Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Transkriptio

1 Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Hämeenkyrö Tampere Orivesi Kuhmoinen Sastamala Nokia Pirkkala Kangasala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Vastaanottokeskukset Valkeakoski Väliaikaisasemat Urjala Akaa Alaikäiset

2 Maahanmuuttajan infektioriski Riippuu lähtömaan ja kauttakulkumaiden endeemisistä ja epideemisistä infektioista sekä olosuhteista ennen Suomeen saapumista Pakolaisilla suurin infektioriski (oleskelu pakolaisleireillä) Maahanmuuttajan infektiokuolleisuus on suurempi kuin kantaväestöllä Tanskalainen kohorttitutkimus, mamua, vuoden seuranta maahanmuuton jälkeen ja vertailu tanskalaiseen ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön Pakolaistaustaisten naisten kuolleisuus infektioihin 4 x Pakolaistaustaisten miesten kuolleisuus infektioihin 2 x Muiden maahanmuuttajamiesten kuolleisuus infektioihin 2 x Infektiokuolleisuuden aiheuttajat AIDS, tuberkuloosi, hepatiitit

3 Yleisimmät oireet Espanjalainen takautuva tutkimus 4/1989-6/ maahanmuuttajaa 1564 Saharan eteläpuolinen Afrikka 634 Latinalainen Amerikka 25 % iho-oireet 21 % kuume 26 % eosinofilia 18 % oireettomia Tarttuvat taudit Tuberkuloosi LTBI 716 (33%) Aktiivinen TB 107 (5%), 3 oireetonta Tärkeimmät infektiot HIV-infektio 97 (5%) Muut seksitaudit 107 (5%) Näistä yli puolella positiivinen kuppaserologia Trooppiset taudit Filariaasi 421 (20%) Suolistoparasiitit 242 (11%) Malaria 212 (10%) Chagasin tauti 101 (5%) Krooninen hepatiitti 262 (10%) Skistosomiaasi 39 (2%) Kystiserkoosi 31 (1.5%)

4 Infektioseulonta Tavoitteena on suojata henkilön omaa terveyttä Katkaistaan tartuntaketjut ja suojataan kantaväestöä tartunnoilta On tutkittavalle vapaaehtoista Jos on oireita ja epäillään yleisvaarallista tartuntatautia (tuberkuloosi, kuppa) voidaan pakottaa tutkimuksiin Eri maissa erilaiset ohjeet Suomessa pitäisi noudattaa STM ja THL ohjeita STM 2009: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektioongelmien ehkäisy STM 2014: Keuhkotuberkuloosin varhainen toteaminen, Ohje maahanmuuttajien terveystarkastuksesta THL antama ohjeistus 10/15 (Turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisy ja rokotukset) Miten tulisi toimia? Turvapaikanhakijoille alkuhaastattelu (yksilö- tai ryhmähaastattelu) 2 viikon kuluessa maahantulosta Oleskelualueet, nykyoireet, rokotukset Jos oireita, ohjataan pikaisesti tutkimuksiin Oirekyselyssä voi käyttää hyväksi PSHP:n usealle kielelle käännettyjä terveyskyselykaavakkeita THX oireettomalle alkuhaastattelun yhteydessä tai sen jälkeen Laboratoriokokeet noin 3 kk kuluessa maahantulosta

5 Käännökset: - Albania - Arabia - Englanti - Espanja - Hindi - Kiina - Kurdi - Persia (dari) - Ranska - Ruotsi - Saksa - Somali - Thai - Turkki - Venäjä - Vietnam - Viro Tuberkuloosikysymykset

6 Maalistan mukaan seulotaan TB (insidenssi 50 / / vuosi) + konfliktialueet (Irak, Syyria) ja pakolaisleireillä oleskelleet THX (PA- ja sivukuva). Alle 7-vuotialta lapsilta tarkistetaan BCG-arpi. Jos ei löydy, IGRA / TST, LTBI-hoidon ja rokottamisen arvio.tarkoittaa lapsen lähettämistä Tays lastenpkl:lle. HIV (prevalenssi lähtömaassa > 1%) HIV-AgAb HBV (prevalenssi lähtömaassa > 2%) HBs-ag (ja HBe-ag tartuttavuuden arvioimiseksi, jos HBs-ag +) Kuppa (jos seulotaan HIV tai HBV) Trpa-ab Suolistoloiset F-Para-O x 2 Kaakkois-Aasiasta, Intian niemimaalta ja Saharan eteläpuolisista Afrikan maista tulevilta alle 16-vuotiailta STM 2014: Keuhkotuberkuloosin varhainen toteaminen, Ohje maahanmuuttajien terveystarkastuksesta THX-kuva muiltakin korkean TB-ilmaantuvuuden maista tulleilta kuin turvapaikanhakijoilta ja pakolaisilta (työperäinen muutto, opiskelu, avioliiton solmiminen, perheen yhdistäminen) PSHP:ssa syksystä lähtien aktiivinen TB-seulonta Matalan kynnyksen THX-rtg ja TB-info (TE-tsto / kouluth / neuvolat) Raskaana olevien riskimaista tulevien äitien seulontakeuhkokuvaukset äitiysneuvolan toimesta

7 Raskauden aikaisen diagnosoimattoman ja hoitamattoman tuberkuloosin terveysriskit Sikiön ja äidin riskit Sikiön / vastasyntyneen kuolemanriski x 6 Ennenaikaisen synnytyksen riski x 2 Sikiön alipainoisuuden riski x 2 Sikiön sairastuminen kongenitaaliseen tuberkuloosiin (harvinaista) Vastasyntyneen sairastuminen Äidin kuolemanriski Lähipiirin riskit Tartunta- ja sairastumisriski Riskit synnytyssairaalassa Tartuntariski muille synnyttäjille, vastasyntyneille ja työntekijöille synnytyssalissa ja vierihoito-osastoilla Maahanmuuttajan riski sairastua aktiiviseen tuberkuloosiin Pääsääntöisesti latentin tuberkuloosi-infektion aktivoituminen Sairastumisriski suurimmillaan 1-5 vuotta maahanmuutosta, mutta säilyy kantaväestöä korkeampana tämänkin jälkeen Pakolaisilla ilmaantuvuus 2-4 x verrattuna samasta lähtömaasta lähtöisin olevaan ei-pakolaiseen Puolet aktiivisista Tb-tapauksista löytyy 5 ensimmäisen vuoden aikana Aktivoitumisen taustalla stressi, D-vitamiinin puute?

8 Maahanmuuttaja ja tuberkuloosi - kompastuskiviä Ei tietoa tuberkuloosista / sairastumisriskistä Häpeä / pelko / maasta karkottamisen pelko / kulttuuriset käsitykset estävät hakeutumasta tutkimuksiin Th-ammattilaiset eivät tunnista eivätkä osaa epäillä Monimuotoiset oireet Erityinen haaste: keuhkojen ulkopuoleinen TB ja lapsen TB Seulonta-THX kertoo tilanteesta kuvan ottohetkellä TB-informaatio!

9 HIV Adults and children estimated to be living with HIV 2014 North America and Western and Central Europe 2.4 million [1.5 million 3.5 million] Middle East & North Africa Caribbean [ ] [ ] Latin America 1.7 million [1.4 million 2.0 million] Sub-Saharan Africa 25.8 million [24.0 million 28.7 million] Eastern Europe & Central Asia 1.5 million [1.3 million 1.8 million] Asia and the Pacific 5.0 million [4.5 million 5.6 million] Total: 36.9 million [34.3 million 41.4 million] Vuosittain uusia tartuntoja 2 miljoonaa ja 1,2 miljoonaa kuolee HIV Suomessa HIV-tartuntoja 10/15 mennessä yhteensä 3514 (37 % ulkomaalaistaustaisilla) Nykyisin noin 200 / vuosi, ulkomaalaistaustaisten osuus noussut ad 55 % Vain puolet maailman ja kolmasosa EU-maiden HIV-tartunnan saaneista tietää infektiostaan HIV-riskiä ei tiedosteta HIV-infektioon, tartuntatapoihin ja hoidon mahdollisuuksiin liittyy vääriä uskomuksia ja stigmaa HIV-diagnoosi viivästyy Suomessa vajaa neljäsosa HIV-tapauksista löytyy vasta AIDS-vaiheessa, yksi riskitekijä ulkomaalaistaustaisuus

10 Yleisesti HIVAgAb Raskauden aikana äitiysneuvolassa Lapsettomuuden hoitoon tulevat pariskunnat Verenluovuttajat Kohdennetusti Oireperusteisesti Maahanmuuttajat korkean esiintyvyyden maista (> 1 %) HIV-positiivisen seksikontaktit B- ja C-hepatiitin kantajat Jos riskikäyttäytymistä Jos epäillään seksitautia Uusille TB-tapauksille Keuhkokuumepotilaille HIV-infektioon viittaavia oireita Oireita Suurentuneet imusolmukkeet Pitkittynyt kuumeilu Laihtuminen Poikkeuksellinen väsymys Yöhikoilu Laboratoriolöydöksiä Hypersedimentaatio Anemia Leukopenia (lymfopenia), trombopenia Hypergammaglobulinemia HIV-nefropatia: proteinuria, poikkeava Krea Ripulointi Kandidastomatiitti tai -esofagiitti Iho-oireet: seborrooinen ekseema, alaraajojen kutiseva eosinofiilinen follikuliitti Neurologiset oireet: Polyneuropatia, kasvohermohalvaus

11 HIV-infektion hoito Hoidon arvio ja seuranta Taysin infektiopkl:lla Eurooppalainen hoitosuositus: antiretroviraalista hoitoa suositetaan kaikille HIV-infektion vaiheesta riippumatta ja suositellaan vahvasti, jos CD4-solut ovat alle 0,

12 B-hepatiitti Prevalenssi maailmalla Kroonisesta B-hepatiitista Maailmassa noin 400 miljoonaa B-hepatiitin kantajaa Suomessa todetaan 250 tapausta vuosittain, näistä 90% ulkomaalaistaustaisilla Kroonisen B-hepatiitin komplikaatioihin (maksakirroosi, maksasyöpä) kuolee vuosittain 1,2 miljoonaa ihmistä Tartuntatapa Hyperendeemisellä ja endeemisillä alueilla tartunta tavallisimmin verikaalisesti äidiltä perinataaliaikana, ennen kouluikää, seksiteitse tai iatrogeenisesti verituotteista tai kontaminoituneista neuloista Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa seksitartuntoja ja ruiskuhuumeiden käyttöön liittyviä

13 Mitä tehdään, jos todetaan B-hepatiitin kantajuus? HBsAg + à tutkitaan myös HbeAg Annetaan tietoa ja suojataan lähipiiri = perheenjäsenten ja seksikumppaneiden tutkiminen ja suojaaminen B-hepatiittirokotteella, turvaseksineuvonta ALAT-seuranta kunnes kotouttamisprosessi edennyt Raskaana oleva nainen Äitiysneuvolassa tutkitaan ALAT ja HBVNh (>2000 IU/ml à lähete Tays ge-pkl viruslääkehoidon arviota varten) Vastasyntynyt suojataan immunoglobuliinilla ja rokotuksella heti syntymän jälkeen, B- hepatiittirokotussarjaa jatketaan lastenneuvolassa Kroonisen B-hepatiitin hoidon aihe Aktiivisuuden merkkinä suurentunut ALAT, HBV- DNA-pitoisuus yli 2000 IU/ml ja maksabiopsiassa kohtalainen tai selkeä sidekudoslisä Hoito ei vielä vakiintunutta ja voi kestää vuosia Hoidon arvio tehdään Pshp:ssa Taysin gastroenterologian yksikössä

14 Kuppa Suomessa vuosittain 200 tartuntaa (mukana myös vanhat serologiset arvet) Ulkomaalaistaustaisten osuus noin 50 % Tarttuu herkästi seksiteitse Tarttuvuus suuri (30-60 %) primaari- ja sekundaarivaiheessa Voi tarttua hoitamattomasta äidistä sikiöön taudin kaikissa vaiheissa Primaari- ja sekundaarivaiheessa % Varhaisessa latentissa vaiheessa 40 % Myöhäisessä latentissa vaiheessa 10 % Kupan kliiniset vaiheet Vaihe Primaarikuppa (alkaen 3 4 vk tartunnasta) Sekundaarikuppa (alkaen 1,5 2 kk tartunnasta) Latentti kuppa (alkaen 1 2 v tartunnasta) Oireet ja löydökset Haava: kovareunainen, aristamaton Imusolmuketurvotus S-TrpaAb- ja S-KardAb-löydökset voivat olla negatiiviset Yleisoireet: kuume, sairaudentunne Iho-oireet: roseola, syfilidit, myöhemmin hiusten lähtö S-TrpaAb- ja S-KardAb-löydökset positiivisia Alkuvaiheessa voi esiintyä ajoittain roseolaa ja syfilidejä Kahden vuoden jälkeen ei enää oireita, ei tartuta S-TrpaAb-löydös positiivinen, S-KardAb-löydösvoi olla negatiivinen Tertiäärikuppa (alkaen 4 40 v tartunnasta) Useimmiten oireeton Muutoksia voi olla ihossa, keskushermostossa ja sydämessä S-TrpaAb-löydös positiivinen, S-KardAb-löydösvoi olla negatiivinen

15 Neurosyfiliksen dg likvorista Kuppa Ensisijainen hoito primaari- ja sekundaarikupan hoidossa on penisilliini: prokaiinipenisilliini (1,2 milj. IU x 1 i.m. 10 vuorokauden ajan) tai bentsatiinipenisilliini (2,4 milj. IU kerta-annoksena) keftriaksoni (1 g x 1 i.m. 10 vuorokauden ajan) on vaihtoehto penisilliiniallergikoille Neurosyfilksen hoito Bentsyylipenisilliini 4 milj ky x 6 iv 2 vko Kupan hoitovastetta seurataan kardiolipiinivasta-aineilla (S-KardAb) 1, 3, 6 (ja 12) kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. Hoito ja tartunnanjäljitys esh (pääsääntöisesti sukupuolitautien pkl), neurosyfilisepäilyt Tays neurologin tutkimuksiin, HIV-positiiviset infektiopkl