ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011
Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta on käytetty paikallisia tietoja perustuen Etelä- Karjalan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorion löydöksiin. Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin yhteensä 430 kappaletta (Liite 1). Tuberkuloosin suhteen löydöksiä oli yhä vähemmän eikä lääkkeille vastustuskykyisiä tuberkuloosikantoja nyt todettu. Uusia HIV-tapauksia oli vähemmän kuin vuosiin, neljä kappaletta. Kaikki HIV-tapaukset olivat peräisin ulkomailta. Hepatiitti C-infektion esiintyvyys on Etelä-Karjalassa korkeinta koko Suomessa. Noin 2/3 tapauksista havaittiin 15 30 vuotiailla, joille vuosien saatossa saattaa kehittyä vaikeitakin maksavaurioita. Eksoten suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste aloittaa nykysuunnitelman mukaisesti toimintansa syksyllä 2012 ja näin toivottavasti hepatiitti C -infektiota voidaan torjua paremmin. Hepatiitti C-epidemiologian tarkentamiseksi ja hoitokäytäntöjen optimoimiseksi tulee nyt määrittää saman tien ilman erityisiä konsultaatioita myös viruksen aktiivisuutta mittaava testi S-HCVNh (tutkimusnumero 1721) kun potilas havaitaan alueellamme ensi kertaa HCV-va (Hepatiitti-C-vasta-aine) positiiviseksi. Vuonna 2011 suoritettiin viruksen määrän ja samalla taudin aktiivisuuden selvitys vain noin puolella potilaista. Punkkien levittämiä puutiaisaivokuumetta oli vähän eikä borrelian laboratoriolöydöksissäkään ollut kasvua. Mykoplasmaepidemia jatkui vertaansa vailla olevalla laajuudella. Hinkuyskätapauksista vain yksi oli pikkulapsi, joka ei ollut ehtinyt saada yhtään hinkuyskärokotetta. Myyräkuumetta oli varsin runsaasti. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne Etelä-Karjalassa on kaksijakoinen. Toisaalta MRSA -bakteerin torjuntatyö vaikuttaa onnistuneen hyvin ainakin tällä hetkellä mutta uusia uhkia on näköpiirissä. ESBLbakteerikantoja (jotka ovat hyvin laajasti mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä) löytyi varsin paljon. Monet saavat bakteeritartunnan erityisesti kaukomailta suolistoonsa. Vieläkin vastustuskykyisempien superbakteerien aiheuttaman vaaran takia Eksotessa otetaan ko. bakteerinäytteet jos sairaalaan osastohoitoon tuleva potilas on ollut ulkomailla sairaalahoidossa edeltävän 12 kuukauden aikana (Liite 2).
2/4 Tippuria ei löydetty yhtään kappaletta, mutta kuppaa kylläkin entiseen tapaan. Kuppatapauksista nyt kaikki olivat peräisin ulkomailta, näistä Venäjältä 9 tapausta tavalla tai toisella. Sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion laboratoriodiagnoosien määrä laski edelleen. Klamydiainfektioita havaitaan erityisesti nuorilla naisilla. Eksotessa tullaan siirtymään käytäntöön jossa automaattisesti tutkitaan sekä klamydia että tippuri aina samasta näytteestä (-CtGcNhO) eikä PCR-pohjaisia tutkimuksia enää saa erillisinä. Asiasta tiedotetaan erikseen. Noroviruksen suhteen vietettiin välivuotta laajoissa epidemioissa.
Mikrobilääkeresistenssi (%) E. coli -bakteeri; veri- ja virtsaviljelyt 3/4
4/4 Jos tartuntatautilaki vaatii täytettäväksi lääkärin ilmoituksen A tai B, se täytyy toimittaa 7 vrk:n sisällä taudin toteamisesta. Vuonna 2011 on jälleen ollut havaittavissa puutteita lääkärin ilmoitusten teossa. Ilmoituksia jää tekemättä vaikka lainsäädäntö ilmoittamiseen velvoittaa. Ilmoittamisesta vastaa potilasta hoitava lääkäri. Erityisesti C-hepatiittitapauksia jää ilmoittamatta paljon. Mikäli laki sellaista vaatii, lääkärin tartuntatauti-ilmoitus lähetetään suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 29, 00301 HELSINKI). Ilmoitus lähetetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä tartuntatauti-ilmoitus. Lääkärin tulee allekirjoittaa lomake ennen sen lähettämistä. Tarttuviin tauteihin liittyvissä ongelmissa ja sairaalahygieniapulmissa voi aina konsultoida Etelä-Karjalan keskussairaalan infektiolääkäreitä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäriä tai hygieniahoitajia. Lisäksi tietoja avohoidon infektiotilanteesta otetaan kiitollisuudella vastaan. Epidemiaepäilyissä nopea yhteydenotto on erittäin tärkeää. Sähköpostia voi käyttää, ainakin suppeiden ja yleisluonteisten kysymysten lähettämiseen. Infektioyksikkö Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Infektioerikoislääkäri Arja Aalto Hygieniahoitaja Raija Vuorela Hygieniahoitaja Sirpa Kamppi Hygieniahoitaja Kaija Nikunen Sihteeri Jonna Vilhunen 044 791 5238 pekka.suomalainen@eksote.fi 044 791 4748 arja.aalto@eksote.fi 044 791 5546 raija.vuorela@eksote.fi 044 791 5953 sirpa.kamppi@eksote.fi 044 791 4766 kaija.nikunen@eksote.fi 044 791 4673 jonna.vilhunen@eksote.fi Kliinisen mikrobiologian laboratorio Kl. mikrobiologian yl Maritta Kauppinen Sairaalamikrobiologi Maija Korkeila 044 791 5863 maritta.kauppinen@eksote.fi 044 791 4765 maija.korkeila@eksote.fi
Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 1 YLEISVAARALLISET TARTUNTATAUDIT 2009 2010 2011 Huom. 2011 Salmonellosis 53 70 52 Syfilis 7 14 14 Tuberculosis 12 7 4 3 keuhkotbc Inf. meningococcica 2 2 2 Hepatitis A 3 0 0 Shigellosis 0 0 2 Salmonella typhi 1 0 0 Salmonella paratyphi 1 0 0 ILMOITETTAVAT TARTUNTATAUDIT 2009 2010 2011 Huom. 2011 Inf.venerea 305 298 265 Chlamydiae Gonorrhoea 3 4 0 HIV-infektio 6 9 4 Hepatitis B 23 27 15 Kaikki kroonisia Hepatitis C 28 35 44 Kaikki kroonisia Listeriosis 1 1 2 Malaria 2 0 0 Rabies-rokotus 0 3 5 Sikotauti 0 0 0 Hinkuyskä 6 5 18 Puutiaisaivokuume 3 4 1 Legionella 1 2 2 MUITA TARTUNTATAUTEJA 2009 2010 2011 Huom. 2011 Influenssa A 233 18 29 A/H1N1 23 Influenssa B 12 9 65 Adenovirus 28 42 32 RSV 12 42 39 Noro 24 148 40 Mycoplasma pneum. 44 69 164 Chlamydia 1 1 10 pneumoniae Kampylobakteeri 83 58 81 Borrelia 103 74 73 Puumalavirus 70 50 88 Giardia 3 4 8 ESBL 47 42 49 Clostridium difficile (tox+) 116 105 123
Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: 19.8.2011 Eristys- ja näytteenottokäytännöt potilaan tullessa suoraan ulkomaisesta sairaalasta tai oltuaan ulkomaalaisessa sairaalassa sairaalahoidossa edeltävän vuoden aikana Ohje koskee - osastohoitoon tulevia potilaita - potilaita, jotka joutuvat uudelleen sairaalahoitoon vuoden varoajan sisällä Ulkomaisten sairaaloiden mikrobikannat poikkeavat suuresti Suomen sairaaloiden mikrobikannoista. Erityisen suuri resistenssiongelma on Kaukoidässä (Thaimaa, Intia jne.) ja Etelä-Euroopassa (Kreikka, Italia, Turkki, Espanja, jne.). Uusin riski ovat moniresistentit gram-negatiiviset sauvabakteerit (yhteisnimi MDRs eli Multi Drug Resistant sauvat), jotka saattavat olla vastustuskykyisiä kaikille mikrobilääkkeille. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus torjua ulkomaisista sairaaloista tulevia lääkkeille erittäin vastustuskykyisiä mikrobeja, jotta sairaalamme säilyisi turvallisena hoitopaikkana. 1. Potilaan sairaalassaoloa ulkomaisissa sairaaloissa edeltävän vuoden aikana on kysyttävä aktiivisesti päivystyspoliklinikalla ja osastoilla. 2. Potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä kunnes MRSA-, MDRs- ja VRE -viljelyt on vastattu negatiivisina. Huom. MDRs- ja VRE-viljelyt otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä. Ennen eristyksen purkua on vielä konsultoitava infektioyksikköä (riskinarvio). Useissa tapauksissa eristystä joudutaan jatkamaan ensimmäisten negatiivisten näytteiden jälkeenkin, riskinarviosta riippuen. Huom. Tiurun vastaanottokeskuksen potilailta, joiden amanneesista ei selviä edeltävän vuoden ulkomaisia sairaalahoitojaksoja, otetaan yllä mainitut bakteeriviljelyt. Heidät hoidetaan kuitenkin tavanomaisin varotoimin. 3. Potilaasta otetaan välittömästi tullessa seuraavat näytteet MRSA- näytteet: Pakettitutkimus (yhteensä 3 näytettä): molemmista sieraimista (sama tikku), nielusta (tikku), molemmista kainaloista ja nivustaipeista (sama tikku). MRSAVi - yksittäiset näytteet (tutkimusnro: 4358), esim. leikkaushaava, ihorikot, hilseilevä ihottuma tms. dreenien / katetrien juurista (tikkunäytteet) kestokatetrivirtsa (näyte otetaan poikkeavasti virtsankeräyspussista) vastasyntyneiltä näyte myös navan seudusta Kaikissa MRSA-viljelyissä haetaan vain MRSA:ta; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. MRSA: toteaminen / poissulkeminen kestää 3-5 arkipäivää.
Tartuntatautiraportti 2011 LIITE 2 Toimintaohje Hyväksyjä: Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hyväksytty: 19.8.2011 MDRs- näytteet (tutkimusnro: 20837) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä (tutkimus sisältää aikaisemman ESBL- tutkimuksen): - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, VRE-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - haavat (tikku); ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa - jos potilaalla on keinoilmatie, otetaan trakeaerite, muuten nielu (tikku) MDRs: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. VRE- näytteet (tutkimusnro: 1788) otetaan kahtena peräkkäisenä päivänä - uloste (noin puoli purkillista ulostetta tai peräaukon sisältä otettu tikkunäyte). Huom. Jos näytteenä on purkissa oleva uloste, MDRs-tutkimus voidaan pyytää samasta näytteestä. - muut tarpeelliseksi katsotut näytteet; ihoa ei saa puhdistaa ennen näytteenottoa. VRE: toteaminen / poissulkeminen kestää 2-5 arkipäivää. Tavalliset bakteerinäytteet: aerobi- (3492 Pu-BaktVi2) tai anaerobiviljelyt (3491 Pu-BaktVi1): - haavat, dreenit, katetrien tyvet ja katetrit (potilaan katetrit pyritään poistamaan/vaihtamaan uusiin) - virtsaviljely, veriviljely jos tarpeen kliinisen tilan perusteella 4. Sairaalahoidon pitkittyessä kohdan 3. näytteet uusitaan viikon kuluttua.