EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)
|
|
- Mauno Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) Tapauksia Tuberkuloosi Keuhkotuberkuloosi Muu tuberkuloosi Influenssa Influenssa A Influenssa B RSV Pertussis C. pneumoniae Parainfluenssavirus Legionelloosi 1 1 M. pneumoniae Pneumocystis jirovecii/carinii EHEC Salmonella Typhi --Salmonella Paratyphi Salmonella muu C. difficile TOKS Yersinia Yersinia enterocolitica --Yersinia pseudotuberculosis --Yersinia muu Shigella Campylobacter Listeria Norovirus Rotavirus Giardiaasi Kryptosporidioosi Enterovirus
2 2 (10) Entamoeba histolytica HIV AIDS HIV, ei AIDS Syphilis Gonorrhea Klamydia Hepatiitti B acuta Hepatiitti B chronica Hepatiitti A Hepatiitti C Hepatiitti D Hepatiitti E CPE-kantajuus, K. pneumoniae 2 2 CPE-kantajuus, E. coli CPE-kantajuus, E. 1 1 cloacae MRSA-kantajuus ESBL-kantajuus E.coli ESBL-kantajuus K pneumoniae VRE-kantajuus MRSA, veri/likvor S. aureus, veri/likvori, ei MRSA Haemophilus influenzae Neisseria 1 1 meningitidis --Neisseria 1 1 meningitidis ryhmä B Streptococcus pneumoniae B-streptokokki (S agalactiae) A-streptokokki (S pyogenes) ESBL veri/likv E.coli ESBL veri/likv K- pneumoniae VRE veri/likvori Adenovirus Tuhkarokko Puumalavirus TBE (punkkienkefaliitti) Lymen borrelioosi
3 3 (10) Tularemia Malaria Rubella Sikotauti 1 1 Atyyppiset mykobakteerit Varicella zostervirus Parvovirus Coxsackie A virus Coxsackie B virus Echovirus Zika-virus Chikungunya Dengue Kommentit: Influenssaepidemian jälkeen vuotta ovat hallinneet muut respiratoriset virukset kuten adeno- ja parainfluenssavirukset, ja loppukesällä enterovirus. A-streptokokkisepsisten esiintyvyys on edelleen muuta maata korkeampaa, ks. erillinen kappale alla. Herkkien S.aureusten aiheuttamien sepsiksien määrät ovat kasvussa. Määrät ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Tyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjillä S. aureus -sepsisten määrä oli yli viisinkertaistunut samana aikana. Syytä tähän ei tiedetä. MRSA- ja ESBL-löydökset ovat edelleen runsastumassa, ks. alla. MRSA MRSA-löydökset ovat lisääntymässä VSSHP:ssa (ks. alla). MRSA-tapausten runsastuminen johtuu toisaalta MRSA-paineen lisääntymisestä ja toisaalta aktiivisesta seulontapolitiikasta VSSHP:ssa. MRSApaine ulkomailta johtuu MRSA:n runsastumisesta maissa, joissa suomalaiset matkustavat ja joutuvat sairaalahoitoon tai joista muuttaa henkilöitä Suomeen. On ilmaantunut myös kotimaisia MRSAriskiryhmiä kuten piikkiaineiden käyttäjät sekä sikatiloilla työskentelevät. MRSA-kantajuus on VSSHP:ssa ollut alhaisempaa kuin muualla maassa vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen VSSHP:ssa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän MRSA:ta kuin koko maassa keskimäärin.
4 4 (10) MRSA-kantajuus VSSHP:n alueella N * MRSA-kantajuuden ilmaantuvuus VSSHP:ssa ja koko maassa Ilmaantuvuus, per as. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) VSSHP:ssa n. 50 % MRSA-löydöksistä havaitaan seulontanäytteen perusteella. Seulonnan piiriin kuuluvat mm. ulkomailla sairaalahoidossa olleet, pakolaisleireillä asuneet, kantajien perheenjäsenet, piikkiaineiden käyttäjät ja sikatilalla työskentelevät, mitkä ovat lisänneet MRSA-löydöksien määriä. Aktiivinen seulontapolitiikka on todennäköisesti estänyt laajamittaisten sairaalaepidemioiden syntymistä. MRSA:n runsastuminen väestössä on johtanut kuitenkin MRSA-sepsisten määrän hienoiseen nousuun VSSHP:n alueella (ks. alla). Tapausmäärät ovat kuitenkin edelleen hyvin matalat.
5 5 (10) N Veriviljelyssä todetut MRSA-löydökset * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) Sairaalahygieniayksikkö seuraa VSSHP:n MRSA-tilannetta tarkoin. Tarvittaessa pyritään ennakkoseulaa tarkentamalla tavoittamaan potentiaalisia MRSA-kantajia. Tavanomaisten varotoimien kuten hyvän käsihygienian ja suojaimien oikean käytön parantaminen on kuitenkin avainasemassa. Tähän tähtäävät mm. käsihygieniahavaintojen lisääminen ja palautteen antaminen sh-piirin yksiköissä. Havaintoja on tehty aluksi SHYG-yksikön toimesta, mutta jatkossa korostetaan yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden lisääntyvää roolia tässä. ESBL Uusien ESBL-kantajien asukaslukuun suhteutettu määrä on VSSHP:n alueella hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Ks. alla. ESBL-tapauksien, pääasiassa E.coli, määrät ovat koko ajan nousussa (raportointivuosi 2018 on vielä kesken). Syynä tähän on yleinen ESBL-tilanteen heikkeneminen koko Suomessa ja muualla maailmassa. Sen syynä pidetään erityisesti laajakirjoisten antibioottien tuomaa resistenssipainetta. Myös aktiivinen seulontapolitiikka johtaa ilmaantuvuuden kasvuun VSSHP:ssa. ESBL E.coli kantajuus Ilmaantuvuus, per as. 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa
6 6 (10) ESBL Klebsiella kantajuus Ilmaantuvuus, per as. 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Veriviljelyissä todettujen ESBL-E.coli tapausten määrät (ks. alla) ovat olleet VSSHP:ssa viime vuosina muuta maata matalampia. Tapauksia on n. 20 vuosittain. Suurempi ESBL-kantajien määrä suhteessa muuhun Suomeen ei siis automaattisesti ole johtanut siihen, että invasiivisia infektioita olisi VSSHP:ssa enemmän kuin muualla Suomessa, päinvastoin. Veriviljelyssä todetut Klebsiellat ovat olleet yksittäistapauksia (1 5 tapausta /v), joten niiden määristä suhteessa muuhun Suomeen ei voi tehdä luotettavia päätelmiä. ESBL E.coli veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per as. 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa ESBL Klebsiella veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per as. 1,5 1 0,5 0 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa
7 7 (10) Antibioottien käyttöön pitää kiinnittää aikaisempaa suurempaa huomiota ja välttää tarpeettoman laajakirjoisia antibiootteja. Ulkomailla tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Turistiripuliin määrättyjen antibioottihoitojen on todettu lisäävän ESBL-kantajuuden riskiä. Sairaaloissa ja laitoksissa tavanomaiset varotoimet kuten hyvä käsihygienia ja suojaimien oikea käyttö ovat avainasemassa leviämisen estämisessä. ESBL-E-coli- tapausten runsastuminen on johtanut kosketusvarotoimitarpeen selvään nousuun VSSHP:n alueen laitoksissa. Varotoimien toteuttaminen on osoittautumassa haasteelliseksi tilaresurssien puutteen vuoksi, mistä johtuen tavanomaisten varotoimien rooli potilasturvallisuuden takaamiseksi korostuu entisestään. STREPTOKOKKITAPAUKSIEN LISÄÄNTYMINEN JA STREPTOKOKKIOHJE VSSHP:n alueella veriviljelyissä todettujen A-ryhmän streptokokkien (S.pyogenes) määrät ovat lisääntyneet viime vuodesta lähtien (ks. alla). VSSHP:ssä on viime ja tänä vuonna ollut enemmän tapauksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös muiden streptokokkitautien (ruusinfektiot, angina, nekrotisoiva faskiitti) määrät ovat kasvaneet. S.pyogenes veriviljelyssä, insidenssi Insidenssi, per as. 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa VSSHP:ssä on laadittu yhdessä Turun tartuntatautien valvonnan kanssa streptokokkitautien hoito ja torjunta ohje ( Ammattilaiset hakusana: streptokokki). Ohje on päivitetty Tärkeätä on vakavien streptokokkitautien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkioireyhtymä) varhainen toteaminen. Vakavissa tautimuodoissa potilaan lähipiirin riski saada streptokokkitauti on voimakkaasti kohonnut. Kun normaalisti profylaktinen penisilliinihoito annetaan tällaisten potilaiden lähipiirissä äiti/lapsi-parille sekä perustauteja sairastaville tai iäkkäille perheenjäsenille, suositellaan nyt tapausmäärien runsastumisen vuoksi VSSHP:ssa että tällainen profylaksia (V-penisilliini hoitoannoksella 10 vrk ajan) annettaisiin kaikille potilaan lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille. Penisilliiniallergisille annetaan
8 8 (10) klindamysiiniä 10 vrk. Nielunäytteitä ei tarvitse ottaa. Kun epidemia laantuu, voidaan palata em. normaaliin profylaksiamenettelyyn. Terveydenhuollon henkilöstölle muistutetaan myös, että intuboinnin yhteydessä on käytettävä kirurgista suunenäsuojusta tavanomaisten varotoimien mukaisesti estämään hengitysteiden roiskeista syntyviä tartuntoja. Päiväkodeissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos päiväkodissa tai ryhmässä kuukauden sisällä yli 20 % sairastuu streptokokkitautiin. Tällöin otetaan nielun streptokokkiviljelynäyte kaikista kyseisen ryhmän lapsista, sekä oireisilta että oireettomilta, ja lisäksi vain oireisilta työntekijöiltä, sekä lasten oireisilta perheenjäseniltä tai vaihtoehtoisesti viljelypositiivisten lasten kaikilta perheenjäseniltä. Em. ohje sisältää ohjeet myös päiväkodin epidemian selvitykseen ja hoitoon. INFLUENSSA Influenssakausi on alkamassa. VSSHP:n ohjeet Influenssan torjunta ja hoito löytyvät hoito-ohjeet.fi sivuilta: Ammattilaiset Influenssan torjunta ja hoito VSSHP. Ohjeeseen on päivitetty rokote (nelivalenttinen VaxigripTetra- ja lapsille Fluenz Tetra). Rokotteen viruskannoista toinen A-viruskanta (H3N2) ja B-viruskanta (Victoria-haara) on vaihdettu edellisen kauden nelivalenttiseen rokotteeseen verrattuna. Rokote antaa edelleen suojaa myös sikainfluenssan jälkeläisvirusta vastaan. Päivystysinfluenssa-PCR testi (Np-PInfRSV, 13870) tehdään kaikille influenssaoireisille Tyksin päivystyksestä sairaalahoitoon (erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon laitokseen) otettaville. Päivystysinfluenssatesti ei kuitenkaan ole indisoitu, jos potilas on tarkoitus kotiuttaa poliklinikalta, vaan influnessalääkitys voidaan aloittaa kliinisen kuvan perusteella. Influenssarokotus suojaa henkilökuntaa itseään, heidän läheisiään ja potilaitaan influenssatartunnalta. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuksen on todettu vähentävän potilaiden sairastumisia ja influenssakuolemia. Rokote voidaan antaa myös raskaana oleville. Työhön liittyvä kansallisen rokotusohjelman mukainen rokote on maksuton. VSSHP:n sairaaloissa aloitetaan henkilökunnan influenssarokotukset lokakuun aikana. Tavoitteena on, että potilashoitoa totetuttavasta henkilökunnasta > 90 % ottaisi influenssarokotuksen. Viime vuonna useat yksiköt pääsivät tähän tavoitteeseen. Koko VSSHP:n rokotuskattavuus oli viime kaudella 83.6 % (hoitajilla 84.2 ja lääkäreille 81.9 %). Tämä on selvästi enemmän kuin aikaisempina kausina (ks. kuva alla).
9 9 (10) INFEKTIOTIEDOTUS Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö lähettää omia infektiotiedotteitaan sekä THL:n infektiotiedotteita ns. infektiotiedotejakeluna sairaanhoitopiirin alueelle tartuntatautivastaaville henkilöille ja VSSHP:n lääkäreille. VSSHP:n Sairaalahygieniayksikön ohjepankki: THL sivut, infektiotaudit: KOULUTUS Alueellinen koulutus: Infektioiden torjuntaa käytännön työssä. Erityisesti sosiaalipuolen laitoksiin suunnattu alueellinen koulutus Tyksissä. Ajankohtaisia aiheita mm. luteiden torjunnasta, ja iltapäivällä ohjelmassa työpajoja Tuberkuloosin uusi tartunnanjäljitys. Tartuntatautien torjunnasta vastaaville suunnattu koulutus. YHTEYSTIEDOT
10 VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, PL 52, Turku P (10)
EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 219 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.5.219 THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta. Tapauksia 219-1
LisätiedotEPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2016 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 31.5.2016 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri, syyskuun luvut täydentyvät myöhemmin)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 3 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.15 30.9.2015 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 213 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1. 3.4.213 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA lääkärien ilmoitukset, kuukausittain
LisätiedotLÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 214 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.3.214 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 212 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.212 2.9.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.8.2014 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA
LisätiedotYLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 212 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1.212 31.5.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen
LisätiedotKansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001 Tartuntataudit Suomessa 2000 Mikrobilöydösten kommentoijat Hiltunen-Back, Eija Kuusi, Markku Lyytikäinen, Outi Nuorti, Pekka Ruutu, Petri Siikamäki, Heli
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot 27.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotSTREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY
1 (7) Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 27.9.2018 Ohje perustuu THL:n, Turun tartuntatautien valvonnan, HUS:n ja Taysin ohjeisiin STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY A-streptokokkitautien
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotTarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta
Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta Jane Marttila Asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Sote aluekierros 27.11.2017 Turun infektioidentorjuntamalli Turun infektioiden torjuntayksikkö:
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs tärkeimmistä sairaalahygienian laadun mittareista. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot 27.2.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotEpidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät
Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 21 Kädessäsi on ensimmäinen alueellinen tartuntatautiraportti. Raportti on laadittu kesäkuussa 211. Pyrimme jatkossa tuottamaan vastaavanlaisen koosteen
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä.
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012 Raportin ovat koonneet infektiolääkäri Kirsi Valve ja hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat infektiolääkärit Jaana Syrjänen,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla: 1 luku Tartuntatautien luokittelu 1 Yleisvaaralliset tartuntataudit Yleisvaarallisia
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotRipuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium
MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotPirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät
Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Jaana Syrjänen Pshp:n tartuntatautivastuulääkäri Osastonylilääkäri Tays sisätautien vastuualue Infektioyksikkö 14.3.17 Sidonnaisuudet
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
LisätiedotStreptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy
AMMATTILAISOHJE 1 (7) INFEKTIOYKSIKKÖ Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy A-streptokokkitautien määrät ovat lisääntyneet Suomessa. Vakavien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, keuhkokuume, toksinen
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2018
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 218 Raportin ovat koonneet Taysin infektiolääkäri Kirsi Valve sekä hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat Taysin infektiolääkärit
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista
1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotTartuntataudit Suomessa Tartuntataudit Suomessa 2001
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B7/2002 1 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B7/2002 2 Mikrobilöydösten kommentoijat Hiltunen-Back, Eija Knuuttila, Jukka Kuusi, Markku Leinikki, Pauli Lyytikäinen,
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013 Raportin ovat koonneet infektiolääkärit Kirsi Valve ja Reetta Huttunen sekä hygieniahoitajat Rita Niemi ja Jaana Sinkkonen. Raportin kommenteista
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotINFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA
1 INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA 2018-2019 22.10.2018 1 Johdanto Influenssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen lähinnä pisara- ja kosketustartuntana. Ilmateitse tapahtuva tartunta voi
LisätiedotElintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015
Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti
Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista
1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2017
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2017 Raportin ovat koonneet Taysin infektiolääkäri Kirsi Valve sekä hygieniahoitaja Rita Niemi. Raportin kommenteista vastaavat Taysin infektiolääkärit
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotTartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset
Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Esa Rintala 27.9.2017 Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
Lisätiedot