KAINUU IKÄÄNTYMISEN NÄKÖKULMASTA

KAINUU IKÄÄNTYMISEN NÄKÖKULMASTA Kainuun maakuntalaulu Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa! Meidänpä mainetta mainivat nuot koskien ärjyt ja surkeat suot! Meidänpä vapautta vaarat on nää! Meidän on laulua lahtien päät! Meille myös kevätkin keijunsa toi, rastas ja metso täälläkin soi. Taival lie hankala - olkoon vaan! Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan! Kolkasssa synkeän syntymämaan pirttimme piilköhöt paikoillaan! Vainojen virmat, oi vaietkaa! Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa! Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan puolesta hengen, heimon ja maan. Nosta jo rintaasi maausko uus, taannuta taika ja vanhoillisuus! Maamies, muista, miss' onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton! Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunniatyö? Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa! Ilmari Kianto 1911, sävel Oskar Merikanto Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 Marika Kurth

Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO...3 2 KAINUU JA KAINUUN KUNNAT...4 2.1 KAINUUN VÄESTÖNKEHITYS...7 2.2 KAINUUN KUNTIEN TALOUS...12 3 ELINKEINO- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKKA...14 3.1 KAINUUN YRITYSTOIMINTA...15 3.2 KAINUUN JÄRJESTÖTOIMINTA...16 4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ...17 4.1 KAINUUN HALLINTOKOKEILU...19 4.2 MAAKUNNAN HENKILÖSTÖ...20 5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN TULOSALUEET JA TOIMIALAT...23 5.1 MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA...23 5.1.1 Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue...23 5.1.2 Yhteiset palvelut/ tulosalue...23 5.2 KOULUTUSTOIMIALA...23 5.3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA...24 5.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki...25 5.3.2 Ympäristöterveydenhuolto...25 5.3.3 Sairaanhoidon palvelut...26 5.3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut...26 5.3.5 Perhepalvelut...27 5.3.6 Vanhuspalvelut...27 5.3.7 Tutkimus-, kehitys- ja suunnitteluyksikkö...29 6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN LIIKELAITOKSET...30 6.1 KAINUUN AMMATTIOPISTO...30 6.2 KAINUUN TYÖTERVEYS...30 7 LOPUKSI...31 LÄHTEET...32 LIITTEET...34 2

1 Johdanto Tämä, Kainuu ikääntymisen näkökulmasta, on koottu olemassa olevasta materiaalista. Tässä selvityksessä on esitelty lyhyesti Kainuun nykytilaa, ottaen huomioon ikääntymiskysymyksen. Selvityksessä esitellään tiiviisti Kainuun kunnat, kuntien väestönkehitys ja taloudentilaa. Esille tuodaan myös elinkeinoelämän tila, Kainuun yrityspohjaan peilaten. Kainuun maakunta - kuntayhtymä on merkittävässä roolissa Kainuun maakunnassa ja myös ikääntymisen haasteisiin vastaamisessa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä onkin esitelty tiiviisti, mutta osa-alueet kattaen. Selvityksen liitteissä on esitelty Kainuun ja jokaisen Kainuun kunnan väestöennuste. Taulukoista näkee selkeästi millainen väestönkehitys Kainuun maakunnassa tulee olemaan. Luonnollisesti ennusteet ovat aina ennusteita, mutta ne antavat hyvin käsityksen tulevaisuudesta. Liitteissä on esitelty myös Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) alustavia tuloksia. Tulokset eivät siis ole kokonaisuudessaan valmiit, mutta poimin jo valmiista materiaalista mielenkiintoisimpia ikääntymiskysymystä ajatellen. ATH -kysely on toteutettu kaikissa (Vaala pois lukien) Kainuun kunnissa ja otoksena on ollut noin 9000 vastaajaan joukko. ATH -kyselyt järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta tarkoitus on ottaa tästä pysyvä käytäntö ja uusia kyselyt neljän vuoden välein. Näin saadaan paremmin laadullista tietoa kainuulaisten hyvinvoinnista. Liitteissä olevia ATH -taulukoita ei ole avattu tekstin muodossa, mutta kuva kertoo usein enemmän kuin kirjoitettu teksti. Tämän selvityksen lukemalla lukijalla pitäisi olla kuva Kainuusta, sen väestöpohjasta ja ennusteista sekä Kainuun eri toimijoista ja Kuntayhtymän tarjoamista/ huolehtimista palveluista. 3

2 Kainuu ja Kainuun kunnat Kainuun maakunta sijaitsee itäisessä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan Kainuussa oli vuonna 2009 82 634 asukasta. Kainuussa on seitsemän kuntaa; Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomusalmi ja Vaala. Kaupunkeja Kainuussa on kaksi; Kajaani ja Kuhmo. Kajaani on Kainuun maakuntakeskus. Kainuussa toimii kaikkien kuntien yhteinen Kainuun maakunta - kuntayhtymä, jonka toiminta kattaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon sekä Suomussalmen kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen, Kainuun keskussairaalan ja entisen Kainuun liiton palvelut. Vaalan kunnan osalta maakunta vastaa vain alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvistä asioista. Maakunta järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta sekä vastaa myös nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta. Kainuun maakunnan palveluksessa on n. 3 800 työntekijää. (Kainuu 2010) Alla kaikki Kainuun kunnat on esitelty lyhyesti aakkosjärjestyksessä. Tiedot on poimittu kuntien nettisivuilta. Hyrynsalmi sijaitsee keskellä Kainuun maakuntaa. Matkaa Kajaanista Hyrynsalmelle on noin 70 kilometriä ja kirkonkylä sijaitsee Valtatien nro 5 varrella. Hyrynsalmen kunnassa asutusta on ollut jo 10 000 vuotta sitten. Hyrynsalmen väkiluku 31.12.2009 oli 2 789. Hyrynsalmen maapinta-ala on 1 422,92 km2 ja koko pinta-ala on 1520,00 km2. Veroprosentti Hyrynsalmen kunnassa 20,25. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 1. (Hyrynsalmi 2010) Kajaani on perustettu vuonna 1651 Kreivi Pietari Brahen toimesta. Kajaanin pinta-ala on 2 264,11 km2 ja väestöntiheys on 21 (as./km2). Asukkaita Kajaanissa 31.12.2009 oli 38 211 henkilöä. Kajaani on Kainuun maakuntakeskus ja maakuntaan kuuluu 9 kuntaa. Veroprosentti Kajaanissa on 20,00. Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitos tapahtui vuonna 2007. Kajaanin ammattikorkeakoulu on 4

perustettu vuonna 1995. Kajaanissa sijaitseva Kajaanin linna täytti 400 vuotta vuonna 2004. Monet merkkihenkilöt ovat olleet edistämässä Kajaanin kaupungin kehitystä, muun muassa Elias Lönnrot, Eino Leino ja presidentti Urho Kekkonen. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 2. (Kainuu 2010 ja Kajaani 2010) Kuhmon kunta perustettiin vuonna 1865 ja kunta muutettiin kaupungiksi vuonna 1986. Kaupungin kokonaispinta-ala on 5 458 km2. Asukasluku 31.12.2009 oli 9 636 asukasta. Kuhmon kunnassa toimii Woodpolis, joka on erikoistunut puuhun ja siitä rakentamiseen sekä sen parissa työskentelevien ihmisen kouluttamiseen. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 3. (Kainuu 2010 ja Kuhmo 2010) Paltamon kunnan asukasluku 14.4.2010 oli 3894. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 139,10 km2 ja asukastiheys on 4,3 asukasta/ km2. Veroprosentti on 19,75. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 4. (Kainuu 2010 ja Paltamo 2010) Puolangan kunta sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kajaaniin matkaa on 100 km. Puolanka on perustettu vuonna 1867. Kunnan pinta-ala on 2598,91 km2. Asukasluku 31.12.2009 oli 3 131 asukasta. Veroprosentti kunnassa on 20,25. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 5. (Puolanka 2010) Ristijärven kunta on perustettu vuonna 1867. Kunnan asukasluku 1.1.2010 oli 1521 asukasta. Kunnan pinta-ala on 904 km2. Ristijärven kunta sijaitsee Kainuun talousalueen keskellä ja kunnan rajanaapureina ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Kuhmo, Puolanka ja Sotkamo. Kuten myös Hyrynsalmi niin myös Ristijärvi sijaitsee Valtatie nro 5 varrella. Ristijärveltä on matkaa Kajaaniin 45 km. Kunnan veroprosentti on 19,50. Ristijärven kunnassa toimii Seniorpolis, joka on erikoistunut 55+ ikäiseen väestöön; valmentaen hoivayrittäjiä, tarjoten erilaisia aktiviteetteja ikääntyville sekä järjestäen tuotetestausta. Kunnan 5

väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 6. (Ristijärvi 2010) Sotkamon kunnan asukasluku 31.12.2009 oli 10 703. Kunnan kokonaispinta-ala on 2950,2 km2. Veroprosentti vuonna 2009 oli 19,00. Sotkamon kunnan Vuokatissa toimii Snowpolis, joka on erikoistunut liikuntaan ja lumeen. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 7. (Sotkamo 2010) Suomussalmen kunta sijaitsee Valtatie nro 5 varrella samoin kuin Hyrynsalmi ja Ristijärvi. Kunta on perustettu vuonna 1867. Asukasluku kunnan 31.12.2009 oli 9332 asukasta. Kunnan rajanaapureita ovat Taivalkoski, Puolanka, Hyrynsalmi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Kuhmo. Kajaaniin matkaa Suomussalmelta on 110 km. Kunnan pinta-ala on 5 879 km2 ja veroprosentti on 19,5. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 8. (Suomussalmi 2010) Vaalan kunta on perustettu 1954. Asukasluku kunnassa 31.12.2009 oli 3472 asukasta. Kunnan kokonaispinta-ala on 1773 km2 ja veroprosentti on 20,5. Kunta sijaitsee Oulun tien varrella ja kunnan keskustaajama sijaitsee Oulujärven rannalla Oulujoen niskalla. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan, mutta tekee kuitenkin aktiivista yhteistyötä myös Oulun seudun suuntaan. Vaalan kunta ei kuulu Kainuun hallintokokeiluun. Kunnan väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 9. (Vaala 2010) 6

Kainuun perustietoja alla olevassa kuviossa: Kunta Väkiluku 31.12.09 % Pinta-ala km 2 % Väentiheys as./maa-km 2 Hyrynsalmi 2 791 3,4 1 522 6,2 2,0 Kajaani 38 211 46,2 2 264 9,3 20,8 Kuhmo 9 636 11,7 5 457 22,3 2,0 Paltamo 3 917 4,7 1 139 4,7 4,3 Puolanka 3 123 3,8 2 599 10,6 1,3 Ristijärvi 1 521 1,8 898 3,7 1,8 Sotkamo 10 703 13,0 2 952 12,1 4,0 Suomussalmi 9 332 11,3 5 858 24,0 1,8 Vaala 3 400 4,1 1 764 7,2 2,6 YHTEENSÄ 82 634 100,0 24 453 100,0 3,8 Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen tietoihin vuodelta 2009, pinta-ala sisältää maa- ja vesialueet (Kainuu 2010). Koko Kainuun väestönkehitysennuste on kuvattu taulukkona, joka löytyy liitteessä 10. 2.1 Kainuun väestönkehitys Kuvassa 1. (s. 8) on nähtävillä, että Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Tähän on erityisesti vaikuttanut ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli vuonna 2008-588. Tästä huolimatta kotimaan muuttotase on hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 193 henkilöä) pieneni lähes puolella verrattuna vuoteen 2007 ja maakunnan kokonaisväestö pieneni 614 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli vuoden 2008 lopussa 83 160 (Taulukko 1., s. 8 alempi kuva). (TA 2010, s. 17) Kuva 1. (s. 8 ylempi kuva) Kainuun väestönkehitys vuodesta 2000 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. (TA 2010, s. 17) 7

Taulukko 1. (alla, sivu 8) Väestönkehitys Kainuussa vuonna 2008 sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. (TA 2010, s. 17) Kainuun väestön väheneminen, on hidastumassa, selviää Tilastokeskukselta saatavissa maakunnallisissa ja kuntakohtaisissa väestönmuutostiedoissa. Haasteeksi nousee Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunnan väestön väheneminen on 8

lähes pysähtynyt verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kuitenkin Kehys- Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu. (TA 2010, s. 18) Kuva 2. (alla, s. 9) Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). Tilastokeskuksen väestö ennusteen (30.9.2009) mukaan Kainuu väestömäärä tulee edelleen laskemaan. Vähentyminen on ennusteen mukaan n. 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. (TA 2010, s. 18) Vuoteen 2030 mennessä suurin väestörakenteen muutos koetaan tarkastelluista alueista Kajaanin seutukunnassa, jossa erityisesti perusterveydenhuollon palveluita käyttävä ikäryhmä (65 74-vuotiaat) kasvaa noin puolella (54 prosenttia). Samaan aikaan koko Kainuussa elinkeinotoimintaan osallistuvan 17 64-vuotiaan aktiiviväestön määrä vähenee viidenneksellä (22 prosenttia). Kehys- Kainuuta tarkasteltaessa vuoteen 2030 mennessä sekä päivähoito- ja koulutuspalveluita käyttävän ikäryhmän (0 16-vuotiaat) määrä että aktiiviväestön määrä vähenee kumpikin noin kolmanneksen. Kajaanin seudulla 0-16 -vuotiaiden 9

ikäryhmä säilyy lähes muuttumattomana vuoteen 2010 verrattuna. Ks. kuvat alla, sivut 10 ja 11. (TA 2010, s. 18 19) 10

Kainuun ja Kainuun kuntien väestönkehityksestä löytyy lisää tietoa liitteistä 1-10. 11

2.2 Kainuun kuntien talous Talouden tavoitteeksi asetettiin maakuntakokeilun alussa ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Tämän lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille 2005 2008 asetettiin vielä tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Tarkoituksena oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosina 2005 2009 yhteensä keskimäärin 4,4 % vuosittain. Tätä lukua voi verrata muun maan Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnalliseen kasvuun, joka on ollut vuosina 2005 2009 (alustavien tietojen mukaan) noin 6,1 %. Näin laskettuna maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 1,4 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Ennen hallintokokeilun alkua Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002-2004 oli keskimäärin 6,9 % vuodessa. (TA 2010, s. 13) Vuosina 2005 2006 maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli menojen kasvua pienempää, niin maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Alijäämän kattamiseksi vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Tässä onnistuttiin suunnitelmia paremmin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Ja näin ollen vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 11.1 milj. euroa. Voidaan todeta, että hallintokokeilun viitenä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua. Menojen kasvun puolittamisessa on onnistuttu ja näin ollen menojen kasvu oli keskimäärin 77 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää. (TA 2010, s. 14) Ongelmallisinta Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen sekä edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Kainuussa väestö on vähentynyt noin prosentin vuosivauhdilla ja tämä on aiheuttanut sen, että on 12

jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannonkustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samaan aikaan ei ole kuitenkaan pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten. Tämä on aiheuttanut sen, että kunnat eivät ole pystyneet varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut voidakseen järjestää palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle vuoden 2005 alusta alkaen on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojenkasvua. Kainuun maakunnan ja Kainuun kuntien talouden kehitys pitää saada positiiviselle uralle ja se vaati toimenpiteitä joko palvelurakenteen muutokseen tähtääviä tai tulopohjan kasvattamista. (TA 2010, s. 16 17) 13

3 Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014 ja toteuttamissuunnitelma 2010 2011 ovat maakunnan elinkeinopolitiikan lähtökohtana. Tavoitteena Kainuussa on maan keskimääräistä nopeampi taloudellinen kasvu. Tavoitteeseen päästäkseen täytyy parantaa kasvavien yritysten kilpailukykyä maakunnan ulkopuolisilla markkinoilla. Maakuntaohjelman yhtenä tavoitteena on Kainuun energiaomavaraisuus sähkön ja lämpöenergian osalta vuonna 2014. Kainuun työllisyyspolitiikan lähtökohdat ovat uusien työpaikkojen luominen, osaavan työvoiman saatavuus ja valmentaminen uudistuviin tarpeisiin sekä olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ja uudistaminen kilpailukykyisiksi. Kainuun uhkana on muun muassa työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä suuriin yrityksiin ja laitoksiin kohdistuvat äkillisen rakennemuutoksen saneeraustoimet. Edunvalvonnan tehtävänä on vaikuttaa yritysten toimintaympäristöä koskevan päätösten ja lainsäädännön valmisteluun. (TA 2010, s. 36 37) Tavoitteena on kehittyvien yritysten tarpeita vastaavan toimintavarman ja toimivan ympäristön takaaminen. Seurannan kohteet ovat infrastruktuuriin liittyvät hankkeet sekä koulutuspolitiikka. Huomiota kiinnitetään myös kansalaisten ja yritysten turvallisuuteen, tietoliikenteen saatavuuteen ja tasovaatimuksiin sekä energiahuollon toimintavarmuuteen. Luonnonvarojen käyttöön liittyen valvotaan Kainuun peruselinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä erityisesti kaivosasioita ja uusiutuvan energian käyttöön liittyviä asioista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän erilaiset seuranta- ja valmisteluvastuut ovat eri tulosalueilla ja toimialoilla. Lainsäädäntö ja toimintaympäristö ovat suunnittelu ja kehittäminen tulosalueen vastuulla. Osaaminen ja työllisyys kuuluvat suunnittelu ja kehittäminen tulosalueelle ja koulutustoimialalle. Peruselinkeinot, kaivosasiat ja energia kuuluvat suunnittelu ja kehittäminen tulosalueen alueidenkäytölle. Kainuun maakunta -kuntayhtymän pääyhteistyökumppaneita ovat kaikki Kainuun kunnat ja Kainuun Etu Oy, Laajakaista kaikille 2010 -hanke (ja 2015), Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot ja Pohjois-Suomen EU -toimisto. (TA, s. 36 37) 14

3.1 Kainuun yritystoiminta Kainuussa on 2918 yritystä. Ne jakautuvat Kainuun alueelle seuraavasti (yritysten lukumäärä paikkakunnan perässä): Hyrynsalmi, 108, Kajaani, 1289, Kuhmo, 334, Paltamo, 131, Puolanka, 144, Ristijärvi, 73, Sotkamo, 519, Suomussalmi, 320. Yritysten määrät ovat ilman maa- ja metsätaloutta. Vaala ei ole oheisessa luettelossa, sillä se ei kuulu Kainuun yrittäjien alueeseen. (Ojalehto 13.8.2010) Kainuun yritysten toimialajakauma on seuraava: palvelut 43,3 %, kauppa 19,3 %, rakennus 14,3 %, teollisuus 9,7 %, muut toimialat 8,1 % ja liikenne 5,3 %. Yhtiömuotojakauma puolestaan jakautuu seuraavanalaisesti: osakeyhtiö 45,0 %, elinkeinonharjoittaja 34,1 %, kommandiittiyhtiö 13,3 %, avoin yhtiö 4,3 %, muu 2,7 %, julkinen osakeyhtiö 0,6 %, rekisteröity yhtiö 0,0 %. (Suomen Yrittäjät 8/2010) Kainuun yrittäjien koulutusjakauma on: ammattikoulu tai vastaava 31,5 %, opistotasoinen tutkinto 30,3 %, kansa- tai kansalaiskoulu 11,7 %, yliopisto- tai korkeakoulututkinto 10,2 %, keski- tai peruskoulu 6,9 %, ammattikorkeakoulu 5,9 % ja ylioppilas 3,5 %. Yrittäjistä naisia on 27,8 % ja miehiä on 72,2 %. (Suomen Yrittäjät 8/2010) Kainuun yrittäjien ikäjakauma on seuraava: yli 60 vuotiaita on 15,1 %, 51 60 vuotiaita 31,8 %, 41 50 vuotiaita on 30,8 %, 31 40 vuotiaita on 15,8 % ja korkeintaan 30 vuotiaita on 6,4 %. (Suomen Yrittäjät 8/2010) Kainuun yritykset ovat kooltaan seuraavanlaisia (kuvattu henkilöstömäärän mukaan): 100 on 0,2 %, 50 99 on 0,5 %, 20 49 on 3,4 %, 10 19 on 5,8 %, 8 9 on 2,8 %, 6 7 on 4,7 %, 4 5 on 10,8 %, 2 3 on 25,1 % ja yksinyrittäjiä 46,9 %. (Suomen Yrittäjät 8/2010) 15

3.2 Kainuun järjestötoiminta Kainuussa toimii paljon järjestöjä ja yhdistyksiä. Kainuulaisia järjestöjä ja yhdistyksiä on yhteensä 436 kappaletta. Tästä määrästä kainuulaisia eläkeläisjärjestöjä 28 kappaletta. (VK 2010, 12.8.2010) Useat järjestöt ja yhdistykset toimivat useammissa Kainuun kunnissa, joka lisää kunnissa lukumääräisesti toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä. Lisätietoja kaikkien Kainuun kuntien järjestyksistä ja yhdistyksistä voi katsoa lisätietoja osoitteessa: http://jarjestot.kainuu.fi/ 16

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän visio (2015) on, että Kainuun maakunta on arvostettu edelläkävijä alueensa kehittäjänä ja palveluiden järjestäjänä. Kainuun maakunnan toiminta-ajatuksena ja tehtävänä on edistää alueen elinvoimaa, kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa alueen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä elinkeinoelämän edellytysten vahvistamisesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä järjestää vastuullaan olevat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kainuun maakunta -kuntayhtymän arvot ovat oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuuden usko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus. (Kainuu 2010) Kainuun Maakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, joka on maakunnan asukkaiden kerrallaan neljäksi kalenterivuodeksi valitsema. Valtuustossa on 59 jäsentä. Tämän Lisäksi Vaalan kunta nimeää valtuustoon 2 edustajaa, jotka ovat valtuuston jäseninä sen käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvia asioita, rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitusta koskevia asioita. Kainuun Maakunnan yleistä hallintoa, valmistelua ja täytäntöönpanoa johtaa maakuntavaltuuston nimeämä maakuntahallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajana toimivan maakuntajohtajan lisäksi kymmenen varsinaista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus valitaan pääsääntöisesti maakuntavaltuuston toimikaudeksi. (Kainuu 2010) Kainuun Maakunnassa toimii Sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunta ja koulutuslautakunta, joissa molemmissa on 11 maakuntavaltuuston toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnassa on yksilöhuoltojaosto, jossa on 5 lautakunnan valitsemaa jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Koulutuslautakunnan alaisena on ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokunta, jossa on kahdeksan maakuntahallituksen valitsemaa jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Näiden kahden edellä mainitun lautakunnan 17

lisäksi Kainuun Maakunnassa toimii myös tarkastuslautakunta, jossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. (Kainuu 2010) Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on kaksi tulosaluetta; suunnittelu ja kehittäminen sekä yhteiset palvelut. Näiden lisäksi on kaksi toimialaa; sosiaali- ja terveystoimiala ja koulutustoimiala. Näistä kerrotaan lisää kohdassa 5. (Kainuu 2010) Kainuun maakuntasuunnitelma toimii Kainuun maakunnan tavoitteiden pohjana. Se on pitkän aikavälin suunnitelma, jossa on määritelty maakunnan tavoitteet vuoteen 2025. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan toiminnallista kehitystä ohjaavalla maakuntaohjelmalla sekä alueidenkäyttöä ohjaavalla maakuntakaavalla. Kun Kainuun maakuntasuunnitelmaa laadittiin, niin etsittiin erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden Kainuulle. Vaihtoehtoja löytyi neljä, jotka ovat Teollisuus-Kainuu, Elämys-Kainuun maa, Innovaatio-Kainuu ja Kelottuva Kainuu. Näistä kehittämisen lähtökohdaksi valittiin Innovaatio-Kainuu. Kehittäminen keskitetään innovaatioympäristöihin, tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisen vahvistamiseen ja niihin liittyvän yhteistyön kehittämiseen. (Uusiutuva Kainuu 2010) Kainuussa on valittu kuusi strategista toimintalinjaa tulevaisuuskuvan saavuttamiseksi ja kehittämistyön tueksi. Toimintalinjat ovat: 1) osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen, 2) elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen, 3) elinvoimainen ja uudistuva maaseutu, 4) hyvinvoinnin edellytysten parantaminen, 5) infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen ja ympäristön hoito sekä 6) vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen. (Uusiutuva Kainuu 2010) 18

4.1 Kainuun hallintokokeilu Kainuun hallintokokeilusta säädettiin helmikuussa 2003 Eduskunnassa laki. Hallintokokeilun valmistamiseen oli useita syitä, mm. yritystoiminnan supistuminen, työpaikkojen väheneminen, asukasluvun lasku, ikärakenteen vanheneminen ja kuntatalouden heikkeneminen. Tämän lisäksi nähtiin myös, että nykyiset hallinto- ja budjettirakenteet eivät riittävästi tue isojen ja vaikuttavien elinkeino- ja yrityselämän kehittämishankkeiden aikaansaamista maakunnassa. Kokeilun tarkoituksena ja tavoitteena on edistää Kainuun alueen kehitystä ja vahvistaa sen tulevaisuutta lisäämällä maakunnallista itsehallintoa ja kuntien välistä yhteistyötä. Koko maakunnan päätöksenteko kootaan yhteen päätöksentekoelimeen, minkä tavoitteena on mahdollistaa nykyistä paremmin Kainuun sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Tarkoitus on pyrkiä turvaamaan palvelujen laatu ja saatavuus koko Kainuussa väestöennusteiden toteutumisesta huolimatta. Kokeilun tarkoituksena on myös saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisesta, sen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alusta ja kestää vuoden 2012 loppuun. (Kainuu 2010) Hallintokokeilulain mukaan maakunta huolehtii pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä, jotka ennen olivat kuntien vastuulla. Maakunta vastaa myös maakunnan suunnittelusta, Kainuun alueen kehittämisestä ja yleisestä elinkeinopolitiikasta. Kokeilun tarkoitus on turvata kainuulaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja. Hallintokokeilulain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueella maakunta vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudessaan ja sosiaalihuollosta eräiltä osin. Opetustoimessa maakunta huolehtii lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Kokeilulain mukaan maakunta vastaa myös maakunnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta. Kokeilussa siis palvelut siirretään yhdelle kuntayhtymälle. Kainuulaisten näkökulmasta sosiaali- ja 19

terveyspalveluiden turvaaminen tarkoittaa erityisesti lähipalveluiden turvaamista jokaisessa kunnassa. Näitä ovat esimerkiksi kotipalvelu, lääkärin vastaanottotoiminta, pitkäaikaishoidon ja hoivan järjestäminen. Jokaisella on mahdollisuus valita hoidon paikkansa kuntarajoista riippumatta. Koulutuspalveluita maakunnallisena kokonaisuutena järjestettäessä voidaan turvata opiskelijoille laadukkaat ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja parantaa lukioiden ja muiden oppilaitoksien kehittämisedellytyksiä ja yhteistyötä. Hallintokokeilulaki lisää maakunnan vastuuta oman alueensa kehittämisestä. (Kainuu 2010) 4.2 Maakunnan henkilöstö Kainuun maakunta- kuntayhtymän palvelussuhteiden määrä oli 3999 vuoden 2009 elokuun lopussa. Määrä oli 63 palvelussuhdetta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista palvelussuhteista vakinaisten palvelussuhteiden määrä oli 78,2 % ja määräaikaisen 21,8 %. Vuoden 2005 lopusta henkilöstön palvelussuhteiden kokonaismäärä on lisääntynyt 133 palvelussuhteella 31.8.2009 mennessä. Vakinaisten työsuhteiden kokonaismäärä 31.12.2005-31.8.2009 kasvoi 308:lla ja määräaikaisten työntekijöiden määrä pieneni 175:lla. (TA 2010, s. 32) Alla olevassa kuviossa on esitelty tulevien vuosien eläköityminen (KEVA:n tietojen mukaan). Vuodesta 2005 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut. Vuonna 2009 tammi-elokuussa eläkkeelle siirtyi 57 henkilöä, joiden keski-ikä oli 60,7 vuotta. (TA 2010, s. 34) 20

Seuraavalla sivulla (s. 20) olevissa taulukoissa on kuvattu henkilöstö tulosalueittain ja palvelussuhteiden määrä, raportti 294 (TA 2010, s. 33). 21

22

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulosalueet ja toimialat 5.1 Maakuntahallituksen alainen toiminta 5.1.1 Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue Suunnittelu ja kehittäminen vastaa alueiden kehittämislaissa, maakäyttö- ja rakennuslaissa, Kainuun hallintokokeilulaissa ja aluehallinnon uudistamista koskevassa lainsäädännössä maakunnan liitolle määritetyistä tehtävistä, maakunnan viestinnästä ja markkinoinnista sekä kuntayhtymän strategiasta. Suunnittelu- ja kehittämisyksikön arvoina ovat vastuullinen asiantuntemus, avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus. Visiona (2016) on, että tulosalue on arvostettu asiantuntija ja haluttu yhteistyökumppani. (TA 2010, s. 56) 5.1.2 Yhteiset palvelut/ tulosalue Yhteisten palveluiden perustehtävänä on tuottaa ja järjestää maakunnalle ja kunnille kilpailukykyiset tukipalvelut, kuten hallintopalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tekniset palvelut, materiaalipalvelut, kuljetuspalvelut, ravintopalvelut ja asiamiespalvelut. Yhteisten palveluiden arvot ovat tulevaisuuden usko, avoimuus ja luottamus, oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Yhteisten palveluiden visiona (2015) on keskitetysti johdettu ja hajautetusti toimiva palveluyksikkö, joka kykenee kilpailukykyisesti tarjoamaan palveluja julkishallinnolle. (TA 2010, s. 58) 5.2 Koulutustoimiala Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialan vastuulla on järjestää Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus. Koulutustoimialan missio eli perustehtävä on tuottaa korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluja. Visiona 23

)2016) on olla koulutustoimiala, joka on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Koulutustoimialan arvot eli toimintaperiaatteet ovat oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuuden usko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus. (TA 2010, s. 61). 5.3 Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveystoimialan perustehtävänä on Kainuun väestön toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Sosiaali- ja terveystoimialan arvoina on ihmisarvon kunnioittaminen, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja luottamus. Sosiaali- ja terveystoimialan visiona (2015) on, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. (TA 2010, s. 69) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita on talouden taantuma lisännyt. Selkeimmin tämä näkyy toimeentulotuen kasvuna. Työttömyyden kautta taantuma vaikuttaa kielteisesti ja nopeasti erityisesti lasten, nuorten ja nuorten perheiden hyvinvointiin. Talousarvion 2010 mukaan Suomessa ei ole pystytty sopimaan sellaisesta sosiaalipolitiikasta, joka mahdollistaisi määrätietoiset linjaukset ja joihin poliittiset päättäjät olisivat vahvasti ja pitkäjänteisesti sitoutuneita ja näin ollen sosiaali- ja terveyspolitiikka jää yleispolitiikan jalkoihin. Tämän nähdään heijastuvan koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakenttään, erityisesti perusterveydenhuoltoon. Myös terveydenhuoltolain valmistelussa tämä linjattomuus näkyy. (TA 2010, s. 71-73) Kainuun maakunnassa väestön terveyserot ovat edelleenkin merkittäviä. Terveyserojen kaventamiseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja nyt myös kuntakenttä on saatu tähän työhän tiiviisti mukaan. Työ perustuu Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) ja muiden tutkimuslaitosten kanssa tuotettuun tutkittuun tietoon. Myös palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan tämän suunnitelman myötä. Uusi 24

nopean diagnoosin yksikön toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa. Siihen liittyi muutoksia koko sosiaali- ja terveystoimialan toimintakentässä. Erityisesti heijastusvaikutuksia on tullut vanhuspalveluiden puolelle. (TA 2010, s. 71 73) 5.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuen perustehtävänä on tukea ja ohjata organisaation toimintaa siten, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuen tehtävänä on luoda edellytyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä sekä järjestää kainuulaisten arkea tukevat asiantuntijapalvelut. Arvoina toiminnassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus. Toiminnan visiona (2015) on, että Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut - tulosalue on toimissaan ennakkoluuloton, tulevaisuuteen suuntautuva vastuuntuntoinen ja päämäärätietoinen asiantuntijayksikkö, joka kehittää ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. (TA 2010, s. 74) 5.3.2 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon perustehtävänä on Kainuun väestön ja eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen ja terveyshaittojen ennaltaehkäiseminen tavoitteena turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Toiminnan arvoina ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Toiminnan visiona (2015) on, että Kainuun maakunta on seudullisesti hoidetun ympäristöterveydenhuollon toteuttamisen edelläkävijä. (TA 2010, s. 76) 25

5.3.3 Sairaanhoidon palvelut Sairaanhoidon palvelujen perustehtävänä on järjestää ja tuottaa kliinisen laboratorion, patologian, radiologian, ensihoito-sairaankuljetuksen, leikkausanestesian, tehohoidon, lääkehuollon ja välinehuollon palvelut maakunnallisina kokonaisuuksina siten, että palvelujen saatavuus on riittävä ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Sairaanhoidon palvelut tuotetaan yhdenmukaisin kustannus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerein koko maakunnan alueella. Toiminnan arvoina ovat asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja korkea laatu. Visiona on, että sairaanhoidon palvelujen tulosalue on palveluhenkinen ja vastuuntuntoinen, moniammatilliseen osaamiseen suuntautunut tulosalue, jonka palvelut suunnitellaan keskistetysti ja järjestetään yhteistyön, tietoverkkojen ja logistiikan avulla maakunnassa hajautetusti. Sairaanhoidon palvelut edistävät Kainuun maakunnan toimintoja paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettuna sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijänä. (TA 2010, s. 79) 5.3.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Terveyden- sairaanhoidon palvelut vastaavat Kainuun väestön tarvitsemasta terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla erikseen sovitun työnjaon mukaisesti. Terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä näkökulma heijastuu kaikessa toiminnassaan. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden arvoina ovat: elämää ja ihmisarvoa kunnioitetaan rodusta, sukupuolesta, kansalaisuudesta, maailmankatsomuksesta tai elämänkaaren vaiheesta riippumatta. Kaikkea palveluiden toimintaa ohjaavat vastuuntunto, luotettavuus ja rehellisyys. Visiona (2012) on, että tulosalue tuottaa oikeaaikaisesti korkeatasoisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita saamiinsa palveluihin tyytyväiselle väestölle viihtyisässä maakunnassa. Kansalaisten terveyden edistämiseksi tehty työ on ollut tuloksellista ja alueen sairastavuus lähenee maan keskitasoa. Väestö luottaa tulevaisuuteensa; potilaat heitä 26

palveleviin ammattilaisiin ja työntekijät palvelujärjestelmän eri tasoilla toinen toisiinsa. (TA 2010, s. 82) 5.3.5 Perhepalvelut Kainuun perhepalveluiden perustehtävä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä vammaisten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön itsenäisen selviytymisen tukeminen. Perhepalveluiden arvoina ovat perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä, kuntouttava ja varhaisen tuen työote sekä moniammatillinen yhteistyö. Perhepalveluiden visiona (2015) on, että Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana. (TA 2010, s. 87) 5.3.6 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden perustehtävänä on tuottaa, järjestää ja koordinoida palveluohjauksen keinoin maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kainuulaisille vanhuksille ja heidän omaisilleen sosiaali- ja kansanterveyslain mukaisia kotona asumista tukevia palveluja, omais- ja perhehoitoa, vanhusten sosiaalityötä, ympärivuorokautista hoivaa ja asumispalveluja maakunnan omissa sekä yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa. Vanhuspalveluiden arvoina ovat voimavaralähtöisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, osallisuus. Vanhuspalveluiden visiona (2015) on, että Kainuulainen vanhus selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan lähiverkostonsa, sekä oikea-aikaisten palvelujen turvin ja tarvittaessa hänelle järjestetään hyvä ja turvallinen ympärivuorokautinen hoiva- ja hoito vanhuksen omia valintoja kunnioittaen. (TA 2010, s. 96) Vanhuspalvelut järjestävät erilaisia palveluita asiakkailleen. Kaikissa palvelutilanteissa Vanhuspalvelujen tehtävänä on edistää asiakkaan omaa toimintakykyä ja itsenäistä elämää ja Vanhuspalvelujen toiminnan tulee perustua ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen. Toteutuakseen edellytyksenä on, että 27

henkilökunta arvostaa vanhusasiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osaa kaikissa tilanteissa vahvistaa sitä. Asiakkaille ja heidän omaisiilleen esitellään monipuolisesti käytettävissä oleva palvelutarjonta, niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta, kolmatta sektoria unohtamatta. Täytyy myös huomioida, että Vanhuspalvelujen tulosalue ei ole ainoa vanhuspalvelujen tuottaja, vaan vanhusten palveluja tuotetaan myös muilla tulosalueilla. Lisäksi omaishoitajat, yksityiset palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat, erilaiset järjestöt, muut yhteistyötahot kuten ystävät ja erityisesti vanhusten omaiset ovat monelle vanhukselle korvaamaton apu. Lisäksi vanhuspalveluille asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää monilta osin panostusta myös peruskuntien toiminnoissa, esimerkiksi ympäristön esteettömyys sekä ikääntyneiden osallistumista tukevat toiminnot. (TA 98-101) Vanhuspalvelut tuottamia palveluita ovat kotona asumista tukevat palvelut ja ympärivuorokautiset hoivapalvelut. Kotona asumista tukevat palvelut koostuvat kotihoidosta, omaishoidosta sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista. Vanhuspalveluiden kulmakivi on kotona asumista tukevat palvelut ja se on ensisijainen vanhusten palvelumuoto, joka perustuu yhteistyöhön vanhusten lähiverkoston kanssa. (TA 2010, s. 98 101) Kotihoidon rooli korostuu asiakkaan voimavaroja tukevana hoito- ja palvelumuotona entisestään kodin ja ympärivuorokautisten hoivapalvelujen välimaastossa. Tavoitteena vuoteen 2010 on, että kotihoitoasiakkaiden yöhoito toimii Kainuun jokaisella seudulla. Yhteistyössä eri tulosalueiden kesken otetaan käyttöön uusi tulosalueiden ja vastuualueiden rajat ylittävä kotiutumisen malli, joka edellyttää myös henkilöstöresursointia. Mallin avulla turvataan toimiva ja joustava palveluketju siten, että asiakkaiden siirtyminen kotihoidosta ja asumispalveluista sairaalaan ja takaisin toimii oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Kotiutuminen on yksilöllisesti suunniteltu ja se turvaa vanhuksen kotona selviytymistä. Suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhuksen lähiverkoston ja hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Hyväksyttynä tavoitteena on, että yli 90 % kainuulaisista yli 75 vuotiaista asuu omassa kodissaan. Omaishoidon ja joustavien tukimuotojen turvin omassa kodissaan selviytyy n. 6 % yli 75 vuotiaista 28

kainuulaisista vanhuksista. Päiväkeskustoimintaa käynnistetään olemassa olevien vanhuspalveluiden toimintayksiköiden yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti tässä työssä huomioidaan yhteistyön monet mahdollisuudet eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa pyritään kehittämään yhteistyössä kuntien kanssa siten, että jatkossa eri seuduilla toimisi ns. matalan kynnyksen infopisteitä. Muistipoliklinikan toiminta vakiinnutetaan yhteistyössä terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalueen kanssa siten, että geriatrin työpanos tulee heidän tulosalueelta ja hoitajan työpanos vanhuspalvelujen tulosalueelta. Dementoituneiden kotona selviytymistä pyritään tukemaan saumattomalla yhteistyöllä Kainuun muistiyhdistyksen kanssa sekä edelleen vahvistamalla säännöllistä muistineuvola- ja muistihoitajatoimintaa eri seuduilla. (TA 2010, 98-101 Ympärivuorokautiset hoivapalvelut muodostuvat tehostetusta palveluasumisesta (kuntayhtymän omat hoitokotipaikat + ostopalvelupaikat), vanhainkotihoidosta ja hoidosta terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoilla. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut mitoitetaan lähivuosina 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pidemmän aikavälin hyväksyttynä tavoitteena kuitenkin on, että kyseiset palvelut mitoitetaan 8-9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Asiakkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan tarvearvio sekä sijoitus tapahtuvat aina seudullisen SAS-ryhmän kautta. Yhteistyötä jatketaan kilpailutuksessa valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. (TA 2010, s. 98 101) 5.3.7 Tutkimus-, kehitys- ja suunnitteluyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualue (TKS) on toimialan kehittämisestä vastaava yksikkö. TKS:n tehtävinä ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi (hallinta, johtaminen, yhteistyö), palvelujen kehittämisen tuki (resurssit, valmistelu- ja toteutustuki, suunnittelutyö) sekä tiedonhankinta ja käsittely. TKS -vastuualue sisältää neljä varsinaista tulosyksikköä, joita johtaa Soten kehittämispäällikkö. (Pekkala 2010) 29

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitokset 6.1 Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopiston missiona on asiakaslähtöisesti osaamisen kehittäminen sekä elämän eväät ja visiona (2016) on Osaamisen ykköstoimija. (TA 2010, s. 102) 6.2 Kainuun Työterveys Kainuun Työterveyden perustehtävä on tuottaa kainuulaisille yrityksille, yhteisöille ja julkisille laitoksille hyvän työterveyskäytännön mukaisesti työterveyshuollon lakisääteisiä palveluja ja yritysten kanssa sovittaessa työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja. Kainuun Työterveyden arvoina ovat ammatillisuus, joustavuus, kilpailukykyisyys ja ihmisen huomioiva laadukas palvelu. Visiona (2015) on: Kainuun Työterveys on maakunnallisesti keskeisin työterveyshuolto ja tuottaa laadultaan korkeatasoisia työterveyshuoltopalveluja. Työntekijät ovat hyvinvoivia, osaavia ja motivoituneita työhönsä. (TA 2010, s. 104) 30

7 Lopuksi Jokainen Suomen paikkakunta kohtaa saman haasteen minkä Kainuunkin. Väistämätön tosiasia on, että me ikäännymme. Kainuussa ikääntyminen jopa näkyy vahvemmin kuin joillakin muilla paikkakunnilla ja muissa maakunnissa. Kuten koko Kainuun väestöennustetaulukossa (liite 10.) näkyy, on vuonna 2030 60 74 vuotiaita 20,7 % ja 75 + vuotiaita 18,6 %. Kun vastaavat luvut vuonna 2010 (ennusteiden mukaan) ovat 19,3 % 60 74 vuotiaita ja 10,4 % 75 + vuotiaita. Suurin lisäys näkyykin juuri 75 + -vuotiaissa, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Melkein kaikissa Kainuun kunnissa 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä melkein tai jopa kaksinkertaistuu. Tässä poikkeuksena on Ristijärvi, mutta syy selittynee sillä, että Ristijärven kunnassa 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin muilla kunnilla vuonna 2010. Väestöennusteiden mukaan näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 koko Kainuun väkiluku putoaa 4 245 henkilöllä, joka on 5,2 % vuoden 2010 asukasluvusta. Vaikka koko Kainuun väkiluku ennusteiden mukaan putoaakin, niin Kajaanissa ja Sotkamossa asukasluvut nousevat. Muissa Kainuun kunnissa väkiluku pienenee ja joissakin väkiluvun pieneneminen on aika hurjaa. Esimerkiksi Puolangalla asukasluvun pieneneminen vuodesta 2010 vuoteen 2030 on 22,1 %. Lisäesimerkkinä on Kuhmo, jossa samalla ajanjaksolla asukasluku pienenee jopa 17,3 % ja Hyrynsalmi 16,7 %. Poikkeuksena näissä hurjissa luvuissa ovat Paltamo ja Ristijärvi, joissa muutos on huomattavasti pienempi, eli Paltamo 6,8 % ja Ristijärvi 6,4 %. Vaikka luvut ovatkin hurjia, niin se ei tarkoita sitä ettei asialla voisi tehdä mitään. Kainuussa on hyvät lähtökohdat, muun muassa Kainuun maakunta -kuntayhtymän kautta, vaikuttaa siihen miten ikääntyminen Kainuussa kohdataan. Näiden tietojen pohjalta voimme lähteä miettimään tulevaisuutta. 31

Lähteet ATH -kyselyt ja niiden tulokset (http://www.terveytemme.fi/ath/, vain salasanalla) Hyrynsalmi 2010, Hyrynsalmen kunta www.hyrynsalmi.fi, viitattu 23.8.2010 Kainuu 2010, Kainuun maakunta www.kainuu.fi, viitattu 18.8., 23.8., 30.8., 6.9., 7.9., 8.9.2010, Kajaani 2010, Kajaanin kaupunki www.kajaani.fi, viitattu 23.8.2010 Kuhmo 2010, Kuhmon kaupunki www.kuhmo.fi, viitattu 23.8.2010 Ojalehto, Pekka 2010. Toimitusjohtaja, Kainuun Yrittäjät. Kajaani. 13.8.2010. Paltamo 2010, Paltamon kunta www.paltamo.fi, viitattu 23.8.2010 Pekkala, Terho 2010. Projektipäällikkö, Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kajaani. 9.9.2010. Puolanka 2010, Puolangan kunta www.puolanka.fi, viitattu 23.8.2010 Ristijärvi 2010, Ristijärven kunta www.ristijarvi.fi, viitattu 23.8.2010 Sotkamo 2010, Sotkamon kunta www.sotkamo.fi, viitattu 23.8.2010 Suomussalmi 2010, Suomussalmen kunta www.suomussalmi.fi, viitattu 23.8.2010 TA 2010, Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 C:10, Kajaani 2009 32

Uusiutuva Kainuu 2010, Uusiutuva Kainuu, Kainuun maakuntasuunnitelma Vaala 2010, Vaalan kunta www.vaala.fi, viitattu 23.8.2010 VK 2010, Viestivä Kainuu http://jarjestot.kainuu.fi/, viitattu 12.8.2010 33

Liite 1 Liitteet HYRYNSALMEN VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 2773 % 2449 % 2309 % 0-4 77 2,8 % 73 3,0 % 68 2,9 % 5-9 107 3,9 % 90 3,7 % 87 3,8 % 10-14 116 4,2 % 99 4,0 % 98 4,2 % 15-19 186 6,7 % 100 4,1 % 93 4,0 % 20-24 99 3,6 % 66 2,7 % 63 2,7 % 25-29 82 3,0 % 75 3,1 % 61 2,6 % 30-39 166 6,0 % 162 6,6 % 151 6,5 % 40-49 367 13,2 % 211 8,6 % 218 9,4 % 50-59 535 19,3 % 376 15,4 % 254 11,0 % 60-74 662 23,9 % 759 31,0 % 629 27,2 % 75-376 13,6 % 438 17,9 % 587 25,4 % Tarkistus 2773 100,0 % 2449 100,0 % 2309 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Hyrynsalmen väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku pienenee 464 henkilöllä, joka on 16,7 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 11,8 %. 34

Liite 2 KAJAANIN VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 38168 % 38410 % 38785 % 0-4 2201 5,8 % 2257 5,9 % 2144 5,5 % 5-9 1986 5,2 % 2192 5,7 % 2142 5,5 % 10-14 2105 5,5 % 2136 5,6 % 2195 5,7 % 15-19 2565 6,7 % 2146 5,6 % 2355 6,1 % 20-24 2553 6,7 % 2256 5,9 % 2364 6,1 % 25-29 2478 6,5 % 2369 6,2 % 2135 5,5 % 30-39 3932 10,3 % 4543 11,8 % 4312 11,1 % 40-49 4884 12,8 % 3942 10,3 % 4459 11,5 % 50-59 5933 15,5 % 4816 12,5 % 4016 10,4 % 60-74 6360 16,7 % 7697 20,0 % 6724 17,3 % 75-3171 8,3 % 4056 10,6 % 5939 15,3 % Tarkistus 38168 100,0 % 38410 100,0 % 38785 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Kajaanin väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku nousee 617 henkilöllä, joka on 1,6 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 7 %. 35

Liite 3 KUHMON VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 9515 % 8506 % 7866 % 0-4 347 3,6 % 271 3,2 % 241 3,1 % 5-9 389 4,1 % 314 3,7 % 281 3,6 % 10-14 450 4,7 % 374 4,4 % 315 4,0 % 15-19 561 5,9 % 386 4,5 % 335 4,3 % 20-24 366 3,8 % 275 3,2 % 259 3,3 % 25-29 354 3,7 % 280 3,3 % 236 3,0 % 30-39 766 8,1 % 676 7,9 % 604 7,7 % 40-49 1207 12,7 % 826 9,7 % 785 10,0 % 50-59 1766 18,6 % 1224 14,4 % 906 11,5 % 60-74 2199 23,1 % 2465 29,0 % 1945 24,7 % 75-1110 11,7 % 1415 16,6 % 1959 24,9 % Tarkistus 9515 100,0 % 8506 100,0 % 7866 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Kuhmon väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku pienenee 1649 henkilöllä, joka on 17,3 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 17,3 %. 36

Liite 4 PALTAMON VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 3924 % 3714 % 3659 % 0-4 162 4,1 % 172 4,6 % 160 4,4 % 5-9 188 4,8 % 189 5,1 % 184 5,0 % 10-14 214 5,5 % 179 4,8 % 189 5,2 % 15-19 246 6,3 % 181 4,9 % 188 5,1 % 20-24 195 5,0 % 148 4,0 % 147 4,0 % 25-29 161 4,1 % 154 4,1 % 136 3,7 % 30-39 286 7,3 % 328 8,8 % 306 8,4 % 40-49 514 13,1 % 338 9,1 % 377 10,3 % 50-59 706 18,0 % 543 14,6 % 411 11,2 % 60-74 807 20,6 % 968 26,1 % 848 23,2 % 75-445 11,3 % 514 13,8 % 713 19,5 % Tarkistus 3924 100,0 % 3714 100,0 % 3659 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Paltamon väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku pienenee 265 henkilöllä, joka on 6,8 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 8,2 %. 37

Liite 5 PUOLANGAN VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 3050 % 2587 % 2375 % 0-4 94 3,1 % 87 3,4 % 79 3,3 % 5-9 98 3,2 % 91 3,5 % 89 3,7 % 10-14 163 5,3 % 97 3,7 % 92 3,9 % 15-19 174 5,7 % 91 3,5 % 90 3,8 % 20-24 96 3,1 % 73 2,8 % 66 2,8 % 25-29 99 3,2 % 83 3,2 % 71 3,0 % 30-39 204 6,7 % 184 7,1 % 168 7,1 % 40-49 391 12,8 % 228 8,8 % 225 9,5 % 50-59 602 19,7 % 394 15,2 % 270 11,4 % 60-74 724 23,7 % 794 30,7 % 627 26,4 % 75-405 13,3 % 465 18,0 % 598 25,2 % Tarkistus 3050 100,0 % 2587 100,0 % 2375 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Puolangan väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku pienenee 675 henkilöllä, joka on 22,1 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 11,9 %. 38

Liite 6 RISTIJÄRVEN VÄESTÖENNUSTE VERTAILUSSA VUODET 2010, 2020 JA 2030 IKÄ/ VUOSI 2010 2010 2020 2020 2030 2030 AS.LUKU YHT. 1510 % 1402 % 1413 % 0-4 37 2,5 % 38 2,7 % 35 2,5 % 5-9 46 3,0 % 45 3,2 % 44 3,1 % 10-14 61 4,0 % 49 3,5 % 51 3,6 % 15-19 90 6,0 % 51 3,6 % 51 3,6 % 20-24 46 3,0 % 35 2,5 % 35 2,5 % 25-29 45 3,0 % 36 2,6 % 30 2,1 % 30-39 88 5,8 % 95 6,8 % 89 6,3 % 40-49 192 12,7 % 143 10,2 % 156 11,0 % 50-59 296 19,6 % 222 15,8 % 184 13,0 % 60-74 330 21,9 % 434 31,0 % 388 27,5 % 75-279 18,5 % 254 18,1 % 350 24,8 % Tarkistus 1510 100,0 % 1402 100,0 % 1413 100,0 % Lähde: Tilastokeskus via Sirpa Törhönen Laajemmasta materiaalista koonnut ja laskenut Marika Kurth Ristijärven väestöennuste näyttää siltä, että vuodesta 2010 vuoteen 2030 asukasluku pienenee 97 henkilöllä, joka on 6,4 % vuoden 2010 asukasluvusta. 75 + -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 6,3 %. 39