Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti

Transkriptio

1 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto SAMOK ja Suomen Lukiolaisten Liitto.

2 1. Johdanto Millaisessa kunnassa haluan asua? -kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten ja nuorten aikuisten ajatuksia asumisesta, kuntapalveluista ja työstä. Tämä raportti kertoo Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto SAMOK:n ja Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) nuorille ja nuorille aikuisille tekemän kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselyn vastaajat ovat pääasiassa vuotiaita. Kyselyn aineisto koottiin välisenä aikana Allianssin jäsenjärjestöiltä, SYL:n, SA- MOK:n ja SLL:n jäseniltä ja opiskelijakunnista, IRC-Galleriasta ja Facebookista. Kyselyyn vastasi nuorta. Millaisessa kunnassa haluan asua? -kyselytutkimus liittyy Allianssin, SYL:n SAMOK:n ja SLL:n kuntavaalivaikuttamiseen. Kyselytutkimuksen raportti julkaistaan Porin SuomiAreenassa järjestöjen yhdessä toteuttaman keskustelutilaisuuden yhteydessä. Opiskelen peruskoulussa Opiskelen 2. asteella Opiskelen ammattikorkeakoulussa Opiskelen yliopistossa Olen töissä Olen työtön Joku muu Kyselyyn vastanneet nuorta ja nuorta aikuista jakautuvat varsin tasaisesti eri kouluasteilla opiskeleviin ja työssäkäyviin nuoriin. Vastaajista peruskoulussa opiskelee 563 nuorta eli 26 % vastaajista. Toisella asteella eli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelee 605 nuorta eli 28 % vastaajista. Korkeakoulussa eli ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelee 521 vastaajaa eli 24 % vastaajista. Loput vastaajat jakautuvat työssäkäyviin nuoriin (239 vastaajaa eli 11 %), työttömiin nuoriin (144 vastaajaa eli 7 %) ja muihin eli esimerkiksi äitiyslomalla tai varusmiespalveluksessa oleviin nuoriin. Alle 18-vuotiaita vastaajia on 992 (46 %), vuotiaita 545 (25 %), vuotiaita 386 (18 %) ja 26-vuotiaita tai sitä vanhempia 217 (10 %). Kyselyyn vastanneet nuoret jakautuvat melko tasaisesti erikokoisissa kunnissa asuviin nuoriin. Alle asukkaan kunnissa asuu 489 vastaajaa (23 %), alle asukkaan kunnissa 603 vastaajaa (28 %), alle asukkaan kunnissa 424 asukasta (20 %) ja yli asukkaan kunnissa 635 vastaajaa (30 %). Kyselyn vastaajat eivät jakaudu tasaisesti miehiin ja naisiin. Alle asukasta 489 Alle asukasta 603 Alle asukasta 424 Yli asukasta

3 2. Asuminen ja asuinympäristö Vastaajille esitettiin kyselyssä neljä asumiseen liittyvää kysymystä ja väittämää. Kahdessa kysymyksestä vastaajat saivat valita kolme tärkeintä asiaa ja kahdessa vain yhden. Lisäksi vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, millainen on heidän unelma-asuntonsa. Nuoret valmiita muuttamaan työn perässä Nuoret valitsevat opintojen jälkeisen asuinpaikan pääasiassa sen perusteella, mistä he saavat töitä. Muutan sinne, mistä saan töitä -väittämä sai eniten mainintoja niin merkittävämpänä, kuin kahdella seuraavallakin sijalla olevana vastausvaihtoehtona. Kaikkiaan sen valitsi kolmen merkittävimmän syyn joukkoon 1459 nuorta (67,5 %). Myös ystävät vaikuttavat nuorten asuinpaikan valintaan vahvasti. Vastanneista nuorista 55 % haluaa asua samalla paikkakunnalla ystäviensä kanssa. Tämä oli toiseksi yleisin ensimmäinen vastaus ja yleisin toiselle sijalle asetettu vastaus. Kohtuuhintaiset asunnot olivat kolmas syy, joka vaikuttaa nuorten opiskelujen jälkeiseen asuinpaikkavalintaan (47 %). Neljänneksi eniten vaikuttava tekijä on paikkakunnasta muodostunut myönteinen mielikuva (41 %). Omien vanhempiensa kanssa samalla paikkakunnalla valmistumisen jälkeen haluaa asua vain 26 % vastanneista nuorista. Unelma-asuntoni on parvekkeellinen kaksio kerrostalossa, tai rivitaloasunto pienellä pihalla. Mielellään kaupungin keskustassa, joten ehkä se kerrostaloasunto olisi realistisempi. Asunnossa pitäisi olla isot ikkunat, talo saisi olla vähä vanhempi (koska haluan leveät ikkunalaudat joilla voi istua!). Keittiö voi olla keittokomero, jossa on järkevästi säilytystilaa, tai sitten pienikokoinen keittiö (niin ettei hukkatilaa jää, koska en keittiössä vietä paljoa aikaa). Asunnon ei tarvitsisi olla katutasossa, tykkäisin olla pari kerrosta ylempänä. Saunaa en tarvitse mihinkään, mutta pesutupa tai mahdollisuus pesukoneelle on pakko olla. Astianpesukone olisi kiva. Huonekorkeutta saa olla reilusti, ja parkettilattia olisi mahtava. Näköalalla ei niin väliä, mutta jos valinnan varaa on, niin vettä saisi ikkunasta näkyä. Mieluiten muuttaisin johonkin isompaan kaupunkiin, jossa on valinnan varaa aktiviteettien suhteen, tai edes jonkin isomman kaupungin läheisyyteen, josta julkisen liikenteen yhteydet toimivat kunnolla. Helsinki tuntuu hieman liian hektiseltä ja isolta kaupungilta, mutta Tampere tai Oulu kuulostaa hyvältä. Asuinympäristössä tärkeintä lyhyet välimatkat ja hyvät liikenneyhteydet Asuinympäristössä nuorille tärkeimpiä asioita ovat lyhyet välimatkat itselle tärkeisiin paikkoihin. Sen on valinnut tärkeimpien kolmen asian joukkoon 53 % vastaajista. Samankaltaista viestiä vahvistaa se, että toisiksi tärkein asia asuinympäristössä on hyvät liikenneyhteydet. Kolmanneksi tärkein asia ovat kohtuuhintaiset asunnot ja neljäntenä hyvät palvelut. Unelma-asuntoni on kohtuullisen tilava ja luonnonläheisellä paikalla. Kotoa täytyy olla myös hyvät ja huokeat julkisen liikenteen yhteydet tai vaihtoehtoisesti loistavat ja turvalliset pyöräilymahdollisuudet. Unelma-asunto on myös ekologinen. Puolet vastanneista nuorista haluaa asua isossa kaupungissa (50 %). Pienessä kaupungissa tai kunnassa haluaa asua 40 % vastaajista. Maaseudulla vastaajista haluaa asua 9 % vastaajista. Kodissa nuoret arvostavat eniten käytännöllisyyttä ja toimivaa tilaa (37 %), sijaintia (34 %) ja omaa pihaa (18 %). Kohtuuhintainen, pieni mutta avara ja käytännöllinen. Ei mielellään ihan keskustassa mutta kuitenkin lähellä sitä. Kaupat ja muut palvelut täytyisi löytyä lähistöltä sekä julkiset kulkuneuvot pitäisi kulkea läheltä asuntoa. Kun nuorilta kysyttiin, millainen on hänen unelma-asuntonsa, näkyy vastauksissa koko asumisen kirjo. Toinen haluaa asua kerrostaloasunnossa keskustassa ja toinen rauhaisassa paikassa omakotitalossa. Osalla vastaajista unelma-asunto on Suomessa usein hyvinkin tarkasti sijainniltaan määriteltynä, toisilla taas ulkomailla. Unelma-asunnon määreissä mainitaan myös iso koko, iso tontti, hyvä kunto ja vasta tehty remontti, sisustus, parveke tai oma piha ja työpai-

4 kan lähellä oleva sijainti. Vastauksissa näkyvät myös ekologisuus ja siihen liittyvät ratkaisut sekä mahdollisten tulevien lasten tarpeet. Osa tunnistaa unelma-asunnostaankin kertoessaan realiteetit ja toteaa, että on valmis sopeutumaan mihin tahansa, kunhan palvelut ovat lähellä tai työmatka järkevän mittainen. Osa vastaajista kertoo vastauksessaan, että unelma-asunto olisi järkevän hintainen ja moni suree asuntojen korkeita hintoja. Vastaajista löytyy myös niitä, jotka kertovat asuvansa nyt unelma-asunnossaan. Haluaisin asua kommuuni-tyyppisessä ratkaisussa rakkaideni ja heidän rakkaidensa kanssa. Esimerkiksi pienkerrostalo tai kortteli-tyyppinen asuminen voisi toimia. Asuisin mieluiten kaupungissa, mutta minulle on tärkeintä, että yhteydet muuhun maailmaan toimivat (netti/bussit/junat). Haluaisin kasvattaa lapseni ympäristössä, jossa kaikki on lähellä ja kuluttaminen ei ole elämän suurin sisältö. 3. Palvelut Vastaajille esitettiin kyselyssä kaksi palveluihin liittyvää kysymystä tai väittämää. Niistä toisessa vastaajat saivat valita järjestyksessä kolme itselleen tärkeintä asiaa ja toisessa he saattoivat valita yhden vastausvaihtoehdon. Kolmas palveluihin liittyvä kysymys oli avokysymys, jossa kysyttiin, mitä palvelua ilman vastaaja ei voisi elää. Kaupat ja terveydenhuolto nuorten tärkeimmät palvelut Kaupat ovat nuorille ylivoimaisesti tärkein palvelu. Ne mainitsee tärkeimpänä palveluna 78 % vastanneista nuorista. Toiseksi tärkein palvelu nuorille on terveydenhuolto, jonka mainitsee tärkeimmäksi 53 % vastaajista. Kolmannella sijalla on julkinen liikenne (42 %), ja neljännellä sijalla ovat koulut (32 %). Luonnollisesti kauppa, mutta kirjasto on myös olennainen osa elämääni. Käyn kirjastossa lähes viikoittain ja lainaan lähestulkoon kaikkea, mitä jaksan kotiin asti kantaa! Tällä hetkellä kirjasto on tärkeämpi kuin julkinen liikenne, sillä asun kävelymatkan päässä kaikista tärkeistä palveluista, muuten liikenne olisi ehdottomasti ykkönen. Nuoret ovat hyvin tyytyväisiä oman asuinkuntansa palveluihin. Lähes kaksi kolmasosaa nuorista on melko tyytyväisiä oman asuinkuntansa palveluihin (59 %). Erittäin tyytyväisiäkin nuorten joukosta löytyy 16 %. Melko tyytymättömiä on lähes saman verran (19 %). Erittäin tyytymättömiä on vain 6 % vastanneista nuorista. Ilman ruokakauppaa, postin toimipistettä ja toimivaa terveydenhoitojärjestelmää on vaikea elää. Peruskoulun ala-aste tulisi ainakin löytyä kohtuullisen matkan päästä jokaisesta lapsiperheestä, mutta koulumatka yläasteellekaan ei saisi venähtää monen tunnin mittaiseksi. Kun nuorilta kysyttiin, mitä palvelua ilman ei voisi elää, vastaukset jakautuivat useiden palveluiden kesken. Kaupat ja erityisesti lähiruokakauppa saivat eniten mainintoja. Myös vaatekauppa mainittiin monessa vastauksessa. Toiseksi eniten mainintoja saivat terveydenhuoltopalvelut. Ne mainittiin niin kokonaisuutena kuin sen osa-alueita eritellen. Osa vastaajista ei voisi elää ilman mielenterveyspalveluita, osa taas ilman perusterveydenhuoltoa. Julkinen liikenne ja kevyen liikenteen väylät saivat myös paljon mainintoja. Moni vastaaja kertoi, että koska ei omista autoa, olisi liikkuminen ilman toimivaa julkista liikennettä mahdotonta. Paljon mainintoja saivat myös kirjasto ja erilaiset liikuntapaikat. Kaikkien palveluiden kohdalla korostettiin niiden saamista läheltä kotia. Ulkoliikuntamahdollisuudet asuinalueilla ovat palvelu, jota ilman en voisi elää. Ehkä voisin, mutta en haluaisi elää ilman lähikirjastoa, johon voi poiketa.

5 4. Työ ja työelämä Vastaajille esitettiin kyselyssä kaksi työhön ja työelämään liittyvää kysymystä tai väittämää. Molemmissa vastaajat saivat valita yhden vastausvaihtoehdon. Kolmas työhön liittyvä kysymys oli avokysymys, jossa kysyttiin, mikä työssä ja työelämässä on tärkeintä. Vakaa ja turvallinen toimeentulo, mahdollisuus kehittää itseään ja osaamistaan, turvallinen ja viihtyisä työ. Työ ei saa imeä kaikkea energiaa, täytyy jäädä tarpeeksi vapaa-aikaa myös ystäville ja itselle. Nuoret ovat avoimia työpaikkakunnan suhteen Puolet kyselyyn vastanneista nuorista (47 %) haluaa työllistyä jollekin muulle paikkakunnalle kuin siihen kuntaan, jossa he ovat viettäneet nuoruutensa tai jossa he opiskelevat. Sille paikkakunnalle, jossa on viettänyt nuoruutensa haluaa työllistyä hieman vajaa kolmannes vastaajista (29 %). Opiskelupaikkakunnalle haluaa työllistyä neljäsosa vastaajista (24 %). Se, että viihtyy työssään ja siellä pitäisi olla hyvä työilmapiiri. Tärkeää on se, että pystyy kehittymään ja opiskelemaan uusia asioita työnsä aikana. Kaikkia työntekijöitä pitäisi kohdella myös samanarvoisesti. Puolet vastaajista haluaa töihin yksityiselle sektorille esimerkiksi yrityksiin (49 %). Kunnalle tai valtiolle haluaa töihin 30 % vastaajista. Vain 12 % vastaajista haluaa työllistää itsensä yrittäjänä. Kolmannelle sektorille esimerkiksi järjestöön haluaa työllistyä 9 % vastanneista nuorista. Työ jossa viihtyy, työpaikka jonne jaksaa aamuisin mennä. Työpaikka jonka ilmapiiri on hyvä, ihmiset tulevat toimeen keskenään. Työ joka tarjoaa haasteita. Mukava työ, josta pitää ja nauttii Nuorille työssä ja työelämässä tärkeitä asioita kysyttäessä listattiin monia eri asioita. Hyvä työyhteisö, yhteishenki ja mukavat työkaverit saivat paljon mainintoja. Samoin kaikkineen hyvä ilmapiiri. Nuoret toivovat löytävänsä koulutustaan, osaamistaan ja kokemustaan vastaavan työn, jossa on mielekkäitä ja monipuolisia työtehtäviä sekä joustavuutta. Monelle nuorelle on tärkeää, että työssä on mahdollista kehittyä ja kouluttautua. Moni haluaa myös edetä urallaan. Riittävä tai kohtuullinen palkka mainittiin monissa vastauksissa, iso palkka varsin harvassa. Nuoret toivovat itselleen reilua ja oikeudenmukaista esimiestä. Osa nuorista toivoi työltään pysyvyyttä myös taloudellisesti huonompina aikoina ja muutamissa vastauksissa mainittiin, että kunhan nyt ylipäänsä olisi työ. Työelämässä tärkeintä on avoin ja mukava työilmapiiri, jossa kaikki työntekijät viihtyvät. Monipuoliset ja ammattitaitoa kehittävät työtehtävät ovat myös hyvin tärkeitä työssä jaksamisen kannalta. Haluan edetä urallani ja minulla on jo suunnitelmia tulevaisuuden varalle, joten nämä asiat ovat varsin tärkeitä minulle. Työilmapiiriin jokaisen tulisi panostaa, jotta kaikilla olisi hyvä olla töissä, eikä työssä sattuneita erimielisyyksiä tms. tarvitsisi miettiä ja murehtia vapaa-ajalla.