SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

1 218/02.06.01.03/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA... 9 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ... 10 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO... 14 Neuvolatoiminta ja perhetyö... 14 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta... 14 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 15 Aikuisten terveydenhoito... 16 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset... 16 Seulontatutkimukset... 17 Tartuntataudit... 18 Rokotukset... 19 Ravitsemusterapia... 20 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus... 20 Valtimotaudit ja diabetes... 20 POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA... 23 Potilasvahinkoilmoitukset... 23 Potilasasiamiestoiminta... 24 POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET... 25 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA... 26 Terveyskeskussairaala... 26 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut... 29 Lääkinnällinen kuntoutus... 32 Päivystys ja kotisairaala... 35 Suun terveydenhuolto... 37 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 40 Työterveyshuolto... 44 HENKILÖSTÖ... 46 ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ... 46 TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA JA HOITOKETJUYHTEISTYÖ... 54 KEHITTÄMISHANKKEET... 55 LAADUNHALLINTA... 57

3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Perusterveydenhuollon toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Terveydenhoitolain mukainen alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut, tavoitteena palvelurakenteen kehittäminen sote -tavoitteiden suuntaisesti ja alueella yhtenäisesti. Päivystysasetuksen seurauksena Salon sairaalan päivystysresursointi johti merkittäviin lisäkustannuksiin, joiden takia sopeuttamissuunnitelmaan sisältyneet VSSHP:n päätökset synnytys- ja lastentautien vuodeosastotoiminnan lakkauttamisesta tehtiin nopeutetulla aikataululla. Toiminta loppui joulukuussa. Muutos edellytti yhteistyökäytäntöjen uudistamista suhteessa erikoissairaanhoitoon. Moniongelmaisten kansalaisten määrä on lisääntynyt ja samanaikaisesti tuhannet ovat menettäneet työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy nopeasti, näkyen erityisesti päivystyksessä. Terveyspalveluissa olennaisin riski ja epävarmuutta aiheuttava tekijä on pätevän henkilöstön riittävyyden ongelma, ja tästä johtuvat potilasturvallisuuden riskit. Hoitohenkilökuntaa on saatavissa vakinaisiin tehtäviin. Pätevien sijaisten saatavuus on jatkuvasti heikentynyt. Terveydenhuollon henkilöstön lakisääteinen koulutusvelvollisuus on jäänyt vajaaksi aiempia useammilta. Sisäilmaongelmat hankaloittivat toimintaa useissa toimipisteissä ja vaikuttavat työhyvinvointiin. Em. syystä Perniön hammashoitolasta jouduttiin luopumaan. Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 45,5milj. ja tuotot olivat 8,3 milj.. Henkilöstökulut kasvoivat mm. perhetyöhön osoitetun lisäresurssin ja lääkärivakanssien täyttymisen seurauksena. Sijaismääräraha ylittyi sairauspoissaolojen aiheuttaman sijaistarpeen takia. Palvelujen ostoissa kasvua oli mm. kuvantamiskustannuksissa, hoitotarvike-, atk-, tele-, kuljetus- ja kunnossapitokustannuksissa. Lääke- ja laboratoriokustannusten kasvu taittui. Erikoissairaanhoidon palveluiden suoritelaskutus sairaanhoitopiiriltä oli 60,17 milj. (58,9 milj. v. 2014). EPLL:n laskutus, 5,57 milj. lisääntyi 3,2 milj., kun TYKS:n ja psykiatrian tulosalueen kustannukset säilyivät lähes muuttumatta. Erityisvelvoitemaksun osuus on 2,46 milj. ja kalliin hoidon tasausmaksu 3,14 milj. Terveyskeskuksen palveluiden tarve ja käyttö jatkuu laajana ja erityisesti varttuneemmissa ikäluokissa. 80 % väestöstä käyttää jotakin avoterveydenhuollon palvelua. Alle kouluikäisistä lapsista 97 % käyttää terveyskeskuspalveluita. 75 vuotta täyttäneistä 92 % asioi terveyskeskuksessa. Lääkärien vastaanotolle pääsy parani ja käynnit lisääntyivät miltei 8 %. Terveysasemilla kehitettiin työnjakoa, palveluohjausta ja hoitosuunnitelmien kirjaamista sekä sähköistä itseilmoittautumista ja ajanvarausta neuvolapalveluissa. Reseptihoitajien koulutus käynnistyi. Neuvola-ja kouluterveydenhuollon lakisääteiset tarkastukset toteutuivat. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa havaitaan lisääntyvästi kriisiytyneitä tilanteita. Lapsiperheiden varhaisen perhetyön toiminta laajeni. Perhetyön palveluiden tarve vaikuttaa lisääntyvän ja toiminnan sisältöä on kehitetty yhteistyössä.

4 Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve on kasvanut ja hoitoon pääsyn odotusajat ovat ylittäneet valtakunnalliset järjestämisajat fysioterapiassa ja puheterapiassa. Kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvu on seurausta mm. ortopedisen hoidon linjauksista ja työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle jääneiden määrän lisääntymisestä. Kuntoutuskäynnit lisääntyivät 5 % henkilöstöresurssin pysyessä muuttumattomana. Päivystysasetuksen säädösten ja sopeuttamisohjelman mukaisesti suunniteltiin terveyskeskuksen yöpäivystyksestä luopuminen ja sitä koskeva pilotointi alkoi marraskuussa. Muutos on käynnistynyt suunnitelmallisesti ja johtopäätökset tehdään 2016 keväällä. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus ja iäkkäiden päivystyspotilaiden osuus on lisääntynyt. Päivystyskäyntien kokonaismäärä oli 31800 (lisäys 7,1 %) ja lääkärikontaktit päivystyksessä lisääntyivät 2,4 %. Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes 100 % ja keskimääräinen hoitoaika, n. 21 hoitopäivää. Jatkohoitoon pääsy erikoissairaanhoidosta toteutuu alle 3 vuorokaudessa, mutta siirtoviivepäivien laskennalliset kustannukset ovat silti lisääntyneet n. 0,6 milj.. Terveyskeskussairaalan lääkäritilanne koheni. Hallinnollinen osastonhoitaja rekrytoitiin. Osastojen profilointia, kuntoutusta ja saattohoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Kuntouttavan henkilöstön resurssi osastolla on riittämätön nykyisten potilaiden tarpeisiin. Potilaat ovat yhä raskashoitoisempia, johtaen henkilöstön kuormittumiseen. Kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät 5,8 % liittyen kotisaattohoidon toteuttamiseen ja pitkiin infektiohoitoihin. Kotisairaala on mukana kotiutustiimin toiminnassa. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui suunnitelmallisesti ja keskittyi. Hammaslääkäritilanne parani ja käyntien määrä lisääntyi 13,1 %. Sisäilmaongelmien takia Perniön hammashoitola jouduttiin sulkemaan korjaustoimia varten. Hoidon saatavuuden velvoitteet täyttyivät pääosin. Päivystysasetuksen mukaisen suun terveydenhuollon keskitetyn päivystyksen toiminta alkoi VSSHP:n kuntien terveyskeskusten yhteistyönä vuoden alusta ja on toteutunut suunnitelman mukaan. Järjestelyyn käytetään suun terveydenhuollon henkilöstöä erillisten sopimusten mukaan. Työterveyshuollon myynti kasvoi ja kattaa kustannukset. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan KELA:n edellyttäessä työterveyshuollon selvityksiä ja toimenpiteitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sairauden pitkittyessä. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen hanketta. Erikoissairaanhoito on kehittynyt avohoitopainotteiseen suuntaan ja tehtäviä erikoissairaanhoidosta siirtynyt terveyskeskukseen. Hoitoon pääsy on toteutunut hyvin. Terveyskeskuksen lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat hieman lisääntyneet ja lähetteet muulta vähentyneet, lähetteiden kokonaismäärän pysyessä ennallaan. Avohoitokäynnit lisääntyivät ja hoitojaksot vähenivät 3,9 % TYKS:n somaattisessa sairaanhoidossa. EPLL:n osuus tuotannossa kasvoi moninkertaiseksi johtuen somaattisten erikoisalojen ja EPLL:n tehtävien ja kustannusten jaon muutoksista. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelmia laadittu alueellisena yhteistyönä. Tavoitteeksi on asetettu psykiatrisen osastohoidon ja korkeaa erikoistuneisuutta edellyttävän psykiatrisen hoidon keskittämistä yhteen paikkaa Varsinais-Suomessa. Psykiatrian tulosalueen kustannukset pysyvät v. 2014 ta-

5 solla ja ovat valtakunnallisen vertailun perusteella varsin matalat. Hoito kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan. Nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on lisääntymässä johtuen peruspalvelujärjestelmän ongelmista ja psykososiaalisen tilanteen rajusta muutoksesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta kaupungin palveluna vakiintui. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelujen järjestämisessä on omaksuttu uusi asiakaslähtöisen palvelumuotoilun kulttuuri ja palvelut mahdollisuuksien mukaan viedään mahdollisimman normaaliin asumiseen. Asumisen ostopalvelujen tarve väheni edelleen ja kustannukset pienenivät. SHQS-laatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden auditointi toteutui lokakuussa. Terveyspalveluiden koko toiminnalla on laaduntunnustus voimassa 16.6.2016 saakka. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Asiakkaat / kuntalaisten palvelu: Lakisääteiset palvelut toteutuivat pääosin. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitoon pääsyn kriteerit ylittävistä odotusaikoja oli ajoittain fysioterapiassa ja puheterapiassa. Ennaltaehkäiseviä palveluita painotettiin mahdollisuuksien mukaan. Ennaltaehkäisevää perhetyötä lisättiin. Pääsy lääkärinvastaanotolle parani. Omahoidon ohjausta ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lisättiin, esim. yhteistyö Filha ry:n kanssa ja Arkeen voimaa-hanke. Palvelujärjestelmä kehittyi avohoitopainotteiseen suuntaan ja sairaaloiden vuodepaikkojen käyttö erikoissairaanhoidossa väheni useimmilla erikoisaloilla. Prosessit: Iäkkäiden päivystyspotilaiden ja kouluikäisten/lasten palveluprosessit kuvattiin ja leanittiin laajana yli palvelualueiden rajojen. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden järjestämisessä on omaksuttu uusi yksilöllisen arvioinnin ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli, jolloin asumispalveluiden ostojen tarve väheni edelleen. Palveluita kehitettiin kustannustehokkaasti mm. haavahoitojen ja hoitotarvikejakelun osalta. Suun terveydenhuollon palvelupisteet keskittyivät tehostaen toimintaa. Johtaminen: Organisaatiouudistuksen suunnitelmat siirtyivät käytäntöön. Terveyskeskussairaalaan rekrytoitiin hallinnollinen osastonhoitaja ja avoterveydenhuoltoon ylilääkäri. Avoterveydenhuollon organisoituminen kahteen palvelualueeseen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi ja lisännyt terveysasemien yhteistoimintaa. Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointi on toteutunut aiempaa paremmin. Koulutustavoitteet eivät toteutuneet täysin. Henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät, johtaen kasvaneeseen sijaistarpeeseen ja kustannuksiin. Talous: Palveluiden ostot ylittivät suunnitellun. Lääke- ja laboratoriokustannukset alittivat v. 2014 tason. Kulukuri toteutui irtaimistohankinnoissa. Henkilöstöbudjetti ylittyi johtuen sairauspoissaolojen lisäyksestä ja vakanssien paremmasta täyttöasteesta. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupunki kuului kustannuksiltaan alimman kolmanneksen joukkoon sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 2014. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat erityisesti Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnan osalta. VSSHP:n muuttuneen organisaation takia vertailupohjaa ei ole, kun somaattisen erikoissairaanhoidon ja päivystysliikelaitoksen rajapinta on muuttunut. Somaattisen erikoissairaanhoidon hinnat alueellisessa erikoissairaanhoidossa nousivat päivystysasetuksen tultua voimaan ja seurauksena oli paikallisen somaattisen erikoissairaanhoidon, erityisesti Salon synnytysosastosta seuranneiden suoritekohtaisten kustannusten nousu. Erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut lisääntyivät, vaikka odotusajat erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan eivät merkittävästi pidentyneet.

6 Riskien arviointi Terveyspalveluissa olennaiset riskit liittyvät talouteen, toimintaympäristön muutoksiin, henkilöstöön ja potilasturvallisuuteen. Taloustilanteen jatkuva heikkeneminen ja säästöpyrkimykset ja peruspalveluiden oheneminen saattavat johtaa korjaavien palveluiden kustannusten kasvuun. Pidemmällä aikavälillä väestörakenne saattaa vinoutua ja väestön sosioekonominen ja terveydentila jatkavat heikkenemistä. Toimintaympäristön muutokseen sisältyvät mm. maahanmuuttoon liittyvät palvelujärjestelmän haasteet, epidemiatilanteen hallinta, varautuminen sekä tiedonhallinnan riskit. Taloustilanne ja kielteinen työnantajakuva saattavat heikentää pätevän henkilöstön rekrytoinnin edellytyksiä samanaikaisesti, kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä kovenee ja kokenutta henkilöstöä on siirtymässä eläkkeelle. Pätevän henkilöstön riittävyyden ongelmat aiheuttavat potilasturvallisuusriskejä, henkilöstön kuormittumista ja sairastavuuden lisääntymistä, ja seurannaiskustannuksia, jotka näyttävät jo nyt toteutuneilta riskeiltä esim. terveyskeskussairaalassa. Riskejä ja toteutuneita haittoja liittyy myös vanhenevaan tai muuten korjausvelkaiseen toimitilakantaan. Sisäilmaongelmat ja vesivuodot aiheuttavat toimintahäiriöitä, henkilöstöriskejä, sairastamista ja toistuvien korjausten tarvetta.

7 Tuloslaskelma 29.2.2016 Tammikuu-Joulukuu 201 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2014 Ennuste tp Toimintatuotot 7716535 8163522-446987 105,8 632220 7567243 8163522 Myyntituotot 3893785 3911937-18152 100,5 679254 4111134 3911937 Maksutuotot 3526700 3847187-320487 109,1 343901 3501829 3847187 Tuet ja avustukset 110050 200129-90079 181,9 149717 72430 200129 Muut toimintatuotot 186000 204269-18269 109,8-540652 -118150 204269 Toimintakulut -110963278-113855763 2892485 102,6-11677661 -108819329-113855763 Henkilöstökulut -29913799-30760617 846818 102,8-2897166 -28721574-30760617 Palkat ja palkkiot -22282257-23126301 844044 103,8-2166972 -21543981-23126301 Henkilösivukulut -7631542-7634316 2774 100-730194 -7177593-7634316 Palvelujen ostot -76185155-78126514 1941359 102,5-8190452 -75390782-78126514 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3027645-3065202 37557 101,2-433649 -2908496-3065202 Avustukset -201000-221328 20328 110,1-4978 -217920-221328 Muut toimintakulut -1635679-1682102 46423 102,8-151415 -1580556-1682102 Toimintakate -103246743-105692241 2445499 102,4-11045441 -101252086-105692241 Vuosikate -103246743-105692241 2445499 102,4-11045441 -101252086-105692241 Poistot ja arvon alentumiset 0-568070 568070 ***** -49202-572160 -568070 Tilikauden tulos -103246743-106260311 3013568 102,9-11094644 -101824245-106260311 Tilikauden voitto/tappio -103246743-106260311 3013568 102,9-11094644 -101824245-106260311

8 Tuloslaskelma 29.2.2016 Tammikuu-Joulukuu 2020 Terv.palv.johto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2014 Ennuste tp Toimintatuotot 714350 765211-50861 107,1-273606 580116 765211 Myyntituotot 544300 480755 63545 88,3 126038 718888 480755 Maksutuotot 0 139-139 ***** 0 139 139 Tuet ja avustukset 110050 173306-63256 157,5 149717 69218 173306 Muut toimintatuotot 60000 111011-51011 185-549361 -208129 111011 Toimintakulut -2539015-1656468 -882547 65,2-162196 -2253650-1656468 Henkilöstökulut -1656238-1110704 -545535 67,1-89933 -1528368-1110704 Palkat ja palkkiot -1251470-770573 -480897 61,6-60664 -1158453-770573 Henkilösivukulut -404769-340131 -64638 84-29269 -369914-340131 Palvelujen ostot -658937-342115 -316822 51,9-54041 -536929-342115 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -143530-92524 -51006 64,5-6412 -101712-92524 Avustukset -10000-33550 23550 335,5 0-9 -33550 Muut toimintakulut -70310-77575 7265 110,3-11810 -66481-77575 Toimintakate -1824665-891257 -933408 48,8-435802 -1673533-891257 Vuosikate -1824665-891257 -933408 48,8-435802 -1673533-891257 Poistot ja arvon alentumiset 0-17345 17345 ***** -1473-17345 -17345 Tilikauden tulos -1824665-908602 -916063 49,8-437275 -1690878-908602 Tilikauden voitto/tappio -1824665-908602 -916063 49,8-437275 -1690878-908602

9 VÄESTÖN TERVEYDENTILA Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain Salon kaupungin hyvinvointitilinpidon yhteydessä. Kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Salon hyvinvointitilinpito vuodelta esitellään erillisenä asiakirjana, joka valmistuu huhtikuussa 2016. Väestön terveydentilaa voidaan seurata erillisten indeksien valossa. Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksin valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16-64 -vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä (koko maan vertailuluku on 100). Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Salossa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2014 oli 89,5. Indeksi on korkeampi kuin Varsinais-Suomen vertailuluku (83,8), ja edellisvuoden tasolla. Vakioitu indeksi kertoo, miten paljon sairastavuus selittyy muilla syillä kuin ikärakenteella. Vuosi 2011 2012 2013 2014 V-Suomi 2014 Vakioitu Sairastavuusindeksi 95,2 97,2 97,5 97,8 96,2 Kuolleisuusindeksi 93,9 99 98,1 98,7 96,7 Työkyvyttömyysindeksi 95,2 96 98 98,7 98,6 Lääkekorvausoikeusindeksi 96,5 96,6 96,4 95,9 93,4 Kansantauti-indeksi 89,9 90,2 89,8 89,5 83,8 Diabetes 98,2 99,6 97,7 96,1 96,2 Psykoosit 86,9 87,1 88 87,5 88,2 Sydämen vajaatoiminta 79,5 80,1 79,3 79,5 64,6 Nivelreuma 115,6 115,2 116,4 115,9 102,1 Astma 74,8 75,5 75 76 82,1 Verenpainetauti 97,8 97,2 96,4 95,2 85,3 Sepelvaltimotauti 76,5 76,8 75,9 76,1 68,2 Kansantaudit vakioitu Salon väestö (lähde: KELA, terveyspuntari) Väestön ikärakenne on muuttumassa nopeasti. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jyrkästi. Varttuneemmissa ikäluokissa erityisesti 60-75-vuotiaiden osuus on kasvanut, mikä selittää suurta palvelukysyntää ja ennakoi kansantautien hoidon tarpeen kasvua lähivuosina.

10 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalvelut TP TP2014 TP2013 TP2012 TP2011 Tilastotiedot Avohoitokäynnit Lukumäärä 156 433 151 887 144 763 155 239 164 397 Päivystyskäynnit Lukumäärä 31 813 29 692 29 264 30 380 28 212 Kuntoutus Lukumäärä 15 613 18 228 21 180 18 823 23 790 Työterveyshuoltokäynnit Lukumäärä 17 480 17 869 16 247 16 204 17 939 Kotisairaala asiakkaita Asiakas 819 761 490 478 hoitopäivä Lukumäärä 3 444 3 188 2 882 2 277 2 174 Terveyskeskussairaala vuodepaikkoja Lukumäärä 121 121 121 121 asiakkaita Asiakas 1 265 1 265 1 291 1 392 hoitopäiviä Lukumäärä 43 583 43 873 43 108 44 358 44 022 Suun terveydenhuollon asiakaskäynnit Lukumäärä 56 708 50 143 53 805 57 107 56 904 Tilastotiedot Korvaushoito asiakaskäynnit Lukumäärä 4 046 4 579 4 155 4 107 3 533 korvaushoitoasiakkaat 31.12. Asiakas 32 26 32 33 Ehkäisevä päihdetyö järjestetyt tilaisuudet Tilaisuus 31 26 46 91 Kaupungin omien terveyspalveluiden käyttö on laajaa ja keskimääräinen kattavuus (78 %) on lisääntynyt. Seuraava taulukko kuvaa terveyspalveluidenkäytön kattavuutta ikäryhmittäin, kaikki palvelumuodot, mukaan lukien alueellisten terveysasemien avohoitopalvelut, kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, päivystyspalvelut ja suun terveydenhuolto yhteensä. Terveyskeskuspalveluita käyttävät asioivat palveluissa keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa. Terveyspalvelujen asiakkuustilasto, kaikki avohoitopalvelut yhteensä Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet 0-6 3754 25647 3672 97,82 6,98 6,83 3065 7-16 6195 42546 6009 97,00 7,08 6,87 5181 17-24 4366 19880 3483 79,78 5,71 4,55 2312 25-54 20208 82320 13022 64,44 6,32 4,07 8205 55-64 7896 33725 5598 70,90 6,02 4,27 3797 65-74 7306 43696 6234 85,33 7,01 5,98 4502 75-5739 47751 5384 93,81 8,87 8,32 4310 Yht. 55464 295565 43402 78,25 6,81 5,33 31372

11 Yleisterveydenhuollon vastaanottokäyntejä terveysasemien vastaanotoilla ja neuvoloissa oli kaiken kaikkiaan 224045 (edellisvuonna 210 438). Yleisterveydenhuollon (avoterveydenhuolto, ei suun terveydenhuoltoa) palveluita käyttää yli 73 % väestöstä. Alle kouluikäisistä lapsista 97 % ja 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes yli 92 % käyttää vuosittain oman kaupungin terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskuspalveluiden käytön kattavuus iäkkäiden osalta on korkeimmillaan 85 89-vuotiailla. Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas käyttää ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-6 (ka 5,5 käyntiä) kertaa vuodessa. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas terveysasemilla kasvoi hieman ja on nyt 5,52 (5,49/ potilas vuonna 2011 ja 5,17 v.2014)). Luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Sis. myös esim. opiskelijat. Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3krt käyneet 0-6 3747 22466 3633 96,96 6,18 6,00 2706 7-16 6193 29162 5857 94,57 4,98 4,71 4150 17-24 4347 14541 3149 72,44 4,62 3,35 1815 25-54 2 57632 11462 56,88 5,03 2,86 6351 55-64 7882 25162 5135 65,15 4,90 3,19 3054 65-74 7302 34964 6043 82,76 5,79 4,79 3989 75-5739 40118 5300 92,35 7,57 6,99 4030 Yht. 55362 224045 40579 73,30 5,52 4,05 26095 Sairaalapalveluiden asiakkuudet eivät sisälly edellä kuvattuihin tilastoihin Terveyskeskussairaalan paikkaluku oli 121, hoitopäivien lukumäärä n. 43000 säilyi lähes ennallaan ja kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät hieman. Terveyskeskussairaalassa oli 1265 eri asiakasta ja kotisairaalassa 819. Pitkäaikaishoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä terveyskeskussairaalassa lisääntyi. Päivystys Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli 33980 (edellisvuonna 29715) sisältäen käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä. Työikäisten päivystyskäynnit ovat vähentyneet ja yli 65-vuotiaiden käynnit ovat lisääntymässä. Päivystyspotilaat ovat aiempaa monimuotoisemman selvittelyn tarpeessa ja toistuvasti päivystyksessä asioivien määrä on kasvanut. 23 % kaupunkilaisista on vuoden kuluessa asioinut päivystyksessä, neuvolaikäisistä 35 % ja yli 75 vuotiaista 38 %.

12 Päivystyksen asiakkuustilasto salolaisista Ikäryhmä Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit / väestö (k/v) Vähintään 3 kertaa käyneet 0-6 vuotiaat 3747 2773 1335 35,63 2,08 0,74 331 7-16 vuotiaat 6193 2804 1510 24,38 1,86 0,45 292 17-24 vuotiaat 4347 2902 1212 27,88 2,39 0,67 352 25-54 vuotiaat 2 9567 3889 19,30 2,46 0,47 1042 55-64 vuotiaat 7882 3082 1317 16,71 2,34 0,39 366 65-74 vuotiaat 7302 4097 1510 20,68 2,71 0,56 525 75- vuotiaat 5739 8755 2177 37,93 4,02 1,53 1142 Yhteensä 55362 33980 12950 23,39 2,62 0,61 4050 Päivystyskäyntien osuus kaikista vastaanottokäynneistä noudattaa vuodesta toiseen vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet, terveysasemien kesäsulut ja juhlapyhät. Päivystyskäyntien osuus käynneistä kasvaa terveysasemien sulkujen aikaan heinäkuussa, jolloin myös ulkokuntalaisten käyntien osuus on enimmillään 25 % päivystyskäynneistä. Terveyskeskuksen oman yöaikaisen päivystyksen lakkaaminen marraskuun alusta on vähentänyt kävijämäärää hieman (noin 4 asiakasta/yö) yöajan asiakkaiden siirtyessä Ensihoito- ja päivystysliikelaitoksen käyntitilastoihin. Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset Laboratoriotutkimusten käyttö tasaantui ja kustannukset 1,9 milj. alittivat edellisvuotiset. TYKS-SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin vuonna 380 000 tutkimusta. Kokonaislaskutus TYKS SAPA laboratoriopalveluiden osalta oli 1,73 milj. ja eri laboratoriosta yhteensä 1,9 milj.. Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, eivätkä tilastoidu erikseen käynteinä. Näytteenottokäyntejä oli 49 000. Terveyskeskuksessa tehdään omana toimintana erityisesti päivystysvastaanotolla nk. vieridiagnostiikkaa, joka ei ole mukana edellä mainituissa suoriteluvuissa. Vieridiagnostiikan lisäys ja muutamien seurantakäytäntöjen keventäminen vaikutti laboratoriokäytön tasaantumiseen ja maltilliseen kustannuskehitykseen.

13 Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa. Kliinisiä kuvantamistutkimuksia hankittiin TYKS-SAPA:lta 15300 tutkimusta ja kustannukset olivat 0,9 milj.. Tavalliset röntgenkuvaukset lisääntyivät n. 300 tutkimuksella. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1,28 milj. (edellisvuonna 1,14 milj. ) ja ylittivät budjetoidun n 0,2 milj. johtuen tutkimusmäärien ja hinnoittelun muutoksista. Tutkimusmäärien kasvu liittyy myös asiakasmäärien ja vastaanottokäyntien lisäykseen. Kustannukset sisältävät mammografiaseulonnan ja magneettitutkimusten ostopalveluiden kustannukset. Magneettikuvaukset (magneettirekka) ja asetuksen mukaiset seulontamammografiat hankitaan ostopalveluina, jonka tuottaja on Terveystalo. MRI-tutkimuksia hankittiin 960 kuvausta ja kustannukset olivat 206 000. Seulontamammografioiden kustannukset olivat n.160 000 (3500 kuvausta). Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Puhelinasiointi on vilkasta. Kansallisten vaatimusten mukaisesti potilaspuheluihin on vastattava välittömästi. Tietojärjestelmään kirjatut ja käyntejä korvaavat puhelut ovat osa hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia ja THL ja AVI seuraavat näitä. Sähköistä ajanvarausta on portaittain otettu käyttöön mm. influenssarokotusten yhteydessä, neuvola- ja muiden terveystarkastusten yhteydessä. E-resepti ja OmaKantapalvelu ovat tuoneet potilaalle mahdollisuuden tarkastella asiakastietojaan ja mm. laboratoriovastauksia itse. Varttuneimmissa ikäluokissa on kuitenkin merkittävä määrä asiakkaita, jotka eivät itse käytä OmaKantaa. Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka on käytössä kaikilla terveysasemilla. Tilastoituja hoidollisia puhelinkontakteja oli terveysasemilla yhteensä 66500, joista lääkärin vastaanottokäynnin korvaavia kirjattuna 19 274. Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä 2010 31 205 26 730 57 935 2011 34 583 29 045 63 628 2012 29 386 40 033 69 419 2013 28 980 38 074 67 054 2014 25 115 37 892 63 007 26 183 40 334 66 517 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan 131 vuodepaikalla hoitopäiviä kertyi toimintavuoden aikana 43873, 2237 hoitojaksoa ja hoitopäivän hinta oli 249 / hoitopäivä. Terveyskeskussairaalan käyttöaste oli lähes 100 %.

14 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Neuvolatoiminta ja perhetyö Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Äitiysneuvolassa tavoitteena on ohjata, neuvoa ja valmentaa odottavaa äitiä, isää ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti raskauden ja synnytyksen ajan sekä etsiä mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauteen että vanhemmuuteen liittyen. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Vuonna neuvolassa työpanosta kohdennettiin riski- ja syrjäytymisvaarassa oleviin perheisiin, joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt, esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelman, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa tiivistettiin. Äitiysneuvolatoiminta tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 julkaiseman äitiysneuvolasuosituksen mukaisesti. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa (380/2009). Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Tukea ja ohjausta tarvitsevien perheiden määrä lisääntyi vuonna mm. alueen vaikeasta työllisyys-tilanteesta ja perheiden lisääntyneistä taloudellisista vaikeuksista johtuen. Vanhemmat tarvitsivat tukea perusasioihin arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen, ruokailuun tai rajojen asettamiseen liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhoitajat tekivät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon toteuttaminen perhelähtöisesti, perheen luvalla. Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointia (VaTu) raskausaikana tekevät terveyskeskuksen kaksi erikoistunutta työntekijää tilanteissa, joihin ei pystytä riittävästi puuttumaan äitiysneuvolan perusohjelman puitteissa. Näillä vastaanotolla kartoitetaan laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioidaan perheen edun mukaiset tukitoimet. Vanhemmuuden tuen laajoja arviointeja tehtiin 15. Työmallin laajentamiselle on tarve. Henkilöstöä eri koulutettiin käyttämään vaikuttavaksi todettua Lapset puheeksi -menetelmää. Tavoitteena on, että lapset ja perheiden tarpeet tunnistetaan ja otetaan puheeksi kaikissa, myös aikuisten palveluissa ja että lasten ja perheiden palveluita lähestytään prosessien, ajattelutavan ja toimintakulttuurin uudelleen määrittelyn kautta. Lapset puheeksi -metodia viedään käytäntöön koko hyvinvointipalveluissa ja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Taulukko: Kirjoille otetut äidit ja syntyneet lapset v. 2009 koko Salo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Äidit 633 634 621 538 532 519 470 Lapset 555 620 566 509 469 473 419 Vuonna äitiys- ja lastenneuvolakäyntejä kertyi yhteensä 15 379. Ennaltaehkäisevän perhetyön tiimiin Salossa kuuluu: Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, jossa v. kolme perhetyöntekijää, varhainen perhetyö, jossa myös

15 kolme perhetyöntekijää, psykiatrinen hoitaja sekä perhetyön ohjaaja. Perhetyötä tehdään pääasiassa asiakkaiden kotona. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisee ongelmien syntyä esim. auttamalla lastenhoidossa ja välttämättömissä kodinhoidollisissa töissä tai mahdollistamalla vanhempien asioiden hoitamista tai lääkäri- ja terapiakäyntejä. Perheitä v. maaliskuusta vuoden loppuun oli asiakkaina yhteensä 71 kpl. Kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Asiakkaiden palveluntarve vaihteli suuresti yksittäisestä, kertaluontoisesta palvelusta, useiden kuukausien mittaiseen tiiviiseen apuun. Varhainen perhetyö auttaa ja tukee perheitä löytämään omia voimavaroja ja ratkaisumalleja arjen haasteisiin. Perheitä varhaisessa perhetyössä v. on ollut 183 kpl. Varhainen perhetyö on asiakkaalle maksutonta. Psykiatrisen hoitajan konsultointiapu on niin asiakkaiden, yhteistyötahojen kuin perhetyön tiimin käytössä. Perheitä psykiatrisella hoitajalla oli vuoden maaliskuusta vuoden loppuun yhteensä 81 kpl. Tämä palvelu on perheille maksuttomia. Ennaltaehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista, matalan kynnyksen palvelua, jonka tavoitteena on lisätä perheiden toimintakykyä ja elämänhallintaa vahvistaen vanhemmuutta. Perhetyöhön ohjaudutaan oman yhteydenoton perusteella tai neuvolan, päivähoidon, lastensuojelun, kasvatus-ja perheneuvolan sekä koulun kautta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut koetaan monipuolisina, laadukkaina ja tasa-arvoisina matalan kynnyksen terveyden-/sairaanhoidon palveluina, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Terveystarkastusten aikataulut ja niiden sisältö määritellään koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevässä asetuksessa (380/2009). Toiminnan painopisteenä Vuonna sähköisten palveluiden käyttöä lisättiin hyödyntämällä nettiajanvarausta 7-luokkalaisten terveystarkastuksissa, joihin kutsuttiin mukaan myös oppilaan vanhemmat. Lisäksi nettiajanvaraus oli käytössä 1-, 5- ja 8- luokan lääkärintarkastuksissa. Koulujen lakkautusten myötä terveydenhoitajien työnjakoa jouduttiin miettimään muuttuneiden oppilasmäärien vuoksi. Kouluikäisten turvapaikanhakijoiden koulunkäynnin alkaminen toi lisähaastetta terveydenhoitajien ammattiosaamiselle. Uusina yhteistyötahoina terveydenhoitajille yläkouluilla ja isommissa alakouluissa toimivat yhteisöpedagogit. Pois Syrjästä hankkeen kautta kouluilla oli käytössään sosiaalipediatrin asiantuntemusta. Opiskeluterveydenhuollossa ammattiopistossa oppilaiden opetustuntien väheneminen lyhensi koulupäiviä ja opiskelijoiden tavoitettavuus vaikeutui. Hoitoalan opiskelijoille uutena rokotusohjelmaan tulleet B-hepatiitti- ja influenssarokotteet lisäsivät terveydenhoitajien työmäärää. Toiselle asteelle vakiintunut koulupsykologitoiminta tuki hyvin terveydenhoitajien työtä. Vuonna lakisääteiset terveystarkastukset toteutuivat. Käyntejä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kertyi yhteensä 22 974.

16 Aikuisten terveydenhoito Terveysasemilla tapahtuvassa aikuisväestölle suunnatussa terveydenhoitajan vastaanottotoiminnassa painopistealueena on kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Vuonna käynnistettiin uutena toimintana terveystarkastukset yli 300 päivää työttömänä sekä omaishoitajille ja yli 80-vuotiaille. Työttömien terveystarkastuksien painopisteenä oli kansansairauksien riskitekijöiden kartoittaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Työttömien aktiivisuus terveystarkastuksiin hakeutumisessa on ollut toistaiseksi laimeata ja terveystarkastuksia tehtiin n. 60. Vanhuspalveluiden 80-vuotiaille salolaisille tekemän kyselyn perusteella 37 ikäihmistä ohjautui terveydenhoitajan vastaanotolle terveystarkastukseen. Lisäksi kuntoutukseen ohjautui 38, hammashuoltoon 33 ja muualle terveydenhuoltoon 17 henkilöä. Omaishoitajille suunnattuihin terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuivat vanhus- ja vammaispalveluiden teettämän kyselyn kautta. Näiden tarkastusten yhtenä painopistealueena on omaishoitajan jaksaminen ja ohjaaminen tarvittaessa mm. vertaistuen piiriin. Omaishoitajien tarkastuksia on tehty lähes 200. Asiakasmäärä on jo useamman vuoden ollut kasvava. Tähän vaikuttaa mm. diabetesta sairastavien, painonhallinta-asiakkaiden sekä muistisairaiden määrän kasvu. Hoitotarvikejakelun keskittämisen avulla on saavutettu tavoitellut toiminnalliset hyödyt. Vuonna keskitetystä hoitotarvikejakelusta terveysasemille asiakkaiden tilauksesta toimitettujen lähetysten määrä on lisääntynyt. Vuoden aikana on tehostetusti pyritty yhtenäistämään hoitotarvikkeiden myöntämisperusteita ja annettavien tuotteiden määrää. Vuonna hoitotarvikejakelukustannuksissa tapahtui kasvua, mikä johtuu asiakasmääristä ja tuotteiden ja kuljetusten hintojen noususta. Muistineuvolassa vuonna toimi kaksi hoitajaa, joista toinen osa-aikaisesti. Geriatrin palvelut toteutuivat pääosin omana ja osin konsultaatiovastaanottona. Muistineuvolan työn tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea normaalin arjen jatkumiseen mahdollisimmin pitkään. Muistineuvola antaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta eri vaiheissa ja lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista. Vuonna muistihoitajien vastaanotolla kävi 376 potilasta ja käyntejä kertyi yhteensä 441. Vuonna aikuisten asiakaskäyntejä terveydenhoitajien vastaanotoilla ja hoitotarvikejakelussa kertyi 52 917. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tekemiselle on ollut jatkuvasti kasvava tarve. Tällä hetkellä kaksi terveydenhoitajaa vastaa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista. Toinen terveydenhoitaja vastaa Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista ja toinen tekee tarkastuksia TE-toimiston ja Salon aikuissosiaalityön kautta tuleville asiakkaille. Alle 300 päivää työttömänä olleille käynnistyivät myös terveystarkastukset omilla terveysasemilla vuonna. Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta tarkastuksissa kävijöitä oli yhteensä 81. Yhteistyötä tehdään Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kanssa

17 erityisesti tilanteissa joissa asiakkaan laajempi työkyvyn selvittely on paikallaan ja joiden hoidossa tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat tarkistetaan ennen asiakkuuden aloittamista ja terveydenhoitaja vastaa palvelukeskuksen asiakkaiden terveydenhuollosta asiakkuuden aikana. Terveystarkastuksia TYP:en asiakkaille tehtiin yhteensä 61 kpl. Lisäksi asiakkaita terveystarkastuksiin ohjataan myös muilta tahoilta kuten Salon sosiaalityöstä ja Salossa työttömyyden kanssa toimivista projekteista (Party- ja Voitto -hankkeet). Käyntejä terveydenhoitajilla vuonna oli kaikkiaan 498 kpl, työttömien terveystarkastuksia tehtiin yhteensä 166 kpl. Uusi TYP laki sekä sosiaalihuollon lakimuutokset ovat vaikuttaneet vahvasti työnkuvan muodostumiseen ja myöskin TYP-asiakkuuteen jatkossa ohjattavien asiakkaiden määrään. Uusia työtapoja on aloitettu jo kehittää. Pitkäaikaistyöttömien, erityisen vaikeasti työllistettävien osalta on toteutettu laaja-alaista selvittelyä ja lääkinnällisen kuntoutuksen lääkäri on tehnyt työ- ja toimintakykyarvioita. Näiden perusteella on varmistunut työkyvyttömyys ja voitu toteuttaa pysyvälle eläkkeelle siirtymisen prosesseja. Ehkäisevä päihdetyö Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautuva päihdetyö on jatkunut edelleen. Aikuiskoulutuskeskuksessa on saatu hyviä kokemuksia jalkautuvasta päihdetyöstä. Lapsia ja nuoria suojellaan päihteiltä; Välitätkö vai välitätkö -teema oli esillä mm. kotisivuilla, kaupunkitiedotteessa ja Wilmassa. Nuorisotilalla järjestettiin aiheeseen liittyvä tapahtuma ammattiopiston päätöspäivänä, kohderyhmänä täysiikäiset opiskelijat. Integroidut ostokokeet (tupakka, alkoholi ja rahapelit) toteutettiin syys-lokakuussa yhteistyössä ammattiopiston ravintola-alan opiskelijoiden kanssa. Alle 18-vuotiaiden nuorten käyntejä on ehkäisevässä päihdetyössä ollut vuoden aikana yhteensä 33. Päihteisiin liittyviä valomerkkejä 16 kpl. Omin jaloin toimintaan on ohjautunut vain muutama asiakas. Verkkovinkkis toiminta on jatkunut vuonna, ja kysymyksiä vuoden aikana on tullut kaikkiaan 35. Terveysneuvontapiste Uukkarissa kävijämäärä on vähentynyt viime vuodesta 2014, jolloin 91 eri nimimerkkiä (nyt 80) ja 542 asiakaskäyntiä (nyt 431). Arvioiden mukaan myös vaihdettujen neulojen ja ruiskujen määrä on vähentynyt. Neuvontapisteessä on myös toteutettu teemakuukausia. Toiminnan tavoite on vähentää iv-huumeiden käyttöön liittyvää veriteitse tarttuvien, vakavien tartuntatautien riskiä. Ankkuri-tiimin/ moniammatillisen työryhmän toiminta on käynnistynyt Salossa. Ankkuri toiminnan tarkoituksena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen ja taustalla oleviin ongelmiin. Seulontatutkimukset Terveyspalveluissa toteutettiin valtakunnalliset seulonta-asetuksen mukaiset äitiysneuvolan- ja sikiöseulonnat, lasten ja nuorten ikäkausiseulonnat sekä kohdunkaulan ja rintasyövän seulontaohjelmat. Asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi Salo osallistuu valtakunnalliseen suolistosyövän seulontaohjelman seuranta- ja arviointitutkimukseen. Suolistosyöpäseulonnan valtakunnallinen arviointioh-

18 jelman jatkoseurantaan osallistumisesta 2016 päätettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suolistosyövän seulontaan kutsuttuja oli 1647. Osallistujia oli 1170, osallistumisprosentti 71 (vastaavasti 69,2 % v 2014). Alustavissa tuloksissa on todettu 22 (1,9 % osallistuneista) jatkoselvittelyä vaativaa löydöstä. Osallistumisprosentti oli hieman korkeampi, kuin v. 2014 ja selvittelyä vaatineita löydöksiä vähemmän. Tutkimukset v. löydösten osalta ovat vielä kesken ja tulokset raportoidaan niiden valmistuttua. Vuonna 2014 seulonnassa syöpiä todettiin 2 ja esiasteita 13. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin uuden seulonta-asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, 50 69-vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -47, -49, -51, -53, -55, -57, -59, -61, -63, ja-65 syntyneet naiset. Alustavan raportin mukaan seulontaan kutsuttiin 3969 naista, osallistui 3341 ja kattavuus oli 84,2 %. Vuoden seulotuista jatkoselvittelyihin lähetettiin 87 (2,6 %) seulontaan osallistuneista. Syöpiä on varmistettu 9, mutta osittain tutkimukset ovat kesken. Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin 2493 naista ja osallistui 1507. Kattavuus oli keskimäärin 60 %. Osallistumisprosentti oli 73 % 55 59- vuotiaiden ikäryhmässä ja 68 % 60 64-vuotiailla. 30 34-vuotiaiden osallistumisprosentti oli 33 %. Syöpiä löytyi yksi ja lievempiä atypia-muutoksia kymmeniä. Tartuntataudit Tartuntatautien osalta vuosi oli tavanomainen. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Terveyskeskuksen tehtävä painottuu varhaiseen tunnistukseen ja tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Rokotusohjelmien toteutuminen on tässä keskeisessä osassa. Influenssarokotteen ottamista painotettiin loppuvuodesta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun on kohdistanut lisää huomiota tartuntatilanteeseen. Alkutarkastukset ja rokotusten antaminen ovat käynnistyneet suunnitelmien mukaan ja tartuntatilanne on rauhallinen. Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella ilmeni seuraavasti: Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella (THL Tartuntatautirekisteri): 2011 2012 2013 2014 Hepatiitti C 6 11 16 20 18 Hepatiitti B 1 0 0 0 2 Hinkuyskä 1 4 2 7 9 Salomonellat 14 13 13 13 21 Sukuelinten klamydia 121 123 116 103 157 Syfilis 1 0 1 2 1 Tuberkuloosi 1 2 4 6 1 Tippuri 1 2 1 2 2 Klamydiatapausten määrän lisääntyminen on jatkossa huomiota vaativa muutos huonompaan suuntaan.

19 Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneiden hoidon toteuttaminen eristyksessä mm. terveyskeskussairaalassa edellyttää voimavaroja ja järjestelyitä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniayksikkö vastaa alueella sairaala- ja laitoshygieniaohjeistuksen antamisesta ja niitä noudatetaan Salon terveyspalveluissa. Altistuneiden osalta myös riskitiedon purkupäätöksiä on voitu tehdä. Moniresistenttien mikrobien uudet kantajuudet Salon alueella (VSSHP inf.- ja hygieniayksikkö): 2011 2012 2013 2014 MRSA 28 11 12 6 4 ESBL 79 37 38 15 27 Klebs. pneum ESBL 1 Klebs. Oxytoca ESBL 1 E coli ESBL-riskitiedon purkupäätöksiä 11 Rokotukset Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatettavan lasten ja nuorten rokotusohjelman, osa Kansallista rokotusohjelmaa, tavoitteena on suojata lapset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotusohjelman mukaan on mahdollisuus saada rokotus 11 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotukset annetaan 2 kk-14 15 vuoden iässä, yhteensä kuusitoista, ne ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotuskattavuus alle yksi vuotiaiden lasten osalta on jokaisen eri rokotteen kohdalta n. 95 %. Tämä on valtakunnallista vertailuväestöä selvästi korkeampi luku, joka kuvaa onnistunutta rokotustoimintaa. Vuonna hoitoalan opiskelijoille tuli uutena rokotusohjelmaan B-hepatiitti- ja influenssarokotteet. Salon kaupungissa on kaksi terveydenhuoltoalan opiskelijoita kouluttavaa oppilaitosta. Influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan. Jokavuotiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Rokotuskaudella 2014 Salossa rokotettiin influenssaa vastaan yhteensä 10 059 henkilöä. Rokotuskaudella 2016, vuoden loppuun mennessä rokotettiin Salossa 11 904 henkilöä (2014: 9965; 2013: 7695; 2012: 6877) mikä on n. 16 % edellisvuotta enemmän. Suosituksen mukaan rokotettuja 0-6-vuotiaita lapsia näistä oli 831. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kattavuuden lisäämiseen kiinnitettiin huomiota ja kattavuus on paranemassa, Perniön toimipisteessä jopa 100 %. Henkilökunnan influenssarokotukset Salon kaupunki/terveyspalvelut: Ajankohta Määrä % Syksy 2013 kevät 2014 205 37,5 % Syksy 2014 kevät 275 46,2 % Syksy kevät 2016 298 51,5 %

20 Ravitsemusterapia Ravitsemusterapeutin kahdesta toimesta vain toinen oli täytettynä säästösyistä. Tämän vuoksi ravitsemusterapeutin ohjauksesta rajattiin pois suurin asiakasryhmiä eli ylipainoiset aikuiset ja heidät ohjattiin terveydenhoitajan vastaanotoille avoterveydenhuoltoon. Ravitsemusterapeutin ohjausta saaneista asiakasryhmistä suurin ryhmä olivat ylipainoiset lapset. Seuraavaksi yleisin asiakasryhmä oli erilaisista ruoansulatuskanavan toiminnallista ja tulehduksellisista oireista kärsivien potilasryhmä, joka on edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi lisääntynyt. Vuoden aikana järjestettiin useita henkilökunnan koulutuksia, joista osa kohdistui kehitysvammahuollon henkilöstölle. Ryhmäkodeissa käytiin läpi ravitsemussuosituksia sekä keskusteltiin kehitysvammojen tuomista haasteista ruokailuun. Ravitsemusterapeutti kävi kolmen yläkoulun 7-luokkalaisten vanhempainillassa puhumassa kouluruoan arvostuksesta. Ravitsemusterapeutilla oli lisäksi ryhmäohjaustoimintaa, joista uutena alkoivat sairaalloisesti ylipainoisten ryhmät sekä ikääntyneiden ryhmät. Ravitsemusterapeutti osallistui moniin Salon kaupungin asiantuntijaryhmiin Salon kaupungin ja sairaanhoitopiirin hoitoketjutyöhön. Asiakkaille jaettavista materiaaleista päivitettiin mm. keliaakikon hoidon kaikki materiaalit sekä laadittiin D-vitamiinin puutoksen ehkäisyohjeistus. Vuonna ravitsemusterapeutille kertyi 982 asiakaskäyntiä 328 eri asiakkaalle. Ryhmä- tai yleisötilaisuuksia oli yhteensä 35, joissa osallistujia yhteensä 1054. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia ja näiden sairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on yli viidesosa. Kuntoutuspalveluiden riittämätön määrä suhteessa palvelutarpeeseen on keskeinen ongelma. Taustasyyt liittyvät sekä ikärakenteeseen että työterveyspalvelut menettäneiden kansalaisten palveluiden järjestämiseen. Erikoissairaanhoito on muuttanut käytäntöjä niin, että mm. olkanivelen leikkauksia ei harkita, ennen kuin kuntouttavat konservatiiviset toimenpiteet on toteutettu terveyskeskuksessa. Fysioterapian hoitoon pääsyn tavoitteiden mukaiset odotusajat ylittyivät ajoittain ja täydentäviä ostopalveluita jouduttiin hankkimaan. Ryhmäohjausta ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa on järjestetty monimuotoisesti ja ryhmäkuntoutuskäyntejä oli 3172. Liikuntatoimen kanssa yhteistyössä on toteutettu tehostettua liikunnanohjausta käyttäen liikuntaresepti -lähetekäytäntöä. Liikuntatoimeen ohjattiin 163 asiakasta ja määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Valtimotaudit ja diabetes Valtimotautien ehkäisy ja diabeteksen hoidon kehittäminen Diabetespotilaiden määrän jatkuva kasvu on merkittävä kuorma terveydenhuollolle, vaikka riskitekijöistä mm. ylipainoisuuden lisääntyminen näyttää olevan tasaantumassa valtakunnallisesti ja myös paikallisesti.

21 Kaavio kuvaa vahvasti ylipainoisten määrän kehitystä 2005- Salossa. Aivan tarkkaa tietoa diabeetikkojen määrästä Salossa ei ole. Vuonna terveyskeskuksessa asioi eri syistä 3820 henkilöä, jolla jossakin vaiheessa on tehty diabetes-diagnoosi. Diabetes pääasiallisena käyntisyynä esiintyi 6466 kertaa. 2014 Kelan lääkekorvauksia sai salolaista 3024 potilasta. Valtimotautien ja diabeteksen riskitekijöihin: painoon, tupakointiin, verenpainetasoon, elintapoihin kiinnitetään huomiota kaikissa aikuisten terveystarkastuksissa ja nuorten elintapaneuvonnassa. Ohjauksen tarve on kasvanut merkittävästi. Rajalliset voimavarat edellyttävät potilaan oman vastuun vahvistamista ja seurantakäytäntöjen keventämistä. Tehokkaan ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittäminen on jatkuva prosessi. Diabeteksen hoitoprosessin kehittäminen on esimerkki jatkuvan kehittämisen ja laadunparantamisen monimuotoisuudesta kansantautien hoidon parantamiseksi. Salon terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 ollut käytössä oma diabeteksen hoidon käsikirja, joka toimintavuonna päivitettiin viimeisten Käypä hoito suositusten mukaiseksi. Käsikirja yhtenäistää paikallisia toimintatapoja. LEAN-prosessikehittelyn menetelmää käytettiin toimintatapojen käytäntöön viemiseen. Keskeinen teema on hoidon suunnitelmallisuus, kirjaaminen ja yksilöllisten tavoitetasojen määrittely, jolloin vaikuttamattomia seurantakäyntejä on voitu vähentää. Samanaikaisesti rakennettiin raportointijärjestelmä, joka jatkossa mahdollistaa toimijoille hoitotasapainojen ja oman/yksikön toiminnan arvioinnin. Sovellus mahdollistaa usean valtimotaudin ja diabeteksen riskitekijän ja hoitotasapainon mittarin seurannan ja myös seurannasta pois pudonneiden potilaiden tunnistamisen. Seurannan sujuvoittamiseksi ja laboratoriokäytön järkiperäistämiseksi, "leanaamisen" tuloksena otettiin käyttöön pitkäaikaissokerin (HbA1c) vierimittauksen laitteet diabeteshoitajille. Silmänpohjakuvauskameran hankinta terveyspalveluiden käyttöön valmisteltiin, kun kuvaustoimintaan alkoi kertyä liiallista viivettä. Potilaiden omaa osuutta seurannassa on tehostettu mm. painottamalla verenpaineen itsemittauksien merkitystä. Valitettavasti vastaanotoilla mitatuista verenpainearvoista edelleen 62 % ylittää tavoitearvot (v. 2010 71 %). Diabeteksen hoidon alkuohjausta ensitietoryhmissä ja Arkeen voimaa -vertaisryhmissä on tehostettu. Vuonna rekrytoitiin jalkojenhoitaja ja toiminta käynnistettiin. Jalkojenhoito ostopalveluna väheni.

22 Diabetespotilaan ovat usein monisairaita ja huono hoitotasapaino lisää liitännäissairauksien ilmenemistä. Hoitotavoitteiden saavuttamista työikäisillä olisi edelleen parannettava ja ennaltaehkäisyä tehostettava. Hyvässä hoitotasapainossa olevien diabeetikkojen seurantamittausten määrä on lisääntynyt ja tyydyttävässä tai huonossa hoitotasapainossa olevien osuus vähentynyt. Seuraavassa kuviossa ilmenee vuosien 2005 kehitys diabeteksen hoitotasapainoissa indikaattorina pitkäaikaisverensokeri.

23 POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Potilasvahinkoilmoitukset Terveyskeskuksen toimintaan kohdistui vuonna yhteensä 11 potilasvahinkoilmoitusta, joista toimitettiin Potilasvakuutuskeskukselle asiakirjat ja tarvittaessa asianosaisten selvitys toiminnasta. Tämän lisäksi Potilasvakuutuskeskus pyysi asiakirjoja 53 potilaan asioinnista terveyskeskuksessa tilanteissa, joissa oletettu potilasvahinko oli tapahtunut muussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai kyseessä oli lisäselvityspyyntö liittyen aikaisempiin vahinkotapauksiin. Terveyskeskuksen toiminnasta vireille pannuista vahinkoilmoituksista vuonna päätös on saatu yhdeksässä tapauksessa, joista kolmelle on myönnetty korvausta. Potilasvahinkolautakuntaan oli tehty kahdeksan valitusta potilasvakuutuksen päätöksenteon jälkeen. Potilasvahinkoilmoitukset ja niihin annetut selitykset ja toimitetut asiakirja-kopiot vuosina 2011 - : 2011 2012 2013 2014 Terveyskeskuksen toimintaa koskevat vahinkoilmoitukset 13 1 18 13 11 Vahinkotapahtuma SAS, toimitettu asiakirjoja lisäselvitykseen 20 18 22 22 18 Vahinkotapahtuma TYKS, toimitettu asiakirjoja 16 16 12 12 12 Yksityissektorin vahinkotapahtuma, toimitettu asiakirjoja 8 3 6 1 4 Muut sairaalat ja terveyskeskukset 2 4 11 4 5 Lisäselvitys tai vanha vahinko 11 11 8 9 14 Yhteensä 70 63 77 61 64 Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisut terveyskeskuksessa tapahtuneissa potilasvahinkoprosessien tapauksissa 2011-: 2011 2012 2013 2014 Ei korvattavaa vahinkoa 9 4 7 6 9 Korvaus maksetaan 4 2 1 3 2