EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Transkriptio

1 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) Tapauksia Tuberkuloosi Keuhkotuberkuloosi Muu tuberkuloosi Influenssa Influenssa A Influenssa B RSV Pertussis C. pneumoniae Parainfluenssavirus Legionelloosi 1 1 M. pneumoniae Pneumocystis jirovecii/carinii EHEC Salmonella Typhi --Salmonella Paratyphi Salmonella muu C. difficile TOKS Yersinia Yersinia enterocolitica --Yersinia pseudotuberculosis --Yersinia muu Shigella Campylobacter Listeria Norovirus Rotavirus Giardiaasi Kryptosporidioosi Enterovirus

2 2 (10) Entamoeba histolytica HIV AIDS HIV, ei AIDS Syphilis Gonorrhea Klamydia Hepatiitti B acuta Hepatiitti B chronica Hepatiitti A Hepatiitti C Hepatiitti D Hepatiitti E CPE-kantajuus, K. pneumoniae 2 2 CPE-kantajuus, E. coli CPE-kantajuus, E. 1 1 cloacae MRSA-kantajuus ESBL-kantajuus E.coli ESBL-kantajuus K pneumoniae VRE-kantajuus MRSA, veri/likvor S. aureus, veri/likvori, ei MRSA Haemophilus influenzae Neisseria 1 1 meningitidis --Neisseria 1 1 meningitidis ryhmä B Streptococcus pneumoniae B-streptokokki (S agalactiae) A-streptokokki (S pyogenes) ESBL veri/likv E.coli ESBL veri/likv K- pneumoniae VRE veri/likvori Adenovirus Tuhkarokko Puumalavirus TBE (punkkienkefaliitti) Lymen borrelioosi

3 3 (10) Tularemia Malaria Rubella Sikotauti 1 1 Atyyppiset mykobakteerit Varicella zostervirus Parvovirus Coxsackie A virus Coxsackie B virus Echovirus Zika-virus Chikungunya Dengue Kommentit: Influenssaepidemian jälkeen vuotta ovat hallinneet muut respiratoriset virukset kuten adeno- ja parainfluenssavirukset, ja loppukesällä enterovirus. A-streptokokkisepsisten esiintyvyys on edelleen muuta maata korkeampaa, ks. erillinen kappale alla. Herkkien S.aureusten aiheuttamien sepsiksien määrät ovat kasvussa. Määrät ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Tyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjillä S. aureus -sepsisten määrä oli yli viisinkertaistunut samana aikana. Syytä tähän ei tiedetä. MRSA- ja ESBL-löydökset ovat edelleen runsastumassa, ks. alla. MRSA MRSA-löydökset ovat lisääntymässä VSSHP:ssa (ks. alla). MRSA-tapausten runsastuminen johtuu toisaalta MRSA-paineen lisääntymisestä ja toisaalta aktiivisesta seulontapolitiikasta VSSHP:ssa. MRSApaine ulkomailta johtuu MRSA:n runsastumisesta maissa, joissa suomalaiset matkustavat ja joutuvat sairaalahoitoon tai joista muuttaa henkilöitä Suomeen. On ilmaantunut myös kotimaisia MRSAriskiryhmiä kuten piikkiaineiden käyttäjät sekä sikatiloilla työskentelevät. MRSA-kantajuus on VSSHP:ssa ollut alhaisempaa kuin muualla maassa vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen VSSHP:ssa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän MRSA:ta kuin koko maassa keskimäärin.

4 4 (10) MRSA-kantajuus VSSHP:n alueella N * MRSA-kantajuuden ilmaantuvuus VSSHP:ssa ja koko maassa Ilmaantuvuus, per as. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) VSSHP:ssa n. 50 % MRSA-löydöksistä havaitaan seulontanäytteen perusteella. Seulonnan piiriin kuuluvat mm. ulkomailla sairaalahoidossa olleet, pakolaisleireillä asuneet, kantajien perheenjäsenet, piikkiaineiden käyttäjät ja sikatilalla työskentelevät, mitkä ovat lisänneet MRSA-löydöksien määriä. Aktiivinen seulontapolitiikka on todennäköisesti estänyt laajamittaisten sairaalaepidemioiden syntymistä. MRSA:n runsastuminen väestössä on johtanut kuitenkin MRSA-sepsisten määrän hienoiseen nousuun VSSHP:n alueella (ks. alla). Tapausmäärät ovat kuitenkin edelleen hyvin matalat.

5 5 (10) N Veriviljelyssä todetut MRSA-löydökset * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) Sairaalahygieniayksikkö seuraa VSSHP:n MRSA-tilannetta tarkoin. Tarvittaessa pyritään ennakkoseulaa tarkentamalla tavoittamaan potentiaalisia MRSA-kantajia. Tavanomaisten varotoimien kuten hyvän käsihygienian ja suojaimien oikean käytön parantaminen on kuitenkin avainasemassa. Tähän tähtäävät mm. käsihygieniahavaintojen lisääminen ja palautteen antaminen sh-piirin yksiköissä. Havaintoja on tehty aluksi SHYG-yksikön toimesta, mutta jatkossa korostetaan yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden lisääntyvää roolia tässä. ESBL Uusien ESBL-kantajien asukaslukuun suhteutettu määrä on VSSHP:n alueella hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Ks. alla. ESBL-tapauksien, pääasiassa E.coli, määrät ovat koko ajan nousussa (raportointivuosi 2018 on vielä kesken). Syynä tähän on yleinen ESBL-tilanteen heikkeneminen koko Suomessa ja muualla maailmassa. Sen syynä pidetään erityisesti laajakirjoisten antibioottien tuomaa resistenssipainetta. Myös aktiivinen seulontapolitiikka johtaa ilmaantuvuuden kasvuun VSSHP:ssa. ESBL E.coli kantajuus Ilmaantuvuus, per as. 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa

6 6 (10) ESBL Klebsiella kantajuus Ilmaantuvuus, per as. 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Veriviljelyissä todettujen ESBL-E.coli tapausten määrät (ks. alla) ovat olleet VSSHP:ssa viime vuosina muuta maata matalampia. Tapauksia on n. 20 vuosittain. Suurempi ESBL-kantajien määrä suhteessa muuhun Suomeen ei siis automaattisesti ole johtanut siihen, että invasiivisia infektioita olisi VSSHP:ssa enemmän kuin muualla Suomessa, päinvastoin. Veriviljelyssä todetut Klebsiellat ovat olleet yksittäistapauksia (1 5 tapausta /v), joten niiden määristä suhteessa muuhun Suomeen ei voi tehdä luotettavia päätelmiä. ESBL E.coli veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per as. 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa ESBL Klebsiella veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per as. 1,5 1 0,5 0 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa

7 7 (10) Antibioottien käyttöön pitää kiinnittää aikaisempaa suurempaa huomiota ja välttää tarpeettoman laajakirjoisia antibiootteja. Ulkomailla tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Turistiripuliin määrättyjen antibioottihoitojen on todettu lisäävän ESBL-kantajuuden riskiä. Sairaaloissa ja laitoksissa tavanomaiset varotoimet kuten hyvä käsihygienia ja suojaimien oikea käyttö ovat avainasemassa leviämisen estämisessä. ESBL-E-coli- tapausten runsastuminen on johtanut kosketusvarotoimitarpeen selvään nousuun VSSHP:n alueen laitoksissa. Varotoimien toteuttaminen on osoittautumassa haasteelliseksi tilaresurssien puutteen vuoksi, mistä johtuen tavanomaisten varotoimien rooli potilasturvallisuuden takaamiseksi korostuu entisestään. STREPTOKOKKITAPAUKSIEN LISÄÄNTYMINEN JA STREPTOKOKKIOHJE VSSHP:n alueella veriviljelyissä todettujen A-ryhmän streptokokkien (S.pyogenes) määrät ovat lisääntyneet viime vuodesta lähtien (ks. alla). VSSHP:ssä on viime ja tänä vuonna ollut enemmän tapauksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös muiden streptokokkitautien (ruusinfektiot, angina, nekrotisoiva faskiitti) määrät ovat kasvaneet. S.pyogenes veriviljelyssä, insidenssi Insidenssi, per as. 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa VSSHP:ssä on laadittu yhdessä Turun tartuntatautien valvonnan kanssa streptokokkitautien hoito ja torjunta ohje ( Ammattilaiset hakusana: streptokokki). Ohje on päivitetty Tärkeätä on vakavien streptokokkitautien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkioireyhtymä) varhainen toteaminen. Vakavissa tautimuodoissa potilaan lähipiirin riski saada streptokokkitauti on voimakkaasti kohonnut. Kun normaalisti profylaktinen penisilliinihoito annetaan tällaisten potilaiden lähipiirissä äiti/lapsi-parille sekä perustauteja sairastaville tai iäkkäille perheenjäsenille, suositellaan nyt tapausmäärien runsastumisen vuoksi VSSHP:ssa että tällainen profylaksia (V-penisilliini hoitoannoksella 10 vrk ajan) annettaisiin kaikille potilaan lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille. Penisilliiniallergisille annetaan

8 8 (10) klindamysiiniä 10 vrk. Nielunäytteitä ei tarvitse ottaa. Kun epidemia laantuu, voidaan palata em. normaaliin profylaksiamenettelyyn. Terveydenhuollon henkilöstölle muistutetaan myös, että intuboinnin yhteydessä on käytettävä kirurgista suunenäsuojusta tavanomaisten varotoimien mukaisesti estämään hengitysteiden roiskeista syntyviä tartuntoja. Päiväkodeissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos päiväkodissa tai ryhmässä kuukauden sisällä yli 20 % sairastuu streptokokkitautiin. Tällöin otetaan nielun streptokokkiviljelynäyte kaikista kyseisen ryhmän lapsista, sekä oireisilta että oireettomilta, ja lisäksi vain oireisilta työntekijöiltä, sekä lasten oireisilta perheenjäseniltä tai vaihtoehtoisesti viljelypositiivisten lasten kaikilta perheenjäseniltä. Em. ohje sisältää ohjeet myös päiväkodin epidemian selvitykseen ja hoitoon. INFLUENSSA Influenssakausi on alkamassa. VSSHP:n ohjeet Influenssan torjunta ja hoito löytyvät hoito-ohjeet.fi sivuilta: Ammattilaiset Influenssan torjunta ja hoito VSSHP. Ohjeeseen on päivitetty rokote (nelivalenttinen VaxigripTetra- ja lapsille Fluenz Tetra). Rokotteen viruskannoista toinen A-viruskanta (H3N2) ja B-viruskanta (Victoria-haara) on vaihdettu edellisen kauden nelivalenttiseen rokotteeseen verrattuna. Rokote antaa edelleen suojaa myös sikainfluenssan jälkeläisvirusta vastaan. Päivystysinfluenssa-PCR testi (Np-PInfRSV, 13870) tehdään kaikille influenssaoireisille Tyksin päivystyksestä sairaalahoitoon (erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon laitokseen) otettaville. Päivystysinfluenssatesti ei kuitenkaan ole indisoitu, jos potilas on tarkoitus kotiuttaa poliklinikalta, vaan influnessalääkitys voidaan aloittaa kliinisen kuvan perusteella. Influenssarokotus suojaa henkilökuntaa itseään, heidän läheisiään ja potilaitaan influenssatartunnalta. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuksen on todettu vähentävän potilaiden sairastumisia ja influenssakuolemia. Rokote voidaan antaa myös raskaana oleville. Työhön liittyvä kansallisen rokotusohjelman mukainen rokote on maksuton. VSSHP:n sairaaloissa aloitetaan henkilökunnan influenssarokotukset lokakuun aikana. Tavoitteena on, että potilashoitoa totetuttavasta henkilökunnasta > 90 % ottaisi influenssarokotuksen. Viime vuonna useat yksiköt pääsivät tähän tavoitteeseen. Koko VSSHP:n rokotuskattavuus oli viime kaudella 83.6 % (hoitajilla 84.2 ja lääkäreille 81.9 %). Tämä on selvästi enemmän kuin aikaisempina kausina (ks. kuva alla).

9 9 (10) INFEKTIOTIEDOTUS Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö lähettää omia infektiotiedotteitaan sekä THL:n infektiotiedotteita ns. infektiotiedotejakeluna sairaanhoitopiirin alueelle tartuntatautivastaaville henkilöille ja VSSHP:n lääkäreille. VSSHP:n Sairaalahygieniayksikön ohjepankki: THL sivut, infektiotaudit: KOULUTUS Alueellinen koulutus: Infektioiden torjuntaa käytännön työssä. Erityisesti sosiaalipuolen laitoksiin suunnattu alueellinen koulutus Tyksissä. Ajankohtaisia aiheita mm. luteiden torjunnasta, ja iltapäivällä ohjelmassa työpajoja Tuberkuloosin uusi tartunnanjäljitys. Tartuntatautien torjunnasta vastaaville suunnattu koulutus. YHTEYSTIEDOT

10 VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, PL 52, Turku P (10)