HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös nro 5058/10 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen kohdan 3.6 mukaan, yksinäisen henkilön asuntomenoja ei pääsääntöisesti oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä, koska pitkäaikaisesti laitoshoitoon määrätty henkilö ei yleensä enää tarvitse asuntoaan. Jos asunnolla on häntä hoitavan lääkärin ja sosiaalityöntekijän mielestä kuitenkin henkilölle selvästi hoitoa tukevaa merkitystä, otetaan kohtuulliset asumismenot huomioon maksua määrättäessä, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi katsotaan esimerkiksi omistusasunnon yhtiövastike ja vuokra-asunnon vuokrat. Jos pitkäaikaishoidossa olevan henkilön puoliso tai alaikäiset lapset asuvat yhteisessä asunnossa, eivätkä heidän omat tulonsa ja varansa riitä kattamaan asumismenoja, otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset henkilön hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnossa asuu yksinomaan muita kuin lähiomaisia tai puolison ja alaikäisten lasten lisäksi muita kuin lähiomaisia, ei asumiskustannuksia oteta heidän osaltaan huomioon hoitomaksua määrättäessä.

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Mikäli asunnolla ei ole hoidollista merkitystä, hoidettavalle henkilölle tulee varata aikaa asuntojärjestelyjä varten kohtuullinen aika, kuitenkin enintään puoli vuotta. Tänä aikana otetaan huomioon asumisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Mikäli tyhjänä olevaa omistus- tai vuokraasuntoa ei ole saatu vuokratuksi tai luovutetuksi annetun järjestelyajan kuluessa, ei asunnosta aiheutuvia kuluja hyväksytä menoksi. Kuntoutuspotilaan osalta kulut voidaan vähentää pidemmältäkin ajalta, vaikka asunnolla ei lähiaikoina olisi hoidollista merkitystä. Kohtuulliset asuntolainojen lyhennykset ja korot (maksutapa voi olla rahoitusvastike) voidaan tarveharkinnan mukaan ottaa menoina huomioon vain siinä tapauksessa, jos asunnossa asuvat henkilön aviopuoliso tai alaikäiset lapset eivätkä heidän omat tulonsa tai heidän varansa tai hoidettavan henkilön varat riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja, minkä seurauksena perhe on välittömässä vaarassa jäädä vaille asuntoa. Omistusasunnossa tai kiinteistössä suoritettuja perus- ja vuosikorjauksia ei oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä paitsi, milloin omistusasunto tai kiinteistö on vuokraamista varten kunnostettu, jolloin korjauskulut voidaan ottaa huomioon vähennyksinä vuokratuloista. Tämä potilas on yksinäinen henkilö, jolla ei ole puolisoa eikä alaikäisiä lapsia. Potilaan käyttövaraksi on määritelty 235,22 euroa kuukaudessa ja hänen pankkitalletuksensa on toukokuussa 2010 päivätyn tositteen mukaan ollut runsaat ,00 euroa. Potilaan taloudellinen tilanne ei edellytä asumiskustannusten 228,00 euron huomioimista tuloista tehtävänä vähennyksenä. Noudatetun käytännön mukaisesti asumiskuluja ei hyväksytä vähennykseksi, mikäli potilaan helposti käteiseksi muutettavat varat ylittävät 8 400,00 euroa. Helsingin kaupungin pysyväisohjeen P178/ kohdan 2.1 mukaan yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset, yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen samoin kuin ilmoitettavaan tartuntatautiin sairastuneen hoitoon määrätyt lääkkeet

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ ovat henkilölle maksuttomia. Hoito on maksutonta alusta alkaen, vaikka diagnoosi vahvistuu myöhemmin. Lisäksi maksutonta on HIV-infektion, tippurin ja sukupuoliteitse tarttuvan klamydiainfektion tutkimus ja hoito sekä yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet. Em. maksuttomuus merkitsee, että ko. sairauksien tutkimus ja hoito ovat aina potilaalle maksuttomia riippumatta hoitopaikasta. Hoito on maksutonta sekä terveysasemalla että sairaalan poliklinikalla eikä terveyskeskusmaksua tai poliklinikkamaksua peritä. Myöskään sairaalan vuodeosastohoidosta ei peritä hoitopäivämaksuja. Käytännössä käyntimaksut jätetään perimättä potilaan tulosyystä riippumatta aina, kun lääkäri epäilee oireiden syyksi ko. tautia ja tutkimuksia tehdään ensisijaisesti ko. taudinsyyn varmentamiseksi. Mikäli myöhemmin ilmenee, ettei kyseessä ollutkaan maksuttomaan hoitoon ja tutkimukseen oikeuttava tarttuva tauti, laskutetaan käyntimaksut jälkikäteen. Mikäli taas potilas on tullut tutkimukseen jonkin muun syyn kuin em. sukupuolitautiepäilyn vuoksi ja lääkäri tutkituttaa em. taudinaiheuttajia lähinnä "rutiinisti" ensisijaisolettaman ollessa jonkin muu kuin em. tautiepäily, potilaalta peritään käyntimaksu. Virheellisesti peritty käyntimaksu kuitenkin palautetaan aina potilaan pyynnöstä, mikäli osoittautuu, että kyseessä olikin maksuttomaan hoitoon oikeuttava em. tauti. Jos em. potilas on hoidossa muusta syystä, hoito ei ole maksutonta (kuin tartuntatautilääkkeiden osalta). Tartuntatautiasetuksen(556/2009) 2 :n mukaan yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat: ehec-infektio; hepatiitti A influenssa A viruksen alatyyppi H5N1(ns. lintuinfluenssa) isorokko keltakuume kolera kuppa kurkkumätä lavantauti, pikkulavantauti ja muut salmonellojen aiheuttamat taudit meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset pernarutto

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ polio rutto sars shigellapunatauti tuberkuloosi ja virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet, ei kuitenkaan myyräkuume Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat: botulismi Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti ekinokokkoosi hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset hepatiitti B hepatiitti C hinkuyskä hiv-infektio sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot, legionelloosi listerioosi malaria muut mykobakteeritaudit kuin tuberkuloosi puutiaisaivokuume rabies sankkerit sikotauti tippuri tuhkarokko ja vihurirokko. Hoitava lääkäri on todennut potilaan olevan pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa alkaen. Potilaan kohdalla syy pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeeseen ei ollut tarttuvat tai yleisvaaralliset taudit. Pöytäkirjanote asianomaiselle (asiamiehelle) hallintovalitusosoituksin (A) ja saantitodistuksin, hallinto- ja palvelukeskuksen hallintopäällikölle, virkasuhteiselle hallintolakimiehelle (Räsänen) sekä taloushallintopalvelun laskutukselle (Hallikainen). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä edellä tässä päätöksessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös nro 5058/10 jää voimaan.

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen kohdan 3.6 mukaan, yksinäisen henkilön asuntomenoja ei pääsääntöisesti oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä, koska pitkäaikaisesti laitoshoitoon määrätty henkilö ei yleensä enää tarvitse asuntoaan. Jos asunnolla on häntä hoitavan lääkärin ja sosiaalityöntekijän mielestä kuitenkin henkilölle selvästi hoitoa tukevaa merkitystä, otetaan kohtuulliset asumismenot huomioon maksua määrättäessä, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi katsotaan esimerkiksi omistusasunnon yhtiövastike ja vuokra-asunnon vuokrat. Jos pitkäaikaishoidossa olevan henkilön puoliso tai alaikäiset lapset asuvat yhteisessä asunnossa, eivätkä heidän omat tulonsa ja varansa riitä kattamaan asumismenoja, otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset henkilön hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnossa asuu yksinomaan muita kuin lähiomaisia tai puolison ja alaikäisten lasten lisäksi muita kuin lähiomaisia, ei asumiskustannuksia oteta heidän osaltaan huomioon hoitomaksua määrättäessä. Mikäli asunnolla ei ole hoidollista merkitystä, hoidettavalle henkilölle tulee varata aikaa asuntojärjestelyjä varten kohtuullinen aika, kuitenkin enintään puoli vuotta. Tänä aikana otetaan huomioon asumisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, mikäli henkilön taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Mikäli tyhjänä olevaa omistus- tai vuokraasuntoa ei ole saatu vuokratuksi tai luovutetuksi annetun järjestelyajan kuluessa, ei asunnosta aiheutuvia kuluja hyväksytä menoksi. Kuntoutuspotilaan osalta kulut voidaan vähentää pidemmältäkin ajalta,

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ vaikka asunnolla ei lähiaikoina olisi hoidollista merkitystä. Kohtuulliset asuntolainojen lyhennykset ja korot (maksutapa voi olla rahoitusvastike) voidaan tarveharkinnan mukaan ottaa menoina huomioon vain siinä tapauksessa, jos asunnossa asuvat henkilön aviopuoliso tai alaikäiset lapset eivätkä heidän omat tulonsa tai heidän varansa tai hoidettavan henkilön varat riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja, minkä seurauksena perhe on välittömässä vaarassa jäädä vaille asuntoa. Omistusasunnossa tai kiinteistössä suoritettuja perus- ja vuosikorjauksia ei oteta huomioon hoitomaksua määrättäessä paitsi, milloin omistusasunto tai kiinteistö on vuokraamista varten kunnostettu, jolloin korjauskulut voidaan ottaa huomioon vähennyksinä vuokratuloista. Tämä potilas on yksinäinen henkilö, jolla ei ole puolisoa eikä alaikäisiä lapsia. Potilaan käyttövaraksi on määritelty 235,22 euroa kuukaudessa ja hänen pankkitalletuksensa on toukokuussa 2010 päivätyn tositteen mukaan ollut runsaat ,00 euroa. Potilaan taloudellinen tilanne ei edellytä asumiskustannusten 228,00 euron huomioimista tuloista tehtävänä vähennyksenä. Noudatetun käytännön mukaisesti asumiskuluja ei hyväksytä vähennykseksi, mikäli potilaan helposti käteiseksi muutettavat varat ylittävät 8 400,00 euroa. Helsingin kaupungin pysyväisohjeen P178/ kohdan 2.1 mukaan yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset, yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen samoin kuin ilmoitettavaan tartuntatautiin sairastuneen hoitoon määrätyt lääkkeet ovat henkilölle maksuttomia. Hoito on maksutonta alusta alkaen, vaikka diagnoosi vahvistuu myöhemmin. Lisäksi maksutonta on HIV-infektion, tippurin ja sukupuoliteitse tarttuvan klamydiainfektion tutkimus ja hoito sekä yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet. Em. maksuttomuus merkitsee, että ko. sairauksien tutkimus ja hoito ovat aina potilaalle maksuttomia riippumatta hoitopaikasta. Hoito on maksutonta sekä terveysasemalla että sairaalan poliklinikalla eikä

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ terveyskeskusmaksua tai poliklinikkamaksua peritä. Myöskään sairaalan vuodeosastohoidosta ei peritä hoitopäivämaksuja. Käytännössä käyntimaksut jätetään perimättä potilaan tulosyystä riippumatta aina, kun lääkäri epäilee oireiden syyksi ko. tautia ja tutkimuksia tehdään ensisijaisesti ko. taudinsyyn varmentamiseksi. Mikäli myöhemmin ilmenee, ettei kyseessä ollutkaan maksuttomaan hoitoon ja tutkimukseen oikeuttava tarttuva tauti, laskutetaan käyntimaksut jälkikäteen. Mikäli taas potilas on tullut tutkimukseen jonkin muun syyn kuin em. sukupuolitautiepäilyn vuoksi ja lääkäri tutkituttaa em. taudinaiheuttajia lähinnä "rutiinisti" ensisijaisolettaman ollessa jonkin muu kuin em. tautiepäily, potilaalta peritään käyntimaksu. Virheellisesti peritty käyntimaksu kuitenkin palautetaan aina potilaan pyynnöstä, mikäli osoittautuu, että kyseessä olikin maksuttomaan hoitoon oikeuttava em. tauti. Jos em. potilas on hoidossa muusta syystä, hoito ei ole maksutonta (kuin tartuntatautilääkkeiden osalta). Tartuntatautiasetuksen(556/2009) 2 :n mukaan yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat: ehec-infektio; hepatiitti A influenssa A viruksen alatyyppi H5N1(ns. lintuinfluenssa) isorokko keltakuume kolera kuppa kurkkumätä lavantauti, pikkulavantauti ja muut salmonellojen aiheuttamat taudit meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset pernarutto polio rutto sars shigellapunatauti tuberkuloosi ja virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet, ei kuitenkaan myyräkuume Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat: botulismi

8 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti ekinokokkoosi hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset hepatiitti B hepatiitti C hinkuyskä hiv-infektio sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot, legionelloosi listerioosi malaria muut mykobakteeritaudit kuin tuberkuloosi puutiaisaivokuume rabies sankkerit sikotauti tippuri tuhkarokko ja vihurirokko. Hoitava lääkäri on todennut potilaan olevan pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa alkaen. Potilaan kohdalla syy pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeeseen ei ollut tarttuvat tai yleisvaaralliset taudit. Esittelijä Päätöshistoria ilmenee tämän esityslistan tämän asian liitteenä olevasta hallintolakimiehen päätöksestä , nro 5058/ 10. Tiedoksianto on lähetetty hakijalle Potilas on tehnyt maksupäätökseen tämän asian liitteenä olevan muutosvaatimuksen. Muutosvaatimus on saapunut määräajassa Terveyslautakunnan päätöksellä ( 250) terveyskeskuksen osalta pysyvästi tai pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien henkilöiden hoitomaksun määräämisestä, alentamisesta tai perimättä jättämisestä päättää hallintolakimies. Hallintolakimiehen päätökseen pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnaisesta asiakasmaksusta haetaan muutosta asiakasmaksulain 15 :n mukaan terveyslautakunnalta. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin

9 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ LIITE Salassa pidettävä liite JulkL kohta