TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke



Samankaltaiset tiedostot
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Luomuvalkuaisen tuotanto

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Palkokasvien viljely - vinkkejä ja uusia tuulia. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Biologinen typensidonta ja sen potentiaali luomutiloilla

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Tutkimussuunnitelma vuosille

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Ravinnepiika kevätinfo, , Kyyhkylä, Mikkeli

Hamppu viljelykiertokasvina

Herne säilörehun raaka-aineena

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Johtamalla hyvää säilörehua

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Palkokasvit. Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Reijo Käki Luomuasiantuntija

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Kerääjäkasvikokemuksia

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Transkriptio:

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat kiinnostuneita ottamaan valkuaiskasveista näyteruutuja viljelykseen Toiminnasta saa pienen rahallisen palkkion ja paljon tietoa viljelystä Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä mahdollisimman pian: erkki.vihonen@proagria.fi

Sinilupiini, Lupinus angustifolius L. Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija

LUPIINIT Karuilla kasvupaikoilla viihtyviä syväjuurisia palkokasveja - viljeltävät lajit makeita eli alkaloidit jalostettu alhaisiksi Sinilupiini Puitava. Kasvuaika 100 pv Valkolupiini säilörehu valkuaista 20 % Keltalupiini säilörehu

Yleistä lupiineista Sinilupiineja useita eri lajikkeita HUOM! Tienvarsien lupiini sisältää alkaloideja (myrkyllisiä) Typpeä sitova syväjuurinen palkokasvi Erinomainen naudan (ja ihmisen) rehu valkuainen ja kuitu hitaasti hajoavassa muodossa Lyhytketjuiset aminohapot alentavat verenpainetta ja kolesterolia Lajike Haags Blaue, Sonetti aikaisimmat Kasvutapa päätteellinen ( tuleentuva ) Ankariin olosuhteisiin karuille maille Viljelytutkimuksia tehty ja meneillään HY, Luke

Viljelyvaatimus Maalaji: KHt, HK ph alle 6,3 kalsium tyydyttävä tai heikompi Kylvösyvyys, matala, 2-3 cm Kylvömäärä 160 kpl/m2 Vaatii typpibakteeri ymppäyksen Elomestari Oy, Naturcom Oy

Lannoitus lupiinit EI Typpeä (korkeintaan 20 kg/ha) Fosfori ja kalium herneen lannoitussuositus Magnesiumlannoitus tarpeen Villi lupiini rehottaa tienpenkassa ilman mitään Ei siedä kalkkia eikä korkeaa ph:ta Hiekkaisen peltoraivion kasvi?

Rikkatorjunta Matala, kapealehtinen kasvi ei peitä Hidas taimettuminen Ei kilpaile rikkakasvien kanssa Riviväliharaus? Sormihara ennen taimettumista tai 4 cm kasvustoon Kylvö perunapenkkeihin? Rikkaäestys + aluskasvi? Puhdas raiviopelto?

Lupiinin puinti Kukkii noin 50 pv kylvöstä Tuleentuminen n 100 pv Tavoite puintikosteus alle 18 Kun 95 % paloista ja varsista ruskeita Leuto ja kostea syksy viivästyttää puintia

Palkovilja jokaiselle pellolle! Herne Härkäpapu Lupiinit Linssi Valkuaista 22-24% 28-30% 34-36% 22-25% Lakoutuminen Tukikasvin tarve Joskus Harvoin Usein Kasvukausi Lyhyt, 95 pv Pitkä, 107 pv Melko pitkä, 100 pv (sinil.) Rehukäyttöä rajoittavat tekijät Fred Stoddard, HY Visiini-Konvisiiniei sovi siipikarjalle (poistettava) Ravintokuitulaji -ei sovi sioille -sopii märehtijöille -hyvä ihmisille Maalaji Puolikarkea (Ht) Savimaa Hiekkamaa, ilman kalkkia (Ca) Kasvitaudit Lukuisia Suklaalaikku, Harmaahome (Botrytis) Trypsiiniinhibiittorit (poistettava) Muuta tietoa Tuttu Korkein siemensatopotentiaali Harvoin Uutuus Suomessa, alentaa verenpainetta Melko pitkä, 100 pv Liian kallis, sopii ihmisille Kivennäismaa, tasainen, ilman soraa Harmaahome (Botrytis) Tärkein vientikasvi Länsi-Kanadassa

Sinimailanen

Monivuotisia nurmipalkokasveja Kuiva-ainesato, kg/ha 30 000 25 000 20 000 15 000 2005 2004 2003 10 000 5 000 0 Puna-apila Valko-apila Alsikeapila Sinimailanen Sirppimailanen Vuohenherne

Sinimailanen Hyvä ojitus, alhainen pohjavesi, ph >6,5 mielellään myös jankossa Hyvä sadontuotto sopivalla kasvupaikalla Ymppäys välttämätön myös pilleröityä siementä Kaliumin tarve huomioon 12-15 kg/ha siementä seoksiin Seosheiniksi englanninraiheinä, nadat, koiranheinä, eteläinen timotei

Sinimailanen Korkea valkuainen Sulavuus laskee helposti, NDFkuitu alhainen 1. niitto puna-apilaa aikaisemmin, 2. niitto heinäkuussa, 3. niitto elosyyskuussa, 4. niitto myös mahdollinen Kukalle kerran kesässä Talveksi 15-25 cm kasvusto Säilörehuksi: mm. Vertus, Pondus, Legendairy, Plato. Laitumiin: Legendairy, Artemis

Rehumailanen (sirppimailanen) Erittäin hyvä sadontuottokyky (>10 t/ha kuiva-ainetta) Kasvupaikka vaatimattomampi kuin sinimailasella Mahdollisesti myös laitumiin Siemenen saannissa ollut ongelmia Ymppäys tarpeen Lajikkeena virolainen Karlu Juurlu (parempi laitumiin) Siementä 12-15 kg/ha seoksiin

Sinimailasta vai puna-apilaa? Mailanen Paras poutiville, kuiville lohkoille Missä viihtyy, parempi jälkikasvukyky, niitot 2-3 kertaa Runsastuu vuosien myötä Puna-apila Vaatimattomampi, viljelyvarmin Kahden niiton kasvi, tetraploidit (Betty) kolmekin kertaa Osuus vähenee, kestää 2-3 vuotta