Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio



Samankaltaiset tiedostot
Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka (2000, 2009) Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit (

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014

Sydäninfarktin diagnostiikka

Onko testosteronihoito turvallista?

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

Appendisiitin diagnostiikka

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Käypä hoito -suositus

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa

Sydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

SYDÄNINFARKTIN MERKKIAINE TROPONIINI-T

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Nuoren niska-hartiakipu

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Labquality Days Jaana Leiviskä

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

MALLIHOITOSUUNNITELMAN KEHIT- TÄMINEN RINTAKIPUPOTILAAN HOI- TOTYÖSSÄ Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Kuolintodistusten kieli

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

METELI-projekti lopetuskokous

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN KIVUN ARVIOINTI JA HOITO SISÄTAUTIEN TEHO-OSASTOLLA

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Sepelvaltimotautikohtaukset vähenevät kaikissa ikäluokissa ja työikäisen sydäninfarkti on katoavaa kansanperinnettä

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Transkriptio:

Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A MPO D-dimer IMA FABP MPO Myoglobin CKMB TnI/T BNP Inflammation has been linked to the development of vulnerable plaque and to plaque rupture NSTEMI, non ST-segment elevation myocardial infarction; STEMI, ST-segment elevation myocardial infarction Apple Clinical Chemistry March 2005

Sepelvaltimotaudin kulku Riskitekijät (kolesteroli, LDL ja HDLkolesteroli, apolipoproteiinit A1 ja B, herkkä CRP) ennustavat riskiä Sydäninfarktin laboratoriodiagnostiikka Sydänpotilaan riskin arviointi (Tn, CK-MB, BNP/NT-ProBNP, CRP, MPO, PAPP-A jne) Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka (BNP, NT-ProBNP)

Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus Sydäninfarkti prevalenssi sairaalan päivystysvastaanotolla 10-30 % rintakipupotilaista (niistä, joilta pyydetään Tn)

Sepelvaltimon tukkeutuessa... sydänsolut kuolevat... ja solut vuotavat ulos niiden sisältämiä valkuaisaineita pitoisuuden nousu osoittaa soluvaurion! Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia, sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttamia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi (acute coronary syndromes).

Sydäninfarktin diagnoosi 1. Esitiedot = rintakipu tai sen ekvivalentti 2. EKG esim ST-nousu 3. Sydänmerkkiaineet (ennusteellisesti paras ) - nykysuosituksen mukaan kun tulos ylittää päätöksentekorajan

Tn:t sydänpotilaan ennusteellisena tekijänä 1992 osoitettiin, että koholla oleva TnT/I) on paras yksittäinen ennusteellinen tekijä potilaan kuoleman tai sydäntapahtumien suhteen sama on osoitettu myös muilla Tn- ja CK- MB-menetelmillä päätettiin sitoa dg Tn/CK-MBpitoisuustulokseen muodostui konsensus yhteisistä dg-kriteereistä (ACC/ESC 1999)

Troponiinit TnT: vain yksi valmistaja, patentoitu TnI: useita kymmeniä valmistajia, päätöksentekorajat valmistajakohtaisia

Troponiinit TnI-C-T kompleksi sydänspesifinen TnI-isoformi 24 kda, 31 spesifistä aminohappoa, 60 % homologia skelet. TnI:n kanssa TnC sitoo kalsiumia TnT yhdistää Tn-kompleksin tropomyosiiniin TnI estää lihassupistuksen Ca:n puuttuessa veressä TnI kohoaa 4-6 tunnissa, huippu 14-20 t, koholla 5-8 vrk

Merkkiaineet: tulkinta kivun alkamisaika? verenkierron muutokset vaikuttavat vapautumisnopeuteen munuaisten vajaatoiminta? muu lihasvaurio? Viitearvot vs päätöksentekoraja! cut-off-rajan määrittäminen (dg vs. ennuste) kliinisissä aineistoissa!

Kivun alkamisajankohdan vaikutus Tn:ia ei löydy ellei ole kulunut riittävän pitkää aikaa kivun alusta! Etelä-Suomen kaupungeissa hoitoon hakeutumisaika voi olla 2.5 t luokkaa! toistetaan näytteenotto usean tunnin kuluttua (suositus 6-9 ja 12-24 tuntia)

Troponiinin nousu ilman selvää sepelvaltimotautikohtausta Akillinen reumakuume amyloidoosi sydäntrauma (rytminsiirto jne) sydäntoksiset sytostaatit krooninen munuaistenvajaatoiminta sydämen vajaatoiminta kriittinen sairaus mm. diabetes hypotensio, us. rytmihäiriöiden yhteydessä myokardiitti ei-sydänkirurgia post-operat. Keuhkoembolia sepsis

Munuaisten vajaatoiminta Munuaisten toiminnan heiketessä Tn:ien eliminaatio heikkenee ja pitoisuus voi olla koholla ilman äkillistä sydänsoluvauriota (TnT 5-8 %:lla kun P-Krea on koholla, TnI harvemmin)

Miten numeroita tulkitaan? Viitearvon yläraja- määritetty terveen väestön viitearvot ja siitä yläraja (99 % normaalijakauma?) Päätöksentekoraja- määritetty kliiniseen aineistoon perustuen, esim. ennuste tai dg, seuranta? Menetelmän herkkyysraja- pienin pitoisuus, joka luotettavasti voidaan todeta positiiviseksi Huonolla onnella kaikki ym. rajat ovat eri pitoisuuksia!

CK=kreatiinikinaasi Energia-aineenvaihdunnan entsyymi dimeeri, joka koostuu 2 alayksiköstä (joko M=muscle tai B=brain) CK-MM luurankolihas CK-BB aivot, muissakin kudoksissa pieniä pitoisuuksia CK-MB sydänlihaksessa (90%), pieniä määriä luurankolihaksessa Tätä mitataan!

CK-MB entsyymiaktiivisuuksista on siirrytty massamäärityksiin (ug/l) immunokemiallinen nousee 4-6 h oireiden alusta, huippu 24 t, laskee viitealueelle 2 vrk viiteraja n. 5-6 ug/l Päätöksentekoraja n. 7 ug/l

CK-MB tulkinta Samat lukuarvot eri menetelmillä! Aterioinnin vaikutus vähäinen yksittäinen kohonnut arvo merkittävä! Jos tulos epäselvä, ota uusi näyte =trendi (nousu, lasku, ei muutosta) Laskee 2-3 vrk:ssa lihasvauriossa, leikkauksessa, myrkytyksissä, fyysisessä rasituksessa koholla

CK-MB toimenpiteiden ja leikkausten yhteydessä Sydänleikkauksen jälkeen luonnollisesti pitoisuudet koholla mikäli seuraavana aamuna yli 5(-7) x viitealueen ylärajan (25-35 ug/l), syytä epäillä perioperatiivista infarktia myös pallolaajennuksen jälkeen koholla (päätösraja 2-3 x viitealueen yläraja)

POC-analyysi Point-of-care = vieritesti kun tulosta ei saada riittävän nopeasti kl. päätöksentekoa varten (suositus alle tunnin kuluessa) ihopistonäyte useita analyyseja samasta näytteestä (esim. CK-MB/ myoglob/tni/crp/d-dimeeri?) nopea = kokoverestä! Laadunvarmistus, koulutus ja hallinnointi yhdessä laboratorion kanssa kansainvälisen suosituksen mukaan

Sydänmerkkiaineiden merkitys Alkuvaihe: oireet, löydökset, EKG (ST-nousu vai ei?) operationaalinen dg NSTEMI: sydänmerkkiaine tarvitaan päätöksentekoon (EKG:ssa ei STnousua sydäninfarkti) lopullinen dg: Tn/CK-MB tarvitaan ennusteen arviointi: Tn paras!

Äkillinen sydämenvajaatoiminta Natriureettiset peptidit mikäli saatavilla krooninen sydämenvajaatoiminta - natriureettisten peptidien asema vielä epäselvä

Uudet merkkiaineet Potilaan ennusteen määrittäminen ja hoidon valinta ovat tärkeämpiä kuin dg? Laboratorion merkitys kasvaa kun riskiarvio osataan yhdistää hoitoon

Multimarker approach to risk stratification in non-st elevation acute coronary syndromes: simultaneous assessment of troponin I, C-reactive protein, and B-type natriuretic peptide. Sabatine MS, Morrow DA, de Lemos JA, Gibson CM, Murphy SA, Rifai N, McCabe C, Antman EM, Cannon CP, Braunwald E. Circulation 2002 Apr 16;105(15):1760-3 We tested this hypothesis in patients from the Orbofiban in Patients with Unstable Coronary Syndromes (OPUS)- TIMI 16 trial, 7 and then validated our findings in the Treat Angina with Aggrastat and Determine Cost of Therapy with an Invasive or Conservative Strategy (TACTICS)-TIMI 18 trial. 8 in 450 cases and controls with non-st elevation ACS Monen merkkiaineen käyttö sydänpotilaan diagnostiikassa = tilannearviossa

Entä sitten? Hyvä (kliininen sensitiivisyys ja spesifisyys) troponiini riittää! Uusi merkkiaine tarvitaan, kun Tn-negatiivinen ja/tai ei ST-nousu infarkti? Marker of the month

Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A MPO D-dimer IMA FABP MPO Myoglobin CKMB TnI/T BNP Inflammation has been linked to the development of vulnerable plaque and to plaque rupture NSTEMI, non ST-segment elevation myocardial infarction; STEMI, ST-segment elevation myocardial infarction Apple Clinical Chemistry March 2005

Rintakivun alkamisajankohta ja merkkiaineet PAPP-A

PAPP-A (Pregnancy-associated plasma protein A) Tn-negatiivisella, mutta PAPP-Apositiivisella potilaalla yhtä huono ennuste kuin TnI/T-positiivisella potilaalla Prof. Petterssonin työryhmä kehittää verisuoniperäisen PAPP-A:n testiä (vapaa PAPP-A) Varhainen merkkiaine (<1 tunti kivun alusta)

Prognostic Value of Myeloperoxidase in Patients with Chest Pain Plasman MPO mitattiin 604 rintakipupotilaalta ensiapuklinikalla Pot seurattiin 30 vrk ja 6 kk Päätepisteet: suurehko sydänkomplikaatio (MACE) (MI, uusi infarkti, kuolema) Brennan, M. et al. N Engl J Med 2003;349:1595-1604

Johtopäätökset MPO näyttää toimivan hyvin rintakipupotilaan sekä lyhyen että pidemmän tähtäimen riskin arviossa MPO löysi riskipotilaat vaikka potilailla ei ollut sydäninfarktia Tullessa koholla oleva MPO-taso liittyy voimakkaasti kuoleman riskiin tai sydänoperaation 16 t, 30 vrk tai 6 kk seuranta-aikana (p<0.001) Brennan, M. et al. N Engl J Med 2003;349:1595-1604

Sydäninfarkti-dg päivitys 2007 ACC/ESC Tn riittää diagnoosiin Päätöksentekorajana viitealueen yläraja (99%, toistettavuus < 10 %) Pitoisuuden nousu- ja lasku (muutos) Näyte tullessa, jos ei selvä, uusi näyte 6-9 ja 12-24 t Mikäli laboratorio ei voi toimittaa 1 t sisällä näytteenotosta, tulee harkita POC testiä

Yhteenveto Hyvä Tn-määritys on riittävä sydäninfakrtin diagnostiikkaan Uusintainfarktin diagnostiikkaan CK-MBm Näyte tullessa, mikäli epäselvä, uusi näyte 6-12 h Mikäli ei voida tehdä < 1 tunnin kuluessa näytteenotosta, harkittava POCmenetelmää (jos EKG:ssa ei ST-nousua eikä Tnpositiivinen, tarvitaan tulevaisuudessa 2. merkkiaine X)