asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti. Jo lähes puolet asuntokunnista oli yhden hengen talouksia. Lähinnä asuntokuntien koon pienenemisen vuoksi asumisväljyys on lisääntynyt. Jokaista asukasta kohti oli asuintilaa 38,5 m², joka on enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa oli ahtaasti asuvien talouksien osuus alhaisempi kuin Lahdessa. Asunto-osakehuoneistojen hinta neliöltä oli 1 778 euroa. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista asunnot kallistuivat eniten vuoden aikana Lahdessa ja Kuopiossa, joissa vuosikasvu oli 3 %. Asuntojen kuukausivuokra oli keskimäärin 12 euroa neliöltä. Neliövuokra nousi vuoden 2014 aikana 4 %. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana vuokrat nousivat Lahdessa 24 %, mikä on enemmän kuin missään muussa vertailukaupungissa. 60000 50000 40000 545 1491 51 978 5716 519 506 466 478 1340 1307 1442 3828 1429 1399 1358 1472 3850 53 322 53 880 3830 52 902 52 415 5081 5122 5414 5378 5257 5520 5577 469 476 478 477 1310 1293 1283 1274 3814 3793 3806 3868 5098 5174 5188 5095 475 462 470 1284 1259 1328 3869 3852 3807 5064 5083 5081 30000 14661 15176 15283 15459 15595 15772 16020 16319 16573 16765 16882 17115 17292 17381 17334 20000 10000 21385 21986 22536 22981 23220 23541 24074 24380 24714 24914 25265 25493 25901 26103 26654 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6+ henk. Kuva 1. Asuntokuntien lukumäärä asuntokunnan henkilöluvun mukaan Lahdessa vuosina 2000-2014.
indeksi, 2009=100 2 Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu sekä väkiluvun että yksinasuvien määrän kasvusta. Yhden hengen talouksien osuus on suuri kaupungeissa, joihin muuttaa paljon nuoria opiskelun tai työn vuoksi. Myös eläkeikäisten suuri määrä lisää yhden hengen asuntokuntien osuutta. Monen hengen talouksien määrän pienenemisen syynä on yleensä perheellisten muutto muihin kuntiin. Yhden hengen asuntokuntien vuosilisäys 551 Lahdessa on vuoden 2009 jälkeen yhden hengen talouksien määrä kasvanut seitsemän prosenttia samalla kun yli viiden hengen asuntokuntien määrä on pienentynyt lähes kolme prosenttia. Vuoden 2014 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli 26 654 eli 49 % kaikista asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 551 ja viiden viimeisimmän vuoden aikana runsaalla 1 700 asuntokunnalla. (Kuva 2). teellisesti eniten kasvoi viiden hengen asuntokuntien määrä. Kasvu oli 69 asuntokuntaa eli runsas 5 %. Vähintään kuuden hengen asuntokuntien määrä laski 13 asuntokunnalla. Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahdessa oli keskimääräistä enemmän yhden hengen talouksia. Lahden lisäksi Helsingissä ja Tampereella yksinasuvien osuus lähenee jo puolta kaikista asuntokunnista. Turussa yhden hengen talouksia oli jo yli puolet asuntokunnista. Espoossa yhden hengen asuntokuntien osuus jäi 36 %:iin. Asuntokuntien keskikoko laskussa Lahtelaisten asuntokuntien keskikoko oli pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Lahden lisäksi Turun, Helsingin ja Tampereen asuntokunnissa asui keskimäärin vain alle 1,9 henkilöä. Espoossa asuntokuntien keskikoko 2,2 oli vertailukaupungeista korkein. (Kuva 3). Helsinki Espoo Tampere 1,87 1,86 2,18 Eniten yksinasuvia oli 20-24 -vuotiaiden ja 65-69 - vuotiaiden ikäluokissa. Kummankin ikäluokan osuus kaikista yksinasuvista oli 10 %. Yksinasuvista yli kolmannes oli yli 65-vuotiaita ja runsas neljännes alle 35- vuotiaita. Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio 1,77 2,14 2,08 1,96 1,93 Lahti 1,84 Kahden hengen asuntokuntia oli 17 334 eli lähes kolmannes kaikista asuntokunnista. Kahden hengen asuntokuntien määrä pieneni 47 taloudella. Myös kolmen ja neljän hengen asuntokuntien määrä laski. Suh- Kouvola 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 keskikoko Kuva 3. Suurten kaupunkien asuntokuntien keskikoko vuonna 2014. 1,93 109 107 1 henk. 105 103 2 henk. 5 henk. 101 4 henk. 99 3 henk. 97 95 2009 2010 2011 2012 2013 2014 6+ henk. Kuva 2. Asuntokuntien määrän kehitys Lahdessa vuosina 2000-2014 kokoluokittain. Indeksi 2009=100.
3 Asuntokunnista 7 % asui ahtaasti Asunnon tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään viihtyisyyden lisäksi asumiskustannusten kohtuullisuutta ja asumistilan riittävyyttä. Ahtaasti asuvaksi määritellään asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lahden kaikista asuntokunnista 7 % eli 3 758 asuntokuntaa asui ahtaasti vuonna 2014. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa oli ahtaasti asuvien talouksien osuus alhaisempi kuin Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla runsas 10 % asuntokunnista luokitellaan ahtaasti asuvaksi. Ahtaasti asuminen kasvaa asuntokuntien koon kasvaessa. Yksin asuvaa henkilöä ei voi katsota ahtaasti asuvaksi, koska hänen asunnossaan on vähintään yksi huone käytössään. Ahtaasti asuvia oli kahden hengen asuntokunnista muutama prosentti, kolmen hengen asuntokunnista 14 % ja neljän hengen asuntokunnista jo liki kolmannes. Viiden hengen talouksista lähes 60 %, kuuden hengen asuntokunnista yli 80 % ja sitä suuremmista asuntokunnista peräti 96 % asui ahtaasti. (Kuva 4). Yhden henkilön asuntokunnista puolet asui kaksioissa, vajaat 30 % yksiöissä ja runsas viidennes kolmen huoneen tai sitä suuremmissa asunnoissa. Kolmen huoneen tai sitä suuremmissa asunnoissa asui kahden henkilön asuntokunnista 62 % ja kolmen hengen asuntokunnista jo 86 %. (Taulukko 1). Asukasta kohti oli asuintilaa 38,5 m² Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien suurella osuudella on merkittävä vaikutus asumisväljyyteen, koska yhden ja kahden henkilön asuntokunnat asuvat väljemmin kuin useamman henkilön asuntokunnat. Asumisväljyys onkin lisääntynyt lähinnä siksi, että asuntokuntien koko on pienentynyt. Asumisväljyys muuttuu kuitenkin hitaasti. Vuosien 2010-2014 aikana Lahdessa ahtaasti asuvien määrä laski 0,2 %-yksikköä, ja asuintilan kasvu asukasta kohden oli 0,8 m². Lahdessa jokaista asukasta kohti oli 38,5 m² asuintilaa, joka on enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (kuva 5). Asumisväljyys asukasta kohti oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa. Merkittävä selittäjä Lahden asumisväljyydelle on yhden hengen talouksien suuri osuus. Kouvolassa asumisväljyyttä nostaa asuntokannan pientalovaltaisuus. 100,0 Helsinki 34,1 90,0 Espoo 36,1 80,0 Tampere 36,8 70,0 Vantaa 35,0 60,0 Oulu 38,1 % 50,0 96,4 Turku 38,1 40,0 81,1 Jyväskylä 37,2 30,0 58,4 Kuopio 38,4 20,0 32,4 Lahti 38,5 10,0 13,6 Kouvola 42,7 0,0 3,8 0,0 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 m2 Kuva 4. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnan koon mukaan Lahdessa vuonna 2014 (%). Kuva 5. Suurten kaupunkien asuntojen keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohti vuonna 2014. Huoneiden lukumäärä, keittiötä ei ole laskettu mukaan Asuntokunnan henkilöluku 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4 huonetta 5 huonetta 6 huonetta 7+ huonetta tuntematon 1 henkilö 7765 13201 3619 1347 382 83 31 226 2 henkilöä 657 5896 5605 3197 1467 323 100 89 3 henkilöä 72 619 2099 1403 608 188 54 38 4 henkilöä 29 209 997 1346 884 259 57 26 5 henkilöä 11 43 220 501 366 138 44 5 6 henkilöä 3 7 45 103 83 35 21 0 7+ henkilöä 2 4 17 59 41 32 10 0 Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä henkilöluvun ja huoneluvun mukaan vuonna 2014. Punaisella merkityt luvut ilmoittavat ahtaasti asuvien määrän.
asuntokuntia 4 Yhden talouksista 44 % asui omistusasunnossa Vuonna 2013 Lahden 54 153 asuntokunnasta 56 % asui omistusasunnossa, 39 % vuokra-asunnossa ja 2 % asumisoikeusasunnossa. (Kuva 6). Asumisoikeusasuminen on lisännyt suosiotaan. Niissä asuvien asuntokuntien määrä kasvoi viidessä vuodessa peräti 25 %. Vuokralla tai omistusasunnossa asuvien määrä kasvoi vain nelisen prosenttia. Omistusasuminen yleistyy asuntokuntakoon kasvaessa. Omistusasunnossa asuvia oli yhden hengen talouksista vain 44 %, 2-3 hengen asuntokunnista jo runsas 65 % ja yli neljän hengen asuntokunnista 78 %. Lahdessa omistusasunnossa asuvien osuus oli vertailukaupunkien keskitasoa. Osuus oli korkein Kouvolassa (71 %) ja alhaisin Helsingissä (47 %). Vähintään neljän hengen asuntokunnilla omakotitalo yleisin asumismuoto Lahtelaisista asui kerrostaloissa 70 %, omakotitaloissa 21 % ja rivitaloissa 7 % asuntokunnista vuoden 2014 lopussa. Viiden viimeisimmän vuoden aikana rivitaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut 6 %. Kerrostaloissa ja pientaloissa asuvien määrä kasvoi 4 %. Yhden hengen talouksista 87 % ja kahden hengen talouksista 64 % asui kerrostaloasunnoissa. Vielä kolmen hengen asuntokunnat asuivat yleisemmin kerrostaloissa kuin omakotitaloissa, mutta vähintään neljän hengen talouksista enemmistö asui omakotitalossa. (Kuva 7). Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki. Vertailukaupungeista vain Helsingissä, Turussa ja Tampereella kerrostalossa asuminen on yleisempää kuin Lahdessa. 60000 50000 1514 1519 1553 1132 1172 1252 1339 1657 1250 1339 40000 29378 29487 29646 29709 30465 30000 20000 10000 20386 20729 20871 21175 21099 0 2009 2010 2011 2012 2013 Vuokra-asunto Omistusasunto Asumisoikeusasunto Muu Kuva 6. Asunnon hallintaperuste Lahdessa vuosina 2009-2013. 100,0 1,5 2,0 1,2 0,9 0,7 0,5 0,7 90,0 30,4 25,5 27,9 20,0 80,0 48,3 6,1 70,0 63,9 10,7 8,4 60,0 13,7 86,7 % 50,0 13,0 40,0 73,3 30,0 9,5 55,3 63,3 63,0 20,0 10,0 0,0 37,8 25,5 4,0 7,4 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva 7. Asunnon talotyyppi asuntokunnan koon mukaan Lahdessa vuonna 2014 (%).
euroa/neliö/kk 5 Asuntojen hinnat nousivat 3 % Lahdessa asunto-osakehuoneistojen keskihinta on viime vuosina noussut nopeasti. Vuosina 2010-2014 hinnat nousivat 17 % Lahdessa, Kuopiossa, Oulussa ja Vantaalla. Tätä nopeampaa hintojen kasvu oli suurimmista kaupungeista ainoastaan Helsingissä ja Espoossa. Asunnot kallistuivat viidessä vuodessa koko maassa 10 %, pääkaupunkiseudulla 27 % ja muualla maassa 16 %. Vuoden 2014 aikana asunnot kallistuivat eniten Lahdessa ja Kuopiossa, joissa vuosikasvu oli 3 %. Suurista kaupungeista hintojen nousu oli hitainta Espoossa, jossa asunnot kallistuivat alle yhden prosentin. Kouvolassa ja Oulussa asuntojen keskihinta jopa laski. Asuntojen rajusta hintojen noususta huolimatta Lahdessa asuntojen neliöhinta on suhteellisen alhainen Suomen muihin suuriin kaupunkeihin ja koko maahan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla asuntoneliöstä joutuu maksamaan yli kaksi kertaa enemmän kuin Lahdessa. Suomen suurimmista kaupungeista Lahtea alhaisempi asuntojen hintataso oli ainoastaan Oulussa ja Kouvolassa. (Kuva 8). Asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta neliöltä oli vuonna 2014 Lahdessa 1 778 euroa. Neliöhinta oli rivitaloissa 2 070 euroa ja kerrostaloissa 1 702 euroa. Keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 130 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 677 euroa ja muualla maassa 1 739 euroa. Vuokra keskimäärin 12 euroa/neliö Lahdessa maksettiin vuokraa keskimäärin 11,87 euroa neliöltä vuonna 2014. Keskimääräinen neliövuokra oli yksiöissä 14,18 euroa, kaksioissa 11,69 euroa ja sitä suuremmissä asunnoissa 10,45 euroa kuukaudessa. (Kuva 9). Koko maassa asuntojen keskimääräinen vuokra neliötä kohti oli 12,03 euroa, pääkaupunkiseudulla 14,49 euroa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 10,79 euroa. Vuokrat nousivat vuoden 2014 aikana 4 %. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana vuokrat nousivat Lahdessa 24 %, mikä on enemmän kuin missään muussa vertailukaupungissa. Koko maa 2130 Pääkaupunkiseutu (PKS) 3677 14,00 13,57 14,18 Muu Suomi (koko maa - PKS) 1739 12,46 12,93 Helsinki Espoo-Kauniainen 3279 3992 12,00 10,00 11,70 10,40 9,61 9,25 9,35 10,81 9,76 11,18 10,11 11,69 10,45 Tampere 2334 Vantaa 2654 8,00 Yksiöt Kaksiot Oulu 1758 6,00 Kolmiot+ Turku 1945 Jyväskylä 1909 4,00 Kuopio 1991 2,00 Lahti 1778 Kouvola 1194 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Lähde: 3500 Tilastokeskus 4000 4500 euroa/neliö 0,00 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 8. Vanhojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ja koko maassa vuonna 2014. Kuva 9. Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat asunnon koon mukaan Lahdessa vuosina 2010-2014. Asunnottomia alle 100 Asunnottomuus keskittyy lähinnä pääkaupunkiseudun kuntiin, joiden osuus Suomen asunnottomista oli yli puolet. Asunnottomia oli 1 000 asukasta kohden Helsingissä 5,6, Vantaalla 2,6 ja Espoossa 2,4. Lahdessa vastaava luku oli 0,7, mikä tarkoittaa noin 70 asunnotonta. Lahden asunnottomuus on laskussa, sillä esimerkiksi vuosituhannen vaiheessa asunnottomia oli 4,4 tuhatta asukasta kohti.
6 Yhteenveto Asuntokuntia oli 54 666. Määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 513 asuntokunnalla. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu sekä väkiluvun että yksinasuvien määrän kasvusta. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Yhden hengen asuntokuntia oli 26 654 eli lähes puolet kaikista asuntokunnista. Määrä kasvoi vuodessa 551 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksien osuus on suuri kaupungeissa, joihin muuttaa paljon nuoria opiskelun tai työn vuoksi. Myös eläkeikäisten suuri määrä lisää myös yhden hengen asuntokuntien osuutta. Kahden hengen asuntokuntia oli kolmannes talouksista. 2-4 hengen asuntokuntien määrä laski vuoden 2014 aikana. Suhteellisesti eniten kasvoi viiden hengen talouksien määrä. Asuntokuntien keskikoko oli 1,9. Asumisväljyys on lisääntynyt lähinnä siksi, että asuntokuntien koko on pienentynyt. Lahdessa asuntokunnalla oli keskimäärin käytössään asuinpinta-alaa 71,5 m². Jokaista asukasta kohti oli asuintilaa keskimäärin 38,5 m². Ahtaasti asuvia oli 3 758 asuntokuntaa eli 7 % asuntokunnista asui ahtaasti. Ahtaaksi asuvaksi määritellään asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Ahtaasti asuminen kasvaa asuntokuntien koon kasvaessa. Yksin asuvaa henkilöä ei voi katsota ahtaasti asuvaksi, koska hänen asunnossaan on vähintään yksi huone. Ahtaasti asui kahden hengen asuntokunnista vain muutama prosentti, kolmen hengen asuntokunnista 14 % ja neljän hengen asuntokunnista jo liki kolmannes. Vähintään viiden hengen talouksista kaksikolmasosaa asui ahtaasti. Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahdessa oli keskimääräistä enemmän yhden hengen asuntokuntia ja talouksien keskikoko oli keskimääräistä pienempi. Sen myötä ahtaasti asuvien osuus jäi alhaiseksi ja jokaista asukasta kohti oli enemmän asuintilaa kuin vertailukaupungeissa keskimäärin. Asunto-osakehuoneistojen hinta neliöltä oli 1 778 euroa. Vuoden aikana Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista asunnot kallistuivat eniten Lahdessa ja Kuopiossa, joissa vuosikasvu oli 3 %. Asuntojen neliövuokra oli keskimäärin 12 euroa kuukaudessa. Vuokrat nousivat vuoden 2014 aikana 4 %. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana vuokrat nousivat Lahdessa 24 %, mikä on enemmän kuin missään muussa vertailukaupungissa.