Kaavatunnus: 1-149 Asianumero: 971/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 16.12.2014 KH: 12.01.2015 Nähtävillä: 22.01.-11.02.2015 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Rajamäki, Kortteli 1039-3,4 Asemakaavanmuutos koskee korttelia 1039 ja katualuetta. Asemakaavanmuutoksella muodostuu kortteli 1039 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavanmuutoksen selostus koskee 24.03.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa 22.01.2015. Kaavamuutosalue on merkitty punaisella viivalla. Arkkitehtitoimisto Huttunen Lipasti - Pakkanen Oy Uudenmaankatu 7 B 5 00120 Helsinki, Finland +358 9 694 7724, mail@h-l-p.fi Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2353 Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi, puh. 040-317 4660 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
2 1 Asemakaavan perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunniste 1-149 Rajamäki, asianumero 971/10.02.03/2014 1.2 Alueen sijainti Alue sijaitsee Rajamäen keskustassa; Tykkimäentien, Kiljavantien, Kievarintien ja Hellaspolun välisellä alueella. 1.3 Kaavan nimi Asemakaavan muutos, Rajamäki Asemakaavan muutoksella vahvistetaan Rajamäen keskustan elinvoimaisuutta ja tuetaan jo olemassa olevia palveluita. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Yhdessä koulujen, kirjaston, kaupallisten palveluiden ja uimahallin kanssa terveyskeskus muodostaa monipuolista ja vetovoimaista keskustaa sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Liitteet: - Kaavoitettava alue - Ote ajantasa-asemakaavasta - Kaavakartta ja määräykset - Havainnekuva - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2014 - Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Pöyry Finland, 2012 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, Museovirasto Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatieasema
3 1.4 Sisällysluettelo ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS 1 1 Asemakaavan perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunniste 2 1.2 Alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi 2 1.4 Sisällysluettelo 2 2 Tiivistelmä 4 3 Kaavoituksen lähtökohdat 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.2 Suunnittelutilanne 8 3.3 Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet 14 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätöksenteko 14 5. Asemakaavan muutoksen kuvaus 15 5.1 Kaavan rakenne 15 5.1.2 Mitoitus 15 5.1.3 Palvelut 16 5.2 Aluevaraukset ja kaavamääräykset 16 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 17 5.4 Palautteen huomioiminen kaavaratkaisussa 22 5.5 Asemakaavan muutoksen vaikutukset 23 6. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 24
4 2 Tiivistelmä Suunnittelualue käsittää korttelin 1039 kokonaisuudessaan. Nykyisellään kortteli rakentamaton ja jaettu kahdeksi tontiksi: 1. ALK -tontti ja 2. LPA tontti viereisen 1027 YO tontin käyttöön. Pysäköintialuetta ei ole toteutettu. Kortteli 1039 sijaitsee Rajamäen keskustassa Tykkimäentien länsilaidalla, Kiljavantien ja Hellaspolun välisellä alueella. Se sijaitsee aivan Rajamäen ydinkeskustassa olemassa olevien palveluiden välittömässä läheisyydessä. Korttelin etelä- ja länsipuolta rajaavat kevyen liikenteen reitit osana suunnittelualuetta. Kiljavantiestä korttelin erottaa etelässä kirjasto ja liiketilarakennus asuin- ja liiketilakorttelilla 1040 (ALK) sekä Tykkimäentietä reunustava puistoalue (VP). Lännessä kortteli rajoittuu liikerakennukseen liike- ja toimistorakennusten sekä huoltoaseman ja henkilöliikenneterminaalin korttelilla 1076 (KLHA). Pohjoisessa kortteli rajautuu erillispientalojen 1037 (AO) ja rivitalojen 1038 (AR) kortteleihin, joilla sijaitsee vain muutama pien- ja rivitalo. Itäpuolella sijaitsee Sr-1 suojeltu ala-asteen koulurakennus opetustoimintaa palvelevalla korttelialueella 1027 (YO). Alue on Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualue sivuaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY. Alue on osittain 1. luokan pohjavesialuetta ja sijaitsee Rajamäen tehtaiden Seveso-direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä. Paikallisliikenne kulkee reittiä Keskusraitti Kiljavantie hyvin lähellä korttelin eteläpuolella. Linja-autoasema on myös lähietäisyydellä. Suunnittelualue sijaitsee Altian ja Teknoksen Seveso-laitosten välissä. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta keskeisellä paikalla sijaitseva kortteli voidaan ottaa Rajamäen keskustan palveluiden käyttöön vahvistaen niiden elinvoimaisuutta ja tukien niitä. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Yhdessä koulujen, kirjaston, kaupallisten palveluiden ja uimahallin kanssa terveyskeskus muodostaa monipuolista ja vetovoimaista keskustaa sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Suunnitelman palvelut kehittävät Rajamäen lähipalvelujen tarjontaa. Lisäksi parannetaan alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Myös hulevesien hallinta sekä pohjaveden suojelu huomioidaan kaavamuutoksessa. Kortteli sijoittuu keskustaan kyläraitin laidalle. Sen suunnittelussa on mahdollista tukea raitin varren vehreää puistoakselia. Rajamäellä ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä johtuen asemakaavatyön yhteydessä selvitetään kaavaratkaisun suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan sekä kunnan maankäytön kehityskuvaan 2040.
5 Asemakaavanmuutoksen kortteli 1039 on kunnan omistuksessa. Asemakaavanmuutos tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 16.12.2014. Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Asemakaavan laatiminen on tehty Huttunen - Lipasti Pakkanen Arkkitehtitoimistossa. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kortteli 1039 sijaitsee Rajamäen keskustassa Tykkimäentien länsilaidalla, Kiljavantien ja Hellaspolun sekä Kievarintien välisellä alueella. Se sijaitsee aivan Rajamäen ydinkeskustassa olemassa olevien palveluiden välittömässä läheisyydessä. Korttelin etelä- ja länsipuolta rajaavat kevyen liikenteen reitit osana suunnittelualuetta. Kiljavantiestä korttelin erottaa etelässä kirjasto ja liiketilarakennus asuin- ja liiketilakorttelilla 1040 (ALK) sekä Tykkimäentietä reunustava puistoalue (VP). Lännessä kortteli rajoittuu liikerakennukseen liike- ja toimistorakennusten sekä huoltoaseman ja henkilöliikenneterminaalin korttelilla 1076 (KLHA). Pohjoisessa kortteli rajautuu erillispientalojen 1037 (AO) ja rivitalojen 1038 (AR) kortteleihin, joilla sijaitsee vain muutama pien- ja rivitalo. Itäpuolella sijaitsee Sr-1 suojeltu ala-asteen koulurakennus opetustoimintaa palvelevalla korttelialueella 1027 (YO). Alue on Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunniteltavan korttelialueen tontit 3 ja 4 sijaitsevat yhdistettyjen liikeja asuinkerrostalojen korttelialueella 1039 (ALK). Tykkimäentien puoleinen tontti 3 on merkitty asemakaavassa pysäköintialueeksi viereisen opetustoimintaa palvelevan korttelin 1027 tontin 1 käyttöön. Suunnittelualue sivuaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY. Alue on osittain 1. luokan pohjavesialuetta ja sijaitsee Rajamäen tehtaiden Seveso-direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä. Paikallisliikenne kulkee reittiä Keskusraitti Kiljavantie hyvin lähellä korttelin eteläpuolella. Linja-autoasema on myös lähietäisyydellä. Korttelin laajuus on 6005m2.
6 Alueen omistaa Nurmijärven kunta. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2011. Suunnittelukortteli on rakentamaton. Se on osittain avointa niittyä ja osittain umpeen pusikoitunutta koivikkoa. Luonto ja maisema Suunnittelukorttelin maasto laskee idästä länteen. Korkoero on noin kolme metriä. Tykkimäentietä reunustaa korttelin pusikoitunut puusto. Länsipuoli on pääosin avointa niittyä. Alueella tulee noudattaa pohjaveden suojelusuosituksia (Pohjaveden suojelusuunnitelma, Pöyry 2012). Rakentamisella ei ole pysyvää tai työaikaista vaikutusta pohjaveteen ja pohjavesi ei ole tontilla paineellista. Hulevedet Vettäläpäisemättömien pintojen määrän muuttuessa kaava-alueen rakentuessa myös veden määrä ja laatu alueella muuttuu. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole lentoliikenteestä aiheutuvaa melua. Alueen eteläpuolella kulkee Hanko-Hyvinkää rata. Raideliikenteestä aiheutuu melua ympäristöön, mutta se ei suunnittelualueella ylitä ohjearvoja. Kaavamuutosalueen etäisyys radasta on n. 300m. Altian tehdasalueen liikenne aiheuttaa alueella työmatkaliikennettä ja raskasta liikennettä. Tehdasalueen toiminnasta johtuen korttelin ohi suuntautuu mahdollisesti myös vaarallisia kuljetuksia. Altian tehdasalueen toiminnasta on on tehty riskiselvitys, Rajamäen tehdasalueen riskiselvitys, Ramboll Oy. Selvityksestä ilmenee, ettei tehdasalueen toiminnasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia keskustan alueelle. Rakennettavuus Alueen maaperä on hietaa. Rakentaminen edellyttää tarkempia maaperätutkimuksia. Alueella on todennäköisesti osittain paineellista pohjavettä. Kortteli on rakentamaton.
7 Rakennettu ympäristö Keskusta alueella, Rajamäentien ja Kiljavantien risteyksessä, rakentaminen on keskustamaista ja rakennettua ympäristöä hallitsevat liikenne- ja paikoitusalueet. Yhdyskuntatekninen huolto Korttelin on mahdollista liittyä olemassa olevaan katu- ja yhdyskuntatekniseen verkostoon. Liikenne Liikenneselvityksen pohjana on Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkon toimivuustarkastelu, Strafica 2007. Myös läheisen Altian tehdasalueen lisääntyvä työpaikka- ja raskasliikenne on huomioitu selvityksen mitoitusperusteissa. Suurin osa alueen liikenteestä ohjautuu Rajamäentielle ja edelleen kohti Kirkonkylää. Alueen pääväylä on Rajamäentie, joka yhdistää Hämeenlinnanväylän (Vt3), ja Hangonväylän (Vt25). Se on siis seudullista liikennettä välittävä maantie. Palvelut Rajamäen keskustassa on ala-aste, ylä-aste ja lukio. Siellä on myös kirjasto sekä uimahalli-liikuntakeskus, Rajamäen uimahalli. Rajamäen urheilualue rajautuu Kiljavantiehen kaavoitettavan alueen eteläpuolella. Rajamäen kirkko on keskustan tuntumassa ja seurakunnan tiloja toteutetaan keskustassa sijaitsevan asuntokohteen yhteyteen. Rajamäellä on myös terveyskeskus ja apteekki. Keskustan alueella on kaksi päivittäistavarakauppaa ja joitakin erikoiskauppoja, kahvila sekä ravintola. Linjaautoasema sijaitsee Rajamäentien ja Kiljavantien risteyksessä. Rajamäen keskustan asema kaupan palveluverkossa on määritelty KUUMA-kuntien palveluverkkoselvityksessä, 2010 sekä Nurmijärven kunnan palveluverkkoselvityksessä, luonnos, Tuomas Santasalo Ky, 2012. Maanomistus Kortteli on kunnan omistuksessa.
8 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään mm. että alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan keskeiset tavoitteet eli toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Uudenmaan maakuntakaavassa (v. 2013) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Nurmijärven koko kunnan yleiskaavassa Alueen yleiskaavat eivät ole oikeusvaikutteisia. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja voimassa olevat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat voidaan katsoa osittain vanhentuneiksi, on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon suunnittelussa. Alueella on käynnissä osayleiskaavan laatimiseen liittyvien selvitysten laatiminen. Koska aluella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, noudatetaan alueella Nurmijärven maankäytön kehityskuvaa 2040 (25.5.2011). Kehityskuva on yleispiirteinen, strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista.
9 Ote voimassa olevasta asemakaavasta, Nurmijärven kunta 3.3 Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelle ja sen ympäristöön on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkon toimivuustarkastelu, Strafica 2007 - Nurmijärven rakennusinventointi, arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen- Valkama Oy, 2010 - RKY, rakennetut kulttuuriympäristöt; Museovirasto/2009 - Rajamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma; Vesihydro 1997 - Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Pöyry Finland, 2012 - Kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön sunnitelma, Nurmijärven kunta, 2010 - Nurmijärven palveluverkkoselvitys, Santasalo Ky 2012 - Altia Oyj Rajamäen tehdasalueen riskiselvitys, Ramboll, 2012 - Rajamäen etuostoalueiden raideliikenteen melu- ja tärinäselvitys, WSP 2005 - Rajamäen etuostoalueen luontoselvitys, Enviro Oy, 2004.
10 Selvitykset lyhyesti Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkosuunnitelmassa, Strafica 2007, alueen rakentumisen aiheuttama liikenteen lisäys on huomioitu ja todettu, että nykyinen tieverkosto vastaa alueen liikenteen tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Alueen läheisyyteen tehdyssä liikenneselvitys luonnoksessa, Airix ympäristö Oy, 2013, esitetään alueen liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi kahta kiertoliittymää Rajamäentielle: yksi Kiljavantien risteykseen ja toinen nykyisen Astrakaanintien risteykseen. Tässä yhteydessä on tehty myös meluselvitys, Airix ympäristö Oy, 2013, jonka perusteella Rajamäentien ja Kiljavantien nykytilanteen mukaista melun leviämistä voi arvioida. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja hulevesiselvitys laaditaan kaavan edetessä vuorovaikutteisena prosessina, vaihtoehtojen vaikutuksia vertailen. Alueelle on esitetty alustavan luonnoksen mukaisesti otollisia sijoituspaikkoja hulevesien viivytysaltaille ja uomille. Alueen lähellä sijaitsee rakennusperintökohteita kuten Rajamäen ala-aste ja Rajakaari. Alueella ei Museoviraston lausunnon mukaan sijaitse muinaismuistoja eikä Nurmijärven Rakennusinventoinnin, arkkitehtitoimisto Lehto- Peltonen-Valkama 2010, mukaisia arvotettuja kohteita. Nurmijärven kunta on tehnyt Kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman, 2010. Se on lähtötietona alueen kevyenliikenteen verkostoa suunniteltaessa. Siihen sisältyy seudullisesti merkittävä Seitsemän veljeksen ulkoilureitti, joka huomioidaan kaava-alueen puistoalueilla. Rajamäki on suurelta osin merkittävää pohjavesialuetta. Korttelin asemakaavan muutosalue sivuaa pohjavesialuetta aivan sen itäreunassa. Paineellista pohjavettä esiintyy myös muilla alueilla. Pohjaveden aiheuttamat rajoitukset huomioidaan Rajamäen pohjavesien suojelusuunnitelman mukaisesti, Pöyry 2012, kaavamääräyksissä. Nurmijärven kunnan kaupallisten palveluiden saatavuudesta ja ostovoimasta on tehty Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvitys, Santasalo 2012. Selvityksen mukaan Rajamäen keskustan alueella on ostovoimaa erityisesti päivittäistavarakaupan palveluille. Erikoiskaupan tavaran ostovoima suuntautuu alueen ulkopuolelle.
11 Pohjavesialueen rajaus. Pohjavesialueen reuna kulkee korttelin poikki. Liikenne-ennuste 2030 ja toimivuustarkastelu, Strafica 2007.
12 Muut liittyvät hankkeet ja kehittämiskohteet Rajamäen keskustan kaavamuutos sai lainvoiman 2010. Siihen liittyi projektiluonteinen hanke, Rajamäen keskustan katutilat, jonka tarkoituksena oli kehittää taajaman katukuvaa sekä varata alueita tori- ja aukiotiloiksi. Katualueiden liikenteen sujuvuutta parannettiin uusilla risteysjärjestelyillä ja kääntyvillä kaistoilla. Visuaalista ilmettä kehitettiin viherkaistoilla, istutuksilla sekä valaisimilla. Nyt laadittava kaavamuutos jatkaa keskustan kehitystyötä. Altian tehdasalueen asemakaavan muutos on lainvoimainen. Alueen kaavoitus ei tehdyn riskiselvityksen mukaan olennaisesti aseta rajoituksia keskustan maankäytölle. Alueen suunnittelussa huomioidaan Seveso-laitoksen konsultaatiovyöhyke. Siinä muodostetaan uusia toimitilatontteja olemassa olevalle teollisuusalueelle. Rajamäen kaakkoisosan, ns. Uudenniityntien alueen asemakaava on lainvoimainen. Sinne on osoitettu pääosin tontteja omakotitalorakentamiseen. Rajamäen keskustassa on runsaasti olemassa olevaa kaavavarantoa kerrostalojen rakentamiseen, mutta kohteet toteutuvat hitaasti. Asuntojen kysyntä kohdistuu alueelle tyypilliseen tapaan pääosin pientaloasumiseen. Suurista omakotitalotonteista sekä paikallisille rakennusliikkeille soveltuvista pientalokohteista on kysyntää. Muutosalueen läheisyydessä sen länsipuolella sijaitseva Kylänpään alueen kaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Alueelle ehdotetaan asumista ja lähipalveluja. Alue tulee osaltaan täydentämään keskustan palvelutarjontaa Rajamäentien itäpuolella ja tarjoaa erinomaiset ulkoilumahdollisuudet keskustan alueen asukkaille. Kiljavantie jatkuu Rajamäen keskustaan vihreänä puukujana. Myös keskusta-alueen katutiloja kehitetään puistomaisena ja tehdasyhdyskunnan historiaa kunnioittavana erillisen suunnittelutyön puitteissa.
13 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelu on käynnistetty Nurmijärven kunnan aloitteesta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireille tulosta 16.12.2014. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta keskeisellä paikalla sijaitseva kortteli voidaan ottaa Rajamäen keskustan palveluiden käyttöön vahvistaen niiden elinvoimaisuutta ja tukien niitä. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Yhdessä koulujen, kirjaston, kaupallisten palveluiden ja uimahallin kanssa terveyskeskus muodostaa monipuolista ja vetovoimaista keskustaa sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Suunnitelman palvelut kehittävät Rajamäen lähipalvelujen tarjontaa. Lisäksi parannetaan alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Myös hulevesien hallinta sekä pohjaveden suojelu huomioidaan kaavamuutoksessa. Asemakaavan muutosluonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa, minkä jälkeen se on alustavasti nähtävillä vaikutuksiltaan merkittävänä asemakaavan muutoksena. Asemakaavanmuutoksen hyväksyy valtuusto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavanmuutosta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka annetaan tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville kunnanvirastoon sekä kunnan internet-sivuille koko kaavoitusprosessin ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tullaan kuulemaan osallisia. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: Korttelin ja lähialueiden maanomistajat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, Sonera Oyj ja alueella toimivat yritykset
14 Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet muut viranomaiset: ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto ja Tukes Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laatimiselle asetetut tavoitteet ovat Vahvistaa Rajamäen keskustan elinvoimaisuutta ja tukea jo olemassa olevia palveluita Täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa Yhdessä koulujen, kirjaston, kaupallisten palveluiden ja uimahallin kanssa terveysasema muodostaa monipuolista ja vetovoimaista keskustaa sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta Kaavatyön yhteydessä tullaan alueelle osoittamaan turvalliset liikenteen ja kevyenliikenteen liittymät Tykkimäentieltä sekä Kiljavantieltä. toteuttaa Rajamäen pohjaveden suojelutavoitteita 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätöksenteko 16.12.2014 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ilmoittaa asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi ja esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen
15 5. Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutosluonnoksessa alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, YS. Korttelialueen rakennusoikeus ei oleellisesti muutu. Korttelialueen autopaikkatarve on 1 ap/70 k-m2. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä Rajamäen keskustassa. Se sijaitsee myös lähellä kehittyviä kasvukeskuksia kuten Helsinki, Vantaan Kivistö ja Hyvinkää. Kaavamuutoksen sisältö on kunnan maankäytön kehityskuvan mukainen ja tukee tavoitteita eheytyvästä taajamarakenteesta. Asemakaavan muutoksella vahvistetaan Rajamäen keskustan elinvoimaisuutta ja tuetaan jo olemassa olevia palveluita. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Yhdessä koulujen, kirjaston, kaupallisten palveluiden ja uimahallin kanssa terveyskeskus muodostaa monipuolista ja vetovoimaista keskustaa sekä helpottaa palveluiden saavutettavuutta. Korttelin kaavoituksen tavoitteena on lisäksi selvittää, miten korttelia reunustavat kevyenliikenteen reitit saadaan toimiviksi ja turvallisiksi. Kaavassa esitetään myös määräykset pohjaveden suojelemisesta, paineellisen pohjaveden huomioimisesta rakentamisessa sekä hulevesien hallinnasta. 5.1.2 Mitoitus Kaavamuutokselle luodaan edellytykset terveysaseman rakentamiselle. Tontin rakennusoikeus säilytetään nykyisellään n. 2200 k-m2. Korttelin pinta-ala on n. 6002 m2. Suunnitelmassa rakennusalue sijoittuu tontin länsireunaan, itäpuoli on pysäköintialuetta kaavalla 1 ap / 70 k-m2. Tykkimäentien reunaan sijoittuu ohjeellinen istutettava alueen osa.
16 5.1.3 Palvelut Alueen palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja, joilla ei ole merkittävää seudullista merkitystä. Koko kuntaa koskeva palveluverkkosuunnitelma käsitellään valtuustossa vuosittain. Siinä määritellään riittävät varaukset uusien alueiden mukanaan tuomien asukkaiden peruspalveluiden saavutettavuudelle. 5.2 Aluevaraukset ja kaavamääräykset YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Muut määräykset Korttelin Tykkimiehentien puoleinen laita osoitetaan ohjeelliseksi istutettavaksi alueen osaksi, joka jatkaa kyläraitin vihervyöhykettä. Tältä tontin reunalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Pohjavesialue ulottuu osittain kaavamuutosalueelle, mutta pohjaveden mahdolliset vaikutukset rakentamisen huomioidaan kaikilla alavilla alueilla. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaalaneliömetriä kohti. Näiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee ohjata pois pohjavesialueelta ja edelleen hulevesiuomiin vain hulevesialtaiden ja imeytyskenttien kautta. Alueilta, joilla käsitellään polttoainetta, ei saa johtaa hulevesiä hulevesiuomiin. Alue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueelle on laadittu Rajamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma (Pöyry Finland, 2012). Aluetta koskevat seuraavat määräykset: - Rakentamisen yhteydessä pohjaveden pintaa ei saa alentaa ja rakentamisessa tulee käyttää puhtaita kivennäismaita. Rakentaminen ei saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista. Muihin kuin omakotitalorakentamiseen liittyviin lupa-asiakirjoihin tulee liittää asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja tarkkailuohjelma. - Alueella ei saa säilyttää vaarallisia kemikaaleja, lannoitteita, öljynjalostustuotteita tai näihin rinnastettavia tuotteita, jotka voivat päästä maaperään. Teiden kunnostuksessa ei saa käyttää pohjavedelle vaarallisia aineita. Autojen yms. öljynjalosteita sisältävien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan viemäröidyllä alustalla.
17 - Maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on kielletty. Säiliöt tulee sijoittaa siten, että niiden rikkoontuessa polttoaine ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. - Pohjavesialueelle imeytettävien hulevesien tulee olla puhtaita. - Alue tulee liittää kunnallistekniseen viemäriverkostoon. Arkkitehtuuria koskevissa määräyksissä määritellään, että rakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin rapattuja ja väritykseltään vaaleita. Rehostevärejä sallitaan vähäisessä määrin. Rakennuksen arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista, hillittyä ja korkeatasoista. Korttelin autopaikkatarve on määritelty seuraavasti: 1 ap / 70 k-m2 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (hyväksytty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009) Seuraavassa on esitetty arvio 13.11.2008 valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta Kylänpään alueen asemakaavan muutoksessa. Kyseessä on voimassa olevan asemakaavan tarkistaminen siten, että mahdollistetaan korttelin ottaminen terveysasemakäyttöön hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Rajamäen keskustaa sekä julkisen liikenteen yhteyksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon korttelin asemakaavan laadinnassa seuraavasti: Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on alueen asemakaavoitus perustunut maakuntakaavaan, kunnan maankäytön kehityskuvaan 2040 ja yleiskaavatasoisiin selvityksiin. Alue hyödyntää olemassa olevaa kunnallista ja valtakunnallista infrastruktuuria, joka luo taloudellisuutta. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Asemakaavan muutoksella tuetaan palveluiden saatavuutta hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
18 Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Tiivistetään taajamarakennetta olemassa olevien liikenne- ja kunnallistekniikan verkoston varassa. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Muutosalueen suunnittelussa huolehditaan, että kunnalla on tonttitarjontaa myös julkisten palveluiden tarpeeseen ja palvelut hyvin kuntalaisten saavutettavissa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja ulkoilureitistöjen äärellä. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aluevaraukset kevyen liikenteen reitelle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alue sijaitsee Altian Rajamäen tehdasalueen ja Teknoksen tehdasalueen välissä. Molemmat kohteet ovat Seveso-laitoksia, joiden toiminnan luvanvaraisuutta valvoo Tukes. Alue ulottuu molempien laitosten konsultointivyöhykkeille, joka on 1 km. Alue sijaitsee kuitenkin n. 0,5 km:n päässä varsinaisista tehdasalueista. Alueen ohitse suuntautuu jonkin verran vaarallisia kuljetuksia johtuen sen sijainnista pääväyliin sekä tehdasalueisiin nähden. Altia Oyj Rajamäen tehdasalueen riskiselvityksen, Ramboll, 2012, mukaan keskustan maankäytölle ei aiheudu merkittäviä rajoituksia. Myös Hanko-Hyvinkää-radalla kuljetetaan mahdollisesti vaarallisia aineita. Rata sijaitsee kuitenkin n. 300m päässä kaavamuutosalueesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.
19 Maaperä on hietaa. Alueella ei ole tehty havaintoja pilaantuneesta maaaineksesta. Alueella annetaan määräyksiä liittyen pohjaveden aiheuttamiin vaaroihin rakenteille, pohjaveden suojeluun sekä hulevesien hallintaan. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueella on mahdollista liittyä kaukolämpöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY. Asemaakaavalla ohjataan rakentamista arvokas ympäristö huomioiden. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Asemakaavassa annetaan määräyksiä pohjavesien suojelusta ja hulevesien hallinnasta. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Luodaan julkisten palveluiden edellyttämää tonttitarjontaa kuntalaisten kannalta hyvin saavutettavalla sijainnilla.
20 Erityistavoitteet Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueelta on joukkoliikenneyhteydet muihin Nurmijärven kunnan taajamiin ja edelleen Vantaalle, Hyvinkäälle ja Helsinkiin. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma on laadittu v. 2010. Suunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat asemakaavaratkaisussa, joka tukeutuu olemassa olevaan kevyenliikenteenverkkoon. Yhteydet alueelta Rajamäen keskustaan on suunniteltu liikenneselvityksen mukaisesti sujuviksi ja turvallisiksi. Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimukset otettava huomioon. Maankäytön suunnittelua ohjaa Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuva 2040 (Valtuusto 2011). Kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet. Kehityskuvan johtoajatuksena on varautuminen kasvuun, joka on kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ylläpitävä sekä samalla kunnan toiminnan ja talouden kannalta kohtuullisella tasolla. Kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuva ohjaa osayleis- ja asemakaavojen laadintaa. Kehityskuvan mukaan Nurmijärven kunta keskittää kasvua nykyisiin taajamiin ja keskuksiin. Rajamäen ennustetaan kasvavan n. 3000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden osalta hyvin, sillä uusi rakentamisen sijoittuu jo pääosin toteutuneeseen taajamarakenteen ja olemassa olevien liikenneyhteyksien varaan. Sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen hyväksikäytöstä toteutuvat hyvin, sillä alue täydentää taajamarakennetta, hyödyntäen liikenneyhteyksien varressa olevaa toteutumatonta asemakaava-aluetta, jolla on jo olemassa toteutunut kunnallistekninen verkosto.