Tavallisimmat infektiot ja tartuntataudit päihteiden käyttäjien keskuudessa 26.5.2016 Hannele Kotilainen Yl, Epidemiologinen toiminta Infektiolääkäri, LT Tartuntataudeista vastaava lääkäri Helsinki Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 1
Päihteiden käyttö altistavat infektioille Päihteet heikentävät luonnollista puolustuskykyä, immuniteettia Alkoholin krooninen käyttö ja suuret kertamäärät heikentävät puolustussolujen (valkosolut) toiminta altistaen infektioille Suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa veriteitse tarttuville tartuntataudeille: B- ja C- hepatiitti, HIV. Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 2
Päihteiden käyttö altistaa infektioille Muita infektioriskiä lisääviä tekijöitä: - tupakointi, COPD - maksakirroosi (heikentää puolustuskykyä) -asunnottomuus -huonot hygieeniset olosuhteet -heikko ravitsemustila Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 3
Syvät hengitystie-infektiot Pneumokokki Tuberkuloosi Haemophilus influenzae, Klebsiella, Chlamydia /Mycoplasma pneumoniae, Legionella Ruisku-huumekäyttöön liittyvät infektiot Endokardiitti, abskessit, purulentit artriitit, HIV, (hepatiitti A), B ja C. Iho-infektiot Trauman seurauksena infektoituneet haavat Streptokokki ruusu infektiot MRSA- haavainfektiot Gastroenteriitit Salmonellat, shigella, A-hepatiitti Loiset Täit, syyhy, lude Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 4
Syvät hengitystie-infektiot: Pneumokokkikeuhkokuume Äkillinen korkea kuume, Thx kuvassa toispuolinen lohkopneumonia Iv-penisillin 4milj x6 iv tai jatkuva infuusio. Penisillinallergia: Klindamycin iv Jatkohoitona amoxisillin-klavulaanihappo 500mg x3 Pneumokokki-rokote resepti -- > pneumokokki konjukaatti-rokote kun toipunut Kannattaisi rokottaa jo ennaltaehkäisevästi. Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 5
Syvät hengitystie-infektiot Keuhkotuberkuloosi (TB) Päihdekäyttäjät kuuluvat tuberkuloosin riskiryhmään! Pitkittynyt yli 4 vk jatkuva, itsepintainen, hakkaava yskä/veriyskä kuumeilua Laihtunut, kalpea, väsynyt, ruokahaluton TB:n korkean riskin maat (Baltia, Venäjä, Aasia, Afrikka, E- Amerikka, osa EU maista esim. Romania). Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 6
Tuberkuloosi tarttuu hengitysilman välityksellä (Filha) Al Story, UK Tartuntaa levittää yskivä keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö, jolla on paljon bakteereja ysköksissään. Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
Keuhkotuberkuloosi (Filha) Yleisin TB:n muoto 60-80% TB-tapauksista tartunnan leviämisen kannalta tärkein tautimuoto Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
Tartuntaan vaikuttaa.(2) (Filha) Ympäristöolosuhteet Suurin riski pienet tilat, joissa on huono ilmanvaihto Kontaktien läheisyys ja tiheys Suurin riski on lähikontakteilla Altistuvan vastustuskyky HIV, muu immuunivaje Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
Aerosolia voi muodostua hoito-toimien yhteydessä ja tartunta on mahdollista (Filha) Märkäontelon tai märkivän imusolmukkeen tai haavan suihkuttelu Bakteereja sisältävien eritteiden käsittely Yskösten keräys Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
TB- ongelma päihderiippuvaisten ja syrjäytyneiden keskuudessa (Filha) Tartunnan riski elinympäristössä on suurentunut Vastustuskyky sairauksille on heikentynyt Päihdeongelmaiset eivät herkästi hakeudu tutkimuksiin Oireet ja terveys ei ole keskeisin arjen ongelma Tupakointi ja tupakkayskä yleistä ei eroteta sairauden aiheuttamia oireita Viive tutkimuksiin hakeutumiseen on pitkä, tartuttavuus voi pitkittyä Altistuneita on vaikea saada ja löytää tutkimuksiin Osalla saattaa olla vankilakontakteja sekä kontakteja Venäjälle ja Baltian maihin - lääkeresistentin taudin riski kasvaa. Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
Aktiivinen TB tapaushaenta, hankeprojekti Helsingissä 2013 (Filha) Tavoitteena löytää riskiryhmästä sairastuneet ennen kuin tartuttavat muita tartuttavat tapaukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Viisi pilottiyksikköä Henkilökunnan kysely ja koulutus, oirekysely asiakkaille Keuhkojen röntgenkuvaus ja jatkotutkimukset Palautekysely Epid.toiminnan Infektiolääkäri: Hankkeen esittely terv.asemien ylilääkäreille Luento terveysasemien lääkäreille ja hoitajille Ohjeistus ja raportti Lähde: HKI TB pilotti 2013 Filha
Tartunnanjäljityksen rajaaminen
Altistuneiden aikuisten seuranta Keuhkoröntgen + oirekysely 1. Heti tutkimuksen alussa (0-kuva) 2. 12 kk kuluttua (mikäli ei latentin TB:n hoitoa) - Yhteys, mikäli TB-oireita seuranta-aikana POIKKEUS! 3. Päihderiippuvaiset ja MDR/XDR-TB:a sairastavat 6 kk välein 2 vuoteen asti
Joukkoaltistumisen toimenpiteet Kontaktiselvitys ja tutkimukset yhteistyössä Perusterveydenhuollon Erikoissairaanhoidon Työterveyshuollon THL:n tartuntatautien torjuntayksikön konsultaatio tarvittaessa Asuntolassa TB tapauksen seurauksena kaikki asukkaat tartuntajäljitetään (HKI käytäntö) Tiedottaminen ja ohjaus Eri osapuolille ja väestölle
Lain tulkinta kontaktiselvityksessä Värjäyspositiivisen potilaalle altistuneen kieltäytyminen seurannasta Oireinen kontakti voidaan 6 mukaan velvoittaa tutkimuksiin ja 17 mukaan tarv. eristää (tk:n tartuntataudeista vastaava lääkäri) Oireetonta kontaktia ei voida pakottaa tutkimuksiin, mutta voidaan suositella vähintään yhtä kontrollia 3 kk altistumisesta
Iv huumekäyttöön liittyvät infektiot Endokardiitti, abskessit : S. aureus, Streptokokki lajit ( A, B, G), Pseudomonas aeruginosa ja muut gram-negatiiviset S.aureus: Tavallisin aiheuttaja ja kyseessä oikeanpuolinen sydämen läppä infektio bakteerikylvö keuhkoihin. CT-kuvauksella saadaan syvät abskessit esille Iv mikrobilääkitys kloksasillin iv+ aminoglygosidi 2 vk iv, jatko kloksasillin iv yht. 4-6 vk riippuen syvistä abskesseista. Ivhuumekäyttäjällä polvitaipeen abskessi märkäpaise. Usein joudutaan po antibioottia jatkamaan useita viikkoja/ kk riippuen abskessien sijainnista (spondyliitit, märkäiset niveltulehdukset). Huonoon ko-operatioon liittyy korkea kuolleisuus Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 17
Iv huumekäyttöön liittyvät infektiot Muut abskessien aiheuttajat: Streptococcus lajit (groups A, B, G, and others). P. aeruginosa ja muut gramnegatiiviset Suun aerobit ja anaerobit bakteerit Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 18
HIV:n luonnollinen kulku Veren CD4+ lymfosyytit (10E9/l) Veren CD4+ lymfosyytit (10E9/l) 1,20 1,20 1,00 1,00 0,80 0,80 0,60 0,40 0,40 0,20 0,20 0,00 0,00 Veren HIVpitoisuus (kopiota/ml) 0 1 1 2 3 4 5 6 7 Primaariinfektio 0 1 1 2 3Oireeton vaihe 4 5 AIDS 6 7 1000000 10000 1000 1000000 100000 100000 10000 1000 Veren HIVpitoisuus (kopiota/ml) Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 19
Vaihe Ensitauti Oireeton ja vähäoireinen vaihe Oireinen HIV-infektio AIDS 1 kk 2-15 vuotta ½ - 2 vuotta ½ - 2 vuotta Oireet Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 20
Iv huumekäyttöön liittyvät infektiot B ja C-hepatiitti : -aiheuttavat maksatulehduksen, osa kroonistuu -- > syöpäriski - hoitotoimenpiteissä mahdollinen veritapaturma aiheuttaa veritartuntariskin: - oikeat, turvalliset työskentelytavat - pistoneuloja EI hylsytetä - veritapaturmatoimenpideohjeet: Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 21
Sukupuolitaudit Klamydia, kuppa, tippuri Näyteotto herkästi: Klamydia: virtsan PCR--- hoitona makrolidi po - Kuppa: S-TRPA--- hoitona penisillin iv Tippuri: GC viljely pyyntö aina, koska ongelmana resistentit kannat ja mikrobilääkitys herkkyyden mukaan---- hoitona III kefalosporiini im kerta-annos Partneri(t) hoidettava aina samanaikaisesti Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 22
Hepatiitti A v. 2002 2003 ruiskuhuume-epidemioiden jälkeen ilmaantuvuus pysynyt matalana riskiryhmät rokotetaan ja matkailijoille suositellaan tarttuu ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä, myös tiiviissä lähikontaktissa henkilöstä toiseen, sexteitse, puutteellinen käsihygienia lisää tartuntariskiä. A-hepatiittiepidemioita iv-huumekäyttäjien keskuudessa toistuvasti. Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 23
Hepatiitti A itämisaika 30 vrk (15-50vrk) -oireina lämpöily, väsymys, ruokahaluttomuus, keltaisuus ilmenee viikon kuluessa esioireista. - virtsa tummaa, ulosteet savenharmaat dg: A-hepatiitti va (HAV) toteaminen verinäytteestä -epidemiatilanteissa sylki-näytteet Lähiomaisten suojaaminen gammaglobuliinilla tai rokottamalla tulee edelleen muistaa hepatiitti A - tartuntojen yhteydessä. Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 24
Hepatiitti A A-hepatiittiin sairastuneella, jolla on vaikea maksasairaus/ immunosupressio/ raskaana taudin kulku voi olla henkeä uhkaava. THL ohje : A-hepatiitti altistuneiden suojaus, www.thl.fi Lab-dg: HAV-Ab HAV-IgG ja IgM positiiviset 1-2viikkoa ensioireista HAV-IgG pysyy positiivisena elinikäisesti HAV-IgM positiivisena 4 vk 4-6 kk, harvoin 12 kk Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 25
Päihdekäyttäjien ennaltaehkäisevät rokotukset suositeltavia Pneumokokki- konjukaattirokote (Prevenar) A ja B-hepatiittirokote on maksuton rokote riskiryhmälle (THL) : Ruiskuhuumeiden käyttäjät, heidän seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuvat henkilöt. Erityisesti on tärkeää rokottaa ruiskuhuumeita käyttävien vanhempien vastasyntyneet lapset. Tetanus-rokote: trauman seurauksena likainen haava, muista jäykkäkouristus- rokotus Kausi-influenssarokote riskiryhmään kuuluvana: vuosittain antaa parhaimman suojan influenssaa vastaan ja ennaltaehkäisee sairaalahoitoa vaativia tilanteita. www.thl.fi >> rokottaminen Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 26
Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Ruiskuhuumekäyttöön liittyen on tärkeää, että alueella toimii hyvin puhtaiden neulojen vaihtojärjestelmä Sukupuolitautien ehkäisy kondomin käyttö Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 27
Loiset Yleensä eivät levitä tauteja, poikkeuksena vaatetäi ja luteista E- Amerikkalainen triatoma-lude Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 28
Vaatetäi, Pediculus humanus var. corporis, the human body louse. Toimii vektorina levittäen bakteeria Bartonella quintana: ampumahautakuume, sahaava kuumeilu endokardiitti (sydämen läppäinfektio) vaikea diagnosoida, kasvaa huonosti bakteeriviljelyssä Dg: bartonella-vasta-aineeet Hoito: doxisykliini mikrobilääkitys Vaatetäi voi levittää myös pilkkukuumetta (Rickettsia powazekii) ja toisintokuumetta (Borrelia recurrentis) Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 29
Lude Ludelajeja on useita Lääketieteellisesti merkittäviä ovat: - sänkylude, Suomessa uudelleen yleistynyt - E-Amerikassa Triatoma- lude; Chagasintaudin levittäjä Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 30
Lude veriaterialla Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 31
Sänkylude elämänkaari Naaras munii 4-5 munaa/pv patjan saumoihin ym. Munat kuoriutuvat 4-12 pv kuluttua yht. 5 muodonmuutosta, jonka väleissä saatava veriateria jotta voi kehittyä. Aikuinen lude elää 6-12 kk ja selviää ilman veriateriaa pitkiäkin aikoja (vuodenkin). Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 32
Sänkylude Aterioi aamuyöstä ihmisen iholla, kivuton purema, joka myöhemmin voimakkaasti kutiava. Päivisin piileskelee sängynraoissa/patjan saumoissa/huonekaluissa/ asunnon seinien koloissa/taulujen takana. Myös vaatteissa. Leviää herkästi matkustelun yhteydessä matkalaukun mukana kotiin (hotellit/hostellit/asuntolat muodostuneet ongelmapaikoiksi). Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 33
Sänkylude Puremajäljet nähdään ryhmässä/ rivissä, kutiavat voimakkaasti (allerginen reaktio luteen syljelle). Puremakohdat infektoituvat niitä raavittaessa ihon märkäinfektiot. Aiheuttanut tartuntaepidemioita hoivakodeissa: Aikuiset luteet leviävät naapuri sänkyyn helposti, naapurihuoneistoon samoin Luteiden munat leviävät vaatteiden mukana Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 34
Sänkylude Sänkylude (bedbug) Luteiden jätöksiä patjan alapinnalla. Luteen puremajälkiä rivissä. Pureman keskeltä puuttuu tumma täplä. EID 2010 Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 35
Sänkylude, torjuntatoimet Vuode ja vaatteiden hävitys/ pesu yli 50 C Patjan hävitys Huoneiston seinärakojen ym täyttö esim. silikonilla. Pistoskohtien kutinaan hoitona Raapimisen estäminen, antihistamiinit Tarvittaessa mikrobilääkitys infektoituneisiin raapimajälkiin: amoksisilliini / kefuroksiimi Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 36
Kiitos Hannele Kotilainen, infektiolääkäri 37