljemmin. 19

Asunnon koko (m 2 ) 50 40 % 30 20 10 0 alle 35 35-54 55-74 75-99 100-149 yli 150 m 2 Uusi Oulu Muu seutu Koko vastaajajoukosta kolmella neljästä on mielestään sopivasti sekä asuinpinta-alaa että huoneita asunnossa. Liian vähän tilaa on 14 prosentilla ja liian vähän huoneita yli 15 prosentilla vastaajista. Harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä on mielestään liikaa tilaa tai huoneita. Vuoden 2006 asukasbarometriin nähden harvemmat kärsivät tilanpuutteesta ja aiempaa useammilla on nyt asuintilaa liikaa. Eniten tilanpuutteesta kärsivät (erityisesti usean lapsen) lapsiperheet, nuoret aikuiset ja neliömäärällä mitattuna pienikokoisissa asunnoissa asuvat. Sen sijaan tulotasolla ei vaikuta olevan suoraa yhteyttä asunnon ahtaaksi kokemiseen. Liikaa tilaa ja huoneita asunnossaan on pääasiassa iäkkäämmillä vastaajilla, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa tai jotka asuvat asunnossaan yksin. Noin neljäsosa kaikista vastaajista asuu niin sanotussa pienasunnossa, jossa on enintään kaksi huonetta ja keittiö/keittokomero. Vuokra-asukkaista noin 70 prosenttia asuu pienasunnoissa. Pienasunnossa asuminen on nyt koko vastaajajoukossa harvinaisempaa ja vuokra-asukkaiden joukossa hieman yleisempää kuin asukasbarometrissa 2006. Isommilla kuin kahden hengen talouksilla pienasunnot ovat hyvin harvinaisia. Joka toinen kyselyvastaaja asuu asunnossa, jossa on vähintään neljä huonetta ja keittiö tai tätä enemmän huoneita. Suurimpien asuntojen osuus on edelleen noussut edelliseen asukastutkimukseen nähden. 20

Asunnon huoneluku 70 60 50 % 40 30 20 10 0 1 h + keittiö 2 h + keittiö 3 h + keittiö 4 h + keittiö tai suurempi Uusi Oulu Muu seutu 2.3 Asumiskustannukset Neljä viidesosaa vastaajista pitää asumiskustannuksiaan joko kohtuullisina tai erittäin kohtuullisina ja vain viidennes liian korkeina tai täysin kohtuuttomina. Tulokset ovat tältä osin lähes identtisiä edelliseen asukasbarometriin nähden. Avovastausten yhteydessä kohtuullisen monet vastaajista kuitenkin nostivat asunnon huonoimpien ominaisuuksien joukkoon juuri asumiskustannukset (ks. luku 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet ). Uuden Oulun ja muun seudun välillä ei ole eroa asumiskustannusten kohtuullisuudessa. Asumiskustannusten kohtuullisuus on yhteydessä myös yleisen varallisuustason kohoamiseen, mikä näkyy osaltaan asumiseen panostamisena ja valmiudessa maksaa toiveasunnosta aiempaa enemmän (ks. myös luku 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso ). Asumiskustannukset % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat en osaa sanoa Uusi Oulu Muu seutu 21

Rivi- tai paritaloissa asuvat kokevat asumiskustannuksensa muita useammin kohtuullisiksi. Tähän voi vaikuttaa saavutetun varallisuustason ja taloyhtiömuotoisen asumisen yhdistelmä. Vastaavasti omakotitaloissa asuvat näkevät asumiskustannuksensa liian korkeiksi muita useammin. Vuokralla asuvista 30 prosenttia ja pienimmän tuloluokan vastaajista 27 prosenttia pitää asumiskustannuksiaan liian korkeina tai kohtuuttomina. Asuntokunnan tulotason kasvaessa myös asumiskustannukset koetaan kohtuullisemmaksi. Ammattiaseman perusteella on kuitenkin hankala tehdä yleistyksiä asumiskustannuksista, sillä suhteellisesti yhtä monet opiskelijat, työntekijät ja eläkeläiset pitävät kustannuksia kohtuullisina. Yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat pitävät asumiskustannuksiaan hieman useammin kohtuullisina kuin lapsiperheet tai yksinhuoltajaperheet. 100 % Asumiskustannukset perhetyypeittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat ei osaa sanoa 2.4 Asunnon tilat ja kunto Tässä tutkimuksessa asuntojen varustetasoa, tiloja ja kuntoa sekä asuinympäristöä on tarkasteltu talotyypeittäin ja osaksi myös perhetyypeittäin sekä asuinalueittain. Kyselyyn vastanneet nostavat yleisesti suurimmaksi puutteeksi energiatehokkaan lämmitysmuodon puuttumisen, jonka mainitsee lähes kolmannes vastaajista. Sekä asunnon säilytystilojen että taloyhtiön yhteisten säilytystilojen riittävyydessä on puutteita joka neljännellä vastanneella. Hieman tätä harvemmat kokevat autopaikkojen riittävyydessä puutteita. Asunnon ja taloyhtiön tiloihin ollaan nyt yleisesti tyytyväisempiä kuin vuoden 2006 asumistoivetutkimuksessa. Yleisellä tasolla noin 75 prosenttia vastaajista kokee asunnon keskeisten varusteiden ja ominaisuuksien tason riittäväksi. Asunnon tiloihin ja kuntoon liittyviä tekijöitä vastaajat arvioivat myös avovastauksissa, joiden tuloksia on käsitelty seuraavassa luvussa 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet. Kerrostaloasukkaista lähes joka toisella on sauna ja useammalla kuin neljällä viidestä parveke (tai terassi) huoneistossaan. Matalissa kerrostaloissa on hissi useammassa kuin joka kolmannessa talossa ja yli viisikerroksisissa kerrostaloissa melkein jokaisessa. Autopaikkojen riittävyydessä on puutteita joka kolmannella ja pihan leikki- tai oleskelupaikoissa noin neljänneksellä kerrostaloasukkaista. 22

Asunnon varusteet ja ominaisuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asunnossa riittävästi säilytystiloja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Hyvä äänieristys Energiatehokas lämmitysmuoto Huoneistokohtainen sauna Riittävästi autopaikkoja kyllä ei Asuntojen äänieristys Neljä viidestä vastaajasta pitää asuntonsa äänieristystä hyvänä. Äänieristykseen ollaan jälleen hieman tyytyväisempiä kuin edellisen asukasbarometrin aikaan, mihin vaikuttaa osaltaan myös suuri pientalojen ja erityisesti omakotitalojen osuus vastaajien keskuudessa. Myös talon ulkopuolelta kantautuva asuinympäristön melu liittyy asiaan. Asunnon huonon äänieristyksen nostaa esiin 40 prosenttia keskustan ulkopuolisilla kerrostaloalueilla ja 35 prosenttia keskusta-alueilla asuvista kyselyvastaajista. Vähiten äänieristyksen puutteista kärsitään omakotitalovaltaisilla alueilla ja maaseudulla. Asunnon äänieristyksessä koetaan enemmän puutteita kerrostaloissa kuin muissa talotyypeissä. Kerrostaloasukkaista äänieristyksen kokevat puutteelliseksi lähes yhtä monet (vajaa 40 %) kuin edellisessä asukasbarometrissa. Asuinkerrostalojen ylimpien kerrosten asukkaat kokevat asuntonsa rauhallisemmaksi kuin alemmissa, lähempänä katutasoa asuvat. Pientaloissa ja erityisesti omakotitaloissa asuvien keskuudessa äänieristyksen liittyviä ongelmia koetaan harvemmin. Yksin asuvat kokevat äänieristyksen puutteelliseksi muita useammin. Asunnossa hyvä äänieristys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus kyllä ei 23

Tyytyväisyys asunnon äänieristykseen kasvaa sen mukaan, mitä pidempään samassa asunnossa on asuttu. Tämän perusteella voidaan pohtia, miten tottuminen asunnon ja sen ympäristön meluun vaikuttaa äänieristyksen koettuun tasoon. Toisaalta pitkään samassa asunnossa asuvien asunnot ovat usein omistusasuntoja ja pientaloalueilla tai maaseudulla sijaitsevia pientaloja, joissa äänieristys koetaan yleensä muita asuntotyyppejä paremmaksi. Myös asunnon rakennusvuodella on yhteys äänieristyksen tasoon. 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa asunnoissa asuvat kokevat äänieristyksessä muita enemmän puutteita. Äänieristys koetaan parhaaksi uusimmissa, 2000-luvulla valmistuneissa asunnoissa. Kosteus- ja homeongelmat Vain alle yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoittaa asunnossaan ilmenneen kosteus- tai homevaurioita. Talotyypillä ei näytä olevan suurta merkitystä kosteus- ja homeongelmien yleisyyteen, sillä kerrostaloissa kyseiset ongelmat ovat olleet vain hieman yleisempiä kuin pientaloissa. Matalissa, 2 4-kerroksisissa kerrostaloissa kosteus- tai homevaurioita on ilmennyt alle 13 prosentilla ja muissa talotyypeissä tätä harvemmin. Asunnossa vietetyllä ajalla ei ole yhteyttä kosteus- ja homevaurioiden havaitsemiseen nykyisessä asunnossa. Aiemmissa asumistoivetutkimuksissa ei ole kysytty vastaajilta heidän asuntojensa ikää. Nyt vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa kyselyvastauksissa muiden tietojen ohella asunnon rakennusvuosi. Eniten kosteus- tai homevaurioita on ilmennyt vastaajien keskuudessa 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa, joista vajaassa viidennessä (18,5 %) on ollut kyseisiä ongelmia. Vähiten näistä ongelmista kärsitään uusissa, 2000-luvulla rakennetuissa asunnoissa. Asunnossa tehdyt muutokset ja korjaukset Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko heidän asunnossaan tai taloyhtiössä tehty muutoksia tai korjauksia terveyshaittojen ja muiden syiden takia. Terveyshaitoista johtuneet muutokset ja korjaukset ovat vastanneiden keskuudessa todella harvinaisia, sillä näistä toimenpiteistä kertoo vain neljä prosenttia vastaajista. Nämä korjaus- ja muutostyöt ovat hieman muita yleisempiä 1970-luvulla valmistuneissa asunnoissa. Esimerkiksi talotyypillä ei vaikuta olevan yhteyttä terveyshaittoihin liittyviin tehtyihin korjauksiin. Muista syistä johtuvia muutos- ja korjaustöitä on tehty useampaan kuin joka toiseen asuntoon kyselyvastaajien keskuudessa. Näiden korjaustöiden yleisyys on hyvin samaa luokkaa kuin asukasbarometrissa 2006. Muista kuin terveyshaitoista johtuvat korjaukset ja muutokset voivat johtua asunnon iän tuomasta remontintarpeesta tai jostakin asunnon epämieluisasta ominaisuudesta, joka on haluttu korjata. Eniten muutoksia ja korjauksia on tehty omakotitaloissa, joissa on asuttu pitkään ja vähiten rivi- tai paritaloissa. Asunnossa, joka on omassa omistuksessa ja jossa halutaan asua pidemmän aikaa, korjausten ja muutosten tekeminen on todennäköisempää kuin asumisajaltaan lyhyeksi jäävässä ja väliaikaiseksi koetussa asunnossa. Vastaajat toivat omin sanoin esille jonkin verran asunnon ikään liittyviä tulevia korjaus- ja kunnostustarpeita myös avovastauksissa. Näitä tarpeita mainittiin etenkin kun pyydettiin listaamaan nykyisen asunnon huonoimpia ominaisuuksia. 24

2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Tutkimukseen osallistuneilla oli mahdollisuus kuvailla omin sanoin asuntonsa parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia näille teemoille tarkoitetuissa avovastauksissa sekä halutessaan kyselylomakkeen lopetukseksi. Vastauksissa mainittiin paitsi suoraan asunnon ominaisuuksia myös pihapiirin ja lähiympäristön tekijöitä. Etenkin sijainti nousi keskeiseksi teemaksi niin asunnon kuin asuinympäristön ominaisuuksia kuvattaessa. Luvussa 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet on käsitelty vastaavalla tavalla nimenomaan asunnon ulkopuolista asuinaluetta ja -ympäristöä koskevia tekijöitä. Useat vastaajat kirjasivat laajasti nykyisen asuntonsa parhaimpia ominaisuuksia. Asunnon parhaimpien ominaisuuksien listalle useammat vastaajat kirjasivat määrällisesti enemmän ja vaihtelevampia vastauksia kuin asunnon huonoimpiin ominaisuuksiin. Vastaukset olivat monin osin samansuuntaisia kuin vuoden 2006 aikana tehdyssä asukaskyselyssä. Asunnon parhaimmat ominaisuudet liittyivät vastaajilla useimmin asunnon sopivaan kokoon, tilavuuteen ja väljyyteen sekä huoneiden riittävyyteen. Lähes yhtä useissa vastauksissa tuotiin esille asumisen oma rauha ja asunnon rauhallisuus (joka usein liittyy myös asuinalueen ja -ympäristön rauhalliseksi kokemiseen). Seuraavassa on lueteltu vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä vastaajien useimmin mainitsemat oman asunnon parhaimmat ominaisuudet. Asunnon parhaimmat ominaisuudet asunnon sopiva koko / väljyys rauhallisuus / asumisen oma rauha asunnon pohjaratkaisu / huoneiden toimivuus viihtyisyys ja siisteys asunnon hyvä kunto asumisen edullisuus uusi asunto varustelutaso ja materiaalit oma sauna helppohoitoisuus ja käytännöllisyys Kysymykseen vastanneiden yleisin vastaus asunnon parhaimmaksi ominaisuudeksi oli edellisen kyselyn tapaan asunnon sopiva sijainti, tavallisesti joko palveluita ja/tai kaupungin keskustaa tai luontoa koskien. Sijaintiin liittyviä tekijöitä käsitellään edelleen asuinympäristön parhaimpien ja huonoimpien ominaisuuksien yhteydessä luvussa 4.3. Seuraavaksi on esitetty omana listanaan asunnon ulkopuoliseen ympäristöön liittyviä ominaisuuksia vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä. Asunnon ulkopuolinen ympäristö, parhaimmat ominaisuudet sijainti oma piha ja tontti hyvät naapurit taloyhtiö näköalat 25

Yleisimmillä huonoista ominaisuuksista on selvät vastinparinsa yleisimmissä asunnon hyvissä ominaisuuksissa. Asunnon parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia voi osaltaan peilata myös toiveasunnon ominaisuuksiin, joita käsitellään tässä raportissa jäljempänä. Asunnon puutteet liittyvät useimmin asunnon huonoon kuntoon (myös ikään), asunnon ja huoneiden epäsopivaan kokoon, talotekniikkaan, asumiskustannuksiin sekä säilytys- ja muihin tiloihin liittyviin ongelmiin. Kyselyyn vastanneet asuvat edelliseen asukasbarometriin ja Oulun seudun todelliseen tilanteeseen nähden varsin väljästi, mistä johtuen asunnon pieni koko on nyt harvempien vastaajien listalla asunnon huonoimmissa ominaisuuksissa. Asunnon huonoimmista ominaisuuksista remontin tarve liittyy useimmin myös asunnon ikään. Vastaavasti asunnon ja huoneiden liian pieni koko on yhteydessä mm. epätoimiviksi koettuihin tilaratkaisuihin sekä osin myös säilytystilojen puutteeseen. Asunnon lähiympäristöön ja taloyhtiöön liittyviä ongelmia on käsitelty tässä raportissa tarkemmin asuinalueen huonoimpia ominaisuuksia koskevassa luvussa. Seuraavassa on lueteltu tavallisimmat vastaukset asunnon huonoimpia ominaisuuksia koskien. Asunnon puutteet - asunnon huonokuntoisuus / remontin tarve - asunnon / huoneiden liian pieni koko - talotekniikka (erityisesti lämmitys) - asumiskustannukset - asunnon ikä - säilytystilojen puute - äänieristys - pohjaratkaisu / tilaratkaisut - puutteet asunnon varustelussa - huoneluvun vähyys / haluttujen huonetyyppien puute Lähiympäristön ongelmat - ahdas piha, tontti tai parkkitilat - naapurit - yhteispihan epäsiisteys - läheinen tie Uusi Alppila on viihtyisä ja turvallinen paikka asua! 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet Vastaajia pyydettiin arvioimaan toiveasuntonsa ominaisuuksien tärkeyttä valmiiden vaihtoehtojen pohjalta. Kysymysasettelua on päivitetty ja muokattu asukasbarometrista 2006, siten että vastaajat saivat nyt valita esitetystä listasta kolme tärkeimpänä ja kolme vähiten tärkeimpänä pitämäänsä tekijää. Vastanneiden mielipiteissä korostuvat täten vain ääripäät, eivätkä vastaajat ole ilmoittaneet kantaansa jokaista asunnon osatekijää kohtaan. Toiveasunnon valmiina esitetyissä ominaisuuksissa on osin vastaavia teemoja kuin vastaajien avoimissa vastauksissa esille nostamissa asunnon parhaimmissa ja huonoimmissa ominaisuuksissa. Listauksien ei kuitenkaan ole tarkoitus olla tässä yhteneviä. 26

Tärkeät ominaisuudet toiveasunnossa Asunnon koko Huonetilojen toimivuus Kodinhoitohuone Huoneistokohtainen sauna Lasitettu parveke Terassi Tietoliikenneyhteydet Asunnossa riittävästi säilytyst. Hissi Yhteisiä säilytystiloja Yhteiset kerhotilat tms. Pyykkitupa / kuivaushuone Oma autotalli Asuntokohtainen oma piha Yksikerroksinen asunto Monikerroksinen asunto 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kpl tärkeä ei tärkeä Kysymysasettelun vuoksi tuloksissa erottuvat vain vastaajan ilmoittamat kolme tärkeintä ja kolme vähiten tärkeää ominaisuutta, joten tiettyjen ominaisuuksien kohdalla vastauksia kirjattiin hyvin vähän. Kahtena tärkeimpänä toiveasunnon tekijänä pidetään huonetilojen toimivuutta ja asunnon kokoa. Myös sauna ja asuntokohtainen oma piha ovat vastaajille tärkeitä. Vastaavasti hissiä, lasitettua parveketta sekä asuntokohtaista omaa pihaa arvostettiin runsaasti sekä merkittäväksi että toisaalta ei-merkittäväksi tekijäksi toiveasunnossa vastaajan mieltymyksistä riippuen. Edellä esitetyssä kuvaajassa on merkitty sinisellä tärkeimmät ominaisuudet ja punaisella kertymä ei tärkeäksi koetuista toiveasunnon ominaisuuksista. Useat vähiten tärkeistä ominaisuuksista liittyvät kerrostaloon tai muuhun taloyhtiömuotoiseen asumismuotoon (yhteiset kerho- ja kokoontumistilat sekä yhteiset säilytystilat, lasitettu parveke). Vain hyvin harvat vastaajat kaipaavat toiveasunnoltaan myöskään useampaa kuin yhtä asuinkerrosta. Toiveasunnon koko Edellisen asukasbarometrin tapaan kyselyvastaajien toiveasunnot ovat enimmäkseen tilavia, tämänhetkistä suurempia asuntoja. Toiveasunnoksi toivotaan kuitenkin nyt huoneluvultaan keskimäärin hieman pienempiä asuntoja kuin edellisessä asumistoivetutkimuksessa. Runsas kolmannes vastaajista arvostaa toiveasunnokseen kolmion ja lähes puolet kaikista vastaajista haluaisi asua asunnossa, jossa olisi vähintään neljä huonetta ja keittiö. Yksiö kelpaisi edelleen vain harvojen toiveasunnoksi. Pienasuntojen (korkeintaan 2h + k/kk) osuus toiveasunnoista on runsaat 15 prosenttia, vaikka kyselyvastaajista asuu pienasunnossa nykyisin lähes neljännes (24 %). Niin pienasuntojen kuin kolmioidenkin osuus toiveasunnoista on noussut ja suurimpien asuntojen osuus puolestaan laskenut edellisestä asukasbarometrista. Nykyisen asunnon koon ja toiveasunnon koon välillä on selkeä yhteys. Nykyisin pienasunnossa asuvat valitsisivat muita todennäköisemmin myös tulevaksi toiveasunnokseen pienasunnon. Vastaavasti suurissa asunnoissa jo asuvat arvostavat toiveasuntona edel- 27

leen suuria asuntoja ja olisivat harvoin valmiita siirtymään suuresta asunnosta pienempään muuten kuin iän ja asunnon hoitamisen vaivojen myötä. Suurimpiin asuntoihin kaipaavat erityisesti nuoret perheelliset aikuiset, joiden lapset asuvat yhä kotona. Keski-iän ohittaneilla toiveasuntona ovat nuorempia vastaajia useammin etenkin kolmiot ja osin kaksiotkin. Lapsiperheistä neljä viidesosaa arvostaa toiveasunnoksi vähintään neljä huonetta ja keittiön käsittävän asunnon, mutta myös lapsettomat pariskunnat toivovat useimmiten kolmioita tai tätä suurempia asuntoja. Keskeiset tulokset Vastaajat asuvat pääosin väljästi varsin suurissa omistusasunnoissa. Asunnon parhaimpina ominaisuuksina pidetään asunnon sopivaa (usein tilavaa) kokoa ja asumisen rauhallisuutta sekä sopivaa sijaintia. Asunnon huonoimmat ominaisuudet liittyvät asunnon kuntoon ja asuintilan lisätarpeeseen sekä lämmitykseen ja asumiskustannuksiin. Asunnon energiatehokkuus huomioidaan laajalti kyselyvastauksissa. Asukkaat ovat tiedostaneet energiatehokkuuden merkityksen ja kustannusvaikutuksen. Kaksiot ja kolmiot ovat nyt toiveasuntoina aiempaa suositumpia. 28

3 ASUINTALO Asuintaloa koskevassa luvussa on kuvattu eri asukasryhmien asumista ja tarpeita erityisesti vastaajien talotyyppiin peilaten. Luvussa tarkastellaan myös kerrostalojen yhteistiloja ja varusteita, pihaa ja pysäköintialueita sekä pääasiassa kerros- ja rivitalojen asukkaiden toiveita koskien asuintaloaan. Kotimme kaltaisia vanhoja taloja on Oulussa liian vähän toivottavasti jäljellä olevat säilyvät! 3.1 Talotyyppi ja asukkaat Kyselyn vastaajajoukosta noin 68 prosenttia asuu pientaloissa (ks. myös luku 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka ), mikä on jonkin verran enemmän kuin edellisessä asukasbarometrissa. Uuden Oulun vastaajista lähes kaksi kolmasosaa asuu pientaloissa ja runsas kolmannes kerrostaloissa. Muun seudun vastaajista 73 prosenttia asuu omakotitaloissa ja runsaat 19 prosenttia rivi- tai paritaloissa. Kerrostalojen osuus talotyypeistä on varsin pieni. Asunnon talotyyppi vastaajien iän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus Pääasiassa pientalossa asuminen yleistyy iän myötä aina ikäluokkaan 45 54-vuotiaat saakka. Tämän jälkeen erityisesti omakotitalojen osuus vähenee ja kerrostalossa asumisen osuus kasvaa. Taustalla on usein perheen lasten muuttaminen pois kotoa, tästä johtuva tilantarpeen väheneminen sekä iän myötä asunnon hoitamisesta koettu kasvanut vaiva. 29

3.2 Kerrostalojen yhteistilat Kerrostaloissa koetaan enemmän puutteita asunnon äänieristyksessä kuin muissa talotyypeissä. Kerrostaloasukkaista äänieristyksen kokevat puutteelliseksi lähes yhtä monet (noin 40 %) kuin edellisessä asukasbarometrissa. Vastaavasti rivi- ja paritaloasukkaista vain 17 prosenttia on asunnon äänieristykseen tyytymätön. Äänieristyksen puutteisiin kiinnittävät yleisesti eniten huomiota yksin asuvat. Asuinkerrostalojen ylimpien kerrosten asukkaat kokevat asuntonsa rauhallisemmaksi kuin alemmissa kerroksissa, lähempänä katutasoa asuvat. Tämä kertoo paitsi asuintalon, myös asuinympäristön vaikutuksesta tyytyväisyyteen äänieristystä kohtaan. Koettujen äänien häiritsevyyteen voivat vaikuttaa talon ja taloyhtiön äänieristyksen lisäksi myös oman asunnon äänet, asuinympäristössä liikuttaessa kuultavat äänet sekä pitkän asumisajan myötä tottuminen asunnon lähiympäristön ääniin. Lähes kaikissa korkeissa kerrostaloissa (5 kerrosta tai enemmän) ja yli kolmasosassa matalistakin kerrostaloista on hissi. Yhteisissä säilytystiloissa on puutteita joka neljännellä kerrostaloasukkaalla ja kahdella viidestä rivi- tai paritaloasukkaasta. Säilytys- ja muiden tilojen puutteet nostettiin myös avoimissa vastauksissa erääksi asunnon huonoista ominaisuuksista. Yhteiset tilat kerrostalossa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Hoidettu ympäristö Piha-alueella riittävästi leikkija oleskelupaikkoja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Riittävästi autopaikkoja Hissi Hyvä äänieristys kyllä ei Piha ja pysäköintialueet Runsas neljäsosa kerrostalossa asuvista sekä vajaa kuudennes rivi- ja paritaloasukkaista kokee taloyhtiön piha-alueen leikki- ja oleskelutilat riittämättömiksi. Lähes 88 prosenttia kerrostaloasukkaista näkee taloyhtiön ympäristön hyvin hoidetuksi. Matalissa (2 4 kerrosta) kerrostaloissa asuvien ympäristö on vastausten perusteella huonommin hoidettu kuin korkeissa kerrostaloissa tai rivitaloissa asuvilla. Ympäristön hoitamattomaksi kokeminen voi vahvistua esimerkiksi piha-alueen ahtauden ja oleskelutilojen puutteen vuoksi. Matalissa kerrostaloissa asuvista vajaa kolmannes ja korkeissa asuvista hieman tätä useammat näkevät taloyhtiönsä autopaikkojen määrän riittämättömäksi. Rivitaloissa parkkipaikkojen riittävyys on vastaavalla tasolla. Myös avoimien vastauksien yhteydessä tuotiin esille jonkin verran niin kerrostalojen kuin rivitalojen parkkitilojen ahtautta ja parkkipaikkojen riittämättömyyttä esimerkiksi vierasautoille. 30

3.3 Kerrostaloasukkaiden asumistoiveet Kerrostaloasukkaat arvostavat asuntoon liittyvistä taloyhtiön ominaisuuksista eniten lasitettua parveketta sekä huoneistokohtaista saunaa. Yhteisiä taloyhtiön säilytystiloja ja kokoontumis-, kerho- tai askartelutiloja ei koeta merkittäviksi toiveasunnon ominaisuuksiksi. Kerrostaloasukkaiden vastausten perusteella voidaan päätellä, että asuintaloa koskevat toiveet liittyvät useimmin nimenomaan asunnon eivätkä niinkään taloyhtiön ominaisuuksiin. Näitä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat asunnon koko ja huonetilojen toimivuus (ks. myös luku 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet ). Kerrostaloasukkaiden asumistoiveita taloyhtiön ominaisuuksia kohtaan käsiteltiin tässä tutkimuksessa hieman edellisestä asukasbarometrista eroavalla tavalla. Kysymyksiin vastanneiden mielipiteissä korostuvat kysymysasettelun myötä vain ääripäät: erityisen tärkeät ja vähiten tärkeät ominaisuudet. Näin ollen vastanneet eivät ole ilmoittaneet kantaansa jokaista toiveasunnon osatekijää kohtaan. Tärkeät ominaisuudet taloyhtiössä (kerrostaloasukkaat) Lasitettu parveke Huoneistokohtainen sauna Hissi Pyykkitupa / kuivaushuone Yhteisiä säilytystiloja Yhteiset kerhotilat tms. 0 5 10 15 20 25 30 kpl tärkeä ei tärkeä Toiveasunnon talotyyppinä kerrostaloasukkaat arvostavat eniten omakotitaloa, mutta myös rivitalot ja matalat kerrostalot saavat lähes yhtä paljon kannatusta. 71 prosenttia kerrostaloissa asuvista haluaisi omistusasunnon ja runsaat 22 prosenttia vuokraasunnon. Kaksi viidestä haluaisi asua kolme huonetta ja keittiön käsittävässä asunnossa, lähes yhtä monet tätä suuremmassa asunnossa ja noin neljännes kaksiossa. Kerrostaloissa jo asuvat arvostavat toiveasunnokseen muita vastaajia enemmän kerrostaloasuntoja, vuokralla asumista sekä kaksion ja kolmion kokoisia asuntoja (ks. lisää vastaajien asumistoiveista luvusta 5 Toiveasunto ja -asuinalue ). 31

Kerrostaloasukkaiden toivetalotyyppi 35 30 25 % 20 15 10 5 0 omakotitalo paritalo rivitalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu Keskeiset tulokset Noin 68 prosenttia vastaajista asuu pientaloissa. Kerrostalojen yhteistiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Eniten puutteita on edellisen asukasbarometrin tapaan äänieristyksessä (n. 40 % kerrostaloasukkaista). Kerrostaloissa asuvien asumistoiveet keskittyvät etenkin asunnon, eivät niinkään taloyhtiön ominaisuuksiin. Kerrostaloasukkaiden toiveena ovat muita vastaajia useammin kerrostalot, vuokra-asunnot sekä keskimäärin pienemmät asunnot. 32

4 ASUINALUE JA -YMPÄRISTÖ Tässä luvussa tarkastellaan asukkaiden tyytyväisyyttä asuinalueeseen ja -ympäristöön koskien muun muassa alueen ulkonäköä, alueen turvallisuutta, liikenneyhteyksiä, luonnonympäristöä ja ulkoilualueita. Luvussa on esitetty myös asukkaiden näkemykset oman asuinalueen parhaimmista ja huonoimmista ominaisuuksista. Näiden mielipiteiden pohjalta on esitetty lyhyesti eri alueiden kehittämistarpeita. Luvun loppupuoli käsittelee puolestaan asuinalueita ja -ympäristöä koskevia asukkaiden toiveita. 4.1 Asuinalue Kyselytutkimukseen osallistuneet ovat yleisellä tasolla varsin tyytyväisiä oman asuinalueen tilaan ja sen ominaisuuksiin. Keskimäärin 84 prosenttia vastaajista on melko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kysyttyihin asuinalueen ja -ympäristön ominaisuuksiin. Alueelliset erot tulevat esille asukkaiden erilaisten asumisen arvojen ja arvostusten sekä asuinympäristön ominaisuuksien yhdistelmissä. Vastaajat ovat tyytyväisimpiä asuinalueen luonnonympäristöön, henkilöautoyhteyksiin ja viihtyisyyteen. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on joko erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen näihin asuinalueen ominaisuuksiin. Joka toinen vastaaja on erittäin tyytyväinen asuinalueen kevyeen liikenteen väyliin. Eniten tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa koetaan joukkoliikenneyhteyksiin. 38 prosenttia vastanneista ilmoittaa olevansa joko melko tyytymätön tai erittäin tyytymätön asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin. Huoli joukkoliikenneyhteyksien tilasta korostui myös avoimissa kyselyvastauksissa. Lisäksi parantamisen varaa nähdään asuinalueen liikenneturvallisuudessa ja asunnon hinta-/vuokratasossa. Asukkaiden mielipiteitä joukkoliikenteen tilasta on käsitelty myöhemmin luvussa 7.2 Joukkoliikenne. Miten tyytyväinen olette seuraaviin asioihin asuinalueellanne? Luonnonympäristö Hyvät henkilöautoyhteydet Alueen viihtyisyys Alueen ilme ja ulkonäkö Alueen turvallisuus Alueen maine Ympäristön terveellisyys Hyvät kevyen liikenteen väylät Alueen väljyys Virkistys- ja ulkoilualueet Asunnon lähiympäristön hoito Keskustan läheisyys Liikenneturvallisuus Asunnon hinta- / vuokrataso Hyvät joukkoliikenneyhteydet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa 33

Puolet vastanneista ei osannut sanoa kantaansa koskien kohtia Asukastuvat tai muut vastaavat yhteiset kokoontumistilat ja Mahdollisuutenne osallistua asuinalueenne suunnitteluun, joten nämä tekijät jätettiin oheisesta kuvaajasta pois. Suurin osa kantansa ilmoittaneista on vähintään melko tyytyväisiä yhteisiin kokoontumistiloihin. Mahdollisuuksiin osallistua asuinalueen suunnitteluun ollaan joko melko tyytyväisiä tai melko tyytymättömiä. Vastaajat ovat annettujen vaihtoehtojen joukossa tyytymättömimpiä joukkoliikenneyhteyksien ohella asunnon hinta-/vuokratasoon sekä asuinalueen liikenneturvallisuuteen. Asunnon hinta-/vuokratason kalliiksi kokemisella on yhteys myös asuntokunnan matalaan tulotasoon, vastaajan ammattiasemaan sekä siihen, kuuluuko asuntokuntaan vain yksi töissä käyvä aikuinen. Kerrostalovaltaisilla alueilla asuvien joukossa on eniten asunnon hinta-/vuokratasoon tyytymättömiä (20 % näistä vastaajista). Lähes neljäsosa maaseudulla asuvista puolestaan ei osaa arvioida asuntonsa hintatasoa, vaikka maaseudulla asuvien joukossa on samalla myös eniten erittäin tyytyväisiä vastaajia. Liikenneturvallisuuteen ollaan tyytyväisimpiä rivitalovaltaisilla alueilla ja tyytymättömimpiä maaseutumaisilla alueilla. Maaseudulla kolmasosa ja omakotitalovaltaisilla alueilla asuvista viidennes on tyytymättömiä asuinalueensa liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuutta laskevat vastaajien mukaan erityisesti liian suuret ajonopeudet asuinalueella, hidastetöyssyjen ja liikenteenvalvonnan vähäisyys sekä osin myös puutteellinen katuvalaistus. 100 % Tyytyväisyys asuinalueen liikenneturvallisuuteen 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta rivitalovaltainen kerrostalovaltainen omakotitalovaltainen maaseutumainen erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Asuinalueen rakentamisen väljyyteen ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä. Lähes 80 prosentin mielestä asuinalueen väljyys on sopiva, 18 prosentin mielestä rakentaminen on liian tiivistä ja ainoastaan muutamien vastaajien mielestä liian väljää. Maaseutumaisilla ja rivitalovaltaisilla alueilla asuvat ovat tyytyväisimpiä asuinalueensa rakentamisen väljyyteen. Edellisen asukasbarometrin tapaan keskustassa ja kerrostaloalueilla asuvat kokevat asuinalueensa liian tiiviiksi rakennetuksi, mutta nyt myös omakotitalovaltaisilla alueilla asuvista joka viides näkee asuinalueensa liian tiiviiksi. 34

Asuinalueen rakentamisen väljyys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta rivitalovaltainen kerrostalovaltainen omakotitalovaltainen maaseutumainen liian väljä sopiva liian tiivis en osaa sanoa Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kouluarvosanoin asteikolla 4 10 asuntonsa, pihansa, asuinalueensa ja asuinalueen palveluiden tasoa. Vastanneet ovat suurelta osin varsin tyytyväisiä asunnon ja asuinalueen ominaisuuksiin, sillä keskimäärin kouluarvosanaksi annetaan ominaisuudesta riippumatta 8. Omaan asuntoon ollaan kaikkein tyytyväisimpiä, sillä lähes joka toinen vastaaja antaa asunnolleen kiitettävän arvosanan. Eniten parannettavaa nähdään asuinalueen palveluissa, jonka keskiarvoksi on pisteytetty 7,5. Kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat ovat hieman muita tyytymättömämpiä asuntoonsa sekä asuinalueeseensa. Asuinalueen palveluihin ovat tyytyväisimpiä kaupunkikeskustassa asuvat ja tyytymättömimpiä maaseudulla asuvat. Maaseudulla asuvat ovat muita tyytyväisempiä pihaansa ja yhtä tyytyväisiä asuntoonsa kuin pientaloalueilla asuvatkin. 4.2 Melu- ja muut ympäristöhaitat Kaikista tutkimukseen osallistuneista 30 prosenttia ei kärsi melusta tai mistään muustakaan ympäristöhaitasta asuinympäristössään. Edellisen asukasbarometrin aikana neljänneksellä ei ollut asuinympäristössään mitään ympäristöhaittoja. Erityyppisillä asuinalueilla vaikuttavat korostuvan hieman erilaiset ympäristöhaitat. Kaupunkikeskustassa kärsitään muita alueita useammin huonosta ilmanlaadusta sekä teollisuuden aiheuttamista haitoista. Erityisesti kerrostalovaltaisilla keskustan ulkopuolisilla alueilla mutta myös kaupunkikeskustassa rikoksen kohteeksi joutuminen koetaan muita alueita todennäköisemmäksi. Melusta kärsii puolestaan joka kolmas edellä mainittujen alueiden asukkaista. 35

Melu ja huono ilmanlaatu asuinympäristön haittoina 40 35 30 25 % 20 15 10 5 0 kaupunkikeskusta rivitalovaltainen kerrostalovaltainen omakotitalovaltainen maaseutumainen melu huono ilmanlaatu Maaseutumaisten alueiden asukkaista puolestaan 40 prosenttia mainitsee asuinympäristön ongelmana heikon ulkovalaistuksen ja lähes kolmannes huonon liikenneturvallisuuden. Pientaloalueilla asuvien lähiympäristössä on haittoja vähemmän kuin muilla asuinalueilla. Kokonaisuutena asuinympäristön haittoja ilmoitetaan nyt vähemmän kuin edellisen asumistoivetutkimuksen aikana. 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Tutkimukseen osallistuneilla oli mahdollisuus kuvata avoimissa vastauksissa omin sanoin asuinalueensa parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia. Asuinalueen ja lähiympäristön parhaimpia ominaisuuksia kuvailtiin enemmän kuin aluetta koskevia huonoimpia ominaisuuksia. Osa esitetyistä ominaisuuksista mainittiin myös vastauksissa asunnon parhaimmiksi tai huonoimmiksi ominaisuuksiksi. Asuinalueen parhaimmissa ominaisuuksissa koostuvat pääasiassa muutamat keskeiset isot teemat ja vastausten hajonta on suhteellisen vähäistä. Huonoimpien ominaisuuksien lista puolestaan vaihtelee asukkaiden kesken suuresti. Omasta asuinympäristöstä ja elämäntilanteesta riippuen asuinalueen huonoimmiksi ominaisuuksiksi nostetaan hyvin monenlaisia yksityiskohtia eniten valittujen yleisten teemojen ohella. Seuraavaksi esitetyt ominaisuudet korostuivat vastaajien keskuudessa useimmin asuinalueen parhaimpina ominaisuuksina. Ominaisuudet on listattu järjestyksessä eniten mainintoja saaneesta lähtien: alueen rauhallisuus (45 % kaikista kyselyyn osallistuneista) palvelujen läheisyys ja taso luonto (usein joki tai meri) etäisyys keskustaan / keskustasijainti Näiden useimmin toistuvien ominaisuuksien lisäksi vastauksissa nousivat esille muuten kuin keskustaan nähden sopiva sijainti, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, viihtyisyys ja siisteys, tila ja väljyys sekä hyvät liikenneyhteydet. Parhaimmiksi arvostetut ominaisuudet liittyvät usein asuinalueen sijaintiin suhteessa palveluihin ja päivittäiseen liikkumiseen. Vastaajat arvostavat yleisesti oman nykyisen asuinalueensa ominai- 36

suuksia enemmän kuin muiden alueiden ominaisuuksia tai he ovat hakeutuneet asumaan alueille, joiden asuinympäristössä on runsaasti heitä miellyttäviä tekijöitä. Keskusta-alueilla tai niiden tuntumassa asuvat arvostavat etenkin palveluiden tarjonnan monipuolisuutta ja saavutettavuutta sekä lyhyitä etäisyyksiä päivittäisessä asioinnissa kuten työmatkoissa. Kauempana keskustoista asuvilla arvostukset liittyvät pääasiassa asuinalueen rauhallisuuteen, turvallisuuteen, väljyyteen, luonnonläheisyyteen ja ulkoiluun sekä yleisesti lapsille sopivaan ympäristöön. Joukkoliikenteen ja hyvien liikenneyhteyksien merkitys on kasvanut aiempaan nähden. Asuinalueen huonoimmissa ominaisuuksissa on usein mainittu lähes suoria vastakohtia alueen parhaille ominaisuuksille. Esimerkiksi hyvien liikenneyhteyksien sekä erityisesti joukkoliikenteen tarve näkyvät niin asuinalueen parhaimpien kuin huonoimpien ominaisuuksien joukossa. Asuinalueen ja ympäristön huonoimpia ominaisuuksia koskevissa vastauksissa on jonkin verran enemmän vaihtelua kuin hyviä ominaisuuksia kuvaavissa vastauksissa. Muutamat pääteemat nousevat kuitenkin selvästi esille huonoimpien ominaisuuksien listalta: - palvelujen puute /etäisyys palveluihin (erityisesti ruokakaupat) - puutteet joukkoliikenteessä - liikenteen ongelmat (turvallisuus, ylinopeudet) - ympäristön epäviihtyisyys ja epäsiisteys - liikenteen melu Lisäksi useita mainintoja saivat tiestön kunto ja kunnossapito, levottomuus, liian tiivis asuinalue, pitkä etäisyys keskustaan/taajamaan sekä naapurusto. Asuinalueen huonoimpana ominaisuutena pidetään edellisen asukasbarometrin tapaan palveluiden puutetta tai pitkää etäisyyttä palveluihin. Palvelujen puute asuinympäristössä ja pitkät etäisyydet palveluihin koskevat useimmiten ruokakauppoja sekä kouluja. Joukkoliikenneyhteyksien puutteet ovat nousseet edellisen asumistoivetutkimuksen jälkeen myös asuinalueen ja lähiympäristön huonoimpien ominaisuuksien listalla näkyvämmäksi ominaisuudeksi. 4.4 Asuinalueiden ja -ympäristön kehittämistarpeet Alueiden kehittämisen kannalta vastaajien mielipiteitä tutkitaan ja tulkitaan tässä yhteydessä asuinalueittain. Tämän luokittelun pohjalta pyritään edelleen luettelemaan keskeisimmät alueittaiset kehittämistarpeet. Vastaajajoukosta johtuen uuden Oulun vastaajia käsitellään seuraavassa omana ryhmänään ja muiden seudun kuntien osalta tehdään joitakin keskeisiä huomioita mutta ei laajempaa asuinaluekohtaista analyysiä. Useiden kuntien eri alueilta ja suhteellisen pienien vastausmäärien perusteella yhteenvetoina tehdyt yleistykset eivät antaisi tarkasti todellista kuvaa toisistaan poikkeavista lukuisista asuinalueista. Asuinalueen ja -ympäristön kukin teema on nostettu kehittämistarpeeksi, jos vähintään joka neljäs (25 prosenttia) kyseisen alueen asukkaista on asian tilaan joko melko tai erittäin tyytymätön. Vastaavaa menetelmää on käytetty myös kahdessa edellisessä asukasbarometrissa (Oulun asukasbarometri 2001 ja Oulun seudun asukasbarometri 2006), joten kehittämistarpeita voidaan tarvittaessa vertailla myös viiden vuoden välein tehtyjen tutkimusten välillä. Uuden Oulun asuinalueittaiset kehittämistarpeet on lueteltu ohessa kyselytulosten mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Kaupunkikeskusta - mahdollisuudet osallistua asuinalueen suunnitteluun 37

Kerrostalovaltaiset, keskustan ulkopuoliset alueet - alueen maine - alueen turvallisuus Pientalovaltaiset alueet (rivi- ja omakotitalot) - hyvät joukkoliikenneyhteydet - mahdollisuudet osallistua asuinalueen suunnitteluun Maaseutumaiset alueet - hyvät joukkoliikenneyhteydet - hyvät kevyen liikenteen väylät - liikenneturvallisuus - mahdollisuudet osallistua asuinalueen suunnitteluun Erityisesti kaupunkikeskustoissa uuden Oulun alueella asuvat vaikuttavat vastausten perusteella varsin tyytyväisiltä asuinalueidensa ominaisuuksiin. Toisaalta jokaisen asuinalueen osalla ja etenkin pientalo- sekä maaseutumaisilla alueilla tyytymättömyys joukkoliikenteen toimivuuteen vaikuttaa kasvaneen selvästi. Asuinaluekohtaisessa tarkastelussa on jonkin verran muutoksia edelliseen asukasbarometriin verraten, ja kehittämistarpeiksi nostettavia teemoja on edellisen tutkimuksen tuloksiin verrattuna vähemmän. Vastaajat ovat nyt entistä tyytyväisempiä useimpiin asuinalueidensa ominaisuuksiin. Tämän lisäksi vastaajajoukko koostuu uuden Oulun myötä Oulun kaupungin ohella neljän muun kunnan asukkaista, mikä voi osaltaan vaikuttaa tuloksiin kehittämistarpeista. Muun seudun osalla asuinalueittaisista kehittämistarpeista voidaan vastausmäärien vähyyden vuoksi tehdä vain joitakin suuntaa antavia yleistyksiä. Maaseudulla kehittämistarpeiksi mainitaan edellisen asumistoivetutkimuksen tapaan joukkoliikenneyhteydet, kevyen liikenteen väylät sekä liikenneturvallisuus. Pientalovaltaisilla alueilla tyytymättömyys koskee joukkoliikenneyhteyksien ja kevyen liikenteen väylien ohella asumisen väljyyttä sekä mahdollisuuksia osallistua asuinalueen suunnitteluun. Niin uuden Oulun kuin muun seudun kohdalla keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi vastaajat nostavat joukkoliikenneyhteydet. 4.5 Asuinympäristöä koskevat toiveet Vastaajia pyydettiin arvioimaan toiveasuinympäristönsä ominaisuuksien tärkeyttä valmiiden vaihtoehtojen pohjalta. Kysymysasettelua on päivitetty ja muokattu asukasbarometrista 2006, siten että vastaajat saivat nyt valita esitetystä listasta kolme tärkeimpänä ja kolme vähiten tärkeimpänä pitämäänsä tekijää. Vastanneiden mielipiteissä korostuvat täten vain ääripäät, eivätkä vastaajat ole ilmoittaneet kantaansa jokaista asuinympäristön osatekijää kohtaan. Toiveasuinympäristön valmiina esitetyissä ominaisuuksissa on osin vastaavia teemoja kuin vastaajien avoimissa vastauksissa esille nostamissa asuinalueen parhaimmissa ja huonoimmissa ominaisuuksissa. Listauksien ei kuitenkaan ole tarkoitus olla tässä yhteneviä. 38

Tärkeät ominaisuudet toiveasuinympäristössä Alueen ilme ja ulkonäkö Luonnonympäristö Alueen turvallisuus Alueen esteettömyys Asuinalueen viihtyisyys Keskustan läheisyys Liikenneturvallisuus Hyvät joukkoliikenneyhteydet Hyvät henkilöautoyhteydet Hyvät kevyen liikenteen väylät Ulkoiluun sopivat alueet Hyvin hoidetut kadut ja tiet Asukastuvat tms. kokoontumistilat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 kpl tärkeä ei tärkeä Toiveasuinympäristön tärkeimpänä ominaisuutena pidetään edellisen asukasbarometrin tapaan asuinalueen turvallisuutta. Seuraavaksi eniten mainintoja saavat asuinalueen viihtyisyys sekä ulkoiluun sopivat alueet asuinympäristössä. Eniten kahtiajakoa aiheuttavat keskustan läheisyys sekä luonnonympäristö. Vaikuttaa siltä, että asunnon keskustasijaintia ja keskustaa lähiympäristönä arvostavista harvat kaipaavat toiveasuinalueeltaan luonnonympäristön läheisyyttä. Vain hyvin harvat pitävät asukastupia tai muita vastaavia kokoontumistiloja tärkeinä tekijöinä asuinympäristössä. Asukastuvat ja muut vastaavat kokoontumistilat saavat vastaajilta eniten merkintöjä ei tärkeänä ominaisuutena asuinympäristössä. Lapsiperheet arvostavat suhteellisesti muita enemmän etenkin asuinalueen turvallisuutta, luontoon ja ulkoiluun liittyviä ominaisuuksia sekä liikenneturvallisuutta. Keskustan läheisyyttä lapsiperheet eivät puolestaan pidä kovin tärkeänä. Keskustan läheisyyden kokevat tärkeäksi etenkin ikääntyneet vastaajat, jotka kaipaavat palvelujen läheisyyttä ja lyhyitä päivittäisen liikkumisen etäisyyksiä. 4.6 Liikenneyhteydet ja liikkuminen Hyvät kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuus eivät nouse kyselyvastauksissa tällä kertaa aivan toiveasuinympäristön tärkeimpien ominaisuuksien joukkoon. Muun muassa hyviä henkilöautoyhteyksiä arvostetaan lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi kuin liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuden merkitys tuodaan kuitenkin esille erityisesti avoimissa vastauksissa, joissa vastaajat saivat kirjata omin sanoin asuinalueeseensa liittyviä parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia. Etenkin lapsiperheet, pientaloalueilla asuvat ja maaseutumaisilla alueilla asuvat toivat esiin huolensa liikenneturvallisuudesta asuinalueillaan. Liikenneturvallisuuden kehittämisehdotuksina vastaajat toivoivat mm. korotettujen suojateiden ja nopeusvalvonnan lisäämistä pientaloalueilla sekä nopeusrajoitusten tarkistamista. Kysymykseen liikenneturvallisuudesta näyttävät vaikuttavan myös puutteet kevyen liikenteen väylien osalta ja katuvalaistuksessa. 39

Keskustan läheisyyden tärkeys jakaa vastaajien mielipiteet. Keskustan läheinen sijainti koetaan tärkeäksi palveluiden saavutettavuuden kannalta ja mikäli oma päivittäinen liikkuminen on hankalaa esimerkiksi ikääntymisen myötä. Hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä on useille vastaajille tärkeä merkitys. Joukkoliikennettä koskevia puutteita ja kehittämisehdotuksia tuodaan esille toistuvasti monissa kyselyvastauksissa. Joukkoliikennettä on käsitelty tarkemmin luvussa 7.2. Oulun seudun liikennetutkimuksen 2009 mukaan Oulun seudun asukkaiden arkisin tekemistä matkoista yli 60 prosenttia on Oulun kaupungin sisäisiä matkoja ja viidesosa muiden kuntien sisäisiä matkoja. Työmatkat suuntautuvat suurelta osin seudun kuntakeskuksiin ja erityisesti Oulun keskustaan. Asumistoivetutkimukseen osallistuneet saivat arvioida kyselyvastauksissaan, kuinka pitkä on yleisin heidän tekemänsä työ- tai koulumatka. Hieman alle 70 prosenttia vastaajista ilmoitti kyselyssä työ- tai koulumatkansa pituuden. Joukossa on muutamia erityisen pitkiä työmatkan pituutta kuvaavia vastauksia, jotka nostavat keskiarvon suhteellisen korkeaksi (17,7 km). Tyypillisin työ- tai koulumatka vastaajajoukossa on kuitenkin vain noin kaksi kilometriä. Joka kolmannen vastaajan yleisin työ- tai koulumatka on alle neljä kilometriä ja useammalla kuin joka toisella alle 10 kilometriä. Yli 50 kilometrin mittaisia työ- tai koulumatkoja tekee tavallisesti vain joka kahdeskymmenes. Ouluun keskustaan suuntautuu työmatkojen lisäksi paljon seudulla tapahtuvia asiointi- ja vapaa-ajan matkoja. Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka kaukana vastaajan asunto sijaitsee Oulun kaupungin keskustasta (Rotuaarilta) ja kuinka kaukana lähimmästä kuntakeskuksesta. Keskimäärin vastaajien asuntojen etäisyys Oulun keskustasta ja Rotuaarilta on noin 13,5 kilometriä. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista asuu alle viiden kilometrin päässä Oulun keskustasta ja Rotuaarilta. Joka toinen vastaaja puolestaan asuu korkeintaan kolmen kilometrin päässä lähimmästä kuntakeskuksesta. Joukkoliikennepalveluissa on Oulussa parantamisen varaa hinta ja palvelutaso eivät kohtaa. Pyörätieverkosto on loistava, siitä kiitokset. Keskeiset tulokset Asuinympäristön tilaan ja asuinalueen palveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Asuinalueen parhaimpina ominaisuuksina vastaajat pitävät alueen rauhallisuutta sekä palvelujen läheisyyttä. Huonoimmiksi ominaisuuksiksi arvioidaan palvelujen puuttuminen lähiympäristöstä sekä puutteet joukkoliikenteessä. Toiveasuinympäristössä vastaajat arvostavat etenkin asuinalueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 40

5 TOIVEASUNTO JA -ASUINALUE Kyselyssä asukkailta tiedusteltiin myös asuintaloa ja asuinaluetta koskevia asumistoiveita. Kysymykset liittyivät toivottuun talotyyppiin, asunnon hallintamuotoon, hinta- ja vuokratasoon sekä toivottuun asuinkuntaan ja -alueeseen. Omakotitaloon haluavilta kysyttiin lisäksi toiveasunnon tontin kokoa. Itse asunnon yksityiskohtaisempiin ominaisuuksiin ja asuinympäristöön liittyviä toiveita on tarkasteltu laajemmin edellä luvuissa 2 Asunto, 3 Asuintalo ja siinä erityisesti luvussa 3.3 Kerrostaloasukkaiden asumistoiveet sekä luvussa 4 Asuinalue ja -ympäristö. Muun muassa toiveasunnon kokoa on käsitelty jo luvussa 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet. Mikäli vastaaja mielestään jo asui toiveasunnossaan, pyydettiin häntä ohittamaan toiveasuntoa ja -asuinaluetta käsittelevät kysymykset. Osa vastaajista on jättänyt mahdollisesti vastaamatta toiveasuntoa koskeviin kysymyksiin muista syistä. Koko vastaajajoukosta 45 prosenttia ei vastannut lainkaan toiveasuntoa ja -asuinaluetta koskeviin kysymyksiin. 5.1 Toiveasunnon hallintamuoto Kaikista kyselyyn vastanneista 85 prosenttia haluaisi asua omistusasunnossa ja joka yhdeksännen vastaajan toiveasunto olisi vuokra-asunto. Muut asumismuodot saavat hyvin harvoja mainintoja toiveasunnoksi. Jo toiveasunnoissaan asuvista kyselyvastaajista (=toiveasuntoa koskeviin kysymyksiin vastaamatta jättäneistä) valtaosa asuu omistusasunnossa ja pientalossa. Myös vuokra-asunnossa jo asuvista yli kolme viidesosaa asuisi mieluiten omistusasunnossa. Asunnon omistamisella on asunnon talotyypin tavoin yhteys siihen, miten tyytyväisiä asuntoon ollaan. Tavallisimmin omistusasuntoon ollaan muihin hallintamuotoihin verrattuna tyytyväisempiä, asunnon talotyypistä riippumatta. Joko omistusasuntoa hankittaessa kriteerit asunnolle ovat tiukempia tai tyytymättömyyttä hankittuun omaan asuntoon on hankalampi myöntää. Asunnon omistaminen on myös asumisen ihanne, jota tavoitellessa asumisen ja asunnon yksityiskohtiin panostetaan taloudellisesti. Kyselyyn vastanneet näkevät omistusasunnon osaltaan vahvistavan ja mahdollistavan asunnon parhaimpia puolia: esimerkiksi asumisen oma rauha ja vapaus, asunnossa tehtävät korjaus- tai muutostyöt sekä vuokra-asumista halvemmat kuukausittaiset asumiskustannukset. Kolmasosa kaikkein nuorimmista vastaajista (alle 25-vuotiaat) arvostaa vuokra-asumisen toiveasumisen muodoksi. Toive asunnon omistamisesta kasvaa keski-iän tienoille asti, minkä jälkeen ikääntymisen myötä omistusasunnon tarve jälleen vähenee. Kerrostaloissa asuvat pitävät toiveasuntona muita useammin vuokra-asuntoja. Runsaat 22 prosenttia niin kaupunkikeskustoissa kuin keskustan ulkopuolisilla kerrostaloalueilla asuvista haluaisi tulevaisuudessa asua vuokralla. Toive omistusasunnosta vaikuttaa kasvavan sen mukaan, mitä uudemmassa ja suuremmassa asunnossa vastaaja nykyisin asuu. Samoin asuntokunnan bruttotulojen kasvaessa toive asunnon omistamisesta kasvaa. Vastausten perusteella yksin asuvat ovat muita valmiimpia asumaan jatkossa vuokralla. Toiveet pientalo- ja omistusasumisesta ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa samoin kuin toiveet kerrostalo- ja vuokra-asumisesta. 5.2 Toiveasunnon talotyyppi Yleisin toive talotyypiksi on edelleen pientaloasunto. Perinteinen toive pientalossa asumisesta ei kuitenkaan enää ole yhtä yleinen kuin viisi vuotta aiemmin. Asukasbarometrin 2006 tulosten mukaan pientalossa halusi asua 79 prosenttia vastaajista, kun nyt vastaava luku on 73 prosenttia. Omakotitalossa haluaisi asua hieman useampi kuin joka toinen 41

kyselyyn osallistunut. Rivi- ja paritaloasunnot kattavat edelleen viidesosan kaikista toiveista. Kerrostalon osuus toiveasuntona on jatkanut kasvuaan ensin vuoden 2001 Oulun asukasbarometrista ja edelleen vuoden 2006 seudullisesta asukasbarometrista. Viisi vuotta sitten Oulun seudun asukkaille tehdyssä tutkimuksessa kerrostalon ilmoitti toiveasunnokseen joka kuudes vastaaja (17 %). Nyt kerrostalon arvostaa toiveasunnokseen joka neljäs vastannut (24,3 %). Kerrostaloa toiveasuntona arvostavista yhdeksän kymmenestä asuu nykyisin Oulussa ja vain kymmenesosa muualla Oulun seudulla. Talotyyppitoivetta selittääkin osaltaan myös tutkimukseen osallistuneiden nykyinen asuinalue. Pientaloalueilla ja etenkin maaseutumaisilla asuinalueilla asuvien toiveasunto on omakotitalo. Pientaloalueilla asuvista vain noin 15 prosenttia arvostaa kerrostalon toiveasunnokseen. Kuten omistusasumisen myös pientalo- ja erityisesti omakotitaloasumisen toive vähenee iän myötä. Pientalon suosion väheneminen ikääntyneillä liittyy esimerkiksi pienentyneeseen tilantarpeeseen sekä asunnon ja pihan hoitamisen vaivaan. Omakotitalo on talotyyppinä suosituin kaikissa ikäryhmissä yli 65-vuotiaita lukuun ottamatta. Näistä vastaajista yli puolet haluaisi asua kerrostalossa. Toiseksi vanhin ikäryhmä (55 64 vuotta) arvostaa toiveasunnon talotyyppinä yhtä paljon niin omakotitaloja, rivi- ja paritaloja kuin kerrostalojakin. Toiveasunnon talotyyppi ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65-v. omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo muu Pientalotoive liittyy usein asunnon omistamisen ja oman pihan toiveeseen sekä vastaajan perhekokoon. Etenkin nuoret lapsiperheet arvioivat tarvitsevansa runsaasti tilaa ja tavoittelevat oman pientaloasunnon ihannetta. Lapsiperheistä 77 prosenttia ilmoittaa toiveasunnokseen omakotitalon ja yli 92 prosenttia pientalon. Nuorten perheellisten vastaajien ohella keski-ikäiset suosivat pääasiassa muita talotyyppejä kuin kerrostaloja. Yksin asuvien keskuudessa suosituimmat toivetalotyypit ovat kerrostalot (43 %) sekä rivitalot (30 %). 42

Suurin osa kyselyvastaajista (68 %) asuu nykyisin pientalossa ja 31 prosenttia kerrostaloissa. Vastaajan nykyinen talotyyppi viittaa usein myös toiveasunnon talotyyppiin. Pientaloa toiveasuntona arvostavissa korostuvat jo nykyisin pientaloissa asuvat. Omakotitalossa asuvien lisäksi myös rivi- ja paritaloissa asuvien yleisin toiveasunto on omakotitalo. Suhteellisesti yhtä moni näistä asukasryhmistä (n. 15 %) arvostaa kerrostalon ensisijaiseksi asumistoiveekseen. Vastaavalla tavalla kerrostaloasukkaat arvostavat muissa talotyypeissä asuvia useammin kerrostaloa toiveasuntona. Vastaajissa on tällä kertaa jonkin verran vähemmän kerrostaloasukkaita kuin vuoden 2006 asukasbarometrissa. Tästä huolimatta kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut. 100 % Nykyisen ja toiveasunnon talotyyppi 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Nykyisen asunnon talotyyppi omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo muu Toiveasunnon talotyyppi omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo muu 43

Mitä suuremmat asuntokunnan tulot ovat, sen suositumpi on omakotitalo talotyyppinä ja omistusasunto toiveasuntona. Tutkimukseen osallistuneiden yleinen tulotaso on suhteellisen hyvä ja vastaajat asuvat yleisesti varsin suurissa omistamissaan pientaloasunnoissa. Näihin tekijöihin nähden omakotitalojen osuuden pienentyminen toiveasunnoista on uusi piirre edelliseen asukasbarometriin verrattuna. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman 2012 2016 mukaan koko Oulun seudulla vallitsee voimakas omakotitalotonttien kysyntä. Asukaskyselyn ja toiveasumista koskevien kysymysten perusteella trendi vaikuttaa olevan edelleen voimassa, mutta samaan aikaan kerrostaloasuminen on kasvattamassa yhä suosiotaan. Oululaisista kyselyvastaajista lähes kolmasosa ilmoittaa toiveasunnokseen kerrostalon. Muissa seudun kunnissa pientalot ja erityisesti omakotitalot ovat selvästi yleisin toivetalotyyppi. Toiveasunnon tonttikoko Toiveissa asunnon tonttikooksi on vastaajien keskuudessa runsaasti hajontaa. Useimmat vastanneista toivovat asunnon tonttikooksi 500 1000 neliömetriä tai hieman tätä suurempia tontteja. Vastaavasti lähes kuudesosa vastaajista kaipaa huomattavan isoja, yli 3000 neliömetrin kokoisiakin tontteja. Suurten tonttien toiveisiin liittyy usein vastaajan asumistausta. Pääasiassa maaseudulla avarilla asuintonteilla asuneiden toiveet ovat yleensä paljon suurempia kuin muiden asukkaiden toiveet, mikä nostaa myös keskimääräistä toivetonttikokoa kyselyvastaajien joukossa. Tässä tutkimuksessa toiveet asunnon tonttikooksi ovat kuitenkin keskimäärin huomattavasti maltillisempia kuin asukasbarometriin 2006 vastanneilla. Keskiarvo toivetonttikooksi on nyt runsaat 2600 neliömetriä, kun viisi vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa keskiarvo oli peräti 3240 neliömetriä. Toivetonttikoon tyypillistä vastausta kuvaava mediaani, eli keskimmäinen havainto kaikista vastauksista on nyt 1550 m 2. Asukkaat toivovat Oulun seudun tonttitarjontaan jatkossa vaihtoehtoja niin tonttikoon kuin tonttien sijainnin suhteen. 5.3 Toiveasuinkunta ja -alue Asuinpaikkani valinnassa tärkein kriteeri oli metsien läheisyys, pääsy helposti oikeaan metsään. Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin, sijaitsisiko heidän toiveasuntonsa Oulussa, jossakin toisessa Oulun seudun kunnassa vai jossain muualla. Lisäksi kysyttiin, millaisella asuinalueella toiveasunto olisi, jos se sijaitsisi Oulussa tai seudun jossakin muussa kunnassa. Kolme viidesosaa vastaajista asuisi mieluiten Oulussa ja neljäsosa vastaajista muualla Oulun seudulla. Oululaiset arvostavat toiveasuinkuntana Oulua, muissa kunnissa asuvat ensisijaisesti muuta seutua. Toiveasuinkunnaksi ilmoitetaan useimmiten nimenomaan oma nykyinen asuinkunta. 44

Toiveasunnon sijainti 70 60 50 % 40 30 20 10 0 Oulun keskustassa muualla Oulussa muualla Oulun seudulla muualla Pohjois- Suomessa muualla Suomessa ulkomailla en osaa sanoa Uusi Oulu Muu seutu Samojen vastaajien toiveasunto voi olla Oulussa pientaloalueilla, mutta muulla seudulla myös kuntakeskuksissa. Kysymykseen asuinalueen sijainnista voivat liittyä tuntemukset palvelujen saavutettavuudesta ja näin ollen myös asuinalueen sekä asunnon etäisyys kuntakeskuksiin. Vastaajilta kysyttiin kyselyssä myös, Vaikuttavatko nykyiset kuntarajat toiveasuntonne sijaintiin?. Kyselyyn vastanneista suurimmalle osalle kuntarajoilla ei ole merkitystä toiveasunnon sijainnille. Avoimien vastauksien yhteydessä etenkin pitkään nykyisessä asunnossaan asuneet tuovat kuitenkin usein esille kiintymystä ja huolta omaa kotikuntaansa ja asuinaluettaan sekä niiden palveluita kohtaan. Toiveasumisen ominaisuuksissa nähdään usein piirteitä vastaajan nykyisestä asuinalueesta. Maaseudulla asuvilla näitä piirteitä ovat esimerkiksi asumisen väljyys ja etäisyys kuntakeskuksiin. Maaseutumaisella alueella asuvat näkevät myös toiveasuntonsa mieluiten maaseutumaisella tai haja-asutusalueella. Kerrostalovaltaiset alueet eivät ole erityisen suosittuja näiden vastaajien joukossa. Toiveasunnon sijainti Oulussa 60 50 40 % 30 20 10 0 keskusta kerrostaloalue keskustan ulkopuolella rivitalovalt. alue omakotitalovalt. alue maaseutumainen alue en osaa sanoa Uusi Oulu Muu seutu 45

Oulun pientaloalueet ovat suosittuja erityisesti nuorten aikuisten ja keski-ikäisten vastaajien toiveasuinalueina. Vanhimpien ikäluokkien keskuudessa etenkin Oulun keskusta mutta myös muut kerrostaloalueet ovat toivotumpia kuin muilla ikäryhmillä. Toiveasuinaluetta koskevassa kysymyksessä ei pyydetty ottamaan vastauksen kannalta huomioon muita asumiseen liittyviä tekijöitä kuin ihanneasuinalue. Vastaukset kertovat tässä tapauksessa asukkaiden toiveasunnon sijainnin Oulussa heille sopivimmalta asuinalueelta, mutta eivät suoraan esitä esimerkiksi asunnon talotyyppiä. 100 % Toiveasunnon sijainti Oulussa ikäryhmittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65-v. keskusta kerrostaloalue rivitaloalue omakotitaloalue maaseutu Yksin asuvien keskuudessa toiveasuinalueena saa eniten mainintoja Oulun keskusta tai sen lähituntuma. Kaupunkikeskustan läheisyyttä, kerrostaloja ja pienempiä asuntoja arvostetaan yleisesti sitä enemmän, mitä pienemmät asuntokunnan tulot ovat. Kerrostaloa toiveasuntonaan pitävistä vastaajista lähes kolme neljäsosaa haluaisi asua Oulun keskustassa tai sen tuntumassa sijaitsevilla asuinalueilla. Vastaajien keskuudessa Oulun suosituin nimeltä mainittu asuinalue on edellisen tutkimuksen tavoin Kastelli. Myös uudet, rakenteilla olevat asuinalueet kuten Ritaharju saavat jonkin verran mainintoja. Muita kannatusta saavia Oulun asuinalueita ovat keskustan läheiset alueet kuten Tuira ja Värttö. Yleisesti arvostetaan asuinalueen jokivarren, rantojen ja veden läheisyyttä asuinalueella. Toiveasunnon sijaintia koskevat vastaukset ovat suurelta osin samankaltaisia kuin edellisessä asukasbarometrissa vuonna 2006. Pientaloalueiden suosio toiveasunnon sijaintina on edelleen vastaajien keskuudessa korkea. Myös maaseutumaiset asuinalueet saavat kannatusta. Sen sijaan Oulun keskustan ulkopuolella sijaitsevat kerrostaloalueet eivät ole kovin suosittuja vastaajien keskuudessa verrattuna edelliseen asumistoivetutkimukseen. 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso Toiveasuntoa koskien vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon omistusasuntoa toiveenaan pitävät olisivat siitä valmiita maksamaan. Vuokra-asunnon toiveasunnokseen ilmoittaneilta kysyttiin puolestaan kuinka suuret heidän asumiskustannuksensa vuokranmaksun ja muiden asumiseen liittyvien kulujen summana saisivat olla. Näiden kysymysten yhteydessä ei tiedusteltu asunnon kokoa tai talotyyppiä. 46

Toiveasunnosta oltaisiin nyt valmiita maksamaan aiempaa enemmän. Keskiarvo toiveasunnon hinnaksi on nyt 186 000 euroa, kun viiden vuoden takaisessa tutkimuksessa keskiarvo oli 157 000 euroa. Joka toinen vastaaja olisi valmis maksamaan vähintään 150 000 euroa toiveasunnostaan. Edelliseen asukasbarometriin verrattuna korkeampaa toiveasunnon keskiarvohintaa voidaan selittää sekä yleisesti kohonneella palkkatasolla että asuntomarkkinoilla jatkuneella hintojen nousulla. Lisäksi vastaajajoukossa on nyt edellistä asukasbarometria enemmän omistusasunnoissa jo asuvia. Keskiarvotoive vuokra-asumisen kokonaiskuluksi kuukaudessa on noin 530 euroa. Toiveena olevan vuokraasunnon kuukausikuluihin vastasivat kuitenkin varsin harvat vastaajat. Keskeiset tulokset 85 % vastanneista toivoo omistusasuntoa ja joka toinen omakotitaloa. Kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut. Vuonna 2006 kerrostalo oli toiveena 17 prosentilla ja nyt yli 24 prosentilla vastaajista. Nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat, oululaiset, ja jo kerrostaloissa asuvat arvostavat muita enemmän toiveasuntona kerrostaloa. Asunnosta ollaan valmiita maksamaan aiempaa enemmän. Toiveet asunnon tonttikooksi ovat maltillisempia kuin aiemmin. Toiveasunto sijaitsee useimmin nykyisessä asuinkunnassa ja pientaloalueella. 47

6 ASUNNON VAIHTOSUUNNITELMAT 6.1 Muuttohalukkuus ja muuton syyt Muuttohalukkuuteen vaikuttavat ensisijaisesti elämäntilannetta keskeisesti muuttavat tekijät kuten muutokset työssä, koulutuksessa tai perhesuhteissa. Tavallisesti muuttopäätöksen takana on useita niin uuteen paikkaan vetäviä kuin lähtöpaikasta työntäviäkin tekijöitä. Myös asukkaan kiinnittyminen tiettyyn asuinalueeseen ja asuntoon sekä niin sanottu kotiseuturakkaus vaikuttavat muuttohalukkuuteen. Asukaskyselyyn osallistuneilta kysyttiin, ovatko he ensisijaisesti oman asuinalueensa, oman kuntansa, Oulun seudun vai jonkin muun asukkaita. Vastaajista 38 prosenttia kokee olevansa ensisijaisesti oman kuntansa asukkaita. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset ovat Oulun seutu ja oma asuinalue. Vuoden 2013 alussa perustettava uusi Oulu ei vielä tässä näy vastaajien identiteettiä määrittävänä tekijänä. Muulta seudulta palautui kysymykseen suhteellisen vähän vastauksia. 60 50 40 Vastaajien identiteetti % 30 20 10 0 oman asuinalueenne asukas oman kuntanne asukas Oulun seudun asukas uuden Oulun asukas jonkin muun asukas Uusi Oulu Muu seutu Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin nykyisen asumistilanteen ja asuintoiveiden ohella heidän asunnonvaihtosuunnitelmiaan ja tämänhetkistä muuttohalukkuuttaan. 83 prosenttia vastaajista ei ole suunnittelemassa muuttoa nykyisestä asunnostaan. Joka yhdeksäs suunnittelee muuttavansa nykyisen asuinkunnan sisällä ja vain muutamat vastaajat johonkin toiseen Oulun seudun kuntaan tai seudun ulkopuolelle. Asunnonvaihtosuunnitelmat ovat nyt harvinaisempia kuin Oulun seudun asukasbarometrissa 2006. Osasyynä tähän voi olla asukaskyselyn toteuttamisen ajankohdalla: yleisesti asunnonvaihtosuunnitelmat ja muuttaminen ovat vilkkaimmillaan keväällä sekä alkukesästä. Vuoden 2006 asumistoivetutkimus ajoittui juuri tuolle ajalle vuotta, kun taas vuoden 2011 asumistoivetutkimus lähetettiin vastaajajoukolle vasta alkusyksystä. Seuraavaksi on esitetty kyselyyn osallistuneiden lähitulevaisuuden muuttoaikeet ikäryhmittäin. Lähitulevaisuuden muuttoaikeet vähenevät iän myötä. Nuorimmista, alle 25- vuotiaista vastaajista runsas kolmannes on aikeissa vaihtaa asuntoa seuraavan vuoden 48

aikana. Muilla ikäryhmillä muuttosuunnitelmat ovat selvästi vähäisempiä. Kaikilla ikäryhmillä suunniteltu muutto suuntautuu todennäköisesti toiseen asuntoon nykyiseen asuinkunnan sisällä. Etenkin nuorimpien vastaajien muuttohalukkuus on laskenut edellisen asumistoivetutkimukseen nähden. Seuraavan vuoden muuttoaikeet ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. ei suunnitelmissa nykyisen asuinkunnan sisällä toiseen Oulun seudun kuntaan pois Oulun seudulta Muuttoaikeisiin vaikuttavat asuntoon liittyvien tekijöiden lisäksi monenlaiset muut seikat koskien esimerkiksi työtä, opiskelua, perhesuhteita, erilaisia elämänvaiheita, taloudellisia tekijöitä tai ympäristöä ja liikkumista. Yhden pääsyyn, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan, ohella myös moninaiset taustatekijät vaikuttavat muuttopäätökseen ja muuton suuntautumiseen. Erityisesti lapsiperheet ja suurehko osa lapsettomista pariskunnista ilmoittaa muuton syiksi tarpeen lisätilalle sekä halun muuttaa omaan pientaloon, jossa on omaa pihaa ja asumisen vapautta. Useimmat kaikista vastaajista haluavat muuttaa nimenomaan omistusasuntoon. Nuorilla vastanneilla muuttosyyt koskevat itsenäistymistä, parisuhteiden muodostumista ja muita perhesyitä sekä asunnon lisätilan tarvetta. Eläkeläisten muuttoaikeet liittyvät asunnon huonoon sijaintiin palveluihin nähden sekä asunnon ja pihan hoitamiseen vaivaan ja terveydellisiin syihin. Lapsiperheet suunnittelevat lähiajan muuttoa muita vastaajaryhmiä harvemmin. Lapsiperheillä muuttamisen kynnys voi olla korkeampi sopivan kodin lopulta löydyttyä ja perheen lasten kiinnyttyä asuinpaikkaan. Yksin asuvien ja vanhempien luota omaan kotiin muuttoa suunnittelevien nuorten on helpointa muuttaa asunnosta toiseen. Tämä näkyy myös tulevan vuoden aikana muuttoa suunnittelevissa vastaajissa. Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen nykyiseen asumismuotooni, ympäristöön ja keskusten läheisyyteen. 49

Seuraavan vuoden muuttoaikeet asuntokunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/ avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö ei suunnitelmissa nykyisen asuinkunnan sisällä toiseen Oulun seudun kuntaan pois Oulun seudulta Vastaajia pyydettiin merkitsemään tärkeysjärjestyksessä kolme tärkeintä syytä suunnittelemalleen tulevalle muutolle. Mikäli vastaajan suunnitelmissa ei ollut muuttoa seuraavan vuoden sisällä, sai tämän kysymyksen ohittaa. Tärkeysjärjestyksessä ensisijaisena syynä on useimmiten nykyisen asunnon liian pieni koko. Muita tärkeimpiä muuton syitä ovat nykyisen asunnon korkeat asumiskustannukset sekä muu henkilökohtainen/perhesyy. Myös työhön liittyvät syyt mainittiin eräänä tavallisimmista muuttosyistä. 6.2 Asumisolosuhteet muuton jälkeen Muuttamisen takana on usein jokin muu syy kuin asunnon laatutason tai muiden asumisolosuhteiden parantaminen. Muuttoa harkitsevilla nuorilla etenkin itsenäistyminen ja parisuhteen päättymisen myötä eroavilla sekä työttömillä taloudellisen tilanteen heikkeneminen voivat muuton syinä merkitä myös joidenkin asumisolosuhteiden heikkenemistä. Eläkeläisillä muuttopäätöstä jouduttaa usein tarve helpottaa asunnon ja pihan hoitoon sekä päivittäiseen liikkumiseen liittyvää vaivaa. Tässäkin tapauksessa asunnon sijaintiin liittyvät asumisolosuhteet voivat parantua ja toisaalta asunnon tiloihin liittyvät heiketä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten paljon he joutuisivat tinkimään asumisolosuhteista ja asumisen tasosta mahdollisesti tulevaisuudessa muuttaessaan. Joka viides kyselyyn osallistuneista vastasi muuton jälkeistä asumistasoa koskevaan kysymykseen. Vaikka muutto ei olisi lähitulevaisuuden suunnitelmissa, asukkaat ovat silti kiinnostuneita arvioimaan tulevia asumisolosuhteitaan. 50

Joudutteko muuttaessanne tinkimään 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asunnon sijainti Alueen palvelut Liikenneyhteydet Asunnon koko Asunnon huoneluku Asunnon laatutaso Talotyyppi paljon jonkin verran vähän ei lainkaan en osaa sanoa Kaikista muuttoa suunnittelevista vajaa puolet arvioi joutuvansa tinkimään asunnon sijainnista, koosta tai asunnon huoneluvusta jonkin verran tai paljon. Kysymykseen vastanneet arvioivat joutuvansa tinkimään muuttaessaan vähiten asunnon talotyypistä ja liikenneyhteyksien tasosta. Yleisesti tarkastellen vastaajat arvelevat nyt joutuvansa tinkimään asumisolosuhteiden tasosta selvästi vähemmän kuin vuonna 2006 tehdyssä asumistoivetutkimuksessa. Myös tuolloin asunnon sijainti oli todennäköisin tekijä, josta muuttaessa joudutaan tinkimään. Keskeiset tulokset Vastaajat kokevat ensisijaisesti olevansa oman kuntansa asukkaita ja muuttavat useimmiten nykyisen asuinkuntansa sisällä. Vain harvat, lähinnä nuoret harkitsevat muuttoa seuraavan vuoden aikana. Lähes joka toinen arvioi joutuvansa muuttaessaan tinkimään asunnon sijainnista tai asunnon koosta. 51

7 PALVELUT Oulun seutu on yhtenäinen asuntomarkkina-, työssäkäynti- ja palvelualue. Asuntojen ja monien palvelujen hankinnassa sekä työssäkäynnissä kuntarajoilla ei ole juuri merkitystä. Kuntarajojen merkitys palveluiden kannalta tulee edelleen vähenemään viidestä seudun kunnasta koostuvan uuden Oulun myötä. Tässä luvussa on kuvattu asukkaiden tyytyväisyyttä palveluihin omassa kunnassa sekä erityisesti asuinalueen läheisyydessä. Oulussa vaikuttaa olevan hyvät peruspalvelut. Myös kulttuuritarjonta on monipuolista ja tasokasta. 7.1 Asuinalueen palvelut Kyselyssä vastaajilta kysyttiin yleisellä tasolla heidän tyytyväisyyttään oman kunnan järjestämiin palveluihin. Kaikista vastanneista noin kolme neljäsosaa on joko erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kuntansa palveluihin. Uuden Oulun asukkaista valtaosa on melko tyytyväisiä oman kunnan järjestämiin palveluihin. Tyytymättömyytensä palveluihin ilmaisi harvempi kuin joka kymmenes uuden Oulun kuntien vastaaja. Muulta seudulta palautui kysymykseen hyvin vähän vastauksia, joten pitkälle meneviä yleistyksiä ei voida kysymyksen osalta muuta seutua koskien tehdä. Huomattavaa kuitenkin on, että näistä harvoista vastauksista yksikään ei kuvastanut tyytymättömyyttä oman kunnan järjestämiin palveluihin. 70 60 50 Tyytyväisyys oman kunnan järjestämiin palveluihin % 40 30 20 10 0 erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen ei tyytyväinen eikä tyytymätön melko tyytymätön erittäin tyytymätön Uusi Oulu Muu seutu Tyytyväisyys asuinalueen palveluihin Vastanneet ovat tyytyväisimpiä etenkin peruskoulu-, päivähoito-, neuvola- ja kirjastopalveluihin sekä apteekkiin, ruokakauppapalveluihin, pankkiautomaatteihin ja vanhusten palvelukeskuksiin. Lisäksi postiin/postipalveluihin sekä lasten leikkialueisiin ollaan nyt vastaajien keskuudessa aiempaa tyytyväisempiä. Kaikkiin edellä mainittuihin palveluihin on tyytyväisiä vähintään neljä viidestä (yli 80 %) vastaajasta. Lasten leikkialueita ja pos- 52

tia/postipalveluita lukuun ottamatta samoihin palveluihin oltiin tyytyväisimpiä myös asukasbarometrissa 2006. Useimmat (yli 90 % vastaajista) ilmoittivat tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä katujen ja teiden kunnossapitoon, ruokakauppapalveluihin sekä postiin/postipalveluihin. Peruskoulu-, päivähoito- ja neuvolapalveluita ilmoittaa käyttävänsä runsas kolmasosa vastaajista, mikä selittyy lapsiperheiden määrällä vastaajajoukossa. Nämä käyttäjät ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä kyseisten palvelujen tasoon. Tyytyväisyys asuinalueen palveluihin Peruskoulu Päivähoito Neuvolapalvelut Kirjasto Apteekki Ruokakauppapalvelut Pankkiautomaatit Posti / postipalvelut Vanhusten palvelukeskus Lasten leikkialueet Terveyskeskuspalvelut Kioski Liikuntapalvelut Ravintola / pubi Nuorisopalvelut Pankkipalvelut Muut kaupat Katujen ja teiden kunnossapito Joukkoliikennepalvelut Kahvila Toripalvelut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön Edelliseen asumistoivetutkimukseen nähden asukkaiden tyytyväisyys on vähentynyt selvästi eniten joukkoliikennepalveluita kohtaan. Viisi vuotta aiemmin toteutetussa asukasbarometrissa asuinalueensa joukkoliikennepalveluihin oli tyytyväisiä yli neljä viidesosaa vastaajista, nyt vain hieman yli puolet vastanneista. Myös terveyskeskuspalveluihin ja kioskeihin ollaan nyt hieman aiempaa tyytymättömämpiä. Kysymykseen vastanneet ovat tyytymättömimpiä asuinaleensa toripalveluihin ja kahviloihin. Toisaalta näihin ominaisuuksiin vastasi harvempi kuin joka toinen kyselyyn osallistunut. Tyytyväisyyttä kuvaavan kysymyksen perusteella esitetyistä lähialueen palveluista vähiten käytetään tai asuinalueen lähiympäristössä ei ole lainkaan vanhusten palvelukeskuksia ja nuorisopalveluita. Kunnalliset palvelut Kunnallisiin palveluihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Peruskoulu-, päivähoito- ja neuvolapalveluita käyttävistä lapsiperheistä yli 92 prosenttia on tyytyväisiä näihin käyttämiinsä asuinalueen palveluihin. Lähialueen peruskoulupalveluihin ollaan täten yhtä tyytyväisiä ja päivähoitopalveluihin jopa hieman tyytyväisempiä kuin vuoden 2006 asumistoivetutkimuksessa. Myös lasten leikkialueisiin omalla asuinalueella ollaan varsin tyytyväisiä. 53

75 prosenttia lapsiperheistä ja 84 prosenttia ikääntyneistä vastaajista on tyytyväisiä asuinalueella käyttämiinsä terveyskeskuspalveluihin. Nämä vastausmäärät käsittävät vain tyytyväisyytensä ilmaisseet vastaajat eivätkä niitä, joilla kyseistä palvelua ei asuinalueellaan ole. Kolme neljäsosaa ikääntyneistä vastaajista on tyytyväisiä asuinalueella sijaitsevien palvelukeskusten tasoon, vaikka vanhusten palvelukeskuksia ei yleisesti nähdäkään tärkeänä osana asuinalueen palveluita. Kunnallisista palveluista eniten tyytymättömyyttä herättää asuinalueen ja lähiympäristön katujen ja teiden kunnossapito. Tyytyväisyys katujen ja teiden kunnossapitoon on kuitenkin noussut selkeästi verraten edellisen asukasbarometrin tuloksiin. Erityisesti etäällä kuntakeskuksista asuvat esittivät kyselylomakkeen avoimissa vastauksissa jonkin verran huoltaan kunnallisten lähipalveluiden tulevaisuudesta. Etenkin koulujen ja terveyskeskusten toivotaan säilyvän myös tulevan kuntaliitoksen jälkeen lähipalveluina omalla asuinalueella. Palvelujen saavutettavuus ja lähipalveluiden tarve Vastaajat saivat merkitä kyselylomakkeeseen toiveasuinympäristöä koskevassa kysymyksessä, minkä kolmen palvelun olisi tärkeintä olla kävelyetäisyydellä asunnosta ja minkä kolmen vähiten tärkeintä. Palvelujen arvostaminen osana toiveasuinympäristöä liittyy vahvasti omaan elämäntilanteeseen mutta myös tottumuksiin. Osaa etenkin erikoispalveluista ollaan valmiita hakemaan kauempaa tai niitä ei koeta lainkaan tarpeellisiksi. Lapsiperheiden toiveet asuntoa lähellä olevista palveluista liittyvät yleisimmin lapsia koskeviin palveluihin kuten peruskouluun. Peruskoulujen ja päivähoitopalvelujen saavutettavuus on luonnollisesti tärkeintä lapsiperheille mutta myös lapsettomille pariskunnille, jotka vasta suunnittelevat perheen perustamista. Terveyskeskuspalvelut koetaan tärkeiksi kaikissa asukasryhmissä ja perhetyypeissä. Nuorisotiloja ei huomioida juuri lainkaan tärkeäksi. Erityisesti eläkeläiset arvostavat terveyskeskuspalveluiden läheisyyttä, mutta heidänkään keskuudessa vanhusten palvelukeskus ei ole tärkeimpien kävelyetäisyydellä olevien palvelujen joukossa. Sen sijaan osa ikääntyneistä vastaajista kokee muun muassa peruskoulun ja päivähoitopalveluiden olevan tärkeitä kävelyetäisyydellä asunnosta. Tämä voi liittyä muun muassa ajan viettämiseen lastenlasten kanssa. Palveluiden saavutettavuus kävelyetäisyydellä Ruokakauppapalvelut Joukkoliikennepalvelut Liikuntapalvelut Pankkiautomaatit Apteekki Kirjasto Posti/postipalvelut Muut kaupat Kioski Pankkipalvelut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 kpl tärkeä ei tärkeä 54

7.2 Joukkoliikenne Joukkoliikennepalveluiden tasoa ja tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen on käsitelty myös luvussa 4 Asuinalue ja -ympäristö sekä luvussa 7.1 Asuinalueen palvelut. Kuten näissä luvuissa on todettu, joukkoliikennepalveluiden toivotaan sijaitsevan lähellä omaa asuntoa. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin vastaajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen omalla asuinalueella: 100 % Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen asuinalueella 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta rivitalovaltainen kerrostalovaltainen omakotitalovaltainen maaseutumainen erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Noin 38 prosenttia vastanneista ilmoittaa olevansa joko melko tyytymätön tai erittäin tyytymätön asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin. Joukkoliikenne on valmiina vaihtoehtoina esitetyistä asuinalueen ominaisuuksista eniten tyytymättömyyttä herättävä tekijä. Huoli joukkoliikenneyhteyksien tilasta korostui myös vastanneiden mielipiteissä avoimien kyselyvastausten kohdalla. Asuinalueensa joukkoliikenteeseen ovat tyytyväisimpiä kaupunkikeskustassa asuvat vastaajat, joista 42 prosenttia on erittäin tyytyväisiä ja kolme neljäsosaa vähintään melko tyytyväisiä joukkoliikenteen tasoon. Tyytymättömimpiä asuinalueensa joukkoliikenteeseen ovat maaseutumaisilla alueilla asuvat, joista noin puolet on tyytymättömiä tilanteeseen. Pientalovaltaisilla asuinalueilla asuvista yli kaksi viidesosaa ilmoittaa olevansa tyytymättömiä joukkoliikenteeseen. Tärkeää olisi, että varsinaisen keskustan ulkopuolella säilytetään tarvittavat palvelut (koulu, terveydenhoito yms.) ja liikenneyhteydet keskustaan. 55

Tyytyväisyys asuinalueen joukkoliikenneyhteyksiin ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65-v. erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Oman asuinalueen joukkoliikenneyhteyksiin ovat tyytyväisimpiä iäkkäimmät vastaajat, joista noin 60 prosenttia on joko melko tai erittäin tyytyväisiä joukkoliikenneyhteyksiin. Muista vastaajista vajaa puolet ilmaisee tyytyväisyytensä ja hieman tätä harvemmat tyytymättömyytensä oman asuinalueen joukkoliikenneyhteyksiä kohtaan. Myös edellisen asukasbarometri-tutkimuksen aikaan vastaajat pitivät toimivaa joukkoliikennettä yleisesti tärkeänä tekijänä Oulun seudulla. Vastaajien tyytymättömyys joukkoliikenteen palvelutasoon on kasvanut viiden vuoden aikana. Joukkoliikennettä oltaisiin halukkaita käyttämään liikkumismuotona nykyistä enemmän päivittäisessä liikkumisessa. Asumistoivetutkimuksen perusteella joukkoliikenteen nykyinen hinnasto, reitit ja aikataulut eivät vastaa asukkaiden tarpeisiin riittävän hyvin. Keskeiset tulokset Kunnallisiin palveluihin ollaan suurelta osin tyytyväisiä. Katujen ja teiden kunnossapitoon sekä erityisesti joukkoliikennepalveluihin kaivataan parannusta. Ruokakauppapalveluiden tulisi vastaajien mielestä sijaita kävelyetäisyyden päässä asunnosta. Myös terveyskeskus-, peruskoulu- ja joukkoliikennepalveluita toivotaan kävelyetäisyydelle. Asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin on tyytymättömiä 38 % vastaajista. Asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin oli vuoden 2006 tutkimuksessa tyytyväisiä yli neljä viidesosaa vastaajista, nyt vain hieman yli puolet vastaajista. 56

8 VERTAILU OULUN SEUDUN ASUKASBAROMETRIIN 2006 Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometri 2011 -tutkimuksen tuloksia on pääosin vertailtu teemoittain viisi vuotta aiemmin valmistuneeseen Oulun seudun asukasbarometri 2006 -tutkimukseen sekä kysymysasetteluiltaan yhtenevin osin myös Oulun asukasbarometriin 2001. Nämä kaikki kolme asukasbarometri-tutkimusta on toteutettu postikyselyinä satunnaisotannalla valituille vastaajajoukoille, joiden jakaumat vastaavat kuntien väestönosuuksia Oulun seudun kokonaisväestöstä. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometrissa 2011 vastaajan oli mahdollista antaa vastauksensa myös sähköisessä muodossa. Kyselyn kysymykset on pyritty Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometrissa esittämään mahdollisimman pitkälle samoin tai hyvin samankaltaisina kuin Oulun seudun asukasbarometrissa 2006, jotta näiden kahden tutkimuksen välinen vertailu on mahdollista. Joitakin kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja on päivitetty ja pyritty selkeyttämään. Edellisen asukasbarometrin tapaan iäkkäimmät vastaajat ovat jälleen tutkimuksessa yliedustettuina ja nuorimmat vastaajat aliedustettuina. Myös muilta osin vastanneiden taustatiedot ovat kahden tutkimukseen välillä varsin samankaltaisia. Omistusasumisen osuus vastanneiden keskuudessa on edelleen kasvanut verrattaessa vuoden 2006 asukasbarometriin. Vuoden 2006 asukasbarometriin nähden harvemmat kärsivät tilanpuutteesta ja aiempaa useammilla on nyt asuintilaa liikaa. Pienasunnossa asuminen on nyt koko vastaajajoukossa harvinaisempaa ja vuokra-asukkaiden joukossa hieman yleisempää kuin viiden vuoden takaisessa asumistoivetutkimuksessa. Kaupunkikeskustassa ja kerrostalovaltaisilla alueilla asuvien asukkaiden osuudet kaikista vastaajista ovat nyt pienempiä kuin edellisessä asukasbarometrissa. Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet ovat näiden kahden tutkimuksen kesken valtaosin samanlaisia. Erityisesti asunnon koko ja asumisen rauhallisuus ovat arvostetuimpia ominaisuuksia. Asunnon energiatehokkuus huomioidaan aiempaa selkeämmin kyselyvastauksissa. Asukkaat ovat tiedostaneet energiatehokkuuden merkityksen ja kustannusvaikutuksen asumisessa. Etenkin pientalovaltaisilla ja maaseutumaisilla asuinalueilla asuinalueen ja lähiympäristön kehittämistarpeeksi nostetaan aiempaa voimakkaammin joukkoliikenneyhteyksien parantaminen. Kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut edelliseen asukasbarometriin nähden. Vuonna 2006 kerrostalo oli toiveena 17 prosentilla ja nyt yli 24 prosentilla vastaajista. Kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut selvästi, vaikka vastaajissa on tällä kertaa jonkin verran vähemmän kerrostaloasukkaita kuin vuoden 2006 asukasbarometrikyselyyn vastanneissa. Toiveet asunnon tonttikooksi ovat nyt keskimäärin huomattavasti maltillisempia kuin asukasbarometriin 2006 vastanneilla. Toiveasunnosta oltaisiin kuitenkin valmiita maksamaan selvästi enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Toiveasunnon sijaintia koskevat vastaukset ovat suurelta osin samankaltaisia kuin edellisessä asukasbarometrissa: pientaloalueet ovat suosituimpia toiveasuinalueita, mutta toisaalta vastaajat arvostavat myös keskustan läheisyyttä ja kuntakeskusten palveluita. Merkittävänä erona kahden asukasbarometritutkimuksen välillä on, että asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin oli vuoden 2006 tutkimuksessa tyytyväisiä yli neljä viidesosaa vastaajista, nyt vain hieman yli puolet vastanneista. Tyytymättömyyden kasvu joukkoliikenteen tilaan ilmenee hyvin monien vastaajaryhmien vastauksissa. 57

9 YHTEENVETO OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUKASBAROMETRISTA 2011 Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista on oululaisia. Vastauksia palautui kaikista Oulun seudun kunnista ja kunkin kunnan vastaajien osuus vastaajajoukosta vastaa varsin hyvin kunnan todellista osuutta seudun väestöstä. Aliedustetuimmat vastaajaryhmät tutkimuksessa ovat yksinasuvat, miehet ja nuorimmat vastaajat. Vanhimpien, etenkin yli 65- vuotiaiden vastaajien osuus puolestaan on varsin suuri, lähes 20 prosenttia vastanneista. Puolet vastanneista asuu omakotitaloissa ja kaikkiaan yli kaksi kolmasosaa pientalovaltaisilla asuinalueilla. Noin 46 prosenttia vastaajista asuu kahden hengen kotitalouksissa. Yleisin vastaajien mainitsema muuton syy edellisestä nykyiseen asuntoon on ollut asunnon epäsopiva, useimmiten pieni koko. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometriin 2011 osallistuneet asuvat pääosin varsin suurissa omistusasunnoissa. Asunnon parhaimpina ominaisuuksina pidetään asunnon tarpeeksi suurta kokoa ja asumisen rauhallisuutta sekä asunnon sopivaa sijaintia. Asunnon huonoimmat ominaisuudet liittyvät asunnon kuntoon ja asuintilan lisätarpeeseen sekä lämmityksen ongelmiin ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Kaksiot ja kolmiot ovat nyt toiveasuntoina aiempaa suositumpia. Noin 85 prosentilla vastanneista toiveasunto olisi omistusasunto ja joka toisella vastanneella omakotitalo. Kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut, sillä nyt yli 24 prosenttia näkee kerrostaloasunnon toiveasunnokseen. Nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat, oululaiset ja jo nykyisin kerrostaloissa asuvat arvostavat muita vastaajia enemmän kerrostaloa toiveasuntona. Asunnosta oltaisiin nykyisen hintakehityksen mukaisesti valmiita maksamaan aiempaa enemmän, mutta toiveet asunnon tonttikooksi ovat puolestaan maltillisempia kuin aikaisemmin. Toiveasunto sijaitsee vastaajien mielestä ensisijaisesti omassa nykyisessä asuinkunnassa ja mieluiten pientaloalueella. Kerrostaloissa asuvien asumistoiveet liittyvät etenkin asunnon, eivätkä niinkään taloyhtiön ominaisuuksiin. Kerrostalojen yhteistiloihin ollaan äänieristystä lukuun ottamatta varsin tyytyväisiä. Kerrostaloasukkaiden toiveena ovat muita vastaajia useammin kerrostalot, vuokra-asunnot sekä keskimäärin pienemmät asunnot. Vuokra-asunnot ja vuokraasukkaiden muodostamat ruokakunnat ovat keskikooltaan nyt aiempaa pienempiä, mikä viittaa osaltaan siihen, että vuokra-asuntojen merkitys lapsiperheiden asumismuotona on vähentynyt. Asuinympäristön tilaan ja asuinalueen palveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Asuinalueen parhaimpina ominaisuuksina vastaajat pitävät alueen rauhallisuutta sekä palvelujen läheisyyttä. Huonoimmiksi ominaisuuksiksi arvioidaan palvelujen puuttuminen lähiympäristöstä sekä puutteet joukkoliikenteessä. Toiveasuinympäristössä vastaajat arvostavat etenkin asuinalueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Asumistoiveista voidaan varsin selkeästi nähdä, ettei yhteisöllisyys kuulu toiveasumiseen tai että yhteisöllisyys on vain harvojen asukkaiden toiveena. Vastaajat kokevat ensisijaisesti olevansa oman kuntansa asukkaita ja muuttavat useimmiten nykyisen asuinkuntansa sisällä asunnosta toiseen. Vain harvat, lähinnä nuoret harkitsevat muuttavansa nykyisestä asunnostaan seuraavan vuoden aikana. Lähes joka toinen muuttoaikeita koskevaan kysymykseen vastannut arvioi joutuvansa muuttaessaan tinkimään asunnon sijainnista tai asunnon koosta. 58

Kunnallisiin palveluihin omassa asuinympäristössä ollaan pääosin tyytyväisiä. Erityisesti ruokakauppoja, terveyskeskuksia, peruskouluja ja joukkoliikennepalveluita kaivataan lähietäisyydelle omasta asunnosta. Joukkoliikenteen nykytilaan asuinalueella on kuitenkin tyytymättömiä 38 prosenttia vastanneista. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometrin 2011 perusteella voidaan todeta, että tarkkaan suunnitellulla kaavoituksella on onnistuttu luomaan asuinympäristöjä, joissa asumistoiveilla on mahdollisuudet toteutua. Suurin osa asukkaiden mainitsemista asumiseen liittyvistä puutteista tai ongelmakohdista on seurausta muista seikoista kuin kaavoituksesta. Käytännössä ainoa suoraan kaavoituksen kautta ilmenevä ongelma ovat joidenkin vastaajien mainitsemat ahtaat pihat. Toisaalta erityisesti oman pihan käsittävät niin sanotut kaupunkipientalotontit ovat vastanneet kysyntään ilmeisen hyvin. 59

10 JOHTOPÄÄTÖKSET Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometrin 2011 tavoitteena oli selvittää ja hakea palautetta asukkailta asunnoista ja asuinolosuhteista, rakennetuista alueista, asuinympäristöstä ja palveluista. Tutkimuksen antaman tiedon avulla pyritään arvioimaan asumisen laatua Oulun seudulla, kehittämään asuinoloja ja palveluita sekä parantamaan asukkaiden elinympäristön laatua. Oulun seudun ja uuden Oulun asukasbarometri 2011 -raportti edustaa kuitenkin vain valikoituneen vastaajajoukon tilannetta, eikä välttämättä seudun kaikkien asukkaiden todellista tilannetta. Selvityksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin tehdä johtopäätöksiä seudun tilanteesta vastaajajoukon tietojen suuntaisesti. Vastaajajoukon perusteella pientalot ovat edelleen Oulun seudun yleisin toiveasumisen muoto. On kuitenkin huomioitava, kuinka kerrostalon osuus toiveasumisen muotona on edelleen kasvanut selkeästi edellisiin asukasbarometri-tutkimuksiin nähden. Asuntotuotannon kautta on kyettävä vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään. Kerrostalo on toiveasunto keskenään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleville asukkaille. Tulevaisuuden kerrostaloasumisen tulee tarjota seudun asukkaille vaihtoehtoja ja sopivia asumisen muotoja erilaisten elämäntilanteiden ja asumispreferenssien mukaisia tarpeita varten. Edellisen asukasbarometrin tapaan asukaskyselyllä tavoitettiin huonoimmin nuorimman, alle 25-vuotiaiden ikäluokan vastaajia. Lisäsi toiseksi nuorin ikäluokka (25 34-v.) vastasi nyt kyselyyn edellistä kyselyä harvemmin. Näiden seudun nuorten asukkaiden asumisolosuhteita ja asumistoiveita koskeva tieto olisi kuitenkin tärkeää pohjatietoa tulevalle asumisen suunnittelulle. Mahdollisena asukasbarometriin 2011 liittyvänä keskeisenä jatkotutkimuksen aiheena voisi olla kohdennetusti toteutettava lyhyempi, nuorille aikuisille suunnattu asumistoivetutkimus. Näitä tuloksia voitaisiin myös vertailla toteutettuun asukasbarometri 2011 -kyselyyn. Tutkimus voidaan tehdä yhteistyössä oppilaitosten ja opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa sähköisenä kyselynä vuoden 2012 aikana. Oulun seudulla päivittäistä liikkumista tapahtuu paljon kuntarajojen yli töiden, opiskelun ja vapaa-ajan asioinnin vuoksi. Toimivat liikenneyhteydet ja kattava joukkoliikenteen verkosto ovat edellytys yhdyskuntarakenteen toimivuudelle. Viime vuosina kahden auton talouksien määrä on seudulla kasvanut ja henkilöautolla tehtävien päivittäisten matkojen määrä on pysynyt huomattavan suurena. Asumistoivetutkimuksen vastaajat osoittavat vastauksissaan tyytymättömyytensä mutta myös huolensa joukkoliikenteen nykyistä tasoa kohtaan. Muun muassa näistä syistä joukkoliikenteen kehittäminen nousee Oulun seudulla keskeiseksi tulevien vuosien tavoitteeksi. Vastaajat arvostavat hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavuutta asuinalueellaan. Nykyiseen joukkoliikenteen tarjontaan ja hintatasoon ollaan kuitenkin varsin tyytymättömiä. Joukkoliikennettä oltaisiin halukkaita käyttämään nykyistä enemmän, mutta kustannukset, reitit ja aikataulut eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin riittävän hyvin. Viitteitä tästä saatiin jo edellisessä asumistoivetutkimuksessa vuonna 2006. Tutkimusten välisen viiden vuoden aikana tyytymättömyys tilannetta kohtaan on selvästi kasvanut. Lapsiperheet hakevat asumiseltaan edelleen pääosin pientalojen, omien pihojen ja muun muassa alueen rauhallisuuden sekä liikenneturvallisuuden puolesta lapsille sopivia asuinpaikkoja. Vastaavasti Oulun seudun väestöstä ison osan etenkin tulevina vuosina kattavien ikääntyneiden asukkaiden tarpeet liittyvät yhä enemmän palveluiden läheisyyteen ja liikkumisen helppouteen. Nämä tarpeet toteutuvat tavallisimmin kuntakeskustojen välittömässä läheisyydessä paremmin kuin etäällä keskuksista. Suomessa on havaittu kaupunkiseutujen keskuskaupunkien väestönkasvun yleensä kiihtyvän taantuma-aikoina suhteessa kehyskuntiin. Vastaavasti taloudellisen tilanteen parantuessa ilmiö on päinvastainen. Oulun seudun tulevien vuosien muuttoliikettä on jatkossa syytä peilata seudullisten tunnusmerkkien lisäksi myös tätä yleistä ilmiötä vasten. 60

LIITE OULUN SEUDUN JA UUDEN OULUN ASUMISTOIVETUTKIMUS 2011 1 Seuraavat kysymykset koskevat tämänhetkistä asumistanne. Merkitkää kunkin kysymyksen osalta oikea vastausvaihtoehto. 1. Asutteko tällä hetkellä? 1 omakotitalossa 4 kerrostalossa, jossa 5 tai 2 rivi tai paritalossa useampia kerroksia 3 kerrostalossa, jossa 2 4 kerrosta 5 muussa rakennuksessa 2. Millaisella alueella asuntonne sijaitsee? 1 kaupunkikeskusmaisella alueella 3 pientalovaltaisella alueella, pääosaltaan rivitaloja 2 kerrostalovaltaisella alueella 4 pientaloalueella, pääosaltaan omakotitaloja keskustan ulkopuolella 5 maaseutumaisella alueella 3. Kuinka kaukana a) Oulun kaupungin keskustasta Rotuaarilta asuntonne sijaitsee? km JA b) lähimmästä kuntakeskuksesta asuntonne sijaitsee km 4. Onko nykyinen asuntonne? 1 omistusasunto 4 asumisoikeusasunto 2 vuokra asunto 5 muu, mikä 3 osaomistusasunto 5. Kuinka monta neliötä asuntonne asuintiloissa on? m 2 6. Entä kuinka monta huonetta asunnossanne on? 1 1 huone + keittiö (/keittokomero) 3 3 huonetta + keittiö 2 2 huonetta + keittiö (/keittokomero) 4 4 huonetta + keittiö / tai sitä suurempi 7. Mikä on asuntonne rakennusvuosi? 8. Montako henkilöä asunnossanne yhteensä asuu? henkilöä 9. Asutteko tällä hetkellä? 1 vanhempienne kanssa 4 avio / avopuolisonne ja lasten kanssa 2 yksin 5 lasten kanssa 3 kaksin avio / avopuolisonne kanssa 6 muussa asuinyhteisössä 10. Asunnossanne asuvien lasten lukumäärä: 0 6 vuotiaita lasta 7 17 vuotiaita lasta 18 vuotiaita tai vanhempia lasta 11. Kuinka kauan olette asunut nykyisessä asunnossanne? 1 alle vuoden 2 1 4 vuotta 3 5 10 vuotta 4 yli 10 vuotta

2 12. Miten kohtuullisina pidätte asumiskustannuksianne? 1 erittäin kohtuullisina 3 liian korkeina 5 en osaa sanoa 2 kohtuullisina 4 täysin kohtuuttomina 13. Minkälaisesta asunnosta olette muuttaneet nykyiseen asuntoonne? 1 omakotitalosta 5 olen aina asunut nykyisessä asunnossani 2 rivi tai paritalosta siirtykää suoraan kysymykseen 18. 3 kerrostalosta 4 muusta rakennuksesta 14. Asuitteko edellisessä asunnossanne? 1 vanhempien luona 4 avio / avopuolison ja lasten kanssa 2 yksin 5 lasten kanssa 3 kaksin avio / avopuolison kanssa 6 muussa asuinyhteisössä 15. Mistä olette muuttaneet nykyiseen asuntoonne? 1 Oulusta tai toisesta kaupunginosasta Oulun sisällä, kaupunginosan nimi 2 Haukiputaalta 6 Muhokselta 10 Hailuodosta 3 Kempeleestä 7 Tyrnävältä 11 Yli Iistä 4 Kiimingistä 8 Limingasta 12 muualta Suomesta, mistä 5 Oulunsalosta 9 Lumijoelta 13 ulkomailta, mistä 16. Kun muutitte nykyiseen asuntoonne, mikä oli muuton ensisijainen syy? (ks. myös kysymys 17.) 1 työpaikkaan liittyvät asiat 3 asumiseen liittyvät asiat 2 opiskeluun liittyvät asiat 4 muu syy, mikä? (vrt. kys. 40.) 17. Jos muuton syynä olivat asumiseen liittyvät asiat, mikä oli tärkein syy entisestä asunnosta poismuuttoon? 1 asunnon koko 4 asuinympäristön ominaisuudet 2 asunnon laatu 5 asumiskustannukset 3 alueen palvelut 6 muu, mikä 18. Onko nykyisessä asunnossanne tai taloyhtiössänne? Kyllä Ei Hyvä äänieristys..................................................... 1 0 Huoneistokohtainen sauna............................................ 1 0 Asunnossa parveke tai terassi......................................... 1 0 Asunnossa riittävästi säilytystiloja...................................... 1 0 Energiatehokas lämmitysmuoto....................................... 1 0 Ilmennyt kosteus tai homevaurioita.................................... 1 0 Tehty muutoksia tai korjauksia terveyshaittojen takia..................... 1 0 Tehty muutoksia tai korjauksia muiden syiden takia....................... 1 0 Hissi.............................................................. 1 0 Riittävästi yhteisiä säilytystiloja........................................ 1 0 Piha alueella riittävästi leikki ja oleskelupaikkoja......................... 1 0 Riittävästi autopaikkoja.............................................. 1 0 Hoidettu ympäristö.................................................. 1 0

19. Onko Teillä tällä hetkellä riittävästi asuinpinta alaa käytössänne? 3 Asuinpinta alaa on 1 liikaa 2 sopivasti 3 liian vähän 20. Entä onko Teillä huoneita riittävästi käytössänne? Huoneita on 1 liikaa 2 sopivasti 3 liian vähän 21. Mitkä ovat asuntonne parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet? parhaimmat: huonoimmat: 22. Entä mitkä ovat asuinalueenne parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet? parhaimmat: huonoimmat: 23. Miten tyytyväinen olette seuraaviin Teidän tai perheenne viime aikoina käyttämiin asuinalueenne tai lähiympäristön palveluihin? Merkitkää YKSI vaihtoehto kultakin riviltä. Alueella tai lähi Erittäin Melko Melko Erittäin En käytä/ ympäristössä tyytyväinen tyytyväi tyytymä tyytymä en osaa ei ole ko. nen tön tön sanoa palvelua Peruskoulu....................... 0 5 4 3 2 1 Päivähoito....................... 0 5 4 3 2 1 Vanhusten palvelukeskus............ 0 5 4 3 2 1 Terveyskeskuspalvelut.............. 0 5 4 3 2 1 Neuvolapalvelut................... 0 5 4 3 2 1 Nuorisopalvelut................... 0 5 4 3 2 1 Ruokakauppapalvelut............... 0 5 4 3 2 1 Muut kaupat...................... 0 5 4 3 2 1 Kioski............................ 0 5 4 3 2 1 Posti / postipalvelut................ 0 5 4 3 2 1 Apteekki......................... 0 5 4 3 2 1 Toripalvelut....................... 0 5 4 3 2 1 Pankkiautomaatit................. 0 5 4 3 2 1 Pankkipalvelut..................... 0 5 4 3 2 1 Joukkoliikennepalvelut.............. 0 5 4 3 2 1 Kirjasto........................... 0 5 4 3 2 1 Ravintola / pubi................... 0 5 4 3 2 1 Kahvila........................... 0 5 4 3 2 1 Katujen ja teiden kunnossapito....... 0 5 4 3 2 1 Liikuntapalvelut................... 0 5 4 3 2 1 Lasten leikkialueet................. 0 5 4 3 2 1 Muu, mikä 0 5 4 3 2 1

24. Entä miten tyytyväinen olette seuraaviin asioihin asuinalueellanne? 4 Erittäin Melko Melko Erittäin En osaa tyytyväinen tyytyväinen tyytymätön tyytymätön sanoa Alueen ilme ja ulkonäkö............. 4 3 2 1 0 Luonnonympäristö................. 4 3 2 1 0 Alueen viihtyisyys.................. 4 3 2 1 0 Alueen turvallisuus................. 4 3 2 1 0 Ympäristön terveellisyys............ 4 3 2 1 0 Keskustan läheisyys................ 4 3 2 1 0 Liikenneturvallisuus................ 4 3 2 1 0 Hyvät joukkoliikenneyhteydet........ 4 3 2 1 0 Hyvät henkilöautoyhteydet.......... 4 3 2 1 0 Hyvät kevyen liikenteen väylät....... 4 3 2 1 0 Alueen väljyys..................... 4 3 2 1 0 Asunnon lähiympäristön hoito....... 4 3 2 1 0 Alueen maine..................... 4 3 2 1 0 Virkistys ja ulkoilualueet............ 4 3 2 1 0 Asunnon hinta / vuokrataso......... 4 3 2 1 0 Asukastuvat tai muut vastaavat yhteiset kokoontumistilat........... 4 3 2 1 0 Mahdollisuutenne osallistua asuinalueenne suunnitteluun........ 4 3 2 1 0 25. Kuinka tärkeänä pidätte asuinalueenne yhteisiä Tärkeä Melko Vain vähän Ei merki En osaa tärkeä merkitystä tystä sanoa Tapahtumia....................... 4 3 2 1 0 Talkoita.......................... 4 3 2 1 0 Asukastoimintaa lapsille............ 4 3 2 1 0 Asukastoimintaa aikuisille........... 4 3 2 1 0 Osallistumistilaisuuksia esimerkiksi suunnitteluun liittyen............... 4 3 2 1 0 26. Millaisen kouluarvosanan (4 10) antaisitte a) asunnollenne b) pihallenne c) asuinalueellenne d) asuinalueenne palveluille 27. Onko asuinalueenne mielestänne rakennettu 1 liian väljästi 2 sopivasti 3 liian tiiviisti 4 en osaa sanoa 28. Onko asuinympäristössänne jokin seuraavista haitoista? Voitte ympyröidä useita vaihtoehtoja. 1 melu 6 huono liikenneturvallisuus 2 huono ilmanlaatu 7 teollisuuden aiheuttamia haittoja 3 epäsiisti ympäristö 4 heikko ulkovalaistus 8 muuta, mitä 5 rikoksen kohteeksi 9 ei mitään edellä mainituista seikoista joutuminen mahdollista

Edelliset kysymykset koskivat nykyistä asumistanne. Seuraavaksi Teitä pyydetään miettimään ja kuvailemaan omaa tämänhetkistä toiveasumistanne. MIKÄLI ASUTTE JO TOIVEASUNNOSSANNE, SIIRTYKÄÄ SUORAAN KYSYMYKSEEN 36. 5 29. Mikä olisi Teille sopivin asunto? 1 omakotitalo, tonttikoko m 2 4 kerrostalo, jossa 2 4 kerrosta 2 paritalo 5 kerrostalo, jossa 5 tai useampia kerroksia 3 rivitalo 6 muu, mikä 30. Sijaitsisiko toiveasuntonne mieluiten 1 Oulun keskustassa tai sen tuntumassa 2 muualla Oulussa, missä kaupunginosassa? 3 muualla Oulun seudulla, missä kunnassa? 4 muualla Pohjois Suomessa 5 pääkaupunkiseudulla 6 muualla Suomessa 7 ulkomailla 8 en osaa sanoa 31. Vaikuttavatko nykyiset kuntarajat toiveasuntonne sijaintiin? 1 kyllä 0 ei Jos vaikuttavat, niin miten 32. Jos toiveasuntonne sijaitsisi Oulussa, niin missä? 1 kaupunkikeskustamaisella alueella 4 pientaloalueella, pääosaltaan omakotitaloja 2 kerrostalovaltaisella alueella keskustan ulkopuolella 5 maaseutumaisella alueella 3 pientalovaltaisella alueella, pääosaltaan rivitaloja 6 en osaa sanoa 33. Jos toiveasuntonne olisi muualla Oulun seudulla, olisiko se 1 kunnan keskustassa 3 pientalovaltaisella alueella 5 en osaa sanoa 2 kerrostalovaltaisella alueella keskustan ulkopuolella 4 haja asutusalueella 34. Minkä kokoinen toiveasuntonne olisi? 1 1 huone + keittiö (/keittokomero) 3 3 huonetta + keittiö 2 2 huonetta + keittiö (/keittokomero) 4 4 huonetta + keittiö / tai sitä suurempi 35. Mikä olisi toiveasuntonne tyyppi? Valitkaa mieluisin seuraavista vaihtoehdoista ja kirjatkaa, kuinka paljon olisitte siitä valmis maksamaan. 1 omistusasunto, paljonko asunnon kokonaishinta saisi olla? noin EUR 2 vuokra asunto, paljonko kuukausivuokra (ilman vesi, sauna, sähköym. vastaavia maksuja) saisi olla? noin EUR 3 asumisoikeusasunto, paljonko asumiskustannukset (ilman vesi, sauna, sähkö ym. vastaavia maksuja) saisivat kuukaudessa olla? noin EUR 4 osaomistusasunto, paljonko asumiskustannukset (ilman vesi, sauna, sähkö ym. vastaavia maksuja) saisivat kuukaudessa olla? noin EUR 5 muu, mikä

6 36. Mitä tekijöitä pidätte tärkeinä toiveasunnossanne tai taloyhtiössänne? Merkitkää VAIN KOLME tärkeintä tekijää (vaihtoehto 1) ja VAIN KOLME vähiten tärkeintä tekijää (vaihtoehto 0). Jättäkää loput rivit tyhjiksi. Tärkeä Ei tärkeä Asunnon koko.............................................. 1 0 Huonetilojen toimivuus...................................... 1 0 Kodinhoitohuone........................................... 1 0 Huoneistokohtainen sauna................................... 1 0 Lasitettu parveke........................................... 1 0 Terassi.................................................... 1 0 Tietoliikenneyhteydet....................................... 1 0 Asunnossa riittävästi säilytystiloja.............................. 1 0 Hissi...................................................... 1 0 Yhteisiä säilytystiloja........................................ 1 0 Yhteiset kokoontumis, kerho tai askartelutilat.................. 1 0 Pyykkitupa / pyykin kuivaushuone............................. 1 0 Oma autotalli.............................................. 1 0 Asuntokohtainen oma piha................................. 1 0 Yksikerroksinen asunto...................................... 1 0 Monikerroksinen asunto..................................... 1 0 Muu, mikä 1 0 37. Kun mietitte toiveasuinympäristöä, minkä palvelun olisi tärkeää olla kävelyetäisyydellä asunnostanne? Merkitkää VAIN KOLME tärkeintä tekijää (vaihtoehto 1) ja VAIN KOLME vähiten tärkeintä tekijää (vaihtoehto 0). Jättäkää loput rivit tyhjiksi. Tärkeä Ei tärkeä Peruskoulu................................................. 1 0 Päivähoito................................................. 1 0 Vanhusten palvelukeskus..................................... 1 0 Terveyskeskuspalvelut....................................... 1 0 Neuvolapalvelut............................................ 1 0 Nuorisotilat................................................ 1 0 Ruokakauppapalvelut........................................ 1 0 Muut kaupat............................................... 1 0 Kioski..................................................... 1 0 Posti / postipalvelut......................................... 1 0 Apteekki................................................... 1 0 Toripalvelut................................................ 1 0 Pankkiautomaatit.......................................... 1 0 Pankkipalvelut.............................................. 1 0 Joukkoliikennepalvelut....................................... 1 0 Kirjasto.................................................... 1 0 Ravintola / pubi............................................. 1 0 Kahvila.................................................... 1 0 Liikuntapalvelut............................................ 1 0 Lasten leikkialueet.......................................... 1 0 Asukastuvat tai muut vastaavat yhteiset kokoontumistilat......... 1 0 Muu, mikä 1 0

38. Entä mitä tekijöitä pidätte tärkeinä toiveasuinympäristössänne? Merkitkää VAIN KOLME tärkeintä tekijää (vaihtoehto 1) ja VAIN KOLME vähiten tärkeintä tekijää (vaihtoehto 0). Jättäkää loput rivit tyhjiksi. 7 Tärkeä Ei tärkeä Alueen ilme ja ulkonäkö...................................... 1 0 Luonnonympäristö.......................................... 1 0 Alueen turvallisuus.......................................... 1 0 Alueen esteettömyys........................................ 1 0 Asuinalueen viihtyisyys...................................... 1 0 Keskustan läheisyys......................................... 1 0 Liikenneturvallisuus......................................... 1 0 Hyvät joukkoliikenneyhteydet................................. 1 0 Hyvät henkilöautoyhteydet................................... 1 0 Hyvät kevyen liikenteen väylät................................ 1 0 Ulkoiluun sopivat alueet..................................... 1 0 Hyvin hoidetut kadut ja tiet................................... 1 0 Asukastuvat tai muut vastaavat yhteiset kokoontumistilat......... 1 0 Muu tekijä, mikä 1 0 Edellisillä kysymyksillä kartoitettiin toiveasuntonne ja asuinympäristönne ominaisuuksia. Seuraavat kysymykset koskevat lähitulevaisuutenne suunnitelmia. 39. Oletteko suunnitellut muuttavanne nykyisestä asunnostanne vuoden sisällä? 1 en ole suunnitellut Jos ette ole harkinnut muuttoa, siirtykää kysymykseen 41. 2 kyllä, nykyisen asuinkuntani sisällä 3 kyllä, toiseen Oulun seudun kuntaan, mihin? 4 kyllä, pois Oulun seudulta, mihin? 40. Mikäli suunnittelette nyt muuttoa, mitkä seikat ovat syynä siihen? Numeroikaa kolme tärkeintä syytä muutolle (1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein, 3 = kolmanneksi tärkein). a b c d e f g h i j k l m n o p q tarve muuttaa vanhempien luota omaan asuntoon työhön liittyvä syy opiskeluun liittyvä syy muutto naisystävän / miesystävän luo muu henkilökohtainen / perhesyy terveydelliset syyt nykyisen asunnon korkeat asumiskustannukset nykyinen asunto liian pieni nykyinen asunto liian suuri asunnon huono laatutaso epäviihtyisä asuinympäristö puutteelliset tai kaukana sijaitsevat palvelut nykyisen asunnon huono sijainti haluan pientaloon haluan kerrostaloon alueen turvattomuus muu syy, mikä

41. Jos / kun lähitulevaisuudessa muutatte, joudutteko tinkimään seuraavista toiveasuntonne ominaisuuksista taloudellisista syistä? Merkitkää yksi vaihtoehto kultakin riviltä. 8 Paljon Jonkin Vähän Ei En osaa verran lainkaan sanoa Asunnon sijainnista................ 4 3 2 1 0 Alueen palveluista................. 4 3 2 1 0 Liikenneyhteyksistä................ 4 3 2 1 0 Asunnon koosta................... 4 3 2 1 0 Asunnon huoneluvusta............. 4 3 2 1 0 Asunnon laatutasosta............... 4 3 2 1 0 Talotyypistä (kerros /pientalo)....... 4 3 2 1 0 42. Oletteko tyytyväinen kuntanne järjestämiin palveluihin? 1 erittäin tyytyväinen 4 melko tyytymätön 2 melko tyytyväinen 5 erittäin tyytymätön 3 ei tyytyväinen eikä tyytymätön 43. Koetteko olevanne ensisijaisesti (valitkaa vain yksi vaihtoehto) 1 oman asuinalueenne asukas 2 oman kuntanne asukas 3 Oulun seudun asukas 4 uuden Oulun asukas 5 jonkin muun asukas, minkä Vastaajan taustatiedot: 44. Mikä on nykyinen asuinkuntanne? 45. Missä kaupungin tai kunnanosassa asutte? 46. Oletteko 1 mies 2 nainen 47. Minkä ikäinen olette? vuotta 48. Kuinka pitkä on yleisin työ / koulumatkanne? km 49. Entä millainen ammatillinen koulutus Teillä on? (merkitkää korkein koulutuksenne) KS. MYÖS KYSYMYS 50. 1 Ei ammatillista tutkintoa 2 Keskiaste ammatillinen peruskoulutus, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto (esim. merkantti, sähköasentaja) 3 Alin korkea aste alimman korkea asteen tutkinnoiksi luetaan mm. seuraavat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja: mm. teknikko, agrologi, hortonomi, artenomi, sairaanhoitaja, yo merkonomi, merkonomi (opisto) 4 Alempi korkeakouluaste alempaan korkeakouluasteeseen luetaan mm. ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni 5 Ylempi korkeakouluaste ylemmät korkeakoulututkinnot, ns. maisteritutkinnot sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot 6 Tutkijakoulutus (tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot)

9 50. Mikä on ammattiasemanne? 1 Työnantaja 2 Yksityisyrittäjä 3 Ylempi toimihenkilö (esim. johtajat, insinöörit, ATK suunnittelijat, lehtorit, luokanopettajat, ylihoitajat) 4 Alempi toimihenkilö (esim. rakennusteknikot, hovimestarit, ohjelmoijat, sihteerit, myymälähenkilöstö, pankkitoimihenkilöt, hoitajat, päivähoitotyöntekijät) 5 Työntekijä (esim. kellosepät, hammasteknikot, elektroniikka ja teleasentajat, leipurit, huoltomiehet, trukinkuljettajat, kokit, lääkintävahtimestarit, kampaajat, purserit jne) 6 Eläkeläinen 7 Opiskelija tai koululainen (ei peruskoulu) 8 Kotiäiti / koti isä 9 Työtön 10 Muu 51. Paljonko ovat asuntokuntanne (perheenne) bruttotulot yhteensä vuodessa? 1 alle 15.000 euroa 2 15.000 30.000 euroa 3 30.001 60.000 euroa 4 60.001 100.000 euroa 5 yli 100.000 euroa Mitä haluaisitte vielä kertoa asumisestanne tai asumis ja palvelutoiveistanne? KIITOS VASTAUKSISTANNE!

Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Yleiskaavoitus A 201 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/yleiskaavoitus