PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- SUUNNITELMA

1 (27) 8.3.2011 JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2015 Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

2 (27) JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2015 Sisältö 1. JOHDANTO...3 1.1. Tehtäväksi anto...3 1.2. Työryhmän työskentely...3 1.3. Lainsäädäntö ja laatusuositukset...4 1.4. Kansalliset ja kansainväliset linjaukset...4 1.5. Alueelliset suunnitelmat ja linjaukset...6 2. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PALVELUJÄRJESTELMÄ...7 2.1. Peruspalvelut...7 2.2. Päihdepalvelut...8 2.3. Lasten mielenterveyspalvelut...9 2.4. Nuorten mielenterveyspalvelut...9 2.5. Aikuisten mielenterveyspalvelut...10 3. LAPSET...11 3.1. Päihde- ja mielenterveystyön nykytila...11 3.2. Visio palvelutarpeesta, päihde- ja mielenterveystyö...12 3.3. Esitetyt toimenpide-ehdotukset...12 4. NUORET...13 4.1. Päihdetyön nykytila...13 4.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö...14 4.3. Mielenterveystyön nykytila...14 4.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö...14 4.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset...15 5. AIKUISET...15 5.1. Päihdetyön nykytila...15 5.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö...16 5.3. Mielenterveystyön nykytila...16 5.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö...17 5.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset...17 5.6. Asumispalvelujen nykytila ja tarve lähitulevaisuudessa...18 5.7. Psykiatrinen sairaalahoito...19 6. IKÄÄNTYVÄT...19 6.1. Päihdetyön nykytila...19 6.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö...20 6.3. Mielenterveystyön nykytila...20 6.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö...20 6.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset...21 7. KRIISITYÖ...21 8. TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET...21 9. TOIMENPIDEOHJELMA...23 10. SEURANTA JA ARVIOINTI...24 Liite: Toimenpideohjelmataulukot: Lapset ja nuoret, Aikuiset ja Ikääntyvät...24

3 (27) 1. JOHDANTO 1.1. Tehtäväksi anto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2010 2012 taloussuunnitelman 14.12.2010 71. Talousarvioon on kirjattu sosiaali- ja terveystoimeen kuuluvan Psykososiaaliset ja perheiden palvelut tulosalueen Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulosyksikön yhdeksi tavoitteeksi Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatiminen v. 2010 2015. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 23.2.2010 23 perustaa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia vuoden 2010 aikana päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010 2015. Työryhmään nimettiin seuraavat viranhaltijat: ylilääkäri Timo Valtakoski, tulosaluejohtaja Heikki Oksanen, sosiaalityön johtaja Seija Ågren ja vastaava sosiaalityöntekijä Kaisa Lahtinen. SoTe tilaajalautakunta nimesi SoTe tilaajakeskuksen edustajiksi työryhmään hallintoylilääkäri Arto Vesalan ja luottamishenkilönä Kari Keskisen. Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistui päihde- ja mielenterveyspalvelujen osastonhoitaja Raija Virkkunen. 1.2. Työryhmän työskentely Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ajalla 30.3.-24.11.2010. Työryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Oksanen ja sihteerinä Timo Valtakoski. Työryhmän työskentely tapahtui siten, että järjestettiin sektorikohtaisia tapaamisia aiheittain: lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyvät ja kriisityö. Tapaamisiin kutsuttiin kuultaviksi alueen asiantuntijoita monipuolisesti. Asiantuntijoita pyydettiin kertomaan omasta erikoisalastaan seuraavista näkökulmista: palvelujen nykytila, visio palvelutarpeesta ja konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Lisäksi asiakasnäkökulmaa edustamaan kutsuttiin vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Lasten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian ylilääkäri Kauko Julma (ei osallistunut), perhepalvelukeskuksen johtaja, ylilääkäri Virpi Merikallio, perheneuvolan vastaava psykologi Paula Ala-Lehtimäki-Ojanen, osastonhoitaja Riitta Hjelt, koulupsykologi Tiina Isosaari, MLL:n pj. Anna-Mari Tuomi (ei osallistunut). Nuorten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorten psykiatrian ylilääkäri Janne Mäntynen ja psykologi Birgitta Hartikainen, Jämsän nuorisopsykiatrian poliklinikan psykologi Tiina Pynnönen, konstaapeli Reetta-Kaisa Laakso Jämsän poliisista (ei osallistunut), Mtk:n apulaisylilääkäri Anne-Mari Laurila, työvalmennussäätiö Avituksen yksilövalmentaja Päivi Siili, Nuorten palvelun puheenjohtaja Leila Seppälä, Jämsän lukion terveydenhoitaja Ritva Makkonen (ei osallistunut, tilalla koulun sosiaaliohjaaja Reijo Ahonen) sekä JAO:n koulukuraattori Anneli Kukkonen (ei osallistunut). Aikuisten päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin johtaja Jussi Suojasalmi Keski-Suomen päihdepalvelusäätiöstä (ei osallistunut), Kriisikeskus Mobilen johtaja Tuija Hauvala (ei osallistunut), ohjaaja Pirjo Mattila A- killasta, seurakuntapastori Johanna Luomanen Jämsän srk:sta (ei osallistu-

4 (27) nut), sairaanhoitaja Asko Kulju ensiavusta, ylilääkäri Pertti Asikainen (tk:n vastaanotot, ei osallistunut), sairaanhoitaja Teija Pekkala A-klinikalta ja sosiaalityöntekijä Jenni Knuutila aikuissosiaalityön tiimistä. Ikääntyvien päihde- ja mielenterveyden asiantuntijoina kutsuttiin geriatri Terhi Rahkonen, kotiutushoitaja Kati Lahtinen ja kotihoidon yhdyshenkilö Päivi Vajari (ei osallistunut). Kriisityön asiantuntijana kutsuttiin kriisikeskus Mobilen johtaja Tuija Hauvala. Suunnitelman laadinta on ollut prosessi, joka toteutettiin yhteistyössä eri toimialojen, yhteistyötahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli laatia tiivis ja konkreettinen, mahdollisimman hyvin käytännön työtä palveleva suunnitelma sosiaali- ja terveyslautakunnan suosituksen mukaisesti. Toimenpideohjelma laadittiin 19.1.2011 päihde- ja mielenterveystyön työntekijöiden ja keskeisten yhteistyötahojen työntekijöiden yhteisessä ideointipalaverissa. 1.3. Lainsäädäntö ja laatusuositukset Päihde- ja mielenterveystyötä on perusteltua kehittää perustasolla, koska päihde- ja mielenterveysongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin kuin niiden hoitamiseen liittyvät kustannukset. Perimmäinen syy suunnitelmille on huoli kasvavasta päihde- ja mielenterveysongelmasta ja tästä johtuva tarve toiminnan kehittämiselle. Lainsäädännössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestäminen on määritetty kuntien vastuulle. Keskeiset lait ovat Päihdehuoltolaki (17.1.1986/41) ja Mielenterveyslaki (14.12.1990/1116). Kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavassa lainsäädännössä mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. On myös olemassa useita laatusuosituksia ja käypä hoito-ohjeistuksia, joilla pyritään ohjaamaan kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämistyötä. Esimerkkeinä mainittakoon Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus (2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) sekä asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. Päihde- ja mielenterveystyön käypä hoito suosituksia ovat mm. depressio (2010), alkoholiongelmaisen hoito (2006), skitsofrenia (2001/2008) sekä epävakaa persoona. 1.4. Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään: vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa

5 (27) edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja ehkäisemään haittoja painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä hoitoon tulossa korostuu matalakynnyksinen yhden oven periaate ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avoyksiköt. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää lainsäädännön muutoksia, resurssien kohdentamista mielenterveys- ja päihdetyöhön ja osaamisen kehittämistä koulutuksella (Stakes 2010). Kansallinen alkoholiohjelma 2008 2011 on suunnattu alueellisen ja paikallisen alkoholihaittojen ehkäisytyön tukemiseen (Stakes 2008). Ohjelman linjaukset ovat seuraavat: jatketaan kansallisen alkoholiohjelman toteuttamista varhainen puuttuminen pysyväksi käytännöksi alkoholiveroa nostetaan kansanterveyden edistämiseksi lasten vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentäminen varmistetaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoito ja päihdeongelmaisten vanhempien lapsille riittävät tukipalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 2011 käynnistyi vuoden 2008 alussa. Kaste-ohjelmassa määritellään yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelmassa korostuu ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma asiakkaiden osallisuuden ja omavastuun ohella (STM 2008). Alkoholi on keskeinen kansanterveydellinen huolenaihe Euroopan unionissa. Euroopassa on suhteellisesti eniten alkoholinkäyttäjiä koko maailmassa, suurin alkoholinkulutuksen taso asukasta kohti ja paljon alkoholiin liittyviä ongelmia. Haitallinen ja vaarallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa 7,4 % EU:ssa ilmenevistä terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista. Terveysongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tehokasta alkoholipolitiikkaa. Euroopan unionin on myös tuettava ja koordinoitava jäsenvaltioiden toimia alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi. Voidakseen vastata tähän haasteeseen EU suunnittelee ennen muuta kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on rajoittaa etenkin nuorten mahdollisuuksia hankkia alkoholijuomia ja vähentää heidän altistumistaan mainonnalle. Tulevaan strategiaan lisätään mahdollisesti myös rattijuoppoutta torjuvia toimia sekä koulutuksen ja tiedottamisen parantamiseen tähtääviä toimia. (Euroopan unionin kansanterveysportaali Terveys EU 2010). Euroopan neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 EU:n huumausainestrategian (2005 2012), jossa vahvistetaan kahden perättäisen nelivuotiskauden toimintaohjelman puitteet, tavoitteet ja painopisteet. Toimintaohjelmien suunnittelu annettiin komission tehtäväksi (Euroopan unionin virallinen lehti 8.7.2005). Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistus annettiin tammikuussa 2005. Julistukseen sisältyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotetaan tapoja ja keinoja mielenterveystyön käytäntöjen kehittämiseksi, toimeen-

6 (27) panemiseksi ja täydentämiseksi WHO:n Euroopan alueen maissa julistuksen antamista seuraavien 5-10 vuoden kuluessa (THL 2009). Sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista (European Pact for Mental Health and Well-being) hyväksyttiin Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä kesäkuussa 2008. Sopimuksessa todetaan, että mielenterveys kuuluu ihmisoikeuksiin. Se luo ihmisille mahdollisuuden nauttia hyvinvoinnista, elämän laadusta ja terveydestä. Väestön mielenterveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä EU:n menestykselle tietoyhteiskuntana ja taloutena. Ne ovat avaintekijöitä Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa kasvun ja työllistämisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen suhteen. Mielenterveysongelmat ovat kasvava ongelma Euroopan unionissa. Nykyisin noin 11 % väestöstä arvioidaan kärsivän mielenterveyden häiriöistä, jotka kehittyvät ja ilmenevät erilaisin oirein miehillä ja naisilla. Masennus on jo yleisin terveysongelma monessa EU:n jäsenvaltiossa. Sopimus tunnustaa, että ensisijainen vastuu toiminnasta tällä alalla kuuluu jäsen- valtioille. Sopimus perustuu kuitenkin EU:n mahdollisuuksiin tiedottaa hyvistä käytännöistä ja edistää niiden toteutumista, kannustaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä toimintaan sekä auttaa kohtaamaan yleisiä haasteita ja torjua terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. (THL 2009) 1.5. Alueelliset suunnitelmat ja linjaukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman 8.6.2007. Kokonaissuunnitelma koostuu seuraavista kolmesta osiosta: Keski-Suomen psykiatrisen hoidon nykyinen palvelujärjestelmä ja sen toimivuuden arviointi Keski-Suomen aikuispsykiatrian toimintamalli 2010 Keski-Suomen psykiatrisen hoidon kehittämisohjelma 2006 2010 Maakunnan aikuispsykiatrian kehittämishankkeen 2005 2010 jälkeen aikuispsykiatrian palvelurakennetta ja sen muutosta voidaan kuvata seuraavasti: Psykiatrinen sairaalahoidon sairaansijat o Kangasvuoren sairaala 56 sairaansijaa o Juurikkaniemen sairaala 49 sairaansijaa o Yleissairaalapsykiatrian osasto 12 sairaansijaa o Yhteensä 117 sairaansijaa 0,43 sairaansijaa/1000 as. Psykiatrisen avohoidon henkilöstö o Sairaanhoitopiirin avohoito o Terveyskeskusten avohoito o Yhteensä 165 työntekijää 62 työntekijää 227 työntekijää 0,83 työntekijää/1000 as. Psykiatrisen sairaalahoidon henkilöstö, 182 työntekijää

7 (27) Yleissairaalapsykiatrian henkilöstö o Vuodeosasto ja avohoito 37 työntekijää Sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidossa on käynnistetty vuosina 2006 2010 sairaalahoidosta siirrettyjen vakanssien avulla seuraavat uudet avohoidon toiminnat: Kuntouttava asumisyksikkö 2006 Masennushoitajatoiminta 2006 Akuutin psykoosin tehostettu kotihoito 2007 Psykiatrisen potilaan sitouttava kotikuntoutus 2008 Psykiatrinen päivystystiimi 2008 Psykiatrisen palveluasumisen koordinaatiotoiminta 2008 Vanhuspsykiatrian konsultaatioryhmä 2009 Nuorten ja nuorten aikuisten psykiatrian liikkuva konsultaatioryhmä 2009 Vuonna 2011 toteutetaan seuraavat uudistukset: Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoito yhdistetään Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu huumepotilaiden hoidon osalta siirtyy sairaanhoitopiirille Keski-Suomen aikuispsykiatrian viime vuosien keskeiset ja suuret muutokset voidaan kiteyttää seuraavasti: Aikuispsykiatrian sairaansijat ovat vähentyneet ja sairaansijoja on vähän verrattuna valtakunnan keskitasoon Aikuispsykiatrian avohoitoon on rakennettu useista erilaisista toiminnoista koostuva palvelujärjestelmä ja avohoitoon on siirretty noin 90 työntekijää sairaalahoidosta Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoito on siirretty toimintoineen ja resursseineen sairaanhoitopiiriin 2. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PALVELUJÄRJES- TELMÄ 2.1. Peruspalvelut Perusterveydenhuolto ja sosiaalityö toimivat ensimmäisenä asiakkaan tarpeen havaitsijana, kartoittajana ja avunantajana. Ongelmien varhainen havainnointi ja puuttuminen ovat tärkeää, jotta asioihin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhain. Perustason osaamisen kehittämiseksi tarvitaan lisää koulutusta, jotta työntekijät pystyvät hoitamaan oman osansa päihde- ja mielenterveysongelmaisista.

8 (27) Työterveyshuolto toimii terveyskeskusvastaanoton tavoin ensikäden hoitopaikkana ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon erityishoitopisteisiin. 2.2. Päihdepalvelut Jämsän A-klinikka palvelee Jämsän ja Kuhmoisten kuntia. Jyväskylän kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksen entisen Korpilahden kunnan asukkaiden avohoitokäynneistä. Henkilökunta: vastaava sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti, sairaanhoitaja, osastosihteeri sekä lääkärinä psykiatri (vastaanottoaika 4 h/vk). A-klinikalla käy vuosittain n. 400 eri asiakasta. Käyntejä on yhteensä n. 3 500. Alkoholi on edelleen käytetyin päihde (n. 90 %), sekakäyttäjiä on n. 8 % asiakkaista. Peliriippuvaisten määrä on kasvussa. A-klinikan moniammatillinen tiimi arvioi ja hoitaa päihde- ja peliriippuvuusongelmia. Pääasiallinen hoitomuoto on keskusteluhoito; yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäkeskustelut. Muita hoitomuotoja ovat päihdekierteen avokatkaisuhoito, tarvittaessa keskusteluhoitoa tukeva lääkehoito. A-klinikka hoitaa työpaikoilta hoitoon ohjattuja asiakkaita ja vastaa EU-direktiivien mukaisista ajokorttiseurannoista. Laitoskatkaisuhoidot pyritään toteuttamaan Jämsän kaupungin vuodeosastolla 2. Tarvittaessa lähetetään laitoskatkaisuun Jyväskylään Sovatek- säätiön katkaisuhoito-osastoille. Huumevieroitukset toteutetaan Sovatekin huumevieroitusosastolla. Opioidiriippuvaista korvaushoito arvioidaan ja aloitetaan Sovatekin osastoilla. Jatkototeutus tapahtuu arkipäivisin Jämsän A-klinikalla ja viikonloppuisin ensiavussa. A-klinikka toimii arvioivana ja lähettävänä tahona päihdehuollon kuntouttaviin laitoshoitoihin. Laitoskuntoutusjaksot toteutetaan pääosin Mainiemen kuntoutuskeskuksessa Lammilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastopankin mukaan v. 2009 - päihdehuollon avopalveluissa oli asiakkaita/1000 asukasta - Keski-Suomessa 8,5 - Jämsässä 15,9 - Kuhmoisissa 7,0 - päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta - Keski-Suomessa 2,4 - Jämsässä 1,0 - Kuhmoisissa 1,9 - päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas v. 2008 - Keski-Suomessa 21,7 - Jämsässä 11,4

9 (27) - Kuhmoisissa 0,0 Seutukunnalla toimii useita AA-ryhmiä sekä Jämsänjokilaakson A-kilta ry. A- killalla on menossa viidettä vuotta RAY:n rahoittama Meijjän Talo- projekti. Tarkoituksena on saada päiväkeskustoiminta pysyväksi toiminnoksi paikkakunnalla. Seurakunnan diakoniatyö tekee päihdetyötä järjestämällä mm. päihdeleirejä kesäisin. 2.3. Lasten mielenterveyspalvelut Perhepalvelukeskukseen on koottu toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhteen lasten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevät erityisosaajat: äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lapsiperheiden terapiatyö sekä perheneuvola. Lastenneuvolan yhteydessä toimii kotikäyntejä tekevä perheohjaaja. Lapsiperheiden terapiatyössä (2 psykologia, 2 puheterapeuttia, lasten fysioterapeutti ja toimintaterapeutti) tutkitaan ja hoidetaan lasten kehitykseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvien ongelmia. Terapiatyön palveluissa painottuvat alle kouluikäisten ja heidän perheidensä tarpeet. Hoitomuotoina ovat yksilö-, ryhmä-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Jämsän kaupungin ylläpitämä Perheneuvola on osa Perhepalvelukeskusta. Se vastaa lastenpsykiatrisesta toiminnasta. Palvelut on kohdennettu alle 15- vuotiaisiin lapsiin ja heidän perheisiin. Lastenpsykiatri käy kahtena päivänä kuukaudessa. Hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe ja leikkiterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Perhepalvelukeskuksella on kotikäyntejä tekevä perhetyöntekijä. Henkilökunta: vastaava psykologi, 2 psykologia, sosiaalityöntekijä ja osastonsihteeri. Kehitysvammaisten lasten mielenterveystyöstä vastaa erityisneuvolan psykologi. 2.4. Nuorten mielenterveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa liikehuoneistossa keskikaupungilla sijaitsevat nuorisopsykiatriset palvelut. Palvelut ovat kohdennettu 13-17 - vuotiaille. Jämsän toimisto toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Nuorisopsykiatrian osana. Hoitomuotoina ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Lääkehoidosta vastaa yhden päivän viikossa vastaanottoa pitävä psykiatri. Henkilökunta: psykologi, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja osastonsihteeri. Psykiatrian erikoislääkäri käy yhden päivän viikossa.

10 (27) 2.5. Aikuisten mielenterveyspalvelut Mielenterveyskeskus (Mtk) Mielenterveyskeskus tuottaa psykiatrista erikoisosaamista vaativat vastaanottopalvelut Jämsän ja Kuhmoisten asukkaille. Sivutoimipiste on Kuhmoisissa kahtena päivänä viikossa. Mtk toimii perhe- ja verkostokeskeisesti hyödyntäen moniammatillista tiimityötä. Palvelut on kohdennettu yli 18-vuotiaille. Erityisesti huomioidaan perheiden lapset ja teemme tiivistä yhteistyötä Perheneuvolan ja perhetyön kanssa tapaamalla kerran kuukaudessa. Hoitoon pääsee lähetteellä hoitotakuuajan sisällä. Akuuteissa, välittömiä toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa pääsee hoitoon ilman lähetettä samana tai seuraavana arkipäivänä. Hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapia sekä verkostotyö. Lääkehoito on osa suunniteltua kokonaishoitoa yksilöllisesti toteutettuna. Lisääntyvässä määrin annetaan konsultaatioita Jokilaakson Terveys Oy:n ja terveyskeskuksen vuodeosastoille, poliklinikalle, ensiapuun ja seudun muille sosiaali- ja terveyspalveluille. Henkilökunta: 2,6 psykiatria, 2 psykologia, 1 sosiaalityöntekijä yhdessä kuntoutuskeskuksen kanssa, 4 sairaanhoitajaa ja 1,4 osastonsihteeriä. Kuntoutuskeskus Kuntoutuskeskus tarjoaa tavoitteellisia, monimuotoisia ja tarpeeseen vastaavia suunniteltuja kuntouttavia psykiatrisia palveluja. Perustoimintoina ovat päiväkäynnit, asumisvalmennus, päiväkeskuksen suljetut ja puoliavoimet ryhmät, kotikuntoutus sekä yksilökäynnit kuntoutustyöntekijän luona. Psykoedukatiivisen hoito-otteen avulla autetaan asiakasta integroitumaan yhteiskuntaan ja normaaliin elämään. Henkilökunta: hoidosta vastaa apulaisylilääkäri, 3 sairaanhoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja ja 1 sairaala-apulainen. Terveyskeskuspsykologi Terveyskeskuspsykologin työ kohdistuu yli 18-vuotiaisiin aikuisiin (alle kouluikäisten lasten lisäksi), joilla on lievää tai keskivaikeaa psyykkistä oireilua tai elämäntilanteeseen tai ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Hoitomuotoina ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Hoitoon pääsee lähetteellä tai ottaen itse yhteyttä. Yhteistyötä tehdään erityisesti terveyskeskuslääkärien, opiskelijaterveydenhuollon ja työvoimapalvelujen kanssa. Kehitysvammaisten aikuisten mielenterveystyöstä vastaa erityisneuvolan psykologi.

11 (27) 3. LAPSET 3.1. Päihde- ja mielenterveystyön nykytila Neuvoloissa terveydenhoitajaresurssit ovat suositusten mukaiset. Neuvoloissa pystytään tunnistamaan riskiperheitä ja ohjaamaan heitä tarvittaessa perheohjaajan palveluiden piiriin. Lapset, joilla on kehityksellisiä tai käyttäytymiseen liittyviä riskejä ohjataan perhepalvelukeskuksen terapiatyöntekijöille tai perheneuvolaan. Terapiatyön kaksi psykologia tekevät osalle lapsista kouluvalmiustutkimukset. Alle kouluikäisten lasten tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat hoidetaan tällä hetkellä valtaosin terveyskeskuspsykologin vastaanotolla. Näitä lapsia perheineen on asiakkaana n. 35 vuodessa. Alle kouluikäisten lasten oppimiseen liittyviä ongelmia selvittelee toinen terapiatyön psykologeista. Näitä asiakkaita on vuodessa n. 55. Osa lapsista lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon, pääosin lastenneurologian poliklinikalle. Myös näiden lasten kohdalla vanhempien ja päivähoidon ohjaus sekä verkostotyö yleensä jatkuu terapiatyöntekijöiden toimesta. Kuukausittain kokoontuvaan varhaiskuntoutustyöryhmään kuuluvat terapiatyöntekijöiden lisäksi lääkäri ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Terapiatyö, neuvola ja perheneuvola ovat lisäksi kokoontuneet keskenään muutaman kerran vuodessa asiakasasioissa. Moniammatillisen yhteistyön toteuttamista haittaa terapiatyöntekijöiden työtilojen sijaitseminen kaukana toisistaan, kolmessa eri paikassa. Kouluikäisten lasten ongelmista 20 % on oppimisvaikeuksia, 80 % käytöshäiriöitä, ahdistuneisuutta ja koulu poissaoloja. Peruskouluissa on tällä hetkellä 2400 oppilasta, joista 5 % ohjautuu koulupsykologille. Suosituksena yhdelle koulupsykologille on kolme, neljä koulua ja 700-800 oppilasta. 14 koululla on käytettävissä kaksi sosiaaliohjaajaa ja yksi koululääkäri. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on tällä hetkellä resursseja riittävästi. Lastenpsykiatrin palveluja on ½ päivää kuukaudessa. Koulut ovat palveluiden suhteen eriarvoisessa asemassa. Pienille kouluille ei riitä henkilöresursseja. Lastenpsykiatriset palvelut tuotetaan Jämsän Perheneuvolassa, joka on osa Jämsän kaupungin Perhepalvelukeskusta. Perheneuvolaan pääsee kiireettömään hoitoon 2-3 kuukaudessa ja kriisitilanteissa viikon sisällä. Nykyiset henkilökuntaresurssit riittävät. Lastenpsykiatri käy kahdesti kuukaudessa (1½ päivää). Fyysiset toimitilat ovat huonot. Perheneuvolassa on vuosittain asiakkaana n. 180 perhettä. Ilmoittautumissyinä ensimmäisenä on lapsen ongelmat, sitten lisääntyneenä perheongelmat ja sen jälkeen pariongelmat. Sairaalahoidot tapahtuvat Haukkalan sairaalassa Jyväskylässä. Päihde- ja mielenterveystyön tulosyksikössä lasten tilanne heijastuu heidän vanhempiensa kautta. Vanhempien kanssa otetaan puheeksi lasten tilanne. Mikäli nousee huolta, tehdään lastensuojeluilmoitus, mistä aina kerrotaan vanhemmille.

12 (27) Vuonna 2009 Jämsässä vahvistettiin 17 uutta lapsen/nuoren huostaanottoa. Näistä noin puolessa taustalla oli vanhemman/vanhempien päihde- tai mielenterveys-ongelmat. Vuoden 2009 lopussa kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä 75 lasta ja heistä huostaanotettuja oli 47. A-klinikka, Mielenterveyskeskus ja Perheneuvola ovat kokoontuneet muutaman vuoden ajan kerran kuukaudessa yhteispalavereihin, joissa käsitellään yhteisiä asiakas-asioita. Syksystä 2010 lähtien myös sosiaalitoimen lapsiperhetyö on ollut palavereissa mukana. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia asiakastyön toimintatapoja. Kesäkuussa 2011 päättyvän sosiaali- ja terveystoimen esimiesten JET- koulutuksen yhtenä kehittämisprojektina on Päihde- ja mielenterveysongelmaisten vanhempien ja heidän lastensa auttamisen kehittäminen. 3.2. Visio palvelutarpeesta, päihde- ja mielenterveystyö Ikäryhmät tulevat tulevaisuudessa pienenemään, mutta erityispalvelujen tarve ei vähene. On nähtävissä, että jatkossa hoidon tarve käytöshäiriöisten lasten osalta lisääntyy. Yli hallintorajojen ulottuva yhteistyö lisääntyy. Voimavarat kohdentuvat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lapsiperheiden tuki on vietävä lasten luonnolliseen kasvuympäristöön eli kotiin. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan 1.7.2010. Kunnan ja kuntayhtymän tulee järjestää 1.1.2011 alkaen asetuksen 9 :n ja 10 :n mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset. Lasta odottavalle perheelle on tehtävä vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä lastenneuvolassa 4 kk, 1½ v ja 4-vuotiaana. Koulussa laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Yhteistyö sosiaalitoimen lapsiperhetyön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä on lisääntynyt ja tiivistynyt. Edelleenkin tarvitaan yhteistyön lisäämistä, jotta päästään puuttumaan ongelmiin entistä varhaisemmassa vaiheessa. 3.3. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Lisää resursseja perustason toimintaan: yksi koulupsykologi, lisää terveydenhoitajan työpanosta kouluille, lisää ennaltaehkäisevää toimintaa 2. Yhteistyön lisääminen a) vanhempien ja psykiatristen palvelujen välillä sekä b) eri palveluyksiköiden välillä (sosiaalityö, perheneuvola, nuorisopsykiatria, lapsiperheiden terapiatyö, neuvolatyö) 3. Huomio moniongelmaisiin perheisiin ja oppimisongelmiin 4. Vanhempien erouhkaan tartuttava ja ohjattava perheasiain sovitteluun 5. Lisää vertaisryhmiä ja muuta vapaaehtoistoimintaa

13 (27) 4. NUORET 4.1. Päihdetyön nykytila Valtakunnallisesti ja tilastollisesti nuorten juominen ei ole lisääntynyt. Tapahtuu polarisoitumista ja mukana on entistä enemmän muut päihteet kuin alkoholi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2009 Jämsän kuntaportin mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - tosi humalassa on ollut vähintään kerran kuukaudessa 13 % Jämsä 15 % Keski-Suomen maakunta - kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % Jämsä 6 % Keski-Suomen maakunta lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 22 % Jämsä 20 % Keski-Suomen maakunta - kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % Jämsä 8 % Keski-Suomen maakunta Jämsässä toimii Nuorten Palvelu ry, jonka vapaaehtoiset päivystävät juhlapyhinä kaduilla. Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaat nuoret. Jämsässä on nähtävissä valtakunnallinen suuntaus, että nuorten juominen on vähentynyt, mutta keskittyy pienempään osaan nuoria. Käytännön partiotyössä näkyy myös, että nuoret ovat siirtyneet entistä enemmän miedoista väkeviin juomiin. Nuorten juominen on muuttunut näkymättömäksi ja näin vapaaehtoisten kuin viranomaistenkin on vaikeampi valvoa nuorten päihteiden käyttöä. Nuoret ovat siirtyneet kadulta kotibileisiin. Joidenkin nuorten vanhemmat vuokraavat lapsilleen mökin läheisestä laskettelukeskuksesta. Päihteiden käyttö korostuu erityisesti syrjäytyneiden nuorten elämässä. Muutama nuori jää joka vuosi ilman peruskoulun päästötodistusta, moni lopettaa ammatillisen koulun. Vuonna 2009 toisen asteen opinnot keskeytti 89 nuorta. Heidän joukossaan on myös muutama muualta Jämsään muuttanut nuori. Heistä osa jää paikkakunnalle. Työvalmennussäätiö Avitus tekee seutukunnalla nuorten yksilövalmennustyötä. Loppuvuodesta 2010 Avitus saa toisen työntekijän nuorten parissa tehtävään työhön. Toinen työntekijä ohjaa työelämän suuntaan, toinen etsivään nuorisotyöhön opastaen ja tukien arjen hallintaan. Tällä hetkellä Avituksen yksilövalmennuksessa on n. 30 nuorta. Päihdeongelma ei sinällään ole nuorisopsykiatrisen hoidon aihe, mutta tutkimusjakson aikana selvitetään myös nuoren päihteiden käyttöä esim. AUDIT-

14 (27) kyselyllä. Tunnistetaanko kuitenkaan tarpeeksi hyvin päihdeongelmaa nuoren koko ongelmavyyhdin taustalta? Lastensuojelun avohoidon tukitoimena nuoria voidaan ohjata hoidon tarpeen kartoitukseen ja tarvittaessa hoitoon A- klinikalle. Vuositasolla yksi tai kaksi alaikäistä nuorta ohjautuu näin A- klinikalle. Ensiavussa näkyy nuorten sekakäyttäjien määrän lisääntyminen. Vanhemmat toimittavat jonkin verran nuoria alaikäisiä lapsiaan ensiapuun tarkkailuun ja hoidettavaksi. Alaikäisistä tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Jämsän A- klinikalle ei ole ikärajaa, myös alaikäiset voivat hakeutua hoitoon. Käytännössä alle 18-vuotiaita kävijöitä on todella vähän. Vuonna 2009 A-klinikalla oli hoidossa alle 25-vuotiaita asiakkaita 32 (7,9 %), heistä alle 18-vuotiaita 3 (0,7 %). Mielenterveyskeskuksen asiakkaista vuositasolla n. 80 on alle 25-vuotiaita. Nuoret ovat moniongelmaisia, usein sekakäyttäjiä ja kaksoisdiagnoosiasiakkaita, heillä on vaikeus sitoutua hoitoon. 4.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Nuorten sekakäyttö lisääntyy. Entistä suurempi osa nuorista on kaksoisdiagnoosi-asiakkaita. Monella nuorella on vaikeus sitoutua hoitoon. Nuoret tarvitsevat arjen ohjausta, motivointia hoitoon. Työvalmennussäätiö Avituksen työ korostuu. Nuorille tarvitaan avoimempi, vapaampi, omaehtoinen paikka, mihin voi mennä, kun siltä tuntuu (esim. taidetyöpaja). A-kiltaan tarvitaan erikseen nuorille suunnattua toimintaa, omia ryhmiä. Verkostotyön tarve lisääntyy. 4.3. Mielenterveystyön nykytila Oppilasmäärät ovat liian suuret sosiaaliohjaajaa ja psykologia kohden. Kodin ongelmat heijastuvat kouluun, palvelut eivät tarjoa opastusta vanhemmuuteen murrosikäisten vanhemmille. Muutama nuori jää ilman peruskoulun päästötodistusta, mutta useampi lopettaa ammattikoulun. Avitus järjestää yksilövalmennusta, arjen hallinta on hukassa. Sitoutuminen palveluihin on huonoa. Mtk:ssa käy noin 80 alle 25-vuotiasta vuosittain. Hoitoon tulon syynä on kaksoisdiagnoosit, huumeiden käyttö ja moniongelmaisuus. 4.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Perustasolla tarvetta ja mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen. Tarvitaan koulutusta. Hoitoon tänä päivänä tulevat ovat häiriintyneempiä ja ongelmaisempia kuin aikaisemmin. Perhetyön määrä on kasvanut ja tarve kasvaa edelleen. Poliisin mukaan seudun huumeongelma on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

15 (27) 4.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 5. AIKUISET 1. Lisää resursseja perustason toimintaan: yksi koulupsykologi, ammatinvalinta-psykologin palvelut, kolmas vakituinen työntekijä nuorisopsykiatriaan, lastensuojeluun lisää resursseja 2. Selkeä sopimus yhteistyöstä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välille 3. Kolikko työryhmän käytön lisääminen II-asteen oppilaitoksissa 4. Pikku-kolikko yläasteelle (oma kolikkotyöntekijä) 5. Yhteistyön tehostaminen nuorisopsykiatrian ja Mtk:n välille: missä vaiheessa 18-22 vuotiaat nuoret ohjautuvat vielä nuorisopsykiatrian palveluihin 6. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen 7. Valistusta ja tiedotusta on lisättävä tavoitteena vanhempien vastuunottaminen ja sitoutuminen 5.1. Päihdetyön nykytila Päihdeongelmat ovat viimeisten vuosien aikana monimutkaistuneet. Pitkään jatkuneesta suurkulutuksesta johtuvat terveydelliset haitat ovat lisääntyneet nopeammin kuin juomiseen liittyvät sosiaaliset ristiriidat. Yhä useammat päihdehuollon asiakkaat ovat kaksoisdiagnoosiasiakkaita. Tästä huolimatta sosiaaliset haitat ovat yhä merkittävä ongelma. Käytetyin päihde on edelleen alkoholi (n. 90 %). A-klinikan asiakkaista sekakäyttäjiä on n. 8 %, lääkeriippuvaisia ja pelkästään huumeita käyttäviä on vajaa 1 % asiakaskunnasta. Peliriippuvaisten osuus on kasvamassa. Laitoskatkaisuhoidot ovat vähentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun terveyskeskuksen katkaisuhoitopaikka siirtyi osastolle 2 (v. 2008 vuodeosastolla oli 62 eri katkaisuhoitokertaa, v. 2009 vain 16). On sovittu, että vuodeosastolla on aina yksi katkaisuhoitopaikka, mutta osaston ollessa muutoinkin täynnä, A- klinikka ei ole pystynyt ohjaamaan sinne katkaisuun. Ongelma nähdään myös ensiavussa. Somaattisesti huonompikuntoisia joudutaan hoitamaan avokatkaisuhoitona. Jyväskylän Sovatek-säätiön katkaisuhoito-osastolle on jouduttu lähettämään enemmän asiakkaita. Ongelmana on matka. Kaikilla ei ole mahdollista järjestää kyytiä Jyväskylään, eikä Kela korvaa matkoja. Etenkin juhlapyhinä samalla osastolla hoidetaan myös huumekatkaisut. Osa asiakkaista kokee sen ongelmana. Sovatek:in laitoskatkaisuhoidot vähentävät muutoinkin pientä päihdehuollon laitoskuntoutusbudjettia. Joillakin pitkään juonneilla asiakkailla vieroitusoireista huolimatta promillet voivat olla korkealla. Heitä ei voi ottaa vuodeosastolle, mutta Sovak:iin heidät voidaan lähettää. Ensiapu voi aloittaa katkaisuhoidon. Monesti ongelmana on se, että kun asiakkaan promillet laskevat, asiakas lähteekin kotiin. Ensiavun henkilökuntamitoitus on alimitoitettu, eikä paaripaikkoja ole kuin neljä.

16 (27) Päihdehuollon kuntouttavaan laitoshoitoon ohjautuu vuosittain 13-14 eri asiakasta. Laitoskuntoutusjaksot toteutetaan pääasiassa Mainiemen kuntoutuskeskuksessa Lammilla. Joskus naiset tarvitsivat vain naisille suunnatun hoitopaikan, muuta niitä on vaikea löytää. Työpaikoilta hoitoon ohjattuja on kuudesta kymmeneen henkilöä vuosittain. Määrä on ollut nousussa. EU-direktiivin mukaisiin ajokorttiseurantoihin ohjautuu poliisin kautta 10-20 eri asiakasta. Yhdyskuntapalvelun päihdeosioon tulee muutama asiakas vuodessa. Opioidikorvaushoidossa on onnistuneesti ollut yksi henkilö, joka muutti muualle. Korvaushoito arvioidaan ja aloitetaan Sovatek-säätiön osastolla. Jatkototeutus tapahtuu arkipäivisin A-klinikalla ja viikonloppuisin ensiavussa. A-killalla on menossa viidettä vuotta RAY:n rahoittama Meijjän Talo -projekti, minkä kohderyhmänä ovat kaikkein syrjäytyneimmät. Päivätoiminnan lisäksi tehdään kotikäyntejä, autetaan asioiden hoitamisessa jne. Talo toimii myös kuntouttavan työtoiminnan paikkana. A-killalla on lisäksi maanantai-illan palaverit, kuukausipalaverit A-klinikalla, oma lentopallovuoro ja miesten sauna. Uutena ryhmänä Talolla on kokoontunut toukokuusta 2010 saakka peliriippuvaisten vertaistukiryhmä. Jämsän aikuissosiaalityössä on siirretty laskennallisen toimeentulotuen asiakkaita etuuskäsittelijöille 1.9.2010 lukien. Näin aikuissosiaalityössä jää paremmin aikaa tehdä varsinaista sosiaalityötä. Jokaiselle asiakkaalle tehdään laaja tilannearvio, missä päihteiden käyttö ja tavoitteet. Sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaita tarvittaessa jatkohoitoon. A-klinikan henkilökunta menee tarvittaessa mukaan asiakastapaamiseen sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimen kautta pitkäaikaistyöttömiä ohjautuu kuntouttavan työtoiminnan piiriin. 5.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Sekakäyttäjät, kaksoisdiagnoosiasiakkaat ja peliriippuvaiset ovat lisääntyvä ryhmä, samoin työttömyyden myötä syrjäytyneet. Mikäli A-klinikan asiakas- ja käyntimäärät lisääntyvät huomattavasti nykyisestä, tämän hetkisillä resursseilla ei tarpeeseen pystytä vastaamaan. Konsultatiivinen työote peruspalveluille lisääntyy. Kolmannen sektorin tuki palvelujärjestelmille korostuu. Meijjän Talon toiminta on turvattava RAY:n rahoituksen loputtua. Viranomaisverkostotyö lisääntyy. Tukiasumista tulee kehittää sosiaalisen isännöinnin suuntaan. Kaupungin on nähtävä kuntouttavan työtoiminnan merkitys eli luotava kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Syrjäseutujen palveluita on kehitettävä. Kaupungin oma katkaisuhoitopaikka on välttämätön. 5.3. Mielenterveystyön nykytila Mielenterveystyön ja päihdetyön osaamisen lisääminen perustasolle on välttämätöntä ongelmien lisääntyessä. Ammattioppilaitoksen avulla ja hankerahal-

17 (27) la vietiin läpi perustason työntekijöiden koulutus, jossa työnohjaajina toimivat mielenterveyskeskuksen ja A-klinikan sairaanhoitajat. Koulutuksesta saatiin hyvät palautteet. Masennushoitajan työpanoksen avulla on pystytty vastaamaan tarpeeseen ja ylläpitämään akuutti- ja kuntoutustoimintaa. Shp:n liikkuvia työryhmiä on käytetty mahdollisimman vähän, jos vain omat resurssit ovat antaneet periksi. Psykiatripalveluja Shp:llä ei ole ryhmille antaa. Masennus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat suurin sairausryhmä, jonka perusteella eläköidytään koko Suomessa ja Jämsän seudulla vuosittain hivenen enemmän kuin keskimäärin Keski-Suomessa. Sairaalahoitopäiviä on Jämsän seudulla vähemmän kuin keskimäärin Keski- Suomessa. Psykiatrin työpanos on vähentynyt 1.8.2010 lähtien erikoislääkäri Erja Salmisen jäädessä osaeläkkeelle, tehden 60 % työajasta. Ylilääkäri Timo Valtakoski on tekemässä samoin 1.8.2011 lähtien, jolloin lääkärityövoimaksi jää 2,2 psykiatria, jollei saada korvaavaa työpanosta. 5.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Hoidon tarve ei ole muuttumassa, alle 30-vuotiaiden naisten alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat kasvaneet koko valtakunnassa ja se näkyy myös Jämsässä. Lisääntyvä vanhusväestön määrä ja psyykelääkkeiden käyttö lisää konsultaatioiden tarvetta. Vähenevän lääkärin työpanoksen takia joudutaan tekemään toiminnassa sisäisiä muutoksia ja tarkemmin rajaamaan hoitoon tulevia. Kuntoutuspuolella on kapasiteetti kokonaan käytössä ja enempää ei voida tehdä, ellei asiakkaita saada eteenpäin kolmannen sektorin klubitalotyyppiseen toimintaan. Kotikuntoutukseen olisi tarvetta enemmänkin. Tarve ylläpitää ja kohentaa toimintakykyä lisääntyy. 5.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Alkoholiongelma on kaikkien sosiaaliluokkien ongelma. Palvelut tulee järjestää siten, että kaikki ryhmät pääsevät hoidon piiriin matalalla kynnyksellä. 2. Katkaisuhoidon järjestäminen (katkaisuhoitopaikka) 3. Tukiasumisen kehittäminen sosiaalisen isännöinnin avulla 4. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen päihdeongelmaisille 5. Yhteistyön kehittäminen (sosiaalityö, ensiapu, A-klinikka, poliisi) 6. Syrjäseutujen palvelujen saatavuuden varmistaminen 7. Kuntoutuksen kehittäminen: kotikuntoutus ja toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus

18 (27) 8. Varautuminen lisääntyviin konsultaatioihin 9. Kolmannen sektorin aktivointi ja klubitalo-tyyppisen toiminnan käynnistäminen 5.6. Asumispalvelujen nykytila ja tarve lähitulevaisuudessa Mielenterveyspotilaiden asumispalveluja on Jämsän seudulla ostettu omien palvelujen puuttuessa yksityisiltä palvelun tuottajilta ympäri maakunnan ja myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Asiakaslähtöisesti on etsitty sairaalahoidon jälkeen kuntoutusta parhaiten tukeva asumispalvelu. Pitkäaikaissairaansijoilla olevia on pystytty tätä kautta viime vuosien aikana kotiuttamaan, jolloin sairaalahoidon käyttö on edelleen vähentynyt. Yhdessä sosiaalitoimen työntekijän kanssa on viime vuoden aikana tarkistettu kaikkien asumispalveluissa olevien hoito- ja palvelusuunnitelma. Tätä kautta siirtoja palvelupaikkojen sisällä on pystytty perustellusti tekemään. Käytössä on valtakunnallinen asumispalvelujen malli, jossa asumispalvelut jaetaan tuen tarpeen mukaisesti neljään asteeseen: 1. tuettuun kuntouttavaan asumiseen 2. kuntouttavaan palveluasumiseen 3. tehostettuun kuntouttavaan palveluasumiseen ja 4. hoiva-asumiseen. Kokonaisuutena asumispalvelujen piirissä on viime vuosina ollut 50-65 mielenterveyskuntoutujaa. Näistä noin puolet asuu ympärivuorokautisessa hoivaasumisessa. Kuntoutumista ei tässä ryhmässä ole enää odotettavissa. Hoivan tarve ja ikääntyminen johtavat asiakkaan tulevaisuudessa vanhuspalvelujen piiriin. Tavoitteena on hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistus jatkossa kerran vuodessa. Tuetun kuntouttavan asumisen ja kuntouttavan palveluasumisen piirissä asuu yhteensä parikymmentä mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa. Kuntouttavasta palveluasumisesta on asteittain siirrytty kevyemmin tuettuun kuntouttavaan asumiseen. Tässä joukossa vaihtuvuus on varsin hidasta ja palvelujen tarve säilyy todennäköisesti ennallaan. Hoitosuunnitelma tarkistus tehdään puolivuosittain. Tehostettu kuntouttavan palveluasumisen piiriin kuuluu n.10 asiakasta. Heidän kuntoutuksena on tavoitteellisinta ja pyritään aktiivisesti sairauden oireiden hallintaan ja toimintakyvyn palauttamiseen. Tavoitteellisesti myös hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarkistellaan yhdessä palvelujen tuottajan kanssa 3 kk välein. Kuntouttavaa ja tehostettua kuntouttavaa palveluasumista käytetään myös lyhytaikaisesti oireiden akuuttivaiheessa ehkäisemään sairaalahoitoa tai intervallityyppisesti 1-2 vkon jaksoissa muiden avohoidon palvelujen tukena. Tätä kautta myös sairaalahoidon tarve on merkittävästi vähentynyt. Osalla asumispalveluyksiköistä ei ole omaa lääkäriä, jolloin kaikki lääkehoidon ja lausuntojen tarve ohjautuu avohoidosta vastaavalle lääkärille. Resurssina kaiken kaikkiaan asumispalvelut sitovat noin 15-20 % kuntoutuksesta vastaavan lääkärin työajasta.

19 (27) Lisäksi osa asumispalveluista on varsin kaukana, jolloin työaikaa kuluu matkoihin. Tulevaisuudessa onkin mahdollista käyttää sairaanhoitopiirin asumispalvelukoordinaattoria suunnitelmien päivityksissä. 5.7. Psykiatrinen sairaalahoito Psykiatristen sairaalahoitopäivien määrä väheni 1049 päivällä vuosina 2006-2008. Hoitopäivien määrä tasoittui vuonna 2009 ja hoitopäivä kertyi 102 enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 4440. Määrä vastasi 0,47 sairaansijaa/1000 as. Vuonna 2010 hoitopäivien määrä väheni jälleen, sillä hoitopäiviä kertyi yhteensä 3004. Määrä vastasi 0,32 sairaansijaa /1000 as. PSYKIATRISET SAIRAALAHOITOPÄIVÄT VUOSINA 2000-2010 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 7 907 7 638 5 899 5 898 5 080 5 154 5 332 4 959 4338 4440 3 004 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 6. IKÄÄNTYVÄT 6.1. Päihdetyön nykytila Vuonna 2009 A-klinikan asiakkaista n. 8 % oli yli 65-vuotiaita, edellisvuonna 7,3 %. Ikääntyneiden päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Ikääntyneiden päihdeongelmiin liittyy entistä useammin myös kaksoisdiagnoosit, alkoholidementia sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. Vanhuksilla määrätään hyvin yleisesti rauhoittavia ja unilääkkeitä. Opiaatit l. kipulääkkeet jäävät usein pysyviksi. Vaarana tällöin on joutua pitkäksikin aikaa osastohoitoon. Muistipoliklinikalla tavataan joka viikko vähintään yksi ikääntynyt päihdeongelmainen. Seutukunnan jokaisessa dementiakodissa on vähintään yksi alkoholidementti hoidettavana. Tämän hetken ongelmana on, että puuttuu laitoksia, mihin voi osastohoidon jälkeen ohjata ikääntyviä päihdeongelmaisia. Esim. diabeetikko, jolla on päihdeongelma, ei pärjää kotona. Ongelmana myös vanhukset, jotka ovat juoneet päänsä, mutta jalat pelaavat.

20 (27) 6.2. Visio palvelutarpeesta, päihdetyö Ikääntyvien suhteellisen ja absoluuttisen määrän kasvaessa päihdeongelmaisten määrä tulee kasvamaan jatkossa. Vanhusten perushoidon työntekijät tarvitsevat lisää osaamista päihde- ja mielenterveysasioissa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut lisäävät konsultatiivista tukea peruspalveluille. Ikääntyville tarvitaan pitempiaikaisia katkaisuhoitopaikkoja. Sairaalapaikoista kymmenen paikkaa arviointipaikoiksi alkoholidementikoille. Jatkohoitopaikkoja lisättävä. Päiväkeskustoimintaa kehitettävä. Pyrittävä varhaiseen puuttumiseen. 6.3. Mielenterveystyön nykytila Kasvavaan hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollon puolella ei pystytä vastaamaan. Masennusta seulotaan kotihoidossa, mutta ei riittävästi. Masennuksia jää tunnistamatta ja hoitamatta. Itsemurhamietteitä kuulee muutaman kerran kuukaudessa. Muistihäiriöissä masennus on erotusdiagnostinen sairaus. Depressiohoitaja on ottanut vastaan yli 65-vuotiaita. Yksinäisyydestä kärsiville ei ole tarjolla päiväkeskustoimintaa. Terveyskeskukseen siirretyt vanhat psykoosipotilaat käyttävät vanhanaikaisia neuroleptejä isoja annoksia. Paranoidisilta vanhuksilta kannattaisi ottaa muistitutkimukset samoin kuin parkinsonismus potilailta. Päihteiden käyttö lisääntynyt, samoin unilääkkeiden käyttö, josta seuraa sekakäyttöä. Päihteiden käytöstä johtuva dementoituvien määrä on kasvussa. 6.4. Visio palvelutarpeesta, mielenterveystyö Koulutusta tarvitaan perusterveyden ja sosiaalihuollon henkilökunnalle. Liikuntakyvyttömiksi itsensä juovat alkoholistit haasteellisia hoitohenkilökunnalle ja omaisille. Tarvitaan mt-potilaille intervallipaikkoja os.11. Ikäihmisten katkot vievät pitempään. Jonkun palvelukodin pitäisi erikoistua hoitamaan vaikeasti hoidettavia, jolloin henkilöstötarve on suurempi ja tämä tulee huomioida henkilöstömitoituksessa. Vanhusneuvolaan olisi hyvä saada depressiohoitaja. Eläkkeelle jäänti ja puolison kuolemat ovat kriittisiä vaiheita ikääntyvillä ihmisillä. Varhaiseen puuttumiseen on pyrittävä. Konsultatiivista panosta päihde- ja mielenterveyspalveluissa perustasolle on lisättävä. Sairaalapaikoista 10 paikkaa muutettava pienryhmäkodinomaiseksi arviointipaikaksi: neurologi, geriatri ja psykiatri käytettävissä, samoin tutkimusmahdollisuudet.

21 (27) 6.5. Esitetyt toimenpide-ehdotukset 1. Mielenterveyspotilaille intervallipaikkoja osastolle 11 2. Lisää katkaisupaikkoja ja niissä riittävän pitkät hoitojaksot (3 viikkoa) 3. Vanhusneuvolaan masennushoitajan palveluja enemmän, hoitaja kotiin käymään 4. Sairaalan paikoista 10 pienryhmäkodinomaiseksi arviointipaikaksi 5. Äkilliselle tarpeelle katastrofipaikka 6. Ikääntyvien A-klinikan käyttö vähäistä, hoidon piiriin päästävä matalalla kynnyksellä 7. Päiväkeskustoimintaa tulisi järjestää riittävästi 7. KRIISITYÖ Kriisihoidosta virka-aikana vastaa mielenterveyskeskuksen akuuttityöryhmä, jolla on päivystyspuhelin hätäkeskuksen puheluja varten. Sosiaalitoimea koskevissa asioissa hätäkeskuksesta soitetaan sosiaali- ja terveystoimen neuvontaan, josta puhelut yhdistetään edelleen sosiaalityöntekijöille. Virka-ajan ulkopuolella akuutin avun 24/7 antaa Jämsän ensiapu. Ympärivuorokautista kriisiapua antaa Jyväskylässä sijaitseva kriisikeskus Mobile. Jämsän ja Kuhmoisten kunnat aloittivat Mobilen palvelukuntina 1.1.2010. Kriisikeskuksen työn perustan muodostavat kriisi-, perheväkivalta-, rikosuhripäivystys ja vapaaehtoistyö sekä sosiaalipäivystyksen etupäivystystoiminta palvelukuntien alueella. Vuoden 2010 aikana Mobileen tuli yhteensä 10.365 yhteydenottoa, jotka liittyivät 8.401 asiakastilanteeseen. Asiakastilanteissa oli osallisina 10.643 henkeä. Vuoden 2010 aikana Jämsästä tuli yhteensä 481 (4,8 %) yhteydenottoa, jotka liittyivät 400 asiakastilanteeseen. Kuhmoisten vastaavat luvut olivat 30 (0,3 %) ja 27. Palvelukunnittain tarkasteltuna Jämsä oli Jyväskylän (7.583 yhteydenottoa, 75,9 %) jälkeen toiseksi suurin käyttäjä. Mobilen johtaja Tuija Hauvalan mukaan matka ei ole ongelma. Yhteistyöhön on oltu erittäin tyytyväisiä. Puhelinyhteyden saa aina ja jatkohoidot järjestyvät joustavasti. Toiminta on ollut esimerkillistä muille toimipisteille ja kokonaisuutena parasta Keski-Suomessa. 8. TYÖRYHMÄN SUOSITUKSET 1. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään lähipalveluina, pääasiassa osana kaupungin omaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Palvelut tuotetaan moniammatillisesti, tutkittuun tietoon perustuen ja huomioiden erityisesti monihäiriöiset potilaat.

22 (27) Päihde- ja mielenterveyspalvelut tulosyksikkö pystyy palvelemaan suurinta osaa asiakaskuntaa. Omaa palvelutuotantoa täydentävät Kelan terapiapalvelut ja yksityisiltä vähäisessä määrin ostettavat terapia palvelut. Erityispalveluja ostetaan tarpeen mukaan muilta palvelujen tuottajilta: erikoissairaanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä, huumepotilaiden laitoskatkaisu Sovatek-säätiöltä ja päihdepotilaiden laitoskuntoutus pääosin Mainiemen kuntoutuskeskukselta. 2. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (psykiatrinen palveluasuminen) järjestetään ostopalveluina. Järjestämisvastuu on jatkossakin kaupungilla. Osallistutaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään psykiatrisen palveluasumisen toimintamallin valmisteluun, kilpailuttamiseen ja laadun valvontaan tähtäävän työryhmän työskentelyyn. Asumispalvelut integroidaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistoiminta-alueen muuhun palveluasumiseen. 3. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen on nostettava erityiseksi painopistealueeksi. Perustason toimintaan tarvitaan lisää resursseja. Tuetaan uusien lähestymistapojen kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen mukaiset voimavarasiirrot toteutetaan vuoden 2011 alusta lähtien. Sivistystoimeen suositellaan perustettavaksi toisen koulupsykologin virka (vakanssi sisältyy vuoden 2011 talousarvioon). Terveyskeskuspsykologin ja erityisneuvolan psykologin toimenkuvat on tarkistettava niin, että työ suuntautuu 2010-luvun mielenterveystyön painopistealueisiin. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua on lisättävä. 4. Toisena painopistealueena on depression varhainen tunnistus ja oikea hoidon porrastus. Varmistetaan alueellisessa hoitoketjussa depression tunnistus ja hoidon toimivuus erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, depressiohoitajan asianmukainen rooli ja mahdollisuus tarvittaessa viiveettömiin erityispalveluihin mielenterveyskeskuksessa. 5. Terveyskeskuksen muistipoliklinikan ympärille rakennetaan vanhusten muisti- ja mielenterveysongelmien selvittely-yksikkö siten, että yksiköstä voidaan tarjota riittävät diagnostiset, hoidolliset ja sosiaalisen tuen valmiudet kasvavan vanhusväestön riskiryhmille. Yksikkö muodostetaan liittämällä nykyiseen muistipoliklinikkaan vanhusten palveluohjaus ja perustettavaksi ehdotettu muistikoordinaattorin työpanos. Yksikön käyttöön järjestetään 3-5 TEHPA-paikkaa lyhytaikaisiksi selvittelypaikoiksi. 6. Laitoskatkaisuhoito järjestetään ensisijaisesti terveyskeskuksen akuuttiosastolla ja avokatkaisu ensiavun ja A-klinikan yhteistyönä. Kuntoutusosaston (osasto 2) kanssa on sovittava työnjako, jonka puitteissa voidaan hoitaa moniongelmaisten vanhusten katkaisuhoito ja akuutin sekavuuden hoito, tutkiminen ja kuntoutus. 7. Lisäresurssien tarvetta ei ole tällä hetkellä aikuispsykiatriassa, päihdetyössä, perheneuvolassa ja muutosten jälkeen ei myöskään lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Riittämättömästi työntekijöitä on vanhusten