TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018

TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018

TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018 Tampereen kaupunki asuntotoimi

KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Asuntotoimi http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html Kannen kuva: Satu Aalto Tampere 2016 ISSN 2342-2866 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-951-609-828-2 (Verkkojulkaisu)

SISÄLTÖ sivu Johdanto 1 Taustaa vuosien 2016-2018 arviolle Tampereella noin 3500 asunnon tuotantovaje 1 Asuntokannassa isoja muutoksia 3 Kova kysyntä pienistä asunnoista 4 Vanhojen asunto-osakkeiden kauppojen kehitys 6 Vanhojen asunto-osakkeiden hintakehitys 7 Vuokra-asuntotilanne 8 Rakennuslupakehitys 8 Vuosien 2016-2018 arvioon vaikuttavia muita tekijöitä Taloustilanteen ja rahoitusmarkkinatekijöiden vaikutus 10 Arvio vuosien 2016-2018 asuntotuotannosta Kokonaistuotannon kehitys 11 Asuntotuotanto talotyypeittäin 11 Asuntotuotanto hallintamuodoittain 13 Asuntotuotannon rahoitusmuodot 16 Muuta Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto 17 Opiskelija-asuntotuotanto 17 Vuoden 2016 asuntotuotanto kaupunginosittain 18 LIITELUETTELO

LIITE 1 Vuoden 2016 rakentamiskyselyssä mukana olleet yritykset / yhteisöt ARVIO VUOSIEN 2016-2018 UUDISTUOTANNOSTA LIITE 2 Valmistuneet / valmistuvat asunnot rakennustyypin mukaan vuosina 1989-2018 LIITE 3 Valmistuneet / valmistuvat asunnot hallintamuodon mukaan vuosina 1989-2018 LIITE 4 Valmistuneet / valmistuvat vuokra-asunnot rahoitusmuodoittain vuosina 1999-2018 LIITE 5 Valmistuneet / valmistuvat asunnot rahoitusmuodon mukaan vuosina 1999-2018

1 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2016-2018 Johdanto Tampereen kaupungin asuntotoimi on vuodesta 2000 lähtien tehnyt vuosittain asuntotuotantoarvion. Sen pohjana on asuntosijoittajille, rakennuttajille ja rakentajille tehtävä kysely. Tällä kertaa mukana oli 61 yritystä / yhteisöä (LIITE 1). Mukana olivat kaikki viime aikoina Tampereelle rivitaloja tai sitä suurempia asuntokohteita rakentavat tai rakennuttavat yritykset. Arvion tekemisessä on käytetty seuraavien lähteiden aineistoja: Suomen pankki, Pellervon Taloustutkimus. Lisäksi hyväksi on käytetty seuraavia lähteitä, tilastoja ja aineistoja: aravatai korkotukilainalla lainoitettujen tai lainoitettavaksi aiottujen kohteiden hanketietoja, rakennuslupatilastoja, kaupungin asemakaavoitusohjelmia, Tilastokeskuksen Asuntojen hinnat ja vuokrien vuositilasto julkaisuja, Tampereen teknillisen yliopiston rakentamistalouden kerhon julkaisua TUUMA sekä uudisasuntojen markkinointiaineistoja. Tietoihin on lisätty arviona kyselyn ulkopuolelle pääosin jäävä erillispientalotuotanto. Taustaa vuosien 2016-2018 arviolle Tampereella noin 3 500 asunnon tuotantovaje Tampereella on jääty vuosina 2008-2015 kaupunkiseudun rakennesuunnitelmissa esitetyistä asuntotuotantotavoitteista jälkeen yhteensä noin 3000 asuntoa. Kun lisäksi otetaan huomioon vuosien 2012-2014 väestösuunnitetta suurempi väestönkasvu, nousee kokonaisvaje noin 3 500 asuntoon (Kuvio 1.). Merkittävin tekijä uusien asuntojen vaisuun rakentamiseen on taloudellisen tilanteen aiheuttama omistusasuntojen kysynnän vaimeus. Omistusasuntojen osuus vajeesta on noin 62 %. Välittömästi finanssikriisin jälkeen vuosina 2009 ja 2010 edes näiden vuosien yhteenlaskettu valmistuneiden omistusasuntojen määrä ei yltänyt yhden vuoden

2 tavoitteeseen. Myös vuosien 2012-2014 heikko taloudellinen tilanne seurannaisvaikutuksineen näkyi erityisesti vuosien 2014 ja 2015 tuotannossa, jolloin kumpanakin vuonna omistusasuntojen tavoite saavutettiin vain noin 75 %:sti. Myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on vuosina 2013-2015 ollut vaatimatonta. Kun tavoitteena on 570 vuokra-asunnon valmistuminen vuosittain, keskimääräinen toteutuma on ollut 151 asuntoa. Syynä tähän on ollut toisaalla valtion lainaehtojen huonous ja toisaalla lainoihin liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset. Niiden tuotanto onkin jäänyt enimmäkseen kaupungin omien yhtiöiden varaan. Myös kaupungin niukka tonttitarjonta on vaikuttanut tilanteeseen. Kuvio 1. Väestön lisäys sekä uudisasuntotuotanto Tampereella vuosina 1988-2015 Kun asuntotuotanto ei ole pysynyt väestön kasvun perässä ja toisaalla tuotanto on painottunut voimakkaasti kerrostalorakentamiseen, se on merkinnyt asumisväljyyden kasvun pysähtymistä. Vuonna 2012 asumisväljyys oli 36,8 hum2 henkilöä kohti ja se pysyi ennallaan vuosina 2013-2014 (Kuvio 2.).

3 Kuvio 2. Asumisväljyyden (asunnon pinta-ala/henkilö) kehitys Tampereella vuosina 1989-2014 Tampereen asuntokannassa isoja muutoksia Tampereen asuntokanta on vuodesta 2008 vuoteen 2014 kasvanut 8,5 %. Vuokraasuntojen määrä on kasvanut tänä kautena 17,8 % ja asumisoikeusasuntojen 13,6 %. Omistusasuntojen kasvu on vain 1,1 % (Kuvio 3. ). Vuonna 2014 Tampereen asuntokannasta oli 43,6 % vuokra-asuntoja kun vuonna 2008 niitä oli 40,2 %. Sama kehitys on jatkunut jo pidempään. Pelkästään uudistuotanto ei selitä näin isoa muutosta. Olemassa olevassa asuntokannassa on tapahtunut hallintamuodoissa siirtymistä omistusasunnoista vuokra-asuntoihin. Kun vuosina 1999-2014 valmistui uusia omistusasuntoja 13 889, niin samaan aikaan omistusasuntokannan lisäys oli vain 5 916 asuntoa. Vastaavasti samana ajanjaksona uusia vuokra-asuntoja valmistui 12 329, mutta vuokra-asuntokanta kasvoi 19 310 asunnolla. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne kiihdyttää entisestään vuokra-asuntojen kysyntää.

4 Kuvio 3. Tampereen asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 1970-2014 Tampereella kova kysyntä pienistä vuokra-asunnoista Tampereella oli vuonna 2014 kaikista asuntokunnista yhden henkilön asuntokuntia 49 % ja kahden hengen 32 % (Kuvio 4.). Suurempien asuntokuntien osuus on ollut pienoisessa laskussa. Kehitys on enimmiltään seurausta Tampereelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Nuoret muuttavat työ- ja opiskelupaikan perässä tänne. Suurempien asuntokuntien määrän pieneneminen on tyypillistä kaupunkiseutujen keskuskaupungeille, missä perheet muuttavat omakotitaloihin ympäryskuntiin. Tosin aivan viime vuosina tämä kehitys on muuttunut ja perheitä kiinnostaa asua myös keskuskaupungissa. Osin ilmiön taustalla on taloudelliset tekijät osin on kyse myös arvojen ja asenteiden muutoksesta. Kuvio 4. Asuntokuntien määrän kehitys Tampereella vuosina 1989-2014

5 Kysynnän muutos on myös heijastunut Tampereen asuntokantaan. Pienten vuokraasuntojen (yksiöt ja kaksiot) määrät ovat jatkuvassa kasvussa (Kuvio 5.). Sen sijaan omistusyksiöiden ja - kaksioiden määrä on laskussa. Kuitenkin viime vuosina perustajaurakointikohteissa noin 20 % asunnoista on yksiöitä ja noin 40 % kaksioita. Vuokra-asuntojen määrä lisääntyy sekä uudisrakentamisen kautta, että vanhan asuntokannan muutoksella omistusasunnoista vuokra-asunnoiksi. Tämä ilmiö on finanssikriisin jälkeen entisestään voimistunut. Vuosina 2008-2014 vuokra-asuntokanta kasvoi 8 513 asunnolla, kun vastaavana ajanjaksona niiden uudistuotanto oli 4 562. Vastaavasti omistusasuntokanta lisääntyi ajanjaksolla 621 asunnolla, kun ajanjakson uudistuotanto oli 4 422 asuntoa. Kuvio 5. Omistus- ja vuokra-asuntojen määrän kehitys huoneistotyypeittäin Tampereella vuosina 1998-2014 Pienten omistusasuntojen määrän lasku näkyy myös Tampereella varsinkin vanhojen osakeyksiöiden hinnoissa (Kuvio 6.). Tampereen hintakehitys on ollut jopa kovempaa kuin Helsingin. Hintataso on kuitenkin Tampereella aivan eri kuin Helsingissä. Vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä Helsingin keskimääräinen neliöhinta yksiöissä oli 5 475 euroa/m2 ja Tampereen 2 792 euroa/m2.

6 Kuvio 6. Vanhojen osakeasuntojen hintaindeksin (1983=100) kehitys vuosina 1988-2015 vanhoissa kerrostaloyksiöissä isoissa kaupungeissa. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppojen kehitys Vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin Tampereella vuonna 2014 vähiten koko 2000- luvulla (Kuvio 7.). Vuonna 2015 asuntomarkkinat hieman piristyivät ja kauppoja tehtiin noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka kaupanteko vilkastuikin, edelleen oltiin noin 12 % alhaisemmalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kauppojen huippulukemista ollaan vielä kauempana, sillä vuonna 2005 tehtiin vanhojen asuntoosakkeiden kauppoja lähes neljänneksen enemmän kuin vuonna 2015. Kuvio 7. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen asunto-osakekaupat Tampereella vuosina 1987-2015

7 Vanhojen osakkeiden hintakehitys Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys kuvaa osaltaan vallitsevaa markkinatilannetta. Samalla se kertoo yhdessä kauppojen määrän kehittymisen kanssa rakentajille uusien kohteiden aloittamismahdollisuuksista. Hintakehitystä kuvataan seuraavassa Tilastokeskuksen julkaisemalla hintaindeksillä. Se vakioi asunnon hinnan laadun suhteen ja kuvaa näin aidosti asuntojen hinnan muuttumista eri ajankohtina (Kuvio 8.). Kuvio 8. Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintakehitys vuosineljänneksittäin Tampereella vuosina 2005-2015 Rivitaloasuntojen nimellishintojen nousu on ollut viime vuosina hyvin maltillista. Vuoden 2010 kolmannesta neljänneksestä vuoden 2015 viimeiseen neljännekseen nousu on 1,4 %. Rivitaloasuntojen vähäinen kysyntä näkyy myös uusien omistusrivitaloasuntojen vähäisenä uudistuotantona. Vuonna 2014 niitä valmistui 60 ja viime vuonna 57. Suurin hintojen nousu on tapahtunut yksiöissä. Niissäkin hintojen nousu maltillistui jo vuonna 2014. Kaksioissa vuoden 2014 toisen neljänneksen jälkeen hintataso on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa hintataso saavutti huippunsa vuoden 2013 toisella neljänneksellä, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Vuonna 2015 ne kääntyivät jälleen hienoiseen nousuun. Asuntokaupan vaimeus näkyy hintatason kehityksessä. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä rivitaloasunnon keskimääräinen neliöhinta Tampereella oli 2 317 /m2, kerrostaloyksiön 2 792 /m2, kerrostalokaksion 2 430 /m2 ja kerrostalokolmion ja sitä suurempien asuntojen 2 317 /m2 (Kuvio 9.).

8 Kuvio 9. Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintataso vuosineljänneksittäin Tampereella vuosian 2005-2015 Vuokra-asuntotilanne Tampereella oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 56 417 vuokra-asuntoa, joka on 44 % koko asuntokannasta. Vuokra-asunnoista puolestaan 37 % oli ARA-rahoitteisia. Keskimääräinen kuukausivuokra vapaarahoitteisten uusissa vuokrasuhteissa oli Tampereella vuonna 2015 yksiöissä 16,96 m2/kk, kaksioissa 13,30 /m2/kk ja kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa 11,75 /m2/kk. Uusien vuokrasopimusten vuokrat nousivat 2,6 % edellisestä vuodesta. Uusissa vuokrasuhteissa Tampereella on Helsingin, Espoon ja Vantaan jälkeen seuraavaksi korkein vuokrataso isoissa kaupungeissa. Uudet vuokrasuhteet heijastavat parhaiten kunkin paikkakunnan vuokraasuntomarkkinatilannetta. Rakennuslupakehitys Rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen selvää piristymistä. Vuonna 2015 myönnettiin rakennuslupa 2 366 asunnolle ( Kuvio 10.). Kasvua edellisvuodesta on 3 %. Kasvua tapahtui vain kerrostaloasunnoissa (9 %). Sen sijaan rivitaloasunnoissa myönnettiin lupia 65 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja erillispientaloissa vähennys oli 22 %. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla myönnettyjen lupien määrä kasvoi 24 % edellisvuodesta ja jälkipuoliskolla lupia puolestaan myönnettiin 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

9 Kuvio 10. Myönnetyt rakennusluvat asunnoille ja aloitetut asunnot Tampereella vuosina 1997-2015 (uudistuotanto ja laajennukset) Vuoden 2015 lopussa oli myönnetty lupa kaikkiaan 3 831 kerros- ja rivitaloasunnolle, jotka valmistuvat vuonna 2016 tai myöhemmin. Kasvua edelliseen vuodenvaihteeseen on 38 %. Kerrostaloasunnoissa on kasvua 41 %. Näin potentiaalista kerrostaloasuntotuotantoa on varsin runsaasti varastossa. Myös aloitettujen asuntojen määrä (2 533 asuntoa) kasvoi 58 % vuodesta 2014. Kerrostaloasunnoissa aloituksia oli 66 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Rivitaloasunnoissa oli kasvua 10 % ja erillispientaloissa oli vähennystä 11 %.

10 Vuosien 2016-2018 arvioon vaikuttavia muita tekijöitä Taloustilanteen ja rahoitusmarkkinatekijöiden vaikutus arvioon Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisen kerran neljään vuoteen viime vuonna 0,5 %. Valtiovarainministeriön talouskatsauksen (kevät 2016) mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,9 %, ensi vuonna 1,2 % ja samoin 1,2 % vuonna 2018. Talouskasvu tulee näin olemaan varsin tahmeaa ja epävarmuustekijöitä on niin Euroopassa kuin maailmantaloudessakin, jotka voivat vaikuttaa Suomen talouteen epäsuotuisasti. Talouskasvu on yksi perusedellytys vilkkaalle asuntokaupalle ja omistusasuntojen rakentamiselle. Vuosina 2004-2007 maamme bruttokansantuote kasvoi keskimäärin noin 4 % vuosittain. Tampereellakin valmistui tällöin paljon omistusasuntoja. Vuosina 2004 ja 2007 valmistui perustajaurakoituja asuntoja kumpanakin vuonna noin 1 100 asuntoa, mikä on 2000 luvun ennätys. Heikko taloustilanne näkyy ennen kaikkea korkeana työttömyytenä. Tampereella oli työttömiä 18,2 % helmikuussa 2016. Tämä on 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten ja 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin helmikuussa 2014. Koko maassa työttömiä oli tämän vuoden helmikuussa 13,7 %. Nousua vuodesta 2014 on 1,3 prosenttiyksikköä. Työttömyys kääntyy tänä vuonna valtiovarainministeriön mukaan hyvin vaatimattomaan laskuun. Tosiasiallisen työttömyyden lisäksi omistusasuntomarkkinoihin vaikuttaa myös koettu työttömyysuhka. Taloudellisen taantuman seurauksena kotitalouksien kokema epävarmuus tulevaisuudesta on suuri. Asuntojen ostohalukkuus onkin vaimeaa. Kotitalouksista 5,2 % suunnitteli asunnon ostoa 12 kuukauden sisällä (Tilastokeskus: Kuluttajabarometri 3/2016). Helmikuussa lukema oli 6,3 %. Tilastoa on pidetty vuodesta 1995 lähtien ja alimmillaan ostajien osuus on ollut 4,1 % ja ylimmillään 11,3 %, keskiarvon ollessa 7,0 %. Kuluttajien ostoaikomukset ovat näin selvästi pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa vaimeampia. Taloustilanne näkyy myös kotitalouksien nimellisansioiden kehityksessä. Tänä vuonna ansiot nousevat ansiotasoindeksillä mitaten 1,2 % eli saman verran kuin vuonna 2015. Ensi vuonna nousu on 1,0 % ja 1,2 % vuonna 2018. Kuluttajahintojen nousun myötä reaalinen ansiotaso laskisi 0,3 % sekä vuonna 2017 että 2018. Kotitalouksien heikko tulokehitys on näkynyt muun muassa viime vuosina päivittäistavarakaupan myynnissä. Erityisen voimakkaasti se on näkynyt asuntokaupassa. Asuntokaupan pohjalukemat 2010- luvulla saavutettiin koko maassa vuonna 2014. Taloustilanne tulee näin vaikuttamaan omistusasuntojen tuotantoon vuosina 2016-2018. Vuoden 2014 notkahduksen jälkeen vuonna 2015 päästiin Tampereella jo hienoiseen kasvuun omistusasuntokaupoissa. Kasvu tulee jatkumaan tänäkin vuonna laimeana. Tärkeä tekijä omistusasuntojen tuotannon myönteisessä kehityksessä ovat asuntosijoitusrahastot ja yksityissijoittajat, jotka yksittäisten asuntojen ostoilla vauhdittavat asunto-osakeyhtiömuotoisten asuntojen rakentamista.

11 Uusien kotitalouksien nostamien asuntolainojen keskikorko oli 1,25 % helmikuussa 2016, kun se vuotta aiemmin oli 1,61 % (Suomen Pankki). Korot tulevat pysymään myös asuntotuotantoarviokauden matalina. Tämä vaikuttaa positiivisesti asuntokauppaan. ARVIO VUOSIEN 2016-2018 ASUNTOTUOTANNOSTA Tampereen kaupunkiseudun uusi rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin alkuvuodesta 2015 kaupunkiseutujen kuntien valtuustoissa. Siinä on tavoitteet ainoastaan asuntojen kokonaismäärälle sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen suhteelliselle osuudelle. Muut tavoitteet hyväksyttiin Tampereen kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015 hyväksytyssä asuntopoliittisissa linjauksissa 2015-2017. Kokonaistuotannon kehitys Asuntotuotannon määrällinen tavoite Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa vuosien 2013-2020 keskimääräiseksi tuotantotavoitteeksi Tampereelle 1 900 asuntoa. Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Vuosien 2016-2018 asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 2 167 asuntoa vuodessa (Kuvio 11.). Näin Tampereella ylletään asuntotuotantotavoitteeseen. Viimeksi siihen yllettiin vuonna 2012 ja yhtä vilkas rakentamisjakso oli viimeksi vuosina 2000-2002. Vuonna 2016 valmistuu 2 200 asuntoa. Tämän lisäksi valmistuu 86 ryhmäkotiasuntoa. Ne eivät kuitenkaan ole virallisissa tilastoissa asuntoja. Vuonna 2017 tuotanto nousisi 2 300 asuntoon ja vuonna 2018 valmistuisi 2 000 asuntoa. Vuosina 2008-2015 valmistui keskimäärin 1556 asuntoa. Kuvio 11. Valmistuneet / valmistuvat asunnot vuosina 1985-2018

12 Asuntotuotanto talotyypeittäin (LIITE 2) Kerrostalot Kuvio 11. Valmistuneet / valmistuvat asunnot vuosina 1985-2018 Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Tampereen asuntopoliittiset linjaukset 2015-2017 asettaa keskimääräiseksi tavoitteeksi vuosiksi 2013-2020 kerrostaloille 60 % (1 140 asuntoa) ja keskitehokkaalle asuntotuotannolle 10 % (190). Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Seuraavien kolmen vuoden aikana valmistuu keskimäärin vuosittain 1 849 kerrostaloasuntoa ja niiden osuus koko tuotannosta on 85 %. Arviointikauden osalta ei pystytä arvioimaan erikseen keskitehokkaan tuotannon osuutta, vaan se sisältyy kerrostaloihin. Kerrostalojen osalta tavoite ylitetään niin määrän kuin osuudenkin osalta. Tuotanto on myös entistä enemmän kerrostalovaltaisempaa. Vuosina 2008-2015 kerrostaloasuntoja valmistui keksimäärin 1 220 (78 %). Tällä hetkellä asuntojen kysyntä painottuu vuokra-asuntoihin ja pieniin asuntoihin ja tämä näkyy kerrostaloasuntojen runsaana määränä. Rivitalot Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Tampereen asuntopoliittiset linjaukset 2015-2017 asettaa keskimääräiseksi tavoitteeksi rivitaloasunnoille 15 % (285 asuntoa). Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Arviointikaudella valmistuu vuosittain keskimäärin 145 rivitaloasuntoa ja niiden osuus koko tuotannosta on 7 %. Rivitaloasuntojen osuus vuosien 2008-2015 tuotannosta oli 8 % (keskimäärin 127 asuntoa). Uudet rivitaloasunnot ovat Tampereella pääosin omistusasuntoja. Esimerkiksi vuonna 2013, jota voidaan luonnehtia normaalivuodeksi, valmistuneista rivitaloasunnosta 91 % oli omistusasuntoja. Vuosien 2014 ja 2015 omistusrivitaloasuntojen notkahduksen jälkeen (keskimäärin 61 asuntoa/vuosi) palataan paremmalle tasolle noin 111 asuntoa vuodessa. Rivitaloasuntoja valmistuu myös arviointokaudella vuokra-asunnoiksi. Koko maankin osalta on tapahtunut selvä muutos rivitalorakentamisessa finanssikriisin jälkeen. Kun vuosina 2005-2007 valmistui keskimäärin noin 5 400 rivitaloasuntoa, niin vuonna 2014 niitä valmistui noin 3000.

13 Erillispientalot Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Tampereen asuntopoliittiset linjaukset 2015-2017 asettaa keskimääräiseksi tavoitteeksi erillispientaloille 15 % (285 asuntoa). Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Arviointikauden erillispientaloasuntotuotanto on keskimäärin 173 asuntoa vuodessa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 8 %. Vuosina 2008-2015 valmistui keskimäärin 169 erillispientaloasuntoa (11 %). Tampereen kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoitteena on nostaa omakotitonttien luovuttamista. Tonttitarjonnan lisääminen tulee edesauttamaan tavoitteen saavuttamista. Myös omakotitalojen rakentamisessa on tapahtunut maassamme selvä muutos finanssikriisin jälkeen. Kun vuosina 2005-2007 valmistui keskimäärin 13 400 omakotitaloa, niin vuonna 2014 valmistui noin 6000. Osin syynä ovat taloudelliset tekijät, koska muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa. Osin syynä ovat asenteissa ja arvoissa tapahtuneet muutokset. Asuntotuotanto hallintamuodoittain (LIITE 3) Asuntotuotannon hallintamuotojakauman tavoite Tampereen asuntopoliittiset linjaukset 2015-2017 asettaa omistusasuntojen tavoitteeksi koko ohjelmakaudella Tampereella 50 % (950 asuntoa vuodessa). ARA-vuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoite on 30 % (570). Vastaavilla kohtuuhintaisilla vuokra-asunnoilla tarkoitetaan kaupungin omien asuntoyhteisöjen vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Muiden hallintamuotojen osuustavoitteena on 20 % (380). Muut ryhmä sisältää muiden kuin kaupungin omien asuntoyhteisöjen vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot, osaomistusasunnot ynnä muut. Vuokra-asuntotuotanto Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Arviointikaudella valmistuu vuokra-asuntoja (kohtuuhintaiset ja vapaarahoitteiset yhteensä) vuosittain keskimäärin 1 030 ja niiden osuus on 48 % koko asuntotuotannosta. Lopullinen osuus on vielä tätäkin suurempi. Ennusteessa pystytään vain osittain arvioimaan yksittäisten osakeasuntojen siirtymistä vuokra-asuntokäyttöön. Vuosina 2008-2014 valmistui keskimäärin 719 vuokra-asuntoa (46%). Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ARA-vuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus on kaikista arviointikauden valmistuvista asunnoista 17 % (369 asuntoa vuosittain) ja alittaa näin asuntopoliittisen ohjelman tavoitteen. Vuosina 2008-2015 kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

14 valmistui keskimäärin 457 (29 %). Vuonna 2015 valmistui vain 25 kohtuuhintaista vuokraasuntoa, tämä pudottaa vuosien 2008-2015 keskiarvoa. Vuosina 2008-2014 määrällinen tavoite alittui hieman (518 asuntoa), kun sen sijaan suhteelliseen tavoitteeseen yllettiin (33 %) ). Hyvä tulos johtuu siitä, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen valtio lähti elvyttämään vuokra-asuntotuotantoa väliaikaisella korkotukilainalla. Tampereelle valmistui tällä tuotantotuella vuosina 2010-2012 yhteensä 789 vuokra-asuntoa. Arviointokauden huono tilanne johtuu kaupungin niukasta tonttitarjonnasta kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon. Tonttitilanne on jo korjaantumassa mutta se näkyy viiveellä valmistuneiden asuntojen määrissä. Vuonna 2016 valmistuu kohtuuhintaisia vuokraasuntoja 200 ja 530 vuonna 2018. Toinen syy vaimeaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen on ARAlainoituksen lainaehdot, pitkät käyttö- ja luovutusrajoitukset sekä yleishyödyllisyyssäädökset. Tämä on johtanut siihen, että pääasiassa vain kunnat ovat halukkaita rakentamaan ARA-vuokra-asuntoja. Hallitus lähetti talvella lausuntokierrokselle lakiesityksen valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevaksi yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamiseksi. Se tulee osaltaan vauhdittamaan pitkäaikaisen korkotukilainan käyttöä. Toisaalla pitkäaikaiseen korkotukilainaan on tehty myös muutoksia, jotka vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Hallitus antoi samassa yhteydessä myös lakiesityksen uudesta lyhytaikaisesta korkotukilainasta. Esitys pohjautui pitkälti selvitysmies ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden kehittämään malliin, joka sai valtakunnallisilta yleishyödyllisyysyhteisöiltä myönteisen vastaanoton. Myös Tampereen kaupungin lausunto lakiesityksestä oli myönteinen ja siinä todettiin muun muassa, että se tulee lisäämään ARA-vuokra-asuntotuotantoa sekä houkuttelee uusia toimijoita vuokra-asuntomarkkinoille. Valtion tulisi kuitenkin uuden lainoitusmuodon käyttöönoton myötä korottaa korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden määrärahaa. Vanhan tasoisen hyväksymisvaltuuden uudelleen kohdistaminen ei tuo lisää vuokra-asuntoja. Asuntotuotantoarviossa ei ole otettu huomioon lyhytaikaisen korkotukilainan ARA-vuokra-asuntojen mahdollista lisäävää vaikutusta. Jos lainsäädäntö on valmis vuodenvaihteessa 2016/2017, ottaa aikaa, ennen kuin uudet kohteet valmistuvat (aikaisintaan vuonna 2018) Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot (LIITE 4) Käsite sisältää kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot sijoittajatahosta riippumatta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus vuosina 2016-2018 valmistuvista kaikista vuokra-asunnoista on 81 % (831 asuntoa vuosittain), kun se on ollut 43 % (307) vuosina 2008-2015. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto nousi vuonna 2013 aivan uudelle tasolle (633 asuntoa) aiempaan verrattuna. Nyt vuonna 2016 valmistuu 936 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Myös vuonna 2017 valmistuu yli 900 asuntoa. Sysäyksen kasvulle on antanut erilaisten asuntorahastojen perustaminen, joista jotkin mahdollistavat pienellä alkupanoksella pääsyn mukaan kiinteistösijoittamiseen. Asuntosijoittamisesta kiinnostuneille löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Rahastojen ostokohteet keskittyvät kasvukeskuskuntiin. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto

15 kompensoi osaltaan ARA-tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokraasuntotilanteen kohtuullisena. Tällä hetkellä, kun korot ovat suhteellisen alhaalla ja pääomille on vaikea saada vakaata hyvää suhteellisen turvallista tuottoa, asuntosijoittaminen kiinnostaa. Myös yksityissijoittajien aktiivisuus asuntosijoitusmarkkinoilla on selvästi aiempaa vilkkaampaa. Samaan aikaan omistusasuntojen kuluttajamyynti on tahmeaa, joten houkuttelevia sijoituskohteita on Tampereella tarjolla paljon. Valtion vuokra-asuntojen takauslainat lasketaan vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Niihin ei liity rajoituksia asukasvalintaan eivätkä vuokrat määräydy omakustannusperiaatteella. Vuonna 2014 valmistui Tampereelle ensimmäinen takauskohde (42 asuntoa). Vuonna 2015 valmistui 73 asuntoa ja vuonna 2016 valmistuu 142. Asumisoikeusasuntotuotanto Vuosien 2016 2018 tuotantoarvio Arviointikautena valmistuu vuosittain keskimäärin 54 asumisoikeusasuntoa ja niiden osuus uudisasuntotuotannosta on 2 %. Vuosina 2008-2015 valmistui keskimäärin 70 (5 %) asumisoikeusasuntoa. Tuotanto oli vilkkaimmillaan viimeksi 2000-luvun alussa, jolloin parhaimmillaan valmistui 313 asuntoa. Myös vuosi 2015 oli vilkas (173 asuntoa). Muuten niitä on valmistunut 1-2 kohdetta vuosittain, aina ei sitäkään. Yhtenä tekijänä asumisoikeusasuntojen vilkkaaseen rakentamiseen tällä hetkellä on asumisoikeusasuntoja jo pitkään omistaneiden yhtiöiden markkina-alueen laajentuminen Tampereelle. Toisaalla myös uudet asuinalueet houkuttelevat toimijoita tarjoamaan monipuolisempia asumisvaihtoehtoja näille alueille. Kaikki Tampereella valmistuneet asumisoikeusasunnot ovat olleet ja ovat arviointikaudellakin ARA-rahoitteisia. Omistusasuntotuotanto Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Arviointikautena valmistuu vuosittain keskimäärin 1 083 omistusasuntoa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 50 %. Omistusasuntojen tavoitteet tullaan näin saavuttamaan. Vuosina 2008-2015 valmistui keskimäärin 767 omistusasuntoa (49 %). Vuosien 2012-2014 taantuma pudotti vuonna 2013 Tampereen omistusasuntotuotannon 1 029 asunnosta 653 asuntoon vuonna 2014. Maamme taloustilanteen hienoisen kohentumisen vuoksi Tampereen omistusasuntotuotannon odotetaan hieman piristyvän. Piristymiseen vaikuttaa myös finanssikriisin jälkeen syntynyt asuntotuotannon vajaus ja myös vuosien 2012-2015 ennakoitua suurempi väestönkasvu. Osa arviossa esitetyistä omistusasunnoista tulee siirtymään vuokra-asunnoiksi. Asuntosijoitusrahastot ja yksityiset sijoittajat ostavat asunto-osakeyhtiöistä yksittäisiä asuntoja. Niiden määrä on arviolta vuonna 2016 noin 200 ja vuonna 2017 noin 100

16 asuntoa. Lopullisissa toteutunutta tuotantoa kuvaavissa tilastoissa hallintamuodot kirjataan oikeiksi, mikäli ne tulevat tietoon. Kun asuntorahastot ostavat koko kohteen, ne ovat jo arviossa merkitty vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi. Perustajaurakoituja kerros- ja rivitaloasuntoja valmistuu tänä vuonna 1 035, joka on 58 % enemmän kuin vuonna 2015. On kuitenkin otettava huomioon edellä mainittu yksittäisten asuntojen siirtyminen vuokra-asunnoiksi, joita tänä vuonna tullee olemaan noin 200. Hallintamuodon muutoksia tapahtuu pääsääntöisesti vain kerrostaloasunnoissa. Tästä huolimatta selvää kasvua on vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2017 valmistuisi 884, josta siirtyisi noin 100 asuntoa vuokrakäyttöön (Kuvio 12.). Perustajaurakoitujen asuntojen tuotanto elpyy näin hyvinkin vuoden 2014 notkahduksesta mutta se ei kuitenkaan yllä vuosien 2012-2013 tasolle, kun otetaan huomioon tapahtuvat hallintamuotojen siirtymät. Kuvio 12. Valmistuneet / valmistuvat omistusasunnot kerros- ja rivitaloihin Tampereella vuosina 2000-2017. Osa perustajaurakoitujen kohteiden yksittäisistä asunnoista myydään asuntorahastoille ja sijoittajille vuokra-asunnoiksi, joita arviossa pystytään vain osittain kartoittamaan. Neuvottelu-urakkakohteet (kohteet myydään kokonaisina) ovat jo alun perin arviossa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Erillispientalopuolella maamme taloustilanne rajoittaa tavoitteeseen pääsemistä. Asuntotuotannon rahoitusmuodot (LIITE 5) Vuosien 2016-2018 tuotantoarvio Valtion tukeman tuotannon osuus ennustekaudella tulee tämänhetkisten näkymien valossa olemaan keskimäärin 12 % (253 asuntoa). Vuosina 2008-2015 se oli 31 % (482). Vuosien

17 2008-2015 korkeaan tasoon vaikutti valtion finanssikriisissä tekemät väliaikaiset elvytystoimenpiteet asuntorakentamisen edistämiseksi. Suurimmillaan valtion lainoittamien asuntojen osuus oli Tampereella 72 % vuonna 2010. Vuonna 2013 erityistoimenpiteitä ei enää ollut ja valtion lainoituksella valmistui vain 9 % kaikista asunnoista. Valtio lainoittaa tällä hetkellä sekä asumisoikeus- että vuokra-asuntojen rakentamista. Arviointikaudella valtion lainoittamien asuntojen pudotus tapahtuu vuokra-asunnoissa. Vuosina 2016-2018 valmistuu keskimäärin 198 valtion lainoittamaa vuokra-asuntoa vuosittain, kun vuosina 2008-2015 valmistui 412. Lisäksi merkittävä osa uusista ARA vuokra-asunnoista on tarkoitettu erityisryhmille. Muuta Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto Kaupungin omien asuntoyhteisöjen tavoitteena on tuottaa vuosittain puolet kaikista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista (285 asuntoa/vuosi, kolmen vuoden keskiarvo). Kaupungin määräämisvallassa oleville yrityksille/yhteisöille (Insinöörioppilastalo Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Opintanner, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, Tampereen Kotilinnasäätiö, Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy) valmistuu uusia vuokra-asuntoja vuosina 2016-2018 keskimäärin 298 (29 % kaikista vuokra-asunnoista). Kaupunkikonsernille on valmistunut ja valmistuu jatkossakin edellä mainittujen asuntojen lisäksi erityisryhmille tarkoitettuja ryhmäkotiasuntoja, joita ei virallisissa tilastoissa lasketa asunnoiksi. Ne eivät täytä kaikkia asunnolle asetettavia säädösvaatimuksia. Niistä puuttuu usein muun muassa asuntokohtaiset ruoanvalmistus- ja ruokailutilat. Esimerkiksi vuonna 2013 niitä valmistui 84, vuonna 2014 valmistui 112, vuonna 2016 valmistuu 86, vuonna 2017 valmistuu 232 ja vuonna 2018 valmistuu 90 ryhmäkotiasuntoa. Opiskelija-asuntotuotanto Tampereella toimivat seuraavat opiskelija-asuntoyhteisöt: Tampereen seudun opiskelijaasuntosäätiö (TOAS), Insinöörioppilastalo Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Opintanner ja Pirkan opiskelija-asunnot Oy. Opiskelija-asuntoyhteisöille valmistuu 158 asuntoa vuonna 2016 ja 116 asuntoa vuonna 2017. Vuosina 2008-2015 valmistui keskimäärin 171 uutta asuntoa. Asuntomäärissä ovat mukana kaikki asunnot riippumatta siitä, ovatko asunnot virallisesti luokiteltu asunnoiksi (Kuvio 13.)

18 Kuvio 13. Opiskelija-asuntoyhteisöjen uudisasuntotuotanto Tampereella vuosina 1999-2017 Vuoden 2016 asuntotuotanto kaupunginosittain Kaupunginosista eniten rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistuu vuonna 2016 Vuorekseen (460), Niemenrantaan (287), Osmonmäkeen (259), Härmälään 242, Kalevanrinteeseen 189 ja Kaukajärvelle 125 (Kuvio 14.). Rakennustyyppi KAUPUNGINOSA kerrostaloasuntoja ( kpl ) rivitaloasuntoja ( kpl ) 1. Vuores 404 56 2. Niemenranta 287 0 3. Osmonmäki 259 0 4. Härmälä 242 0 5. Kalevanrinne 189 0 6. Kaukajärvi 85 40 7. Atala 111 0 8. Tulli 92 0 9. Linnainmaa 85 0 10. Kissanmaa 79 0 11 Naistenlahti 60 0 Muut kaupunginosat 5 46 YHTEENSÄ 1898 142 Kuvio 14. Vuonna 2016 valmistuvat kerros- ja rivitaloasunnot kaupunginosittain

VUODEN 2016 RAKENTAMISKYSELYSSÄ MUKANA OLLEET YRITYKSET JA YHTEISÖT : LIITE 1 Arkta Rakennuttajat Oy Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Asuva Oy AVAIN Asumisoikeus Oy ja AVAIN Yhtiöt Oy AW-Rakennus Oy Hartela Oy Insinöörioppilastalo Oy IVH-Kodit Oy Jatke Oy JTT-Kodit Oy Jukkatalo Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö ILMARINEN Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VARMA Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia Kruunuasunnot Oy Keva Leike Oy Lemminkäinen Talo Oy Lujatalo Oy LähiTapiola asuntosijoitus Suomi Master Kodit Oy MKN-Urakointi Oy Monikoti Oy NCC-Rakennus Oy Nuorisosäätiö OP Vuokratuotto-erikoissijoitusrahsto PEAB Oy Ab Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy Pirkanmaan Sininauha ry Pirkan Opiskelija-asunnot Oy ja Kiint. Oy Opintanner Pohjola Rakennus Oy Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy Rakennusliike A Virtanen Oy Rakennusliike Conrak Oy Rakennusliike K ja P Salonen Oy Rakennusliike Visura Oy Rakennustoimisto HT-Talot Oy Riihirakenne Oy RTN Rakennus Oy Sato Oyj Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy Sievitalo Oy Skanska Talonrakennus Oy Sopimusvuorisäätiö SRV-Rakennus Oy Suomen Laatuasunnot Oy Suomen Vuokrakodit Oy Taitokaari Oy TA-Yhtymä Oy ja TA-Asumisoikeus Oy T2H-Pirkanmaa Oy Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampereen Kotilinnasäätiö ja Vellamonkodit Oy Tampereen Seudun opiskelija-asuntosäätiö Tampereen Vanhuspalpalveluyhdistys ry Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy VVO-Kodit Oy YH-Kodit Oy YIT-Rakennus Oy Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy

ASUNTOTOIMI KL 23.3.2016 LIITE 2 asuntoja ( kpl ) 2500 2000 1500 1000 500 0 10 214 1178 1038 684 554 5 1391 VALMISTUNEET / VALMISTUVAT ASUNNOT ASUINRAKENNUSTYYPIN MUKAAN VUOSINA 1989-2018 2 901 2 845 61 1 985 25 892 860 18 1508 177 173 1109 1183 0 5 0 1695 1963 1741 0 1315 1428-4 1426 12381196 56 961 1166 166 30 0 1436 1466 1487 249 205 162 275 264 314 264 161 174 318 184 358 96 167 170 152 178 224 188 328 237 200 169 202 231 199 252 310 275 281 99 88 143 133 173 78 116 142 131 160 181 177 223 144 180 190 216224 134 136 165 236 166 154 133 157 182 180 1 1 0 3 1 817 77 1 1112 1283 3 0 1987 1898 0 1660 Lähde:Tampereen kaupungin rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi 1-2 huoneiston talot rivi- ja ketjutalot kerrostalot muut * ARVIO TALOTYYPPIOSUUKSIEN TAVOITE, ARVIO JA TOTEUTUMA, asuntoja keskimäärin (kpl / vuosi) : Tavoite Arvio 2016-2018 Toteutuma 2008-2015 - erillispientalo 285 173 169 - rivitalo 285 145 127 - kerrostalo 1 140 1 849 1 220 - keskitehokas 190

ASUNTOTOIMI KL 23.3.2016 LIITE 3 2500 VALMISTUNEET ASUNNOT HALLINTAMUODON MUKAAN VUOSINA 1989-2018 asuntoja ( kpl ) 2000 1500 1000 500 1855 17521271 0 0 0 511 127 496 106 375 382611 670 510 408 484 238 169 100 239 833 815 871 461 414 1217 964 619 825 457 313 225 786 742 873 689 582 226 242 1303 1376 820 1341 1295 920 974 1057 419 301 102 34 0 75 73 63 48 55 707 595 624 626 696 723 477 444 853 951 0 1167 1029 121 653 0 56 683 797 712 1066 990 1192 795 59 60 44 173 1175 964 950 565 0 Kaavio ei sisällä käyttötarkoitusmuutoksia Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Omistusasunnot Lähde:Tampereen kaupungin rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi * ARVIO HALLINTAMUOTO-OSUUKSIEN TAVOITE, ARVIO JA TOTEUTUMAT, asuntoja keskimäärin (kpl) Arvio Toteutuma Tavoite 2016-2018 2008-2015 Ara- ja vastaavat kohtuuhintaiset vuokra-asunnot 570 369 457 omistusasunnot 950 1083 767 vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, asumisoikeusasunn 380 715 332 yhteensä 1 900 2 167 1 556 Asuntojen lisäksi on valmistunut / valmistuu: ryhmäkotiasuntoja 84 kpl v 2013, 178 kpl v 2014, 86 kpl v 2016, 232 kpl v 2017 ja 90 kpl v 2018

ASUNTOTOIMI LIITE 4 KL 23.3.2016 Valmistuneet / valmistuvat vuokra-asunnot rahoitusmuoto-osuuksien mukaan Tampereella vuosina 1999-2018 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 71 149 182 191 116 336 134 145 253 207 337 309 335 495 633 713 540 936 880 593 691 1112 1040 591 461 551 270 287 317 430 109 217 164 25 28 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 * Valtion lainoitus Vapaarahoitteiset 908 650 267 300 2017 * 2018 * Lähde: Tampereen kaupungin asuntotoimi *ARVIO 2008-2015 2016-2018 Valtion lainoittamia vuokra-asuntoja keskimäärin (asuntoja / %) 412 / 57 % 198 / 19 % Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja keskimäärin (asuntoja / %) 307 / 43 % 831 / 81 % valtion lainoittamat vuokra-asunnot sisältävät myös seuraavat ARAn rahoitusmuodot: vuokra-asuntojen valtion takauslainat vapaarahoitteisissa osaomistusasunnot väliaikaisen korkotuen asunnot 2014 42 2005 40 2010 241 2015 73 2006 55 2011 456 2016 142 2007 140 2012 92 2009 32

ASUNTOTOIMI LIITE 5 KL 23.3.2016 VALMISTUNEET / VALMISTUVAT ASUNNOT RAHOITUSMUODON MUKAAN TAMPEREELLA VUOSINA 1999-2018 100 % 80 % 60 % 764 1018 951 1122 565 936 1474 11731625 1390 1233 312 927 1420 1662 1148 1335 2128 1974 1640 40 % 20 % 0 % 841 10281347 1289 693 496 319 166 287 380 626 786 880 551 164 273 198 72 326 360 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 * Valtion lainoitus Vapaarahoitteiset 2017 * 2018 * Lähde: Tampereen kaupungin asuntotoimi * ARVIO RAHOITUSOSUUDET, % Valtion lainoitus Vapaarahoitteiset Vuosina 2008-2015 31 69 Vuosina 2016-2018 12 88

KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Asuntotoimi http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html