Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti. Jo lähes puolet asuntokunnista oli yhden hengen talouksia. Lähinnä asuntokuntien koon pienenemisen myötä asumisväljyys kasvaa. Jokaista asukasta kohden oli asuintilaa 39 m², joka on enemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu sekä väkiluvun että pienten asuntokuntien määrän kasvusta. Yhden hengen talouksien osuus on suuri kaupungeissa, joihin muuttaa paljon nuoria opiskelun tai työn vuoksi. Myös eläkeikäisten suuri määrä lisää yhden hengen asuntokuntien osuutta. Monen hengen talouksien määrän pienenemisen yhtenä syynä on perheellisten muutto muihin kuntiin. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. 10 673 650 663 650 645 634 602 614 609 614 601 610 606 603 587 587 1838 1809 1754 1736 1716 1670 1628 1583 1583 1565 1560 1548 1556 1522 1588 1538 4851 4733 4711 4668 4567 4578 4573 4581 4575 4566 4565 4592 4602 4587 4537 4487 6660 6501 6461 6335 6268 6128 6028 5977 5989 6039 6017 5913 5860 5846 5837 5829 6 16576 17150 17321 17573 17752 17987 18250 18602 18842 19037 19218 19530 19710 19794 19735 19818 5 4 3 2 23382 24023 24628 25105 25429 25758 26395 26677 27060 27300 27695 27918 28396 28644 29189 29671 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6+ henk. Kuva 1. Asuntokuntien lukumäärä asuntokunnan henkilöluvun mukaan Lahdessa vuosina 2000-2015.
2 2 Yhden hengen asuntokuntien vuosilisäys 482 2000-luvulla Lahden kaikkien asuntokuntien määrä kasvoi 16 %. Yhden hengen talouksien määrä kasvoi 3 ja kahden hengen talouksien määrä 21 %. Samanaikaisesti yli kahden hengen talouksien määrä pieneni 13 %. Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. (Kuva 1). Yhden hengen asuntokuntia oli 29 671 eli 48 % kaikista asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 482 ja viiden viimeisimmän vuoden aikana lähes 2 000 taloudella. Yhden hengen asuntokuntia oli suhteellisesti eniten () asuntokunnissa, joissa asuntokunnan vanhin henkilö oli alle 25-vuotias. Yhden hengen talouksien osuus oli korkea myös kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Yksin asuvia oli liki puolet asuntokunnista, joiden vanhin asukas oli 65-74-vuotias. Kun asuntokunnan vanhin oli sitä iäkkäämpi, oli yksin asuvien osuus jo 63 %. Yli puolet yksinasuvista olikin yli 55- vuotiaita. Kahden hengen asuntokuntia oli 19 818 eli lähes kolmannes kaikista asuntokunnista. Kahden hengen talouksien määrä kasvoi vuodessa 83 ja viimeisen viiden vuoden aikana 600 taloudella. Yli kahden hengen asuntokuntia oli 12 441 vuoden 2015 lopussa. Niiden määrä laski vuodessa 108 ja viidessä vuodessa noin 300 taloudella. Vuosina 2011-2015 yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 7 % ja kahden hengen asuntokuntien määrä 3 %. Suhteellisesti eniten laski kuuden hengen talouksien määrä. (Kuva 2). Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahdessa oli keskimääräistä enemmän yhden hengen talouksia. Lahden lisäksi Helsingissä ja Tampereella yksinasuvien osuus lähenee jo puolta kaikista asuntokunnista. Turussa yhden hengen talouksia oli jo yli puolet asuntokunnista. Espoossa yhden hengen asuntokuntien osuus jäi 36 %:iin. Asuntokuntien keskikoko laskussa Lahtelaisten asuntokuntien keskikoko oli pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Lahden lisäksi Turun, Tampereen ja Helsingin asuntokunnissa asui keskimäärin vain alle 1,9 henkilöä. Espoossa asuntokuntien keskikoko 2,2 oli vertailukaupungeista korkein. (Kuva 3). Espoo Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Kouvola Lahti Helsinki Tampere Turku 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 asuntokunnan keskikoko Kuva 3. Suurten kaupunkien asuntokuntien keskikoko vuonna 2015. 1,79 1,88 1,88 1,84 1,96 1,95 1,93 2,13 2,07 2,24 108,0 1 henk. 106,0 104,0 2 henk. Indeksi, 2010=100 102,0 100,0 7+ henk. 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 98,0 5 henk. 4 henk. 6 henk. 7+ henk. 3 henk. 96,0 6 henk. 94,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Asuntokuntien määrän kehitys Lahdessa vuosina 2011-2015 kokoluokittain. Indeksi 2010=100.
333 Asuntokunnista 7 % asui ahtaasti Asunnon tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään viihtyisyyden lisäksi asumiskustannusten kohtuullisuutta ja asumistilan riittävyyttä. Ahtaasti asuvaksi määritellään asuntokunta, jolla on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lahden kaikista asuntokunnista 7 % eli 4 242 asuntokuntaa asui ahtaasti vuonna 2015. Ahtaasti asuvia lahtelaisia oli 17 158 eli 15 % väestöstä. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa oli ahtaasti asuvien osuudet alhaisempia kuin Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla runsas 1 asuntokunnista ja noin viidennes väestöstä asui ahtaasti. Ahtaasti asuminen kasvaa asuntokuntien koon kasvaessa. Yksin asuvaa henkilöä ei katsota ahtaasti asuvaksi, koska ahtaasti asuvalla on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden. Ahtaasti asuvia oli kahden hengen asuntokunnista muutama prosentti, kolmen hengen asuntokunnista 13 % ja neljän hengen asuntokunnista jo liki kolmannes. Viiden hengen talouksista lähes 6, kuuden hengen asuntokunnista yli ja sitä suuremmista asuntokunnista peräti 91 % asui ahtaasti. Yhden henkilön asuntokunnista liki puolet asui kaksioissa, vajaat 3 yksiöissä ja runsas viidennes kolmen huoneen tai sitä suuremmissa asunnoissa. Yleisimmin kahden ja kolmen hengen talouksien asuntona oli joko kaksio tai kolmio. Useimmiten yli kolmen hengen taloudet asuivat asunnossa, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. (Taulukko 1). Asukasta kohden asuintilaa 39 m² Vuonna 2015 Lahdessa oli neliöitä asukasta kohden 39 m². Vertailukaupungeista asumisväljyys asukasta kohden oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa. Helsingissä asukasta kohden oli vain 34 m² asuintilaa. Merkittävä selittäjä asumisväljyydelle on Lahdessa yhden hengen talouksien suuri osuus ja Kouvolassa asuntokannan pientalovaltaisuus. Helsingissä asumisväljyyttä rajoittaa asumisen korkea hinta. (Kuva 4). Asumisväljyys kasvussa 2000-luvulla Lahdessa ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä laski noin 1 700 ja ahtaasti asuvien asukkaiden määrä 6 600. Asuintilan kasvu asukasta kohden oli 5 m². Kouvola Lahti Kuopio Oulu Turku Jyväskylä Tampere Espoo Vantaa Helsinki 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 m2 Kuva 4. Suurten kaupunkien asuntojen keskimääräinen pinta-ala henkilöä kohden vuonna 2015. 35,1 34,0 36,8 36,1 38,3 38,1 37,3 39,3 38,6 43,0 Asuntokunnista 8 % asui tilavasti. Tilavasti asuvalla asuntokunnalla on käytössään vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnassa on henkilöitä. Asuntokunnan henkilöluku Huoneiden lukumäärä, keittiötä ei ole laskettu mukaan Yhteensä 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4 huonetta 5 huonetta 6 huonetta 7+ huonetta tuntematon Kaikki asuntokunnat 61 930 9 179 21 781 14 311 9 663 4 776 1 359 446 415 1 henkilö 29 671 8 375 14 477 4 190 1 704 507 132 41 245 2 henkilöä 19 818 673 6 304 6 419 3 922 1 829 424 152 95 3 henkilöä 5 829 77 698 2 250 1 639 801 242 87 35 4 henkilöä 4 487 38 236 1 153 1 624 1 024 311 67 34 5 henkilöä 1 538 12 51 224 570 457 165 54 5 6 henkilöä 375 2 11 49 135 109 42 26 1 7+ henkilöä 212 2 4 26 69 49 43 19 0 Taulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä henkilöluvun ja huoneluvun mukaan vuonna 2015. Punaisella merkityt luvut ilmoittavat ahtaasti ja vihreällä tilavasti asuvien asuntokuntien määrän.
44 Asuntokunnista 58 % asui omistusasunnossa Asunnon hallintatiedot ovat vuoden 2014 lopun tietoja, mutta ne on esitetty vuoden 2016 aluejaolla. Vuonna 2014 Lahden 61 473 asuntokunnasta 58 % asui omistusasunnossa, 16 % oli arava tai korkotukivuokra -asunnossa, 23 % muussa vuokra-asunnossa ja 2 % asumisoikeusasunnossa. (Kuva 5). Vuosina 2010-2014 asumisoikeusasuminen lisäsi eniten suosiota. Niissä asuvien asuntokuntien määrä kasvoi viidessä vuodessa peräti 17 %. Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä lisääntyi 7 % ja omistusasunnossa asuvien määrä 4 %. Omistusasuminen yleistyy asuntokuntakoon kasvaessa. Omistusasunnossa asuvia oli yhden hengen talouksista vain 44 %, 2-3 hengen asuntokunnista jo 68 % ja yli neljän hengen asuntokunnista. Lahdessa omistusasunnossa asuvien osuus oli hieman suurempi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin. Osuus oli korkein Kouvolassa (71 %) ja alhaisin Helsingissä (46 %). Vähintään neljän hengen asuntokunnilla omakotitalo yleisin asumismuoto Lahtelaisista asuntokunnista asui kerrostaloissa 66 %, omakotitaloissa 25 % ja rivitaloissa 8 % vuoden 2015 lopussa. Viiden viimeisimmän vuoden aikana rivitaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi 5 %. Kerrostaloissa ja pientaloissa asuvien määrä kasvoi 4 %. Yhden hengen talouksista 84 % ja kahden hengen talouksista 58 % asui kerrostaloasunnossa. Vielä kolmen hengen asuntokunnat asuivat yleisemmin kerrostalossa kuin omakotitalossa, mutta vähintään neljän hengen talouksista enemmistö asui omakotitalossa. (Kuva 6). Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki. Vertailukaupungeista ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tampereella kerrostalossa asuminen on yleisempää kuin Lahdessa. Kouvolassa asuntokunnista vain runsas kolmannes asuu kerrostalossa. 10 6 1654 1699 1828 1427 1172 1252 1339 1339 1328 808 11601 12219 12813 13154 13974 10673 10183 9879 9404 9503 5 4 3 34556 34758 34871 35672 35860 2 1 2010 2011 2012 2013 2014 Omistusasunnot Arava tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kuva 5. Asunnon hallintaperuste Lahdessa vuosina 2010-2014. 10 888 586 209 57 36 1722 2514 6 40552 24813 11503 816 5 761 4 3 5136 2056 4038 2 1 2497 15354 1503 2769 6050 Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 + henkilöä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kuva 6. Asunnon talotyyppi asuntokunnan koon mukaan Lahdessa vuonna 2015.
56 Yhteenveto Asuntokuntia oli 61 930. Määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien määrän kasvu johtui sekä väkiluvun että yksinasuvien määrän kasvusta. Asuntokuntien keskikoko oli 1,9. Yhden hengen asuntokuntia oli 29 671 eli lähes puolet kaikista asuntokunnista. Määrä kasvoi vuodessa 482 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksien osuus on suuri kaupungeissa, joihin muuttaa paljon nuoria opiskelun tai työn vuoksi. Myös eläkeikäisten suuri määrä lisää yhden hengen asuntokuntien osuutta. Yhden hengen asuntokuntia oli suhteellisesti eniten () asuntokunnissa, joissa asuntokunnan vanhin henkilö oli alle 25-vuotias. Kun asuntokunnan vanhin oli yli 75-vuotias, oli yksin asuvien osuus 63 %. Kahden hengen asuntokuntia oli 19 818 eli liki kolmannes talouksista. Määrä kasvoi vuodessa 83 asuntokunnalla. Yli kahden hengen asuntokuntien määrä laski vuoden 2015 aikana 108 asuntokunnalla. Suhteellisesti eniten väheni kuuden hengen talouksien määrä. Asumisväljyys on lisääntynyt lähinnä siksi, että asuntokuntien koko on pienentynyt. Lahdessa asuntokunnalla oli keskimäärin käytössään asuinpinta-alaa 74 m². Jokaista asukasta kohden oli asuintilaa keskimäärin 39 m². Asuntokunnista 7 % asui ahtaasti. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 4 242 ja henkilöitä 17 158. Ahtaasti asuminen kasvaa asuntokuntien koon kasvaessa. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jolla on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Yksin asuvaa henkilöä ei siis katsota ahtaasti asuvaksi. Ahtaasti asui kahden hengen asuntokunnista vain muutama prosentti, kolmen hengen asuntokunnista hieman yli 1 ja neljän hengen asuntokunnista jo liki kolmannes. Vähintään viiden hengen talouksista lähes kaksikolmasosaa asui ahtaasti. 2000-luvulla Lahdessa ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä laski noin 1 700 ja ahtaasti asuvien asukkaiden määrä 6 600. Asuintilan kasvu asukasta kohden oli 5 m². Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahdessa oli keskimääräistä enemmän yhden hengen asuntokuntia ja talouksien keskikoko oli keskimääräistä pienempi. Sen myötä ahtaasti asuvien osuus jäi alhaisemmaksi ja jokaista asukasta kohti oli enemmän asuintilaa kuin vertailukaupungeissa keskimäärin.