Tarkennettu toimintasuunnitelma LASTEN KASTE -HANKE, Lappi ja Kuusamo

Transkriptio

1 Tarkennettu toimintasuunnitelma LASTEN KASTE -HANKE, Lappi ja Kuusamo LAPPI JA KUUSAMO

2 SISÄLLYS: 1. Lapin ja Kuusamon toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet ja kehittämisteemat Alueellisen lastensuojelun prosessimallin keittäminen Lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen asiakasprosessissa ja sen vaikutusten arvioinnissa Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostotyössä 7 2. Organisoituminen ja käytännöt 9 3. Vastuut ja velvollisuudet Viestintä ja arviointi Budjetti 12 2

3 1. Lapin ja Kuusamon toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet ja kehittämisteemat Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen STM:n Kaste-ohjelman rahoituksella TUKEVA (1-3) ja Lapsen hyvä arki (1-2)-hankkeissa. Näiden hankkeiden yhteistyön jatkona on käynnistynyt uusi Lasten Kaste hanke Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Hankevalmistelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä osahankealueiden ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa (mm. järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset). Uuden hankkeen valmistelussa hyödynnettiin edellisellä ohjelmakaudella tehtyä kehittämistyötä ja siinä esiin nousseita jatkokehittämistarpeita. Lasten Kaste -ohjelman kehittämisteemoina ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu. Pohjois- Suomen Lasten Kaste-hanke kattaa kaikki kolme teemaa. Hankealue käsittää 49 kuntaa kolmessa maakunnassa. Pohjois- Suomen Lasten Kaste-hanke koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta ja koordinaatio-osiosta. Osakokonaisuuksien vastuutahoja ovat 1) Lapin osakokonaisuus: Kolpeneen palvelukeskus ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö (Poske Lappi), 2) Oulun seutukaaren osakokonaisuus: Oulun kaupunki, 3. Oulun eteläinen osakokonaisuus: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 4. Kainuun osakokonaisuus: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen lapsiperheiden arjessa. Lisäksi vähennetään eriarvoisuutta ja estetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ehkäisevää lastensuojelua vahvistamalla pyritään vähentämään huostaanottojen tarvetta. Periaatteena on oikea-aikaisen tuen kohdentuminen lapsiperheiden arkeen erilaisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Järjestöjen, seurakuntien ja muiden lapsiperhetoimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa vahvistetaan. Tavoiteltavana muutoksena on edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamista kokonaisuutena. Kehittämistyössä painotetaan kustannustehokkaampaa 3

4 toimintaa. Palveluiden painopistettä siirretään pois kalliista erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin sekä poistetaan päällekkäisiä palveluja. Koko hankkeen kustannusarvio on euroa, josta valtionavustuksen osuus on euroa (75 %) ja kuntarahoitusosuus euroa (25 %). Kuntarahoituksen laskentaperusteena on käytetty kunnan asukaslukumäärää. Lapin osakokonaisuuden fokus on lastensuojelun prosessin eri vaiheissa ehkäisevästä lastensuojelusta sijaishuoltoon ja lastensuojelun erilaisissa konteksteissa sekä perheiden tukemisessa ja yhteisessä työskentelyssä lapsen edun mukaisesti. Koska lastensuojelun tarkka määrittely on usein vaikeaa, pohditaan kenelle se kuuluu ja kuka vastaa ja onko kaikki tehty työ lastensuojelua vai onko tärkeää tukea ja säilyttää lastensuojelun eritysosaaminen. Lasten Kasteen monialainen toimijaverkosto laajentaa lastensuojelun näkökulmaa ja samalla luo pohjaa yhteiselle käsitteistölle. Yhteinen kieli ja ymmärrys lasten ja perheiden tilanteista tukee lastensuojelun käytännön toimijoita ja samalla tuo ehkäisevän lastensuojelutyön monialaisesti kaikkien yhteiseksi asiaksi. Kuntien omat toiveet kehittämistehtävistä lastensuojelun osalta ovat moninaiset, mutta niistä on selkeästi nostettavissa kolme päätavoitetta: 1.1 Alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen Kunnissa on paljon olemassa olevia toimintamalleja ja kehittämistyötä tehty paljon. Jokaisella kunnalla on omat erityispiirteensä, jotka pyritään hankkeessa huomioimaan. Kuitenkin valtakunnallisissa linjauksissa korostuvat tarpeet laajemmille kokonaisuuksille. Keskeistä alkaneessa hanketyössä on löytää olemassa oleva yhteinen. Tämä onnistuu lastensuojelun prosessit ja toimintamallit avaamalla, jolloin ennaltaehkäisevä, avohuollon palveluiden ja korjaavan lastensuojelun prosessit tulee läpivalaista. Prosessien avaus tuo näkyviin aikaisemman kehittämistyön ja toimintamallien käytön. Olennaista on miettiä, mitkä voisivat olla yhteisiä työmuotoja, joita käytetään prosessin eri vaiheissa ja kaikissa kunnissa. Tämä varmistaa tasalaatuisuutta Pohjois-Suomen lastensuojelussa ja luo uusien toimintamallien kehittämiselle selkeän pohjan. 4

5 Toimenpiteet: Kaikki osakokonaisuuteen osallistuvat Lapin kunnat 1. Yhtenäistetään lastensuojelun työkäytäntöjä mallintamalla lastensuojelun alueellinen palveluprosessimalli lastensuojelun asiakkuuteen tulosta alkaen. Hyödynnetään mallinnuksessa yhdessä asiakkaiden kanssa asiakasprosesseista tuotettua tietoa. Mallissa huomioidaan myös lastensuojelun johtaminen ja dokumentointi. 2. Kun prosessit on avattu, niitä tarkastellaan yhteisesti, jolloin aukaistaan olemassa oleva yhteinen osaaminen ja toiminta ja toisaalta jokaisen toimialueen erityisyys. Tämä varmistaa resurssien järkevän ja taloudellisen käytön ja samalla paljastaa lastensuojelussa olevat katvealueet ja palveluiden puutteet. Kehittämisen kohteena on työnjaolliset ratkaisut, joissa mietitään, mikä osa-alue on kenenkin vastuulla. Kiinnitetään erityistä huomiota monitoimijuuteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön 3. Prosessikuvauksessa pyritään löytämään lastensuojeluprosessien kriittiset pisteet, joihin mietitään yhteinen toimintatapa. Työmenetelmät valitaan tutkituista ja vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Tavoitteena on, että menetelmät kuvataan ja kirjataan lastensuojelun prosessimallin sisään. Olennaista on, että tietyt työmenetelmät muodostavat laatukriteerit ja samalla mittarin, jolla lastensuojelussa tehtyä työtä ja sen vaikuttavuutta voidaan mitata. Toimintamallien kirjoittaminen lastensuojelun prosessiin ohjaa ja tukee valittujen menetelmien käyttöä. Kunnat arvioivat lastensuojelutarpeen selvityksen toimintamallia joka on kehitetty PaKaste 2 hankkeen ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyönä. Mallissa huomioidaan lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen selvitysprosessin aikana. Mallista toivotaan saatavan käyttökelpoinen ja joustava niin lievempiin huoli-ilmoituksiin kuin vakaviinkin lsilmoituksiin ja niiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että lastensuojelutarpeen selvityksestä tulee itsessään lasta ja perhettä tukeva interventio. Lasten suojeluprosessin eri kohtiin asemoituja pilotteja tarkennetaan hankesuunnitelmatyön edetessä. Kaikkiin pilotteihin liittyy kehittäjäasiakkaiden 5

6 rekrytointi työmuodon tai palveluprosessin uudistamiseen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Lastensuojeluprosessin osana kehitetään lastensuojelun perhekuntoutusta ja sijoitettujen lasten biologisten vanhempien kuntoutusta ja tukimuotoja yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuissosiaalityön kanssa. Pilotteja luodaan muun muassa aikuissosiaalityön ja lastensuojelun nivelvaiheen työhön, sijaishuollon perhehoidon kehittämiseen sekä viranomaisyhteistyön selkiyttämiseen lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Luoteis-Lapin pilotti; Lastensuojelutarpeen arviointimallin pilotointi, sijaishuollon perhehoidon vahvistaminen muun muassa biologisen perheen kanssa tehtävää työtä selkiyttämällä ja suunnittelulla. 1.2 Lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen asiakasprosessissa ja sen vaikutusten arvioinnissa Mallinnusta ja menetelmäpilotteja tarkennetaan hanketyön edetessä. Kaikkiin pilotteihin liittyy kehittäjäasiakkaiden rekrytointi työmuodon tai palveluprosessin uudistamiseen. Kehittäjäasiakastoiminta pyritään saamaan kaikkiin Lapin kuntiin ja ryhmät toimivat niin lastensuojelussa olleiden lasten/nuorten kun heidän vanhempiensakin osalta. Toimenpiteet: 1. Kootaan tietoa lastensuojelun toimivuudesta avaamalla yhdessä asiakkaiden kanssa toteutuneita asiakasprosesseja. Nostetaan esiin kriittisiä kehitettäviä kohtia sekä toisaalta laadukkaan prosessin elementtejä, joiden pitäisi prosessissa toteutua. 2. Rekrytoidaan lastensuojelun kehittäjäasiakkaita kehittämisen kumppaneiksi ja luodaan yhteistyöhön rakenteita. Kehittäjäasiakkaita pyritään saamaan jokaiseen kuntaan sekä alueellisesti. 3. Pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusia lasten ja nuorten osallistamisen muotoja yhteistyössä eri tieteenalojen oppilaitosten kanssa. Hyödynnetään aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja opin näytetöitä. Pyritään liittämään tähän myös uusia opinnäytetöitä. 6

7 4. Tehdään yhteistyötä oppilaitosten/ koulutusorganisaatioiden kanssa lastensuojelun avohuollon tukitoimien ja työmuotojen koettujen vaikutusten arvioinnissa. 5. Kehitetään alueellisesti yhteistä asiakasta osallistavaa palautejärjestelmää. 6. Lastensuojeluasioissa on videopuhelupalvelu, jossa kansalaiset voivat konsultoida lakiasiantuntijaa. Sama palvelu pyritään saamaan myös ammattilaisten käyttöön. Kolpeneen pilotti; Edistetään vanhempien ja perheen osallisuutta lapsen kuntoutusprosessissa ja tuetaan vanhempia arjen kasvatustyössä ja lapsen tarpeiden huomioimisessa. Järjestetään lapsen kuntoutusjakson yhteyteen viikonloppuperhekursseja, joiden tarkoituksena on perheen keskinäisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen soveltaen mm. perheart-ohjelmaa. Järjestetään vanhemmille lapsen kuntoutusjakson tai autismikurssin yhteyteen ohjauspäiviä, joiden aikana vanhempia opastetaan mm. kuvien käyttöön lapsen arjen toimintojen strukturoinnissa ja ohjaamisessa, samalla tuetaan vanhempien verkostoitumista. Palvelupolkuja pyritään selkiyttämään siten, että kuntien osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön ja laitosjakson pituus saataisiin minimoitua. Varmistetaan perheen, lapsen ja nuoren tuen saantia myös ilman, että perhe tulee lastensuojelun asiakkuuteen. Pilotti kohdistetaan Länsi-Pohjan kuntiin. 1.3 Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä Kehitetään osallisuutta tukevia toimintamalleja ja työmenetelmiä olemassa olevaa osaamista hyödyntäen. Moniammatillista yhteistyötä ja viranomisyhteistyötä avataan ja selkiytetään. Haetaan hyviä työskentelymalleja erilaisista viranomaisyhteistyökäytännöistä ja pyritään tietoa jakamalla levittämään niitä. Kehittämistyö toteutetaan olemassa olevia prosesseja hyväksi käyttäen organisaation kaikilla tasoilla sekä ylisektoraalisesti; työmenetelmien kouluttaminen, prosessien toimintamallien kehittäminen ja olemassa olevien tarkastelu, vertaisarviointi, strategiset linjaukset, työnkuvien tarkastelu. Näin varmistetaan uudenlaisten työmuotojen ja menetelmien käytännön juurruttaminen. Uusia toimintamalleja kehitetään yhdessä työntekijöiden, johdon, muiden 7

8 viranomaisten ja kehittäjäasiakkaiden kanssa, jolloin kaikkien osallisuus ja sitoutuminen työskentelyyn vahvistuvat. Prosessien tarkastelu tukee juurruttamista, toimivien työkäytäntöjen syntymistä ja edistää tuloksellista toimintaa niin asiakkaiden kuin kunnan näkökulmasta. Toimenpiteet: 1. Järjestetään koulutusta vaikuttaviksi osoitetuista menetelmistä, mm. Lapset puheeksi -keskustelu ja Lapset puheeksi -neuvonpito, perheart, ryhmämuotoinen eroauttaminen, Vahvuutta vanhemmuuteen - ryhmätoiminta, Ihmeelliset vuodet vanhempainkoulu, sekä myöhemmin määriteltävät lapsen ja nuoren kuulemiseen ja kohtaamiseen liittyvät koulutukset 2. Järjestetään koulutusta monitoimijaiseen verkostotyöhön, viranomaisyhteistyöhön, tiedon siirtoon ja salassa pitoon liittyen sekä erilisiin juridisiin kysymyksiin lastensuojelun prosessissa. 3. Vahvistetaan työntekijöiden saamen kulttuurisensitiivistä osaamista, lapset puheeksi menetelmän käytössä. 4. Arvioidaan työmuotoja yhdessä asiakkaiden/ kehittäjäasiakkaiden kanssa. 5. Lastensuojeluasioissa avataan videopuhelupalvelu, jossa lastensuojelun toimijat voivat varata konsultaatioaikoja hankkeessa työskentelevältä kehittäjäsosiaalityöntekijältä ja projetikoordinaattorilta. Rovaniemen pilotti; Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmätoiminta ja Ihmeelliset vuodet vanhempainkoulu menetelmiin kouluttautuminen, menetelmien käyttöönotto ja sekä ryhmätyön menetelmien koordinointimallin luominen ja juurruttaminen. Odotettavissa olevat tulokset o Alueellinen lastensuojelun palveluprosessimalli on hyväksytty kunnissa ja kuntayhtymissä. o Lapsi ja perhe saavat oikea-aikaista tarpeisiinsa vastaavaa tukea. o Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuus ja kumppanuus lastensuojeluprosessissa on vahvistunut ja saanut uusia muotoja 8

9 o o o o o o Työntekijöiden osaaminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä on vahvistunut ja uusia työmenetelmiä on otettu käyttöön. Avohuollon tukitoimien valikoima on lisääntynyt. Perhehoidon osuus on kasvanut sijoituksissa Luoteis-lapin pilottialuella Lastensuojelun piiriin tulevien lasten suhteellinen osuus alle 18-vuotiaista on laskenut. Lasten ja nuorten raskaimpien palvelujen kustannukset ( /alle 18-vuotias) eivät tulevina vuosina kasva vaan asteittain vähenevät. Työprosessien, - tapojen ja -menetelmien vaikutuksia on arvioitu 2. Organisoituminen ja käytännöt Lapin Lasten Kasteen hallinnoijana ja myös hanketoimijana toimii Kolpeneen palvelukeskus ja toteuttajana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lapin kunnista kumppanuuteen lähtevät Inari, Kemijärvi, Kemi, Keminmaa, Kittilä, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio ja Kolpeneen kuntayhtymä. Kiinnostuksensa yhteistyöhön ovat ilmoittaneet Lapin korkeakoulut: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu sekä järjestöistä Mannerheimin lastensuojeluliitto perhekahvilan osalta ja Lapin sydänpiiri neuvokasperhe menetelmän käytön osalta sekä Pelastkaa lapset ry perhehoidon osalta. Hanke toteutetaan prosessikehittämisen konseptilla, josta Lapissa on kertynyt kokemusta aikaisemmissa KASTE-ohjelman hankkeissa. Projektipäällikkö koordinoi toimintaa kokoamalla toimijat verkosto-oppimistapaamisiin ja videovälitteisiin tiedon jaon palavereihin. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon. Keskeisiä yhteisissä kehittäjäverkostoissa ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ja -asiakkaat. Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palveluja asiakaslähtöisesti. Lapin Lasten Kasteen hankekoordinaattori aloitti työnsä ja Luoteis- Lapin kehittäjätyötekijä Kuusamon, Kolpeneen ja Rovaniemen kaupungin kehittäjätyöntekijät (50%) aloittavat työnsä 1.8.alkaen. 9

10 Kuntien kehittämistyön yhdyshenkilöt on valittu ja nimetty välittömästi hankkeen alettua. Yhdyshenkilöt toimivat kehittäjätiimin kokoajina kunnissa ja toimivat yhdyshenkilöinä hankkeeseen käsin. Yhdyshenkilöt ja projektityöntekijät kokoontuvat kuukausittain videopalavereihin ja puolivuosittain kaksipäiväiseen kehittämisseminaariin. Hankkeen paikallinen projektitiimi, hanketyöntekijät, Posken kehittämispäällikkö ja kehitysjohtaja kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa projektitiimin kokoukseen. Posken ohjausryhmä toimii samalla hankkeen ohjausryhmänä, hankkeelle ei ole erillistä paikallista ohjausryhmää. 3. Vastuut ja velvollisuudet Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut. Hanke koostuu neljästä alueellisesta osahankkeesta, joiden vastuutahoina toimivat: Lapin osahanke: Kolpeneen palvelukeskus ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö (Poske Lappi) Oulun seutukaaren osahanke: Oulun kaupunki Eteläinen osahanke: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Kainuun osahanke: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankealue käsittää yhteensä 51 kuntaa, kuutta kuntaa lukuun ottamatta kaikki Pohjois-Suomen kunnat. Pohjois-Suomen Lasten Kaste yhteisen hankesuunnitelman pohjalta kukin osahanke on laatinut alueensa kehittämissuunnitelman. 4. Viestintä ja arviointi Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti hanke vastaa viestinnästä sekä Pohjois-Suomen alueella että valtakunnallisesti. Kaste-ohjelman valtakunnallisesta tiedottamisesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan ja Kaste-johtoryhmän kanssa. Alueelliset johtoryhmät vastaavat ohjelman viestinnästä alueellaan. 10

11 Viestintä tukee hankkeen tavoitetta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Viestinnän tulee olla suunnitelmallista, aktiivista ja tasapuolista, jotta viestinnällä tavoitetaan laajan hankealueen toimijat. Hankkeessa toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Sisäistä viestintää toteutetaan rahoittajan ja hankekumppaneiden kanssa. Viestinnän vastuut jaetaan hankeorganisaation mukaisesti. Päävastuu viestinnästä on hankkeen hallinnoijalla, projektijohtajalla ja aluekoordinaattoreilla. Myös kuntien sisäisiä tiedotuskanavia käytetään monipuolisesti hankkeen tiedottamisessa. Ulkoista viestintää toteutetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kohteena ovat muut sidosryhmät, kuntalaiset ja media. Ulkoisella viestinnällä tiedotetaan erityisesti hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Valtakunnallisesti viestinnän kohteena ovat erityisesti muut ohjelma-alueet ja hankkeet. Viestintäsuunnitelmassa määritellään välineet, toimenpiteet ja aikataulu viestinnän toteuttamiseksi sekä määritellään sidosryhmäyhteistyöstä. Hankkeessa hyödynnetään Innokylä-ympäristöä tiedon jakamisessa ja vuorovaikutuksellisessa viestinnässä. Innokylään kootaan hankkeen materiaalit sekä käytetään kehittämisympäristöä toimintamallien kehittämisessä. Innokylää käytetään sekä julkisena että sisäisenä työtilana. Innokylän lisäksi viestintää toteutetaan esimerkiksi kokouksissa, tiedotteilla, sähköisellä ja painetulla materiaalilla sekä sidosryhmätapaamisissa alueellisesti. Lasten Kaste- Lappi osahankkeen kaikki materiaali viedään Innokylä verkkoalustalle, jossa se on kaikkien osahankkeiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla Lasten Kaste Lappi ja Kuusamo osahankkeella on omat internetsivut, joille niin ikään tärkeimmät tiedotteet, aikataulut ja materiaalit viedään nähtäväksi. Näiden sivujen kautta tiedotusta hakkeen etenemisestä voidaan toteuttaa laajalle alueelle. Valtakunnallisen Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti hankkeessa varataan tarvittavat resurssit tiedottamiseen. Tiedottamisessa resursoidaan muun muassa asiantuntija- ja painopalveluihin. Tiedottaminen kuuluu hankehenkilöstön tehtäviin. Viestinnän toteutumista arvioidaan hankkeen arviointien yhteydessä ja siitä raportoidaan hankeraporteissa 11

12 Hankkeen arviointi perustuu sen vaativuudesta tehtyyn luokitteluun. Oulun kaupungin käyttämän projektin vaativuuden arvioinnin mukaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke on luokiteltu normaali tasoiseksi projektiksi. Hankkeen raportoinnissa ja arvioinnissa sovelletaan vaativuustasoltaan normaaliksi luokitellun projektin raportointia. Aikataulutuksessa huomioidaan sekä rahoittajan että toteutusorganisaatioiden raportointikäytänteet, esimerkiksi kuntien tilinpäätös- ja välitilinpäätösaikataulut. Arvioinnin avulla pyritään saamaan esiin, miten kehitetyillä uudenlaisilla rakenteellisilla malleilla tai toimintatavoilla on päästy tavoiteltuun muutokseen ja näin edistetty toiminnan vaikuttavuutta. Arvioinnissa nostetaan esille toiminnasta löydettävät hyvät käytännöt ja niiden levittämisen edellytykset. Arvioinnissa tarkastellaan ainakin seuraavia näkökulmia: Kehittämistyön taustalla olevia muutostarpeita ja erityisesti kehittämistyöstä hyötyvien tai siinä osallisena olevien asiakkaiden palvelutarpeita Kehittämistyölle suunnattuja resursseja Kehittämistyön puitteissa tarjottuja palveluja (määrää, palvelukonsepteja) organisaation näkökulmista Kehittämistyön toteuttamisen ympäristöä sekä tulosmuuttujia Kehitettyjen uusien rakenteiden tai palvelujen soveltuvuutta valtakunnalliseen käyttöön sekä käyttöönoton edellyttämiä resursseja Kehittämistyön onnistumisen edellytyksiä. Hankkeen arviointiprosessi toteutetaan erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti aiemmissa kehittämishankkeissa toteutettuja arviointimalleja hyödyntäen. Mittareiksi hankkeen arvioinnissa otetaan osittain yleisiä lastensuojelun tilastoindikaattoreita, mutta lisäksi tehdään ainakin osaamisen kartoituskyselyä kuntiin jolla saadaan tietää työntekijöiden osaamisen ja monitoimijuuden muutoksista. 5. Budjetti Kaste 2-ohjelman rahoitusta haettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä mennessä. Valtion-avustus on 75 % ja kuntien omarahoitusosuus 25 %. Kuntarahoituksen laskentaperusteena käytettiin kunnan asukaslukumäärää. 12

13 Koko hankkeen kustannusarvio on euroa, josta valtionavustuksen osuus on euroa ja kuntarahoitusosuus euroa. Osakokonaisuuksien budjetit koko hankekaudelle yhteensä ovat yhteensä , joka jaetaan osakokonaisuuksille väestömäärän suhteessa. Osakokonaisuudet ovat laatineet alueen kuntien/ kuntayhtymien kanssa oman budjetin. Osakokonaisuuksiin osallistuvat kunnat/kuntayhtymät vastaavat kuntarahoitusosuuksista ja varaavat ne omiin talousarvioihinsa. Osakokonaisuutta hallinnoiva kunta/ kuntayhtymä budjetoi ja seuraa hanketta kirjanpidossaan omalla erillisellä kustannuspaikallaan, jonne kohdennetaan kaikki hankkeen toteuttamisessa kunnassa tai kuntayhtymässä aiheutuneet kulut ja menot. Hankkeen taloushallinnossa noudatetaan Kaste ohjelman hankeoppaan vaihtoehtoa 2. Yhteisen koordinaation osuus kokonaisbudjetista on ja se varataan Oulun kaupungin talous-arvioon kokonaisuudessaan. Se sisältää mm. projektijohtajan (100 %) työpanoksen, asiantuntijatyö-panokset sekä koordinaation toimintakulut ja hankkeen yhteisestä toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Yhteenveto, Pohjois-Suomen Lasten Kaste-hankkeen koordinaation ja osakokonaisuuksien budjetit: Alueelliset osakokonaisuud et: Oulun seutukaari Lappi + Väestö %-osuudet Osakokonaisuu den budjetti ,27 % ,35 % Kuusamo Eteläinen ,02 % Kainuu ,36 % Yhteensä ,00 %

14 14

15 15

16 Kevät 2014: Hankekoordinaattori ja Luoteis Lapin työntekijä aloittavat, tarkennettu toimintasuunnitelma valmistuu, kuntakierrokset toteutetaan, kuntapilotit sovitaan Kesä 2014: Kehittäjäasiakstoiminta käynnistyy, koulutussarjat sovitaan Syksy 2014: Kolpeneen, Rovanimen ja Kuusamon kehittäjätyöntkekijät aloittavat, lakikoulutussarjat käynnistyvät, prosessikuvaus aloitetaan Talvi : Kehittäjäasiakastoiminta laajenee, kuntapilotit toimivat, menetelmäkoulutukset käynnistyvät Kevät 2015: Prosessikuvaus valmistuu, ensimmäiset opinnäytetyöt/arvioinnit valmistuvat, viranomaisyhteistyön koulutussarja toteutetaan Kesä 2015: Prosessikuvausta testaaan ja kommentoidaan kehittäjäasiakkailla Syksy 2015: Prosessikuvaus julkistetaan, kehittäjäasiakastoimintaa juurrutetaan kuntiin Talvi : Loppuseminaari ja loppuarviointia, julkaisuja 16