Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen
Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto oli vastuullisena toteuttaja- ja rahoittajatahona. Hanke käynnistyi vuoden 2008 maaliskuussa ja päättyi vuoden 2008 lopussa. Hankkeessa oli mukana yhdeksän aluetta eri puolilta Suomea. Tarkastelunäkökulma oli alueellinen tai seudullinen. Perusopetus- ja lukiokoulutus Paras-uudistuksessa Hankkeessa tarkasteltiin perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen järjestämistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Hankkeessa kartoitettiin valittujen alueiden kautta Paras hankkeen tämän hetkistä tilannetta ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumista. Projektissa saatiin tietoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen järjestämiseen. 17.4.2009 2
Hankkeen viitekehys Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntaliitoskunnat -palvelujen uudelleen järjestäminen ja yhteensovittaminen Kuntarajat ylittävät palvelut ja yhteisesti tuotetut palvelut Perusopetus Lukiokoulutus Tilaaja-tuottaja malli, Elämänkaarimalli Yhtenäiskouluratkaisut Yhteistoimintaalueet Hankkeen perusaineisto Kuntien toimeenpanosuunnitelmat Kaupunkisuunnitelmat Kuvio2: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras -uudistuksessa Juha Karvonen @ 2009 17.4.2009 3
www.kunnat.net/parasopetus 17.4.2009 4
Perusopetus ja lukiokoulutus kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa 17.4.2009 5
Puitelain tarkoitus ja tavoitteet 1 Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää tuotantotapoja ja organisointia L a i n t a r k o i t u s L a i n t a v o i t t e e t 1 2 2 Parantaa tuottavuutta hillitä menojen kasvua luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne Laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut koko maassa. Kuvio: Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 1 Juha Karvonen @ 2009 17.4.2009 6
Kuntien toimeenpanosuunnitelmat 3.C.6 Palvelutarveanalyysi opetus- ja kulttuuritoimessa vuosille 2015-2025 1. Palvelutarveanalyysi 2. Tehokkuuden Ja tuottavuuden lisääminen 6.1 Keskeisimmät palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. 7.6 palveluverkon kattavuus opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä 2009 ja 2013 3. Palveluverkon kattavuus 4. Henkilöstön riittävyyden turvaamine 8.6 Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen. 17.4.2009 7
1. Muuttuvaan palvelutarpeeseen vastaaminen 7. Johtamisjärjestelmien kehittäminen 2. Tehokas palvelujen tuottaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen haasteet 6. Hallintorakenteiden kehittäminen 3. Palvelujen saavutettavuus 4. Laadukkaiden opetuspalvelujen tarjoaminen 5. Tuotantotapojen kehittäminen Juha Karvonen @ 2009 17.4.2009 8
Kuntien palvelutuotanto muuttuu Kunnat yhä enenevässä määrin palvelujen tilaajia Suuri osa palveluista siirtyy yhteistoiminta-alueille Palvelujen tuotanto komplisoituu Palvelujen tuotantotavat muuttuvat Peruskunnan tehtäväkenttä kaventuu ja päätäntävaltaa siirtyy muualle 17.4.2009 9 Juha Karvonen @ 2009
Opetustoimessa tapahtuvia muutoksia Kouluverkkoja kehitetään ja tiivistetään Yhtenäiskoulut yleistyvät Varhaiskasvatus siirtymässä opetustoimeen Erityisopetuksen strategiset linjaukset muuttuvat Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu Taloudellinen taantuma heijastuu opetustoimeen Etsitään ratkaisuja tuottavuuden lisäämiseen Juha Karvonen @ 2009 17.4.2009 10
Kuntarajat ylittävät palvelut 17.4.2009 11
Perusopetuslaki 28 Koulutuspaikka Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä 6 :n 2 momentissa tarkoitettua koulua. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun. Tässä momentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. 17.4.2009 12
Lukiossa opiskelijalla vapaa hakeutumisoikeus Lukiolain (629/1998) 19 :n mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopalvelujen osalta toteutuu tätä kautta kuntarajat ylittävien palvelujen vapaa valintamahdollisuus. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys. Oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Varsinkin kaupunkiseutujen kehyskunnista hakeudutaan melko yleisesti keskuskaupungin lukioihin. Tähän ovat vaikuttamassa keskuskaupunkien lukioiden laajempi kurssitarjonta ja lukioiden suosio. 17.4.2009 13
Kasvualueet Oulun seudun lasten ja nuorten väestöennuste 7-15-vuotiaat 16-18-vuotiaat 35000 32013 33061 33124 Oulun seutu 30000 26135 26351 26703 29397 + 6898 opp. 26,7 % 25000 20000 15000 10000 8665 9147 9120 8880 9688 10645 11053 5000 0 2007 2009 2010 2015 2020 2025 2030 Tampereen seudun lasten ja nuorten väestöennuste 7-15-vuotiaat 16-18-vuotiaat Tampereen seutu 45000 40000 38450 40012 40507 + 6529 opp. 19,2 % 35000 33978 33331 33133 35218 30000 25000 20000 15000 11670 12135 12255 11255 11626 12936 13484 10000 5000 0 2007 2009 2010 2015 2020 2025 2030 17.4.2009 14
Kaupunkiseutusuunnitelmat Maankäyttö Yhteensovittamisen nykytila Asuminen Kehittämistarve Liikenne Kuntarajat ylittävät palvelut Kuvio: Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointialueet 17.4.2009 15
Kuntarajat ylittävien palvelujen nykytila kaupunkiseuduilla Hämeenlinnan, Lahden ja Oulun seudun kaupunkiseutusuunnitelmissa tuli selvästi esille seutujen tahtotila kuntarajat ylittävien palvelujen kehittämisestä. Tulevaisuuden tavoitteena nähdään seudun asukkaiden mahdollisuus käyttää vapaasti julkisia palveluja kuntarajoista riippumatta. Varsinkin Oulun ja Tampereen kaupunkiseuduilla joudutaan opetuspalvelujen osalta etsimään keinoja kasvavaan palvelutarpeeseen. Tähän voidaan parhaiten vastata seudun kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä hyödyntämällä olemassa olevaa seudullista palveluverkkoa tehokkaammin ja suunnittelemalla tulevat investoinnit yhdessä. Kunta- ja toimialarajojen nähtiin kuitenkin olevan vielä liiaksi esteenä palvelutuotannon kehittämiselle. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 16
Kaupunkiseutujen palveluverkkoselvitykset tukevat kuntarajat ylittäviä palveluja Naapurikunnan perusopetuspalvelujen tarve huomioidaan, kun alustavia tarpeita peruskoulun laajentamiselle tai uuden koulun rakentamiselle ilmaantuu. Sopimusta perusopetuksen kustannusten korvaamisesta. Tähdätään yhtenäiseen perusopetukseen ja sitä tukeviin tilaratkaisuihin. Kasvava oppilasmäärä sijoittuu nykyisiin ja uusiin koulutiloihin kuntien rajaalueilla yhteisesti sovituin ratkaisuin. Erityisopetuksen yhteistyötarpeista käynnistetään seudullinen selvitys. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys 17.4.2009 17
Kuntarajat ylittävät palvelut perusopetuksessa Perusopetuksen osalta kuntarajat ylittävät palvelut perustuvat kuntien keskenään tekemiin sopimuksiin oppilaan oikeudesta käydä koulua vieraassa kunnassa. Vapaata hakeutumisoikeutta naapurikunnan kouluun ei hankealueilla laajemmassa mittakaavassa ole toteutettu. Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa on käytössä yhteinen sopimus kuntien välisestä kustannusjaosta vieraskuntalaisten koulunkäynnin osalta. Tampereen seudulla kunnat ovat sopineet niistä periaatteista, joilla oppilas voi käydä peruskoulua toisessa kunnassa. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 18
Kuntarajat ylittävät palvelut lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksen osalta kuntarajat ylittävät palvelut hankealueilla perustuivat suurelta osin tietoverkkojen ja teknologian hyödyntämiseen yhteisessä kurssitarjonnassa. Hankealueilla on käytössä useita verkostoja, joista opiskelijat voivat valita muiden lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten opintokokonaisuuksia. vrt. Opinlakeus, ellu, Tampereen seudun kurssitarjotin Oulun seudun lukiokoulutuksen kehittämisen tavoitteena on koota Oulun seudun kuntien lukiokoulutus yhdelle seudulliselle koulutuksen järjestäjälle vuoteen 2012 mennessä. Päijät-Hämeessä vuoden 2009 alkupuolella valmistuneessa maakunnallisessa lukioverkkoselvityksessä esitetään, että vuonna 2015 maakunnassa on yksi lukiokoulutuksen järjestäjä. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 19
Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 20
Poistaako elämänkaarimalli palvelurajojen välisiä esteitä? Voidaanko hyvinvointipalveluja tuottaa palvelurajat ylittäen? 17.4.2009 21
Perinteisestä hallintomallista prosessiorganisaatioihin Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä osassa kuntia ollaan siirtymässä elämänkaarimallin mukaisiin prosessiorganisaatioihin. Elämäkaarimallissa palvelutoiminnot yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi ihmisen elinkaaren mukaisesti. Palvelut organisoidaan yleensä kolmeen alueeseen; lasten ja nuorten palveluihin, aikuisten palveluihin sekä ikääntyvien palveluihin. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sisältää lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä edistävät, tukevat ja korjaavat palvelut. Tavoitteena on asiakaslähtöinen palvelujen tuottaminen ja eri ammattiryhmiin kuuluvien henkilöiden yhteistyön lisääminen. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 22
Sektoriajattelusta poikkihallinnolliseen prosessi- ja elämänkaariajatteluun Ikäihmisten palvelut Aikuisikäisten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 17.4.2009 23
Elämänkaarimallin soveltuminen opetustoimeen 1 Hallintorakenteiden uudistaminen Elämänkaarimalli Hämeenlinna Sastamala Kerätty aineisto Kuvaukset hankkeessa mukana olleiden kuntien elämänkaarimalleista. Kuvaukset opetustoimen hallinnon organisoinnista elämänkaarimallissa. Kuvaukset yhdyshenkilöiden näkemyksistä elämänkaarimallin hyödyistä. Kuvaukset elämänkaarimallin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista. Tulokset Elämänkaarimalli tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua perinteistä hallintomallia paremmin. Asiakaslähtöisempi ajattelutapa lisää palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Resurssit saadaan kohdennettua paremmin palvelujen saajille. Luo paremmat edellytykset moniammatillisuuden toteuttamiselle ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimiselle. Siirtyminen perinteisestä hallintomallista elämänkaarimalliin on iso muutos. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 24
Yhdyshenkilöiden näkemyksiä elämänkaarimallista Voidaan kokonaisvaltaisemmin huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista lisää asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen vaikuttavuutta Lisää luontaista yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä Palveluprosessin johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö tehostuvat Poistaa eri hallintokuntien ja toimintojen välisiä rajapintoja olemassa olevat resurssit voidaan yhdistää ja suunnata tehokkaammin Luo edellytykset hyvälle tiedon kululle ja päällekkäisiä toimintoja saadaan vähennetyksi Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 25
Yhdyshenkilöiden näkemyksiä elämänkaarimalliin liittyvistä haasteista Uuden hallintomallin käyttöönotto ja palveluprosessien käynnistäminen Eri ammattikuntiin kuuluvien henkilöiden johtaminen Rajapinnoilla toimiminen Erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen Henkilöstön sitouttaminen uuteen toimintamalliin. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 26
Elämänkaarimallin soveltuminen opetustoimeen Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella elämänkaarimalli näyttää olevan opetustoimeen hyvin sopiva hallintomalli olemassa olevien resurssien paremmalle kohdentamiselle ja palvelujen tehostamiselle. Varhaiskasvatuksen, opetustoimen, nuorisotyön, kouluterveys- ja psykososiaalisten palvelujen kuuluessa samaan palveluprosessiin voidaan olemassa olevat voimavarat aiempaa paremmin suunnata lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. Lähde: Perusopetus ja lukiokoulutus Paras uudistuksessa 17.4.2009 27
Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle? 17.4.2009 28