HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS JA SUOJELUALUEET

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 198/2013/2 Dnro ESAVI/157/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2013 ASIA HAKIJA Harjavallan vesivoimalaitosta koskevan Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antaman päätöksen muuttaminen lisäkoneiston rakentamiseksi ja valmistelulupa hanketta varten, Harjavalta ja Nakkila Länsi-Suomen Voima Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Länsi-Suomen Voima Oy on 16.10.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt Harjavallan vesivoimalaitosta koskevan Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antaman päätöksen lupamääräysten muuttamista Oy Vesirakentajan laatimassa ja 11.10.2012 päivätyssä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hakijan tarkoituksena on laajentaa voimalaitoksen nykyistä koneasemaa ja asentaa laajennusosaan lisäkoneisto, jonka rakennusvirtaamaksi tulee noin 100 m 3 /s. Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 6) kohta ja 16 sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS JA SUOJELUALUEET Aikaisemmat päätökset Turun ja Porin läänin maaherra on 29.12.1937 antamallaan päätöksellä nro 638 myöntänyt 23.7.1902 annetun vesioikeuslain säännösten nojalla Länsi-Suomen Voima-Osakeyhtiö Västra Finlands Kraftaktiebolag nimiselle yhtiölle luvan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Kokemäenjoen Pirilän koskeen sitä varten laaditun suunnitelman ja toimitusinsinöörin ehdotuksen mukaan sekä patoamaan vesilaitoksen käyttämiseksi vettä päätöksessä mainitulla tavalla ja ehdoilla. Päätöksen lupaehdot I, II ja III ovat seuraavat. I) Kosken poikki rakennettavassa kiinteässä padossa, jonka aseman koskesta laadittu kartta osoittaa, tulee olla seuraavat aukot Kokemäenjoen etelärannalta lukien: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (26) Leveys Kynnyskorkeus m. m. Uittoruuhenvara-aukko 4,00 26,10 Turbiinikammioihin johtavat aukot Rakentajan harkinnan mukaan. Jääaukko 8,00 26,10 Tulvakansi siltapilareineen 35,00 29,50 Tulva-aukot, 2 tai 3 kpl. yhteensä 50,00 25,20 Uittoruuhen aukko, suppilomainen 10,00 3,50 25,40 alapäässä Turbiinikammioihin johtavat aukot, jääaukko ja tulva-aukot ovat veden korkeuden järjestämistä varten varustettavat liikkuvilla laitteilla, jotka tarpeen mukaan voidaan avata ja sulkea. Edellälueteltujen aukkojen lisäksi on patoon tehtävä Maataloushallituksen määrättävää kalatietä varten tarpeellinen aukko, joka voidaan sijoittaa myös tulvakannen kohdalle. II) Vettä järjesteltäessä älköön nostettako veden pintaa padon kohdalla yli korkeustason 29,20 m., älköönkä laskettako alle korkeustason 26,90 m. III) Vesilaitoksessa käytettäköön tarvittaessa valtaväylänkin vettä mikäli sitä ei tarvita lauttauksen toimittamiseen tai kalatietä varten. Turun ja Porin läänin maaherra on 16.5.1945 antamallaan päätöksellä nro 1001 määrännyt Länsi-Suomen Voimaosakeyhtiön Harjavallan voimalaitoksen omistajana suorittamaan päätöksessä määrätyt työt sekä suorittamaan rantavahingoista päätöksessä määrätyt korvaukset kiinteistöjen omistajille. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 16.7.2001 antamallaan päätöksellä nro 34/2001/2 kumonnut ja poistanut edellä sanotun Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antaman päätöksen nro 638 lupaehdon I kolmannen kalatietä varten tarvittavaa aukkoa koskevan kappaleen. Lisäksi lupaehto III on muutettu seuraavaksi: Vesilaitoksessa käytettäköön tarvittaessa valtaväylänkin vettä mikäli sitä ei tarvita lauttauksen toimittamiseen. Ympäristölupavirasto on päätöksessään määrännyt muun muassa Länsi- Suomen Voima Oy:n maksamaan vuosittain kalatalousmaksua 71 480 euroa (425 000 markkaa) Harjavallan voimalaitoksen aiheuttaman kalataloudellisen vahingon estämiseksi ja vähentämiseksi. Kalatalousmaksu on maksettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle) vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksu on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin Kokemäenjoella ja sen edustan merialueella sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Maksu tuli suorittaa ensimmäisen kerran sen vuoden osalta, jolloin päätös sai lainvoiman.

Kaavoitustilanne ja suojelualueet 3 (26) Vaasan hallinto-oikeus on 23.12.2002 antamallaan päätöksellä nro 02/0428/2 hylännyt edellä sanotusta ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 23.11.2004 antamallaan päätöksellä taltionumero 2983 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valituksen ja päätöksen lopputulosta ei ole muutettu. Harjavallan kaupungin puolella hankealueen pohjoispuolella on voimassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 28.8.1997 vahvistama osayleiskaava Kokemäenjoen pohjoispuolinen taajama-alue sekä Näyhälän kylään kuuluva ranta-alue. Tässä osayleiskaavassa hankealueen koillispuoli on merkitty voimalaitosalueeksi EZ. Nakkilan kunnan puolella hankealueella on voimassa Turun ja Porin lääninhallituksen 31.5.1993 vahvistama Nakkilan taajamaosayleiskaava 2010, jossa hankealue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ET. Harjavallan voimalaitoksen alakanavan ja tulva-uoman alapuolelta alkaa Pirilänkosken Natura 2000 -verkostoon kuuluva SCI-alue (FI0200045). Natura-alue sijaitsee Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan alueella Harjavallan keskustan välittömässä läheisyydessä. Natura-alueen pinta-ala on noin 147 ha, josta noin 60 % on vesialuetta. Natura-alue muodostuu Kokemäenjoessa sijaitsevan Harjavallan voimalaitoksen alapuolisesta suvannosta, noin kuuden kilometrin pituisesta jokiosuudesta ja sen reunoilla olevista jyrkkään eroosiotörmään syntyneistä rantalehdoista. Alueen suojelun perusteena ovat luontodirektiivin luontotyypit Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, lehdot sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Pirilänkosken Natura-alueen maa-alasta pääosa kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Yksityisten omistamille maa-alueille on perustettu yhteensä noin 13 ha luonnonsuojelualueita. Valtion omistamia luonnonsuojelutarkoitukseen hankittuja maa-alueita on alueella noin 29 ha. Pirilänkosken Natura-alueelle on vuonna 2011 laadittu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta hoito- ja käyttösuunnitelma. Alueella on luontopolku sekä retkeily-, kalastus- ja muuta virkistyskäyttöä. Lähinnä Harjavallan vesivoimalaitosta oleva suojelualue on perustettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 2.10.2007 antamalla päätöksellä (LOS-2007-L-575-251). Suojelupäätöksen mukaan alueella muun muassa - saadaan käyttää ja ylläpitää alueella olevaa voimalaitoksen tarpeisiin tarkoitettua huoltotietä sekä poistaa tien reunalla olevaa pensaikkoa - voidaan tarvittaessa poistaa oleva uittoruuhi ympäristökeskuksen kanssa etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti - voidaan tehdä tilapäinen huoltotie rauhoitettavan alueen ulkopuolella olevaan saareen, mikäli se osoittautuu voimalaitoksen toimintojen kannalta tarpeelliseksi - saadaan ylläpitää ja huoltaa neljää olevaa sähkölinjaa sekä raivata tarvittaessa linjojen aluspuustoa.

4 (26) HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Harjavallan vesivoimalaitospato sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin rajalla. Voimalaitoksen omistaa Länsi- Suomen Voima Oy. Kokemäenjoessa on neljä vesivoimalaitosta, joista alin on Harjavallan voimalaitos noin 35 km:n etäisyydellä merestä. Harjavallan voimalaitos on rakennettu vuonna 1939 Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antaman päätöksen nro 638 mukaisesti. Voimalaitoksella on kaksi pystyakselista Kaplan-turbiinia, joiden rakennusvirtaama on yhteensä 360 m 3 /s. Voimalaitoksen putouskorkeus on noin 26,5 m, kokonaisteho noin 73 MW ja vuotuinen energiantuotanto keskimäärin noin 390 GWh. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Harjavallan vesivoimalaitoksen nykyistä koneasemaa sen koillispuolelle ja asentaa laajennusosaan lisäkoneisto, jonka rakennusvirtaamaksi tulee noin 100 m 3 /s. Hankkeen myötä voimalaitoksen vuotuisen energiantuotannon arvioidaan kasvavan noin 29,5 GWh. Lisäkoneiston avulla voidaan pienentää tarvetta ohijuoksutuksille, parantaa voimalaitoksen hyötysuhdetta ja helpottaa Kokemäenjoen voimalaitosten yhteiskäyttöä. Hankkeen myötä juoksutukset patoaukkojen kautta vähenevät ja entistä suurempi osa tulovirtaamista on mahdollista hyödyntää voimalaitoksella. Ilmastonmuutoksen myötä Harjavallan talvivirtaamien on ennustettu kasvavan huomattavasti. Hankkeen avulla on mahdollista hyödyntää Kokemäenjoen vesivoimaa tehokkaasti myös tulevaisuudessa. Samalla hanke edistää tulvien hallintaa. Kokemäenjoessa Harjavallan yläpuolella noin 20 km:n päässä sijaitsevan Kolsin vesivoimalaitoksen rakennusvirtaama on nykyisellään 450 m 3 /s. Hankkeen myötä voimalaitosten rakennusvirtaamat yhtenäistyvät ja laitosten yhteiskäyttö helpottuu. Harjavallan koko vesivoima on jo nykyisin voimalaitoksen käytössä. Hankkeessa ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa. Harjavallan voimalaitoksen padotus- ja juoksutussääntö on tarkoitus säilyttää ennallaan. Hakija omistaa kaikki hanketta varten tarvittavat maa- ja vesialueet. Vesistötiedot Harjavallan voimalaitospato sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, jonka pinta-ala on 27 100 km 2 ja järvien osuus 11 %. Harjavallan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 26 117 km 2 ja järvisyys 11,3 %. Kokemäenjoki on vesistöalueen laskujoki ja se alkaa Sastamalan Liekovedestä ja virtaa Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan, Ulvilan ja Porin halki laskien mereen Pihlavanlahdelle. Joen pituus on 110 km ja kokonaisputous noin 57 m. Jokiosuuden järvisyys on vain 5 %.

Vesi- ja ranta-alueiden käyttö 5 (26) Kokemäenjokeen laskee Loimijoki Huittisissa noin 28 km Kolsin voimalaitoksen yläpuolella. Loimijoen valuma-alue on 3 138 km 2 ja sen virtaamat vaikuttavat merkittävästi Kokemäenjoen tulviin. Loimijoen virtaamat ovat yleensä suurimmillaan hieman ennen Kokemäenjoen yläosan suuria virtaamia. Loimijoen valuma-alue on lähes järvetön eikä joella ole merkittävää säännöstelyn käyttömahdollisuutta. Virtaamat Harjavallan virtaamien (asteikko 3510450) vuorokausikeskiarvojen tunnusluvut (m 3 /s) ovat jaksolta 1971 2010 seuraavat: HQ (ylin virtaama) 863 MHQ (keskiylivirtaama) 604 MQ (keskivirtaama) 231 MNQ (keskialivirtaama) 39 NQ (alin virtaama) 2,0 Vedenkorkeudet Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antaman päätöksen nro 638 mukaan juoksutus Harjavallan voimalaitoksella on suoritettava siten, ettei vesi nouse padon kohdalla yli korkeustason NN +29,20 m eikä alita korkeutta NN +26,90 m. Vuosijaksolla 1981 2010 ylävedenkorkeuden keskiarvo on ollut NN +28,98 m. Vuosijaksolla 2002 2011 Harjavallan voimalaitoksen alavedenkorkeuden mittauspisteessä alhaisin havaittu vedenkorkeus on ollut NN +0,27 m, korkein NN +4,87 m ja kaikkien havaintojen keskiarvo on ollut NN +2,19 m. Harjavallan voimalaitoksen alapuolinen vedenkorkeus määräytyy virtaaman ja alapuolisen jokiuoman purkukyvyn mukaan. Voimalaitoksen ja meren välisen noin 35 km pitkän jokiosuuden vedenjohtokyky on erityisesti yläosaltaan suhteellisen huono ja joessa on lukuisia vedenkorkeusvaihteluita tasaavia koskipaikkoja. Vedenlaatu Pintavesien uuden keväällä 2008 valmistuneen luokittelun mukaan järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Kokemäenjoki on kemialliselta tilaltaan alustavasti arvioitu luokaltaan hyvää huonommaksi johtuen veden korkeista kadmiumpitoisuuksista ja pohjasedimenttien sisältämästä elohopeasta. Kalatalous ja kalastusolot Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle istutetaan vuosittain lohen, meritaimenen ja siian poikasia. Voimalaitospadon yläpuoliseen altaaseen on istu-

6 (26) tettu viime vuosina pääasiassa kuhaa ja jonkin verran taimenia sekä pyyntikokoista kirjolohta. Kalastus Kokemäenjoessa keskittyy joen alajuoksulle ja jokisuulle. Valtaosa Kokemäenjoen jokialueen kalasaaliista saadaan tältä alueelta. Runsaimmat saalislajit ovat ahven ja hauki, muita yleisiä lajeja ovat myös särki lahna ja kuha. Alaosan koskialueilta saadaan vuosittain myös satoja taimenia ja muutamia kymmeniä lohia. Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten välisellä jokiosuudella kalastus on huomattavasti vähäisempää. Tärkein saalislaji tällä alueella on hauki, muita yleisiä saalislajeja ovat ahven, särki, lahna ja kuha. Patoaltaasta saadaan myös jonkin verran istutettua taimenta, kirjolohta, siikaa ja vähäisiä määriä toutainta. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja toimenpideohjelmassa ei esitetä kalatien rakentamista Harjavallan voimalaitokselle eikä sen juoksutusten muuttamista. Kansallisessa kalatiestrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012) ei ole esitetty tarvetta kalaportaiden rakentamiselle Kokemäenjokeen, koska Harjavallan voimalaitoksen yläpuolinen jokiosuus on voimakkaasti rakennettu ja säännöstelty eikä siellä ole merkittäviä vaelluskalojen lisääntymiselle sopivia virta-alueita. Harjavallan voimalaitoksen yläpuolinen alue kuuluu Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueeseen ja Harjavallan voimalaitoksen alapuolinen alue Porin kalastusalueeseen. Hankkeen vaikutusalueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Vesiliikenne ja uitto Harjavallassa ei ole voimalaitoksen ohittavaa vesiliikennettä. Paikallinen veneily ja muu joen virkistyskäyttö on suosittua, vaikka sitä rajoittavat padon lisäksi lukuisat matalikot ja kiviset koskipaikat. Myöskään yläpuolisessa Kolsin voimalaitoksessa ei ole laitosta ohittavaa vesiliikennettä. Kokemäenjoen pääväylän uittosääntö on kumottu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 18.12.2001 antamalla lainvoiman saaneella päätöksellä nro 67/2001/2. Kiinteistötiedot Hakija omistaa Harjavallan vesivoimalaitoksen patoineen ja niiden kohdalla olevat maa- ja vesialueet. Voimalaitos ja sen pato sijaitsevat Nakkilan kunnan puolella kiinteistön Lammaisenkoski (531-405-10-0) alueella sekä Harjavallan kaupungin puolella kiinteistöjen Niuttulan-vedet (79-423-3-0), Koski (79-423-2-29) ja Lauttojen varastoimisalue (79-423-2-38) alueilla ja kaikki nämä kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa.

7 (26) Hankkeen vaikutusalueella olevat muut rakenteet Hankkeen vaikutusalueella osittain Pirilänkosken Natura-alueella sijaitsee käytöstä poistettu uittoränni, joka hakemuksen mukaan on tarkoitus poistaa hankkeen yhteydessä. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Rakennussuunnitelma Suunnitelman mukaan nykyistä vesivoimalaitoksen koneasemaa laajennetaan sen koillispuolelle ja laajennusosaan asennetaan lisäkoneisto, jonka suunniteltu rakennusvirtaama on noin 100 m 3 /s. Tuloputken eteen asennetaan pohjaluukku ja välpät. Imuputki varustetaan settiurilla. Vedet uudelle koneistoyksikölle johdetaan nykyisen voimalaitoksen rakennusaikaisesta padon pohja-aukosta, joka on nykyisin suljettu betoniseinällä. Uuden koneiston vesitieksi avattavan pohja-aukon leveys on noin 8 m ja korkeus noin 5 m. Koneaseman laajennusosan kohdalla padon yläosassa olevan tasoluukun purkukyky säilyy ennallaan. Tasoluukusta juoksutettavat tulvavedet johdetaan hallitusti voimalaitoksen alakanavaan. Maankaivuna tai louhimalla tehtävä lisäkoneiston alakanava yhdistetään nykyisen voimalaitoksen alakanavaan. Uuden koneaseman betonimassat ovat yhteensä noin 2 500 m 3. Kaivu- ja louhintatyöt koostuvat uuden koneaseman ja alakanavan laajennuksen vaatimista töistä sekä työmaan kaivantoon kulkevan väliaikaisen tien rakentamistöistä. Koneaseman ja alakanavan kaivu- ja louhintamassat ovat yhteensä noin 4 000 m 3 ktr. Louhinnan reunaluiskat tehdään kaltevuuteen 10:1 tai loivemmiksi. Työnaikaisen ajoluiskan kaivu- ja louhintamassat ovat yhteensä noin 3 000 m 3 ktr. Ajoluiskat tehdään noin kaltevuuteen 1:5. Ajoluiskan tarkka sijainti ja muoto määräytyvät maaperätutkimusten perusteella siten, että kaivu- ja louhintamäärät minimoidaan. Töiden jälkeen työnaikaisen ajoluiskan kaivanto täytetään kaivumassoilla ja pinta muotoillaan maastoon sopivaksi. Ylijäävät kaivu- ja louhintamassat läjitetään hakijan omistamalle tai sovitun mukaiselle maa-alueelle maastoon sopeuttaen mutta ei Natura-alueelle. Töiden suorittaminen Koneaseman rakennustyöt tehdään pääosin kuivatyönä työpadon suojassa. Työpato toteutetaan ponttiseinänä tai maapatona siten, että nykyistä voimalaitosta voidaan käyttää työn aikana. Työpadon rakentaminen ja purkaminen tehdään osaksi märkätyönä. Työpadon purkamisen jälkeen laajennetun alakanavan ja nykyisen voimalaitoksen alakanavan liittymäkohta muotoillaan kaivamalla tai louhimalla märkätyönä. Ennen louhintatöiden aloittamista alueella suoritetaan kallioperätutkimuksia ja koeräjäytyksiä, joiden perusteella määritetään louhintatyössä noudatettavat raja-arvot. Louhinta- ja räjäytystöissä noudatetaan Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan määräyksiä.

Tulevat vedenkorkeudet ja virtaamat Hankkeen vaikutukset 8 (26) Rakennusaikaisen kulkutien osalta hakija on 19.2.2013 päivätyssä hakemuksen täydennyksessään esittänyt kaksi vaihtoehtoa. Ensisijainen vaihtoehto on kulkutien toteuttaminen täydennyksen liitteen 1.1 mukaisesti. Rakentaminen ja työkoneilla liikkuminen tapahtuu käyttäen joen pohjoisrannan suojelualueelta ohijuoksutuskanavan yli rakennettavaa tieyhteyttä. Suojelualueen osalla tieyhteys olemassa olevalta huoltotieltä rakennusalueelle kulkee olemassa olevien kahden 110 kv:n voimalinjan johtokatua pitkin. Myös tulvajuoksutusten takia tämän vaihtoehdon mukainen tieyhteys on ensisijainen ja hakija on katsonut sen ympäristön kannalta parhaaksi. Täydennyksen liitteessä 1.2 esitetyn toisen vaihtoehdon mukaan rakennusaikainen kulku tapahtuisi olemassa olevalta huoltotieltä padolle, jolloin suojelualueelle ei rakenneta uutta tielinjaa. Tässä vaihtoehdossa työmaatie olisi välittömästi tulvajuoksutusluukkujen vaimennusaltaiden alapuolella. Tulvajuoksutusten sattuessa yhteys työmaalle katkeaisi välittömästi, eikä työmaatien maa-ainesten huuhtoutumista vesistöön voitaisi kokonaan estää. Tässä vaihtoehdossa työmaatie myös kulkisi Natura-alueella pidemmän matkan kuin ensisijaisessa vaihtoehdossa. Voimalaitoksen ohijuoksutus hoidetaan koko rakennustyön ajan padon nykyisten segmenttiluukkujen kautta. Lisäkoneiston kohdalla olevaa tasoluukulla varustettua jääaukkoa ja ylisyöksykynnystä käytetään vain pakottavissa olosuhteissa. Rakennustöiden arvioitu kestoaika on noin yksi vuosi. Harjavallan voimalaitoksen juoksutusehtoihin ei haeta muutosta. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Kokemäenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Harjavallan voimalaitoksen ylä- tai alapuolella voimalaitoksen alakanavaa ja tulvauomaa lukuun ottamatta, jotka sijaitsevat hakijan omistamilla alueilla. Rakennusvirtaaman ylittävä osa tulovirtaamasta juoksutetaan padon kautta tulvauomaan. Padon yläpuolisen altaan varastotilavuus on noin 96 milj. m 3 ja tulvavesien varastoimismahdollisuudet ovat käytännössä olemattomat. Pysyvyyskäyrän mukaan ohijuoksutusta tapahtuu nykyään vuodessa keskimäärin 51 päivänä. Hankkeen myötä ohijuoksutuksien määrän arvioidaan vähenevän keskimäärin 27 päivään vuodessa. Työnaikaiset vaikutukset Koneaseman rakennustyöt tehdään pääosin kuivatyönä työpadon suojassa. Työpadon rakentaminen ja purkaminen tehdään osaksi märkätyönä. Työpadon purkamisen jälkeen laajennetun alakanavan ja nykyisen voimalaitoksen alakanavan liittymäkohta muotoillaan kaivamalla tai louhimalla märkätyönä. Märkätöistä aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista vesialueen samentumista.

Hankkeesta saatava hyöty Oikeudelliset edellytykset 9 (26) Työnaikaiset voimalaitoksen ohijuoksutukset voivat aiheuttaa alapuolisessa vesistössä lyhytaikaista samentumista. Koska huoltotien vaatimat kaivuja maanrakennustyöt voivat myös aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista vesialueen samentumista, ne työt pyritään tekemään ajanjaksona, jolloin todennäköisyys ohijuoksutuksille on pieni ja vesialueen samentuminen on siten mahdollisimman vähäistä. Pysyvät vaikutukset Uuden turbiinin käyttöönoton ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia Harjavallan voimalaitoksen ala- tai yläpuolisilla jokiosuuksilla. Uusi turbiini sijoittuu niin, että sen kautta juoksutetaan vettä nykyisen voimalaitoksen alakanavaan, jolloin tulvauoman virtaamat vähenevät. Muuttuneilla olosuhteilla ei ole juurikaan merkitystä kalaston ja pohjaeläimistön kannalta, koska virtaamat tulvauomassa ja alakanavassa ovat olleet ja tulevat olemaan jatkossakin hyvin epäsäännöllisiä. Virtaamamuutoksilla voimalaitoksen alakanavassa ja tulvauomassa ei ole myöskään vaikutusta alueen kalastukseen. Alueella on kalastuskielto. Hankkeella ei ole vaikutusta myöskään vesiliikenteeseen tai uittoon. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta vedenlaatuun, virkistyskäyttöön eikä alueella olevalle maa- ja metsätaloudelle. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta suojelualueisiin, koska rakennustyöt rajoittuvat suojelualueiden ulkopuolelle. Harjavallan vesivoimalaitoksen uuden koneiston teho rakennusvirtaamalla 100 m 3 /s ja putouskorkeudella 26,5 m on noin 22 MW (8,2 x 100 m 3 /s x 26,5 m). Hankkeen myötä voimalaitoksen vuotuisen energiantuotannon arvioidaan kasvavan noin 29,5 GWh (laskettu virtaamajaksolla 1971 2000). Energian hinnalla 40 /MWh hankkeen vuotuiseksi tuotoksi on laskettu noin 1 180 000 ja vesilain mukaiseksi kokonaishyödyksi siten noin 23,6 milj.. Hankkeen oikeudellisten edellytysten osalta hakija on todennut omistavansa kaikki uuden koneaseman rakentamista varten tarvittavat maa -ja vesialueet. Hankkeessa ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia tai vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hankkeesta saatava hyöty on noin 23,6 milj.. Hankkeesta ei aiheudu mitään pysyvää vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lisäkoneiston rakentaminen on hakijalle tarpeen taloudellista toimintaa varten.

10 (26) Hakijan ehdotus lupamääräyksiksi Hakija on tehnyt ehdotuksen lupamääräyksiksi. Valmistelulupa ja perusteet valmisteluluvan myöntämiselle HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on hakenut vesilain 3 luvun 16 :n mukaista lupaa ryhtyä jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin. Toimenpiteitä ovat huoltotien ja työpadon rakentaminen, niihin liittyvät kaivu- ja louhintatyöt sekä koneaseman rakennus- ja asennustyöt. Perusteluina hakija on ilmoittanut, että kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä hanke ja töiden viivästymisestä aiheutuu merkittävää haittaa voimalaitoksen toiminnalle. Kysymyksessä on uuden lisäkoneiston rakentaminen olemassa olevan voimalaitoksen yhteyteen eikä hankkeesta aiheudu merkityksellisiä haitallisia vaikutuksia. Alimmaisena Kokemäenjoessa sijaitsevan Harjavallan voimalaitoksen juoksutuskyky on joen voimalaitoksista pienin. Lisäkoneistoyksikön rakentaminen tukee osaltaan Kokemäenjoen juoksutusten hallintaa sekä auttaa tulvariskin vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Lisäkoneistoyksikkö pienentää myös ympäristöriskiä. Käytännössä kaikki alle 100 m 3 /s juoksutukset tullaan hoitamaan uudella koneistoyksiöllä, josta öljyvahingon vaara on minimoitu. Natura-alueista päätettäessä on otettu huomioon voimalaitoksen kunnossapidon ja kehittämisen edellyttämät toimenpiteet. Hankkeen toteuttamista valmistelevat toimenpiteet eivät aiheuta haittaa muulle vesien käytölle. Rakennustyöt tehdään kuivatyönä työpadon suojassa, joten työnaikainen haitta rajoittuu vähäiseen ja lyhytaikaiseen veden samentumiseen. Olot voidaan hakijan mukaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Harjavallan kaupungissa ja Nakkilan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.4.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, kalatalouspalvelut-ryhmältä sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta patoturvallisuusviranomaisena, Harjavallan kaupungilta ja Nakkilan kunnalta sekä Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta.

11 (26) LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Kokemäenjoen keskiosan vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmassa Kokemäenjoki on vesistörakentamisen ja säännöstelyn vaikutusten johdosta luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaaminen on yksi vesienhoitosuunnitelman keskeisistä tavoitteista. Hakemussuunnitelman mukaan nykyisten turbiinien viereen asennettavan lisäkoneiston rakennevirtaama on noin 100 m 3 /s. Ylivirtaama padolla on hakemussuunnitelman mukaan HQ = 863 m 3 /s, josta voimalaitos laajennuksen jälkeen voi hyödyntää energiantuotantoon 460 m 3 /s. Hyötykäytön lisääntyminen johtaa ohijuoksutusten tarpeen vähenemiseen ja näin tasaantuvat virtaamatilanteet vaikuttavat myönteisesti vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Lisäkoneistolla helpotetaan myös Kokemäenjoen voimalaitosten yhteiskäyttöä ja samalla varautumista tulvariskeihin. Vastuualue on katsonut, kuten hakemuksessa ja sen erillisessä liitteen 1 arvioinnissa on esitetty, että hankkeella ei merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Pirilänkoski (FI0200045) on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Pirilänkosken suojelualueen (LOS-2007-L-575-251) läpi kulkevan huoltotien sekä tilapäisen huoltotieyhteyden rakentaminen on rauhoituspäätöksen mukaan sallittua. Luontoarvojen kannalta vastuualue on pitänyt voimalaitoksen padon reunan kautta kiertävää vaihtoehtoista tieyhteyttä parempana. Vastuualueen näkemyksen mukaan vanhojen uittorännien poisto hankkeen yhteydessä on perusteltua ympäristöhaittojen minimoimiseksi, mikäli rännien purku tulee turvallisuusnäkökulman vuoksi joka tapauksessa ajankohtaiseksi. Vastuualue on edellyttänyt kuitenkin uittorännien purkuasiassa lausunnon pyytämistä Museovirastolta / Satakunnan Museolta. Vastuualue on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa ja valmistelulupa hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue patoturvallisuusviranomaisena on lausunnossaan todennut, että Harjavallan voimalaitoksen pato on patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan 1 kuuluva pato. Onnettomuuden sattuessa 1-luokkaan kuuluva pato aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Myös padon yhteyteen suunniteltuun lisäkoneistoon liittyvät rakenteet kuuluvat automaattisesti luokkaan 1. Padot on patoturvallisuuslain 7 :n mukaan suunniteltava ja rakennettava siten, ettei niiden käyttämisestä aiheudu vaaraa turvallisuudelle.

12 (26) Harjavallan voimalaitoksen padon hydrologinen mitoitus ei tällä hetkellä täytä patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 2 :n vaatimuksia, vaan mitoitustulvan aikana padotusaltaan vedenpinta ylittäisi padon turvallisena pidettävän vedenkorkeuden. Länsi-Suomen Voima Oy on ilmoittanut korottavansa maapadon tiivisteosaa vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että padon juoksutuskapasiteetti täyttää patoturvallisuusasetuksen vaatimukset. Hakemusasiakirjojen mukaan lisäkoneiston rakentaminen ei vähennä säännöstelypadon juoksutuskapasiteettia. Vastuualue on todennut lisäturbiinin parantavan mahdollisuuksia toimia poikkeuksellisissa vesitilanteissa, vaikkakaan koneistojen kautta juoksutettavaa vesimäärää ei lasketa mukaan patoturvallisuusasetuksen 2 :n mukaiseen vesistöpadon juoksutuskapasiteettiin. Hakemuksessa todetaan, että koneaseman laajennusosan kohdalla olevan tasoluukun purkukyky säilyy rakentamisen yhteydessä ennallaan ja luukusta juoksutettavat tulvavedet johdetaan hallitusti voimalaitoksen alakanavaan. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä vesien hallittu johtaminen alakanavaan käytännössä edellyttää alapuolisilta rakenteilta ja miten se on huomioitu. Vastuualue on muistuttanut, että tasoluukku tulee olla jatkuvasti käyttövalmiina ja sen toiminta on voitava todeta koekäytöllä ilman, että siitä mahdollisesti seuraa vahinkoja alapuolisille rakenteille. Harjavallan voimalaitoksen padolle on laadittava erillinen Hämeen ELYkeskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma (patoturvallisuuslaki 13 ja patoturvallisuusasetus 8 ) alakanavassa tehtävän louhinnan ajaksi, koska louhintaa voidaan pitää asetuksessa tarkoitettuna erityisenä rasituksena. Hakemuksesta ei käy ilmi, millä tavalla rakennettavan koneaseman tuloputken työnaikainen sulkeminen toteutetaan, joten hakemusta on tältä osin täydennettävä. Myös työpadoille on laadittava tarkkailuohjelma, koska ne liittyvät patoturvallisuuslain 11 :n mukaisesti luokiteltuun 1-luokan patoon. Työpadot on myös luokiteltava. Hämeen ELY-keskus hyväksyy tarkkailuohjelman ja tekee päätöksen luokista. Tarkkailuohjelmaesitykset ja työpatojen suunnitteluasiakirjat on toimitettava Hämeen ELY-keskukseen vähintään kaksi kuukautta ennen louhintatyön ja työpatojen rakentamisen aloittamista, jotta tarkkailuohjelman hyväksymispäätökset sekä päätökset työpatojen luokista ehditään tehdä ajoissa patoturvallisuuslain 14 :n mukaisesti. Tarkkailuohjelmat voivat sisältyä myös osana rakennuttajan rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laatimaan turvallisuusasiakirjaan (valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009). Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukseen. 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on 15.5.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa lausunnossaan todennut muun muassa, että Kokemäenjoen kalataloutta on varsinkin viime vuosina pyritty elvyttämään ja edistämään tehostuneiden kalaistutusten avulla. Joen parantunut vedenlaatu on mahdollistanut hoitotöiden laajentamisen. Tulevaisuudessa tavoitteena on Harjavallan voimalaitoksen alapuolisen joenosan kalataloudellinen kunnostaminen ja sitä

13 (26) kautta luonnontuotannon vahvistaminen entisestään. Kunnostuksilla pyritään erityisesti parantamaan lohen ja vaellussiian lisääntymismahdollisuuksia Kokemäenjoessa ja vahvistamaan kummankin lajin luonnollista lisääntymiskiertoa. Kalatalouspalvelut-ryhmä ei vastusta hanketta, mutta on huolissaan sen vaikutuksista Kokemäenjoen alaosan virtaamiin. Harjavallan voimalaitoksen rakentamisluvassa on annettu määräykset voimalaitoksen padotuksesta voimalaitoksen yläpuolella, mutta ei voimalaitoksen alapuoliseen uomaan johdettavasta vesimäärästä. Voimalaitokselle ei ole määrätty minimijuoksutusta, ja voimalaitos voi halutessaan lopettaa juoksutuksen kokonaan, mikäli turbiinien rakennusvirtaama ei täyty. Toisaalta voimalaitoksen juoksutukset ja Kokemäenjoen alaosan virtaamat vaihtelevat voimakkaasti ja melko nopealla syklillä, mikä on kalatalouden kannalta haitallista varsinkin, jos pienen virtaaman aikana koskialueiden kivikot paljastuvat. Harjavallan voimalaitoksen rakentamista koskeva päätös ei anna laitokselle oikeutta lyhytaikaissäännöstelyyn (KHO:2005:7). Uuden koneen ansiosta voimalaitos pystyy hyödyntämään nykyistä huomattavasti suuremmat virtaamat, josta yhtiölle on seurauksena merkittävää taloudellista etua varsinkin, kun tulvavirtaamien ennustetaan entisestään yleistyvän. Uuden koneen käyttö tulisi mitoittaa pienimpien virtaamien osalta niin, että voimalaitoksen käytöstä joen alajuoksulle kohdistuvat haitat minimoituisivat. Kalatalouspalvelut-ryhmän käsityksen mukaan on ensisijaisen tärkeää, että Kokemänejoen alajuoksun virtaamat turvataan. Riittävä minimijuoksutus antaa edellytykset joen kalataloudelliselle kehittämiselle, jossa erityisessä asemassa on vaellussiian, lohen ja meritaimenen luonnollisen lisääntymisen turvaaminen. Voimalaitoksen juoksutusta ei saa missään vaiheessa lopettaa kokonaan, vaan joen alajuoksulle tulee johtaa vähintään 50 m 3 /s suuruinen virtaama. Harjavallan voimalaitoksen uuden lisäkoneen rakentamista koskevaan lupaa tulee sisällyttää lupamääräys minimijuoksutusvelvoitteesta. 4) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan pitänyt Länsi-Suomen Voima Oy:n vesivoimalaitoksen lisäkoneiston rakentamishanketta erittäin kannatettavana. Hankkeen myötä voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää Kokemäenjoen uusiutuvaa vesivoimaa. Hakemuksessa ja sen täydennysasiakirjoissa on riittävällä tavalla esitetty hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden haittojen minimointi hankkeen eri vaiheissa. Hakemuksen kalataloudellisessa vaikutusarviossa sivuilla 3, 4 ja 9 esitetyt näkemykset ja kehittämistarpeet vastaavat hyvin Nakkilan kunnan käsityksiä asiasta. 5) Nakkilan kunnanhallitus on lausuntonaan ilmoittanut yhtyvänsä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamaan lausuntoon.

14 (26) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 6) Nakkilan seudun virkistyskalastusalue (Anolan vesialueen osakaskunta, Arantilan vesialueen osakaskunta, Haistilan vesialueen osakaskunta, Kukonharjan vesialueen osakaskunta, Ruskilan vesialueen osakaskunta, Soinilan vesialueen osakaskunta ja Viikkalan vesialueen osakaskunta) on esittänyt, että Harjavallan voimalaitoksen vuorokausisäännöstelystä tulisi luopua kokonaan ja siirtyä vuosisäännöstelyyn. Harjavallan voimalaitokselle tulisi myös asettaa 80 m 3 /s minimivirtaama. Näillä toimilla olisi suuri myönteinen vaikutus Kokemäenjoen kalakannoille, biodiversiteetille, rantojen eroosiolle sekä joen kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle. Perusteluina muistuttaja on muun muassa huomauttanut, että Kokemäenjoen vuorokautinen virtaaman vaihtelu heikentää lohen ja taimenen luontaista lisääntymistä. Vaihtelulla on vaikutusta lohen ja taimenen kutuun mm. sillä seurauksella, että mäti voi jäädä kuiville ja talvella voi aiheutua mädin jäätymistä. Lohikalojen poikasten elinolosuhteet koski- ja virtapaikoissa heikkenevät, kun kalat joutuvat päivittäin vaihtamaan suojapaikkaansa ja näin altistuvat mm. suuremmalle predaatiolle. Virtaaman vaihtelu aiheuttaa rantojen normaalia nopeampaa eroosiota ja osaltaan lisää rantapenkkojen sortumia, jotka ovat selvästi havaittavissa Harjavallan voimalaitoksen alapuolisella alueella. Virtaaman vaihtelu haittaa myös koskilla tapahtuvaa urheilukalastusta aiheuttaen kalastajille jopa vaaratilanteita. Uuden suunnitelman mukainen 20 m 3 /s minimivirtaama estäisi veneellä liikkumisen koskissa, sillä jo virtaamalla 50 m 3 /s veneellä liikkuminen koskissa on hankalaa. 7) AA on ilmoittanut, ettei hän vastusta itse hanketta vaan sen valmistumisen jälkeen tulevia seurauksia virtaaman vaihtelulle. Hän on huomauttanut suurista virtaaman vaihteluista. Esimerkiksi kesällä 2012 öisin virtaama pudotettiin 50 m 3 /s paikkeille ja aamupäivällä virtaama saattoi olla jo 250 m 3 /s. Rakenteilla on pienemmän virtaaman hyvin hyödyntävä turbiini. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että virtaamia saatetaan pudottaa öisin vieläkin pienemmiksi ja nostaa päivällä vähintään edellisiin korkeuksiin. Tällaiset valtavat erot vedenkorkeuksissa ja virtaamissa vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa aiheuttavat todella suurta eroosiota joen törmillä. Tästä aiheutuu joen virkistyskäytölle haittoja, kun veneilijöiden reitit muuttuvat virtaaman myötä sekä kivikkoja, uppotukkeja ja kelluvia puita tulee esiin. Kalastajien pyydysten toiminta on haasteellista, virkistyskalastus vaikeutuu ja polkujen läheisyydessä on vaarallisia penkereitä ja sortuvia kohtia. Hankkeen valmistuttua virtaaman vaihtelulle tulisi asettaa määräykset, esimerkiksi maksimi vuorokausivaihtelu, kahden vuorokauden vaihtelu sekä viikon vaihtelu. 8) BB kaksikymmentä vuotta Harjavallan voimalaitoksen alapuolisilla vesialueilla aktiivisesti kalastaneena on muun muassa ilmoittanut, että vuorokausisäännöstelyn haittavaikutukset näkyvät kaikkialla padon alapuolisella alueella. Pitkin jokivartta tapahtuu vuoden aikana useita sortumia. Lisäksi

15 (26) vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu vaikeuttaa huomattavasti lohen ja taimenen sekä monien muiden kalojen lisääntymistä alueella. Vedenpinnan vaihtelu aiheuttaa kalojen mädin kuiville jäämisen ja talvisin mädin jäätymisen sekä aiheuttaa kalanpoikasille suuren predaation uhan suojapaikan jatkuvan vaihtumisen takia. Vedenpinnan vaihtelu vaikeuttaa myös alueen veneliikennettä ja aiheuttaa suoranaisia vaaratilanteita varsinkin kalastajille vedenpinnan noustessa yllättäen. Uuden turbiinin rakentamisen seurauksena vedenpinnan vaihteluväli nousee lähemmäs kolmea metriä. Harjavallan voimalaitoksen alueella on siirryttävä vuosisäännöstelyyn ja vähintään 100 m 3 /s minimivirtaamaan. Tällä toimenpiteellä mahdollistettaisiin rantojen eroosion väheneminen, kalojen lisääntyminen ja veneliikenteen turvaaminen. Pauheen käsityksen mukaan Harjavallan voimalaitoksen vuorokautinen säännöstelylupa perustuu samanlaiseen tulkintaan, josta korkein hallinto-oikeus on antanut Siikajoen kohdalla päätöksen KHO 2005:7. Tuossa päätöksessä vuorokautinen säännöstelyoikeus kumottiin ja määrättiin siirtymään vuosisäännöstelyyn. 9) Nakkilan seudun koskikalastajat ry on huomauttanut, että tällä hetkellä Harjavallan voimalaitoksen vapaaehtoinen minimivirtaama on liian pieni joen kalatalouden ja muun virkistyskäytön kannalta. Voimalaitoksen muutosten myötä tulevaisuudessa virtaaman vuorokautisen vaihtelun odotetaan kasvavan. Jo nykyisellään virtaaman vaihtelu aiheuttaa rantojen normaalia nopeampaa kulumista ja lisää osaltaan rantapenkkojen sortumia, jotka ovat selvästi havaittavissa Harjavallan voimalaitoksen alapuolisella alueella. Virtaaman vaihtelu haittaa myös koskilla tapahtuvaa vapaa-ajan kalastusta ja aiheuttaa kalastajille jopa vaaratilanteita, kun aamun alhainen virtaama kasvaa moninkertaiseksi ja olosuhteet koskessa muuttuvat nopeasti. Uuden suunnitelman mukainen 20 m 3 /s minimivirtaama estäisi myös veneellä liikkumisen koskissa, sillä jo 50 m 3 /s virtaamalla veneellä liikkuminen koskissa on hankalaa. Virtaaman vaihtelu aiheuttaa lisäksi hajuhaittoja. Harjavallan voimalaitoksen vuorokausisäännöstelystä tulee luopua kokonaan ja siirtyä vuosisäännöstelyyn. Voimalaitokselle tulee myös asettaa 80 m 3 /s minimivirtaama. 10) CC mielestä hakijan perustelu hakemukselle on ristiriitainen. Hakija kertoo hyvin selväsanaisesti hakemuksen tiivistelmässään, että virtaamat ja vedenkorkeudet tulevat muuttumaan, mutta lisäksi laitokseen rakennetaan uutta vesivoimaa eli uusi erillinen koneisto. Hakijan tulee hakea uusi vesilain mukainen päätös. Jos aluehallintovirasto katsoo, ettei hakija tarvitse uutta vesilupaa, tulee aluehallintoviraston antaa hakijalle sellaiset ohjeistukset, että uuden koneiston rakentamisen yhteydessä hakijalla on velvoite rakentaa toimiva luonnonmukainen tai tekninen kalatie sekä järkeistää juoksutukset sellaiselle tieteellisesti osoitetulle tasolle, mikä auttaa uhanalaisten vaelluskalojen elpymistä. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selitys lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta sekä pyytänyt hakijaa toimittamaan Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa edellytetyn täydennyksen rakennettavan koneaseman tuloputken työnaikaisesta sulkemisesta.

16 (26) Hakija on selityksessään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) lausunnon osalta ilmoittanut pitävänsä ensisijaista rakennusaikaista tieyhteyttä parempana sekä ympäristön että työnaikaisten ohijuoksutusten ja rakennusteknisten järjestelyjen hoitamisen kannalta. Tuossa vaihtoehdossa rakennusaikainen tie kulkee lyhyemmän matkan Natura-alueella. Lisäksi ensisijaisessa vaihtoehdossa mahdollisista työnaikaisista ohijuoksutuksista ei aiheudu sellaista alapuolisen vesistön samenemista kuin ilmeisesti vaihtoehdossa kaksi. Uittorännien osalta hakija on täsmentänyt, että ne eivät ole enää käytössä ja huonokuntoisina, lahonneina ja osittain romahtaneina ne aiheuttavat turvallisuusriskejä. Uittorännien purkaminen ei ole välttämätöntä hankkeen toteuttamiseksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen patoturvallisuusviranomaisen (2) lausunnon osalta hakija on todennut, että se on ilmoittanut ELY-keskukselle korottavansa maapadon tiivisteosaa vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että padon juoksutuskapasiteetti täyttää patoturvallisuusasetuksen vaatimukset. Koneaseman laajennusosan kohdalla olevasta tasoluukusta juoksutettavat tulvavedet johdetaan alakanavaan koneaseman ohi selityksen liitteessä esitetyllä tavalla. Työn aikana tasoluukun käyttötarve on toistuvuudeltaan äärimmäisen harvinainen eikä käyttötarvetta esiinny ennakoimattomasti. Työmaajärjestelyt tehdään niin, että tasoluukku voidaan pakottavassa tilanteessa ottaa hallitusti käyttöön ja tulvavedet juoksuttaa turvallisesti työmaa-alueen halki. ELY-keskuksen täydennyspyynnön johdosta hakija on todennut, että rakennettavan lisäkoneen tuloputken työnaikainen sulkeminen toteutetaan patopilareiden etupuolelle rakennettavalla työpadolla. Lisäksi hakija on todennut, että Harjavallan voimalaitokselle laaditaan erillinen tarkkailuohjelma työpadoille sekä itse padolle alakanavassa tehtävien louhintatöiden ajaksi. Tarkkailuohjelmaesitykset ja työpatojen suunnitteluasiakirjat toimitetaan hyväksymispäätöksiä ja työpatojen luokituksia varten Hämeen ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta ilmoitetaan Varsinais-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän (3) lausunnon osalta hakija on esittänyt samat huomautukset kuin jäljempänä selityksessään Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta sekä muistutuksista ja mielipiteistä. Hakija on lisäksi ilmoittanut jatkavansa vähävetiseen aikaan jatkuvan juoksutuksen käytäntöä tulovirtaaman puitteissa ja nyt uuden koneistoyksikön avulla aina pienimpiä virtaamia myöten. Jatkuva minimivirtaama voimalaitoksen alapuolella tulee siten asettumaan vesistön hydrologiasta riippuen välille 20 40 m 3 /s.

17 (26) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen (4) lausunnon sekä muistutusten ja mielipiteiden (6 10) johdosta hakija on huomauttanut, että hakemus koskee Harjavallan voimalaitosluvan muuttamista niin, että lupaehdot mahdollistavat uuden lisäkoneiston rakentamisen. Hankkeessa ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa eikä veden juoksutukseen liittyvään lupaehtoon ole tässä yhteydessä haettu muutosta. Vaatimukset vedenjuoksun muuttamiseksi eivät siten kuulu tässä yhteydessä käsiteltäväksi. Virtaamien ja padon alapuolisten vedenkorkeuksien vaihtelujen osalta hakija on todennut, että lisäkoneiston rakentamisella ei ole vaikutusta Kokemäenjoen virtaamiin. Harjavallan tulovirtaamat riippuvat edelleen ensisijaisesti Rauta- ja Kuloveden säännöstelystä sekä Loimijoen luonnonmukaisista virtaamista, koska voimalaitoksella ei sen pienen yläaltaan vaihteluvälin takia ole merkittävää mahdollisuutta veden pidättämiseen. Hakija on katsonut, että haitallisimmat vähän veden aikana tapahtuvat vuorokautiset virtaamavaihtelut tulevat kuitenkin hankkeen myötä pienenemään. Vuorokauden pienin tekninen virtaama voimalaitoksen nykykoneilla on noin 40 m 3 /s. Tätä pienemmillä virtaamilla juoksutus on nykyisellään hoidettu vuorokauden sisällä jaksoissa, mistä on aiheutunut lyhytaikaista ja ajoittain voimakastakin virtaaman vaihtelua voimalaitoksen alapuolisessa vesistössä. Massiivisten tulvaluukkujen käyttö näin pienten virtaamien hallintaan ei ole teknisesti mahdollista. Tällaisia vuorokausia on vuosijaksolla 1971 2000 ollut keskimäärin 5 päivää vuodessa ja enimmillään 23 päivää vuosina 1975, 1976 ja 1980. Ilmastonmuutoksen myötä kesäaikaisten virtaamien ennustetaan edelleen pienenevän, jolloin riski tällaisten vuorokausien lisääntymiselle on ilmeinen. Uudella koneistoyksiköllä voidaan juoksuttaa vettä vähimmillään noin 20 m 3 /s jatkuvana juoksutuksena, jolloin vähävetisenäkään aikana ei ole tarvetta turvautua katkokäyttöön. Näin ollen haitallisimmat alivirtaamakausien äkilliset virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut Harjavallan voimalaitoksen alapuolella voidaan estää. Kalataloudelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen osalta hakija on todennut, etteivät vedenkorkeudet tai virtaamat hankkeen myötä muutu tavalla, joka aiheuttaisi muutoksia nykytilanteeseen kalaston tai kalastuksen kannalta. Korkeimman hallinto-oikeuden 23.11.2004 antamalla päätöksellä (KHO:2004:98) kalatien rakentamisvelvoite on epätarkoituksenmukaisena viranomaisen vaatimuksesta muutettu kalatalousmaksuvelvoitteeksi. Näin ollen eräissä mielipiteissä esiin otettua asiaa ei ole tarpeen ottaa uudelleen harkittavaksi. LISÄLAUSUNTO Hakija on 12.6.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan kirjeessä ilmoittanut pyytäneensä Museovirastolta lausunnon uittorännin purkamisesta. Museovirasto on siirtänyt lausunnon antamisen Satakunnan Museolle, joka on antanut kirjeen liitteenä olevan 4.6.2013 päivätyn lausunnon. Lausunnossaan Satakunnan Museo on pitänyt uittoränniä betonijalustoineen ja puisine kannatinrakenteineen tärkeänä ja säilytettävänä osana koskimai-

18 (26) semaa ja on katsonut, ettei uittoränniä tule voimalaitoksen lisärakentamisen yhteydessä purkaa. Sen sijaan museo on pitänyt mahdollisena uittorännin väliaikaista katkaisemista lisäkoneistohankkeen rakennusaikaisen tieyhteyden kohdalta. Hakija on katsonut, että uittorännien säilyttämistä tai purkamista koskeva kysymys tulee ratkaista erikseen eikä tämän hakemusasian käsittelyn yhteydessä. TÄYDENNYS Hakija on 10.9.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä todennut, että lupahakemussuunnitelman kohdassa 13 Ehdotus lupamääräyksiksi hakija on esittänyt luettelon patoon jäävistä aukoista uittoa koskevien aukkojen sulkemisen jälkeen. Lisäselvityksenä hakija on todennut, että luettelossa esitetyt aukkojen leveydet ja kynnyskorkeudet poikkeavat vähäisessä määrin voimassa olevassa luvassa luetelluista mitoista. Hakijan esittämät tiedot vastaavat olemassa olevia aukkomittoja ja hakija on esittänyt, että asianomaiset mitat myös luvassa muutettaisiin tässä yhteydessä vastaamaan vallitsevia olosuhteita. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Länsi-Suomen Voima Oy:lle luvan Kokemäenjoen Harjavallan vesivoimalaitoksen koneaseman laajentamiseen ja lisäkoneiston rakentamiseen hakemuksen sekä siihen liitetyn 11.10.2012 päivätyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti Nakkilan kunnan Lammaisen kylässä ja Harjavallan kaupungin Niuttulan kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Aluehallintovirasto muuttaa vesivoimalaitoksen koneaseman laajentamisesta ja lisäkoneiston rakentamisesta sekä puutavaran uiton lakkaamisesta johtuen Harjavallan vesivoimalaitoksen rakentamista koskevaa Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antamaa päätöstä nro 638, jota Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut 16.7.2001 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 34/2001/2, seuraavasti (muutettu ja lisätyt kappaleet kursiivilla). Lupaehdon I) ensimmäinen kappale muutetaan seuraavaksi: I) Kosken poikki rakennettavassa kiinteässä padossa, jonka aseman koskesta laadittu kartta osoittaa, tulee olla seuraavat aukot Kokemäenjoen etelärannalta lukien: Leveys Kynnyskorkeus m m Turbiinikammioihin johtavat aukot Rakentajan harkinnan mukaan Jääaukko 7,20 26,00 Tulvakansi siltapilareineen 35,00 29,30 Tulva-aukot, 2 tai 3 kpl yhteensä 50,00 25,20

19 (26) Lupaehdon I) kolmanneksi kappaleeksi päätöksellä nro 34/2001/2 poistetun kalatien aukkoa koskeneen kappaleen tilalle lisätään seuraava: Koneaseman laajentaminen ja lisäkoneiston rakentaminen toteutetaan voimalaitoksen padossa rakennusaikana olleen pohja-aukon kohdalle. Pohjaaukko avataan lisäkoneiston vesitieksi. Lupaehdon II) toiseksi kappaleeksi lisätään seuraava: Kun lisäkoneisto on rakennettu ja otettu käyttöön, voimalaitoksen kautta on tulovirtaaman salliessa aina juoksutettava vettä vähintään 40 m 3 /s. Tulovirtaaman ollessa 40 m 3 /s tai vähemmän vuorokausikeskiarvona laskettuna tulee juoksutuksen olla jatkuva ja mahdollisimman tasainen. Puutavaran uittoa koskevat lupaehdot VII) ja VIII) poistetaan. Muilta osin Turun ja Porin läänin maaherran 29.12.1937 antama päätös nro 638 on voimassa ja sitä on noudatettava. Lupamääräykset Harjavallan vesivoimalaitoksen koneaseman laajentamisessa ja lisäkoneiston rakentamisessa luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Koneaseman laajentaminen sekä lisäkoneiston ja väliaikaisen työpadon rakentaminen on tehtävä 8.10.2012 päivätyn asemakartta- ja pituusleikkauspiirustuksen nro 1353 LH4 (mittakaava 1:1 000 ja 1:200), 19.12.2012 päivätyn kaivu- ja louhinta- sekä leikkauspiirustuksen nro 1353 LH5 (mittakaava 1:1 000 ja 1:500) ja 20.5.2013 päivätyn tasoluukun tulvavesien ohjausseinä- ja leikkauspiirustuksen nro 1353 LH5 (mittakaava 1:1 000 ja 1:500) mukaisesti. Lisäkoneiston tuloputken työnaikainen sulkeminen tehdään patopilareiden etupuolelle rakennettavalla työpadolla. Rakennustöitä varten saadaan rakentaa tarpeelliset väliaikaiset työpadot, jotka on töiden valmistuttua purettava. 2) Rakennusaikainen kulkutie työmaalle on tehtävä 13.2.2013 päivätyn asemakartan ensisijainen työnaikainen tiejärjestely nro 1353 LH6 (mittakaava 1:1 000) mukaisesti. Vesitilanteen salliessa rakennusaikainen kulkutie työmaalle voidaan vaihtoehtoisesti tehdä 13.2.2013 päivätyn asemakartan vaihtoehtoinen työnaikainen tiejärjestely nro 1353 LH7 (mittakaava 1:1 000) mukaisesti. 3) Ylijäävät kaivu- ja louhintamassat on läjitettävä Natura 2000 -verkoston ulkopuolisille luvan saajan omistamille tai sellaisille maa-alueille, joiden omistajien kanssa luvan saaja on sopinut läjityksestä. Massojen valuminen jokeen on estettävä. Läjitysalueet on muotoiltava ympäröivään maastoon sopiviksi. 4) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töiden valmis-

20 (26) tuttua rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Luvan saajan on pidettävä hankkeeseen kuuluvat rakenteet asianmukaisessa kunnossa. 6) Luvan saajan on korvattava töistä välittömästi aiheutuva edunmenetys viipymättä. Jos tästä hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 7) Luvan saajan on laadittava vesivoimalaitoksen padolle patoturvallisuusviranomaisen hyväksyttäväksi tarkkailuohjelma alakanavassa tehtävien louhintatöiden ajaksi. Myös työpadoille on laadittava vastaava tarkkailuohjelma ja esitys työpatojen luokittelusta. Tarkkailuohjelmaesitykset ja työpatojen suunnitteluasiakirjat luvan saajan on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vähintään kaksi kuukautta ennen louhintatöiden ja työpatojen rakentamisen aloittamista. 8) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 10) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Hankkeen tarkoitus ja vesivoima Hankkeen toteuttaminen on tarpeen, jotta luvan saaja voi laajentaa Harjavallan vesivoimalaitoksen koneasemaa ja rakentaa lisäkoneiston, jonka rakennusvirtaama on noin 100 m 3 /s. Lisäkoneiston avulla voidaan vähentää tarvetta ohijuoksutuksille, lisätä voimalaitoksen energiantuotantoa ja parantaa hyötysuhdetta sekä helpottaa Kokemäenjoen voimalaitosten yhteiskäyttöä. Hankkeen tarvetta lisää se, että ilmastonmuutoksen myötä Harjavallan talvivirtaamien on ennustettu kasvavan huomattavasti. Hanke edistää myös Kokemäenjoen tulvien hallintaa. Harjavallan koko vesivoima on jo nykyisin voimalaitoksen käytössä. Hankkeessa ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa. Luvan saaja omistaa Harjaval-