Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja juurruttaminen... 5
1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä päihde ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittämishanke on saanut Sosiaali ja terveysministeriön Kaste ohjelman mukaisen kehittämisrahoituksen 1,05 miljoonaa euroa ajalle 1.3.2013 31.10.2015. Hanketta hallinnoi Kolpeneen kuntayhtymä ja toteuttaa Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö. Hanke jakaantuu kahteen hankeosioon: Lappiin ja Kainuuseen. Kainuussa toimintaa koordinoi Kainuun sosiaali ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja mukana on seitsemän kuntaa. Lapissa mukana on 14 kuntaa tiiviimmässä kehittämistyössä ja 4 pohjoisimman Lapin kuntaa yleisessä kehittämisrakenteessa. Lisäksi Lapissa rahoitusosuudella ovat mukana Kolpeneen kuntayhtymä sekä Lapin päihdeklinikka. Muita yhteistyökumppaneita ovat Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue ja järjestökumppaneina A kiltojen liitto, Irti Huumeista ry, Rovalan Setlementti /nuorten päihdeklinikka Romppu, Sininauhaliitto ry ja Sámisoster ry sekä Kainuussa Spartak ry. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteystyötä perusterveydenhuollon yksiköiden, Lapin yliopiston ja alueiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Arviointisuunnitelman laatiminen on yksi valtionavustuksen ehdoista ja sen kautta voidaan Kaste ohjelman tavoitteiden mukaisesti avulla hankkia tietoa siitä, onko toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettu ja mitä muita mahdollisia muutoksia tai vaikutuksia on saatu aikaiseksi. Arvioinnin merkitykseksi korostetaan hyvien käytäntöjen esille saamista. Arvioinnissa tulee kerätä olennaista tietoa siitä, millaisia ja miten käytäntöjä ja palveluja on kehitetty. Lisäksi tulee arvioida kehitettyjen käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta niiden edelleen kehittämiseksi. Hankesuunnitelman mukaan hankkeella on kolme päätavoitetta: ensiksi lisätä päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta (Kainuussa lapsiperheiden ja nuorten sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia ja osallisuutta), toiseksi edistää omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä ja kolmanneksi parantaa työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Hankesuunnitelman mukaisesti arviointi toteutetaan sekä sisäisenä että ulkoisena arviointina. Sisäistä arviointia toteutetaan sekä prosessin etenemisen arviointina sekä kunnittaisten/alueellisten kehittämispilottien toteutumisen arviointina. Lisäksi hyödynnetään kehittämisalueiden välistä vertaisarviointia, joka tukee myös kehittämisalueiden sekä pilottien itsearviointia. Ulkoinen arviointi suunnataan Lapissa kehittäjäasiakkaiden vaikutuksen arviointiin ja Kainuussa kehittämisprosessin arviointiin. Arviointisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa.. 2014
2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Seurataan ohjausryhmäkausittain tarkennetun hankesuunnitelman mukaisten hanketavoitteiden toteutumista suhteessa projektin resursseihin. Tavoitteena on seurata alueella toteutettavaksi aiottujen, hankesuunnitelman mukaisten kehittämistoimien toteutumista, leviämistä sekä juurtumista. Etenemisprosessin arviointi Seurataan projektin määrällistä ja laadullista toteutumaa. Pilotointiprosessien arviointi Toteutetaan kirjaamalla hanketoiminnot kehittämistehtävä/pilotointisuunnitelmaksi (liite 2), joissa sisäänrakennettu arviointisuunnitelma. Pilotointisuunnitelmat hyväksytään paikallisissa työryhmissä ja annetaan tiedoksi hankkeen ohjausryhmälle sekä julkaistaan päättymisen jälkeen hankkeen kotisivuilla. Innokylään siirretään erillisinä tai yhdistettyinä malleina Toteutetaan ohjausryhmäsykleittäin noin kolme kertaa vuodessa. Aineiston kokoamisen vastuuhenkilönä ovat projektipäälliköt ja toteuttajina muu hankehenkilöstö. Toteutetaan koko hankkeen ajan. Alueiden kehittämistehtävien/pilotointien vastuuhenkilöinä toimivat kehittäjätyöntekijät. Kokonaisvastuun kantavat projektipäälliköt. Raportointivastuu Lapin projektipäälliköllä Hankealueiden toimijat tapaavat aluetyöryhmätasolla käyden läpi toisten pilotointeja arvioivalla ja oppivalla otteella. Samalla kuntien toimijat tutustuvat toisiinsa ja toisten alueiden järjestelmään ja ideoita ja kehittämisajatuksia siirtyy alueelta toiselle. Hankealueiden vertaisarviointi Kehittämisalueet jaetaan toimijapareiksi esimerkiksi seuraavasti: Rovaniemi ja Kainuu (Kajaani), Itä Lappi ja Etelä Lappi sekä Länsi Lappi ja Tunturi Lappi. Vertaisarviointi toteutetaan videoteitse tai vierailuin ohjatulla mallilla. Muistiot liitetään aluetyöryhmien pöytäkirjoihin ja niitä hyödynnetään hankearvioinnissa. Vertaisarviointivierailujen järjestelystä vastaavat kehittäjätyöntekijät ja organisointia tukee suunnittelija. Vertaisarviointivierailuihin osallistuu kehittäjätyöntekijät sekä aluetyöryhmät sekä suunnittelija/projektipäällikkö.
Lapissa ulkoinen arviointi kohdistuu kehittäjäasiakkaiden osallistumisen vaikutuksen arviointiin palvelujen kehittämisessä hankkeessa sekä Lapin kunnissa. Ulkoinen arviointi Lapin hankeosiossa Pyritään toteuttamaan opiskelijatyönä. Opiskelijalla käytössä hankkeen pilotointisuunnitelmat sekä muu hankkeen materiaali. Lisäksi voi hyödyntää haastatteluja tms. Kevät 2014 kesä 2015. Opiskelija + projektipäällikön ja suunnittelijan tuki. Kainuussa ulkoinen arviointi kohdistuu lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittämisprosessin toteutumisen arviointiin. Ulkoinen arviointi Kainuun hankeosiossa Kilpailutuksen voittaneelle taholle annetaan heidän tarvitsemansa materiaali ja oikeutetaan arvioijat osallistumaan hankkeen eri toimintoihin arviointisuunnitelman mukaisesti. Arviointisuunnitelma kilpailutetaan ohjausryhmän hyväksymisen jälkeen Kasteohjeistuksen sekä hallinnoijien ohjeiden mukaisesti ja toteutetaan viimeistään elokuun 2015 loppuun mennessä. Ulkoiseen arviointiin varataan Kainuun hankeosiossa erillinen määräraha.
3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen Prosessiarvioinnin osalta ohjausryhmälle raportoidaan hankkeen etenemisestä ohjausryhmäkausittain noin kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä käsitellään myös maksatushakemukset ja hyväksytään rahoittajataholle lähetettävä toimintaraportti. Ohjausryhmälle esitellään käynnistyneet pilotoinnit sekä päättyneiden pilotointien arvioinnit sekä vertaisarvioinnin raportit. Hankkeen loppuvaiheessa laaditaan rahoittajalle hallinnollinen loppuraportti sekä lisäksi hyödynnetään hankkeen aikana kerättyjä aineistoja muuhun Lapin ja Kainuun kehittämistyöhön sekä valtakunnalliseen kehittämistyöhän julkaisemalla kehitetyt innovatiiviset toimintakäytännöt THL:n Innokylässä. Hankkeen arviointitiedon käsittelystä sekä tulosten koostamisesta vastaa projektipäällikkö. 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja juurruttaminen Lapissa ja Kainuussa toteutetaan useita kehittämispilotteja ja kiinnostavia palvelumuotoja kokeillaan myös useammalla kehittämisalueella hankeaikana. Samantyyppisten pilotointien toteuttajat kootaan hankkeen aikana yhteen ja vedetään saadut kokemukset yhteen ja muodostetaan laajempi kokeilu, joka esitellään THL:n Innokylän sivuilla. Toimintatapoja juurrutetaan sitouttamalla kuntien henkilöstö aktiiviseen kehittämistyöhön toimintatapojen kehittämis ja kokeiluvaiheissa osana pilotointeja. Hankkeen aikana mallinnetut ja pilotoidut toimintatavat viedään kunnissa käytäntöön joko virkamies ja/tai poliittisen päätöksentekoprosessin kautta mukaillen kunkin kunnan tai kuntayhtymän omia päätöksentekokäytäntöjä. Hankkeessa huomioidaan myös hyvien käytänteiden jakaminen KASTEen päihde ja mielenterveystoimijoiden kesken. Aiheeseen liittyen työstetään myös opinnäytteitä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Tuloksia esitellään erilaisissa maakunnallisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla sekä kuntien palvelujen juurtumista sekä omaehtoisten palvelujen käyttöönottoa tuetaan erilaisella toimintaa markkinoivilla tekniikoilla ja työkaluilla. Lisäksi hankkeen toimintaa ja tuloksia esitellään Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä Kainuun soten sivustoilla. Hyvien käytäntöjen levittämiseksi hyödynnetään vahvasti hankkeen toteuttajien internet sivustojen lisäksi THL:n Innokylää jonne siirretään hankkeessa kokeiltuja toiminta ja kehittämismalleja sitä mukaa, kun ne katsotaan Innokyläkelpoisiksi.