Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi



Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Kirjallinen teoriakoe

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

SUORAKULMAINEN KOLMIO

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Sinilause ja kosinilause

6 Integraalilaskentaa

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Polynomien laskutoimitukset

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Riemannin integraali

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Riemannin integraalista

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

7.lk matematiikka. Geometria 1

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Matematiikan tukikurssi

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

4 Pinta-alasovelluksia

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

S Fysiikka III (EST), Tentti

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Kertaustehtävien ratkaisut

Yläkoulun geometriaa. Yläkoulun geometriaa

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN Oxford University Press.

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

Q = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. "Perinteisempi" tulkinta: 1D 3/19/13

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

AVOIN MATEMATIIKKA 7 lk. Osio 3: Potensseja ja polynomeja

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Suorat, käyrät ja kaarevuus

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Matematiikan tukikurssi

205. a) 139 :n kulman vieruskulma on = Siis suorat s ja l eivät ole yhdensuuntaiset.

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

// Tulostetaan liukulukutyyppinen muuttuja riviä vaihtamatta // yhden desimaalin tarkkuudella. System.out.printf("%.

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut a) α = β = o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0, = 59,232 0,232 = 0, = 13,92

1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

Transkriptio:

Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu, mutt toinen kirjin väärin, nnetn p - oike perustelu, mutt väärät kirjimet, nnetn,5p - molemmt kirjimet oikein muttei perusteluj, nnetn p - toinen kirjin oikein muttei perusteluj, nnetn p b) j - oike perustelu j oiket luvut, nnetn p - oike perustelu, mutt toinen luku väärin, nnetn p - oike perustelu, mutt väärät luvut, nnetn,5p - molemmt luvut oikein muttei perusteluj, nnetn p - toinen luku oikein muttei perusteluj, nnetn p Tehtävä. ) Tilustien pituus on krtll cm j krtn mittkv on :5. Mikä on tien pituus luonnoss? b) Metsäutotie on metriä pitkä j keskimäärin 5 metriä leveä. Kuink mont kuutiometriä sor vähintään trvitn metsäutotien kunnostmiseen, kun sor levitetään tielle keskimäärin 5 cm:n pksuisen kerroksen? Rtkisut: c m ) Verrnto = x, (nt p) 5 jost x = 5 cm = 5 m ti,5 km (nt p) - oike rtkisu, nnetn siis p (verrnto p j rtkisu p) - päättelystä cm vst luonnoss 5 m j 5 m = 5 m, nnetn p - yksikkö puutuu vstuksest, vähennetään p - väärä verrnto (j vstus), nnetn p

- vstus nnettu senttimetreinä, vähennetään,5p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään p b) Sorn määrä V = m 5 m,5 m = 5 m - oike rtkisu, nnetn p - kikki pyöristykset hyväksytään - yksikkö puutuu vstuksest, vähennetään p - lskettu sopimttomill yksiköillä (esim. 5 5), vähennetään,5p j jos yksikkökin puuttuu, vähennetään p - jos yksikkönä dm ti cm, vähennetään,5p - jos vstus oikein, mutt väärä yksikkö (esim. m ), vähennetään,5p - lskettu sopimttomill yksiköillä (esim. 5 5) j vstuksess väärä yksikkö (esim. m ), nnetn,5p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään p Tehtävä. Kuink suuri on kulm β oheisiss kuvioiss? ) β α 58 o o Rtkisu: ) α = 8 o (58 o + o ) = 7 o (nt,5p) j β = 8 o 7 o = o (nt,5p) - oike rtkisu, nnetn siis p - kommentist: kolmioss kulmien summ on kolmnnen kulmn vieruskulm j 58 o + o = o, nnetn p - lskettu 58 o + o = o ilmn eo kommentti ti muut vstv, nnetn p (jos voi päätellä, että trkoitetn β kulm, nnetn p) - jos lskettu β = 58 o + o = o ilmn kommentti, nnetn p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p

b) - steet puuttuvt vstuksest, vähennetään,5p - jos kolmion kulmien summ (8 o ) muistettu väärin, vähennetään p 8 o δ o γ α 5 o β γ = 8 = (nt p) δ = 8 8 = 7 (nt,5p) α = 8 (5 + 7 ) = 5 (nt p) β = 8 ( + 5 ) = (nt,5p) - oike rtkisu, nnetn siis p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p - steet puuttuvt vstuksest, vähennetään,5p - jos kolmion kulmien summ (8 o ) muistettu väärin, vähennetään p - jos oikokulm (8 o ) muistettu väärin, vähennetään p Tehtävä. ) Oheisess tulukoss on esitetty erään krjn lehmien poikimiskerrt. Lske krjn lehmien poikimiskertojen keskirvo. Poikimiskerrt Lehmien lukumäärä 5 5

7 Rtkisu: - keskirvo + + 8 L+ 7 = 8, - oike rtkisu, nnetn p - kikki pyöristykset hyväksytään - lskettu lehmien kokonismäärä, nnetn,5p - lskettu poikimisten kokonismäärä, nnetn p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p - yrityksestä (++ +7)/7 ti vstvst ei nnet pisteitä b) Oheisess kuvioss on esitetty erään koeln puiden läpimitt yhden senttimetrin luokiss eli puiden läpimittjkum. Lske läpimittjkumn vull koeln puiden läpimitn keskirvo eli keskiläpimitt. Kpl 8 7 7 5 7 8 Läpimitt (cm) Rtkisu: - keskirvo 7 5 + + L+ c m = c m, c m, c m - oike rtkisu, nnetn p - kikki pyöristykset hyväksytään - lskettu puiden kokonismäärä, nnetn,5p - lskettu senttimetrien kokonismäärä, nnetn p

- yksikkö puuttuu, vähennetään,5p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p - yrityksestä (5 + + +)/7 ti vstvst ei nnet pisteitä Tehtävä 5. ) Viljerän mss vstpuitun on 7 kg j sen kosteusprosentti on (kosteusprosentti on viljerän sisältämän veden mssn suhde koko viljerän mssn). Mikä on viljerän mss kuivtuksen jälkeen, kun kosteusprosentti on tällöin? Rtkisu: ) vstpuitu viljerä: - veden mss, 7 kg = kg (nt,5p) - viljn kuiv-ineen mss 7 kg - kg = kg (nt,5p) - ti suorn,7 7 kg = kg (nt p) kuivttu viljerä: - vettä % j viljn kuiv-inett silloin 8 % (nt,5p) - x = koko viljerän mss, jolloin,8 x = kg x k =, 8 g 5, k g 5 (nt,5p) k g (nt,5p) - hyväksytään myös seurv pelkistetty muoto täysin pistein eli k 5 k, 8 g g (nt p) - oike rtkisu, nnetn siis p - kikki pyöristykset hyväksytään - yksikkö puuttuu, vähennetään,5p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p b) Kolme viljerää sekoitetn keskenään. Ensimmäisen viljerän mss on 5 kg j kosteusprosentti on, toisen viljerän mss on 8 kg j kosteusprosentti on 5 sekä kolmnnen viljerän mss on 8 kg j kosteusprosentti on. Mikä on sekoittmll sdun viljerän keskimääräinen kosteusprosentti? Rtkisu: - veden msst erissä

, 5 kg = 5 kg,5 8 kg = 7 kg (nt,5p), 8 kg = 5 kg - veden mss yhteensä kg (nt,5p) - vilj yhteensä kg (nt,5p) - kosteusprosentti sekoitetuss viljerässä, k g k g (nt p),% (nt,5p) - oike rtkisu, nnetn siis p - kikki pyöristykset hyväksytään - pronsenttimerkki puuttuu, vähennetään,5p - vstus nnettu desimlilukun, vähennetään,5p - lsku- ti huolimttomuusvirhe, vähennetään,5p - yrityksestä ( + 5 + )/ ti vstvst ei nnet pisteitä Tehtävä. Hkkuukone kt puun siten, että rungon läpimitt mittvt nturit ovt, metrin päässä rungon ktokohdst eli ensimmäisestä ktkisukohdst. Tämän vuoksi hkkuukonemittuksess puunrungon tyvipölkyn tyviosn (,-, m) tilvuus joudutn lskemn mtemttisten mllien vull. Tyvipölkyn tilvuuden lskemisess trvittvi tyvipölkyn läpimittoj lsketn oheisell tyviprofiilifunktioll (mllill) D L =, L, L [ + ( ( ) + ( ) ) ] D, missä D L = rungon läpimitt etäisyydellä L ktokohdst (cm) L = etäisyys rungon ktokohdst (m) D, = rungon läpimitt, metrin etäisyydellä ktokohdst (cm),, = puuljeittiset muotoprmetrit, jotk sdn kvoill -. Tyviosn muotoprmetrit (,, ) määritetään puuljikohtisill mlleill, joiss selittäjänä on puun läpimitt, metrin etäisyydellä ktokohdst eli D,. Muotoprmetrej tuottvt mllit (kvt) ovt: = + D, + D, + D, + D, ( kv ) = + D, + D, + D, ( kv ) = + D, + D,, ( kv ) missä D, = rungon läpimitt, metrin etäisyydellä ktokohdst (cm),..., = puuljikohtiset kertoimet tulukost,

Tulukko Puulji: Mänty, -,,7 -,85,,8 -, 7,7 -,,5 Jos erään männyn rungon läpimitt ktokohdst, metrin etäisyydellä on, cm eli D, =, cm, lske rungon tyvipölkyn tyviosn läpimitt D L yhden metrin etäisyydellä ktokohdst tyviprofiilifunktioll. (Huom: Mlleihin ei sijoitet suureit yksiköineen, vn sijoitetn vin pelkät suureiden lukurvot.) Rtkisu: - lsketn muotoprmetrit =,, +,7,85,8 =, +,8 -,,78 (nt p) = 7,7, +,5, (siis kustkin muotoprmetrist nnetn p, lsku- ti huolimttomuusvirheestä vähennetään,5 p kustkin, smoin jos muotoprmetriin liitetty yksikkö) - sijoitus tyviprofiilifunktioon D L, = [ + ( ( ) + ( ) ) ],,, 7,, / + ( ( ) + ( ) ), L, L D [ ] = 8, 8 8c, c m m n 7 t - oike rtkisu, nnetn siis p - yksikkö puutuu, vähennetään,5p - kikki pyöristykset hyväksytään p n t p

- oike sijoitus tyviprofiilifunktioon, nnetn p, jos metrit sentteinä, vähennetään p, jos sijoitettu suureet yksiköineen, vähennetään p - lsku- ti huolimttomuusvirhe tyviprofiilifunktioss, vähennetään p