Rakennus- ja ympäristölautakunta 96 18.05.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 18/51.514/2014 RAKYL 96 Selostus: Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähete 5.4.2016 nro 2251/16, dnro 00632/16/4117 Savonlinnan rakennus- ja ympäristölautakunta esittää kohteliaimmin lausuntonaan seuraavaa: Valittajien esittämä tausta, kaavamuutoksessa esitetyt seikat sekä päätöksessä esitetyt perustelut kaupungin keskustasta. Kyseessä olevaa kiinteistöä vastapäätä Telakkatien varrella on rakennetut kerrostalojen korttelialueet, etelässä kiinteistö rajoittuu pientaloalueeseen sekä osittain metsäalueeseen ja idässä puistometsikköön. Korttelin länsipuoli on rinteilevää kangasmaastoa ja puustoltaan luonnontilaista mäntyvaltaista metsää. Kyseinen kiinteistö on pinta-alaltaan 28 585 m2, josta luonnontilaisen metsäalueen osuus on noin 40 prosenttia koko kiinteistön pinta-alasta. Asemakaavaa on muutettu ko, kiinteistön osalta vuonna 2013. Asemakaavan selostuksen mukaan korttelin kaavamääräyksiä oli tarkistettava, koska tontin käyttötarkoitus muuttui opetustiloista liike-, teollisuus ja varastotiloiksi. Selostuksen kohdasta 4.3.2. ilmenee, että ympäristönhallinnon hallintajärjestelmän Hertta-rekisterin mukaan alueen läheisyydessä sijaitsee rauhoitettua kangasvuokkoa ja että ko. kiinteistön takaosan kangasmaastosta löytyy useita kangasvuokon kasvupaikkoja. Edelleen todetaan, että kaavamuutos ei uhkaa kasvien olemassaoloa kasvupaikallaan. Selostuksen kohdassa 5.1 todetaan, että tontin takaosa säilyy kaavamuutoksessa luonnontilaisena mäntymetsikkönä. Kohdassa 5.3 todetaan, että kaavamerkinnällä turvataan tontin takaosan säilyminen luonnontilassa sekä se, että merkinnöissä on huomioitu kangasvuokon esiintyminen alueella. Lisäksi todetaan, että mahdollinen lisärakentaminen kohdistuu tontin Telakkatien puoleiselle osalle.
Valituksenalaisessa päätöksessä todetaan, että maisematyölupa myönnetään ehdoilla, että alueelle jätetään 35-40 isoa mäntyä maisemapuiksi ja että puiden kaataminen ja korjuu suoritetaan siten, ettei kangasvuokkoesiintymien säilyminen vaarannu. Valituksenalaisessa päätöksessä todetaan, että esitetty hakkuu edesauttaa taimikon kasvua ja että kysymyksessä oleva alue säilyy edelleen kaavamääräysten mukaisesti luonnontilaisena. Lisäksi todetaan, että toimenpide ei ole kaavan vastainen ja ettei toimenpide turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Vastineena todetaan seuraavaa: Kysymyksessä oleva alue ei ole metsikköä, vaan asemaakaavan mukaista tonttialuetta. Asemakaavamerkintä on liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus ja varastorakennusten alue (KTY-1). Tontin osa, jolta puustoa on suunniteltu poistettavaksi, on asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi tai puilla istutettavaksi tontin osaksi. Yleisissä määräyksissä todetaan, että korttelialueella on olevaa kasvillisuutta, etenkin kangasvuokkoja suojeltava ja säilytettävä. Ko. tontin osalta on maisematyölupahakemuksen ja -päätöksen mukaan tarkoitus poistaa rakennusta haittaavat puut ja vapauttaa männyntaimikkoa kasvamaan poistamalla ylispuita. Perusteluina esitetään, että rakennuksen lähellä olevat puut haittaavat neulasmassallaan ja sijainnillaan sekä varjostuksellaan kiinteistöä ja sen käyttöä. Kiinteistön omistajalla on lainvoimainen toimenpidelupa laajentaa pysäköintialuetta tontin kaakkoisosassa. Samassa yhteydessä on taloudellista kunnostaa tonttia hakkaamalla ylimääräistä puustoa pois muualtakin tontin alueelta. Maisemapuita lupapäätöksen mukaan tulee jättää 35-40 kappaletta. Kysymyksessä on puiden kaataminen asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (KTY-1) varatulla tontilla. Esitetty hakkuu edesauttaa tontilla olevan taimikon kasvua. Kysymyksessä oleva alue säilyy edelleen kaava määräyksen mukaisesti luonnontilaisena. Toimenpide ei ole kaavan vastainen. Toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Alueelta inventoitujen kangasvuokkoesiintymien johdosta Savonlinna kaupungin ympäristötoimi on todennut, että puiden
kaataminen pystytään suorittamaan vaarantamatta kangasvuokkoesiintymiä. Yhteistyössä ympäristötoimen kanssa valmisteltiin kaavoituspäällikön päätökseen seuraava määräys: Ennen puiden kaatamista tontilla olevat kangasvuokkoesiintymät tulee merkitä maastoon yhteistyössä kaupungin ympäristöpalvelujen (ympäristönsuunnittelija Heidi Käyhkö puh. 044-4174687) kanssa. Puiden kaataminen ja korjuu tulee suorittaa siten, ettei kangasvuokkoesiintymien säilyminen vaarannu. Puu on kasvava luonnonvara, jonka hoitaminen on aivan normaalia toimintaa. Luonnon kiertokulku edellyttää, että puustoa välillä joudutaan hakkaamaan ja sitä kautta uusi nuorempi puusto pääsee kasvamaan. Puustoa ei voida museoida tiettyyn kasvuvaiheeseen tai tilanteeseen. Valittajien perustelu Telakkatien etelänpuoleiselle alueelle on ko. kiinteistön sekä sen naapurikiinteistöjen osalta kiinteistöillä olevien metsäalueiden johdosta muodostunut yhtenäisenä pidettävä pääosin luonnontilainen metsäalue. Vastine Vastineena todetaan, että valittajien väite on virheellinen, koska eteläpuolella olevat naapurikiinteistöt ovat normaaleja noin 1000 m2:n omakotitontteja, joissa on normaali omakotitontin piha, ei luonnontilaista metsäaluetta. Useilla tonteilla päärakennus, omakotitalo, on tontin takaosassa Kiinteistö Oy Kurssipesän rajan läheisyydessä. Todettakoon edelleen, että myöskään Kiinteistö Oy Kurssipesän tontti ei ole luonnontilaista metsäaluetta, vaan asemakaavan mukainen tontti. Halutessaan Kiinteistö Oy Kurssipesällä on täysi oikeus esimerkiksi rakentaa aita tontin rajalle ja estää sivullisten kulku tontilla. Valittajien perustelu Edellä todetuin tavoin valituksenalaisessa päätöksessä edellytetään, että alueelle jätetään vähintään 35 isoa puuta maisemapuiksi. Huomioitaessa metsäalueen huomattavan suuri pinta-ala tarkoittaa edellä todettu sitä, että maisemapuita olisi erittäin harvassa (esimerkiksi siemenpuumetsikössä runkoja on pääsääntöisesti 100-150 kappaletta hehtaarilla). Mikäli ko. kiinteistöllä. toteutettaisiin hakkuutoimenpide valituksenalaisessa päätöksessä todetussa mittakaavassa johtaisi se käytännössä siihen, että kyseinen hakkuualue erottuisi erittäin merkittävällä tavalla kiinteistön itä,- länsi- ja eteläpuolella olevista metsäalueista riippumatta siitä tarkasteltaisiinko aluetta pientaloalueen tai esimerkiksi kerrostaloalueen suunnasta.
Toisin sanoen kiinteistön puuston hakkaaminen edellä tarkoitetulla tavalla turmelisi alueen maisemakuvan. Puuston hakkaaminen vaikuttaisi haitallisesti alueen maisemakuvaan hyvin pysyväisluontoisesti vaikutusten kestäessä useamman vuosikymmenen ajan. Edelleen huomioon on otettava se, että ko. kiinteistö on Saimaan vesistön välittömässä läheisyydessä ja altis hyvinkin voimakkaille tuulille. Voimakkaiden tuulien tuhovaikutusta puustossa erittäin harvaksi hakatulla alueella on omiaan lisäksi lisäämään se, että ko. kiinteistön metsäalueet ovat osittain juuri mainitulla rinnealueella. Mikäli metsäaluehakkuu toteutettaisiin valituksenalaisessa päätöksessä sallitussa laajuudessa, johtaisi se hyvin mahdollisesti siihen, että ainakin osa pystyy jätetyistä puista kaatuisi seuraavien voimakkaampien tuulien vaikutuksesta. Käytännössä kiinteistön luonnontilaisesta metsäalueesta voisi näin ollen lähivuosien aikana tulla lähes avohakattua aluetta vastaava alue. Edellä esitetyn lisäksi huomion arvoista on se, päätöksessä todettu mäntytaimikko on erittäin epätasalaatuista ja taimet ovat osittain esimerkiksi voimakkaasti riukuuntuneita. Lisäksi mahdollinen hakkuu ja puunkorjuu vahingoittaisivat väistämättä olemassa olevia taimia lisää. Lähtökohtaisesti olemassa olevan taimiaineksesta on näin ollen vain hyvin vähäinen hyöty metsä-alueen uudistumisessa. Vastine Vastineena todetaan, metsäammattilaisten mukaan siemenpuuhakkuussa hyvän metsänhoidon suosituksissa ohje on jättää siemenpuita 50-150 kpl/ha; käytännössä siemenpuita yleisesti jätetään n. 50 kpl/ha, kun reunametsistäkin tulee siementä. Lisäksi nyt kysymyksessä ei ole siemenpuuhakkuu, vaan ylispuiden poisto, niin että valmis taimiaines pääsee kehittymään uudeksi metsäksi, kun varjostava ja voimaa vievä puusto poistetaan. Kurssipesän tontilla olevat suuret männyt ovat ikänsä ja kuntonsa puolesta jo valmista kauraa pois korjattavaksi. Hyvälatvaisia terveitä runkoja on vaikea löytää yli 20 kpl ja on hyödytöntä jättää huonokuntoisia puita edes maisemallisesti; kaiken lisäksi nämä lisäpuut joutuu jättämään rakennettujen tonttien puolelle, kun Kurssipesällä on tavoitteena saada oman rakennuksen ympäristö ilmavammaksi ja heidän käyttöönsä paremmaksi. Lisäksi puustoinen alue on varsin kapea, jotta siihen voisi ylettömästi jättää puita. Muutamaan vuoteen taimiaines elpyy ja suojaa valittajia paremmin, mitä nykytilanne on. Lisäksi voidaan todeta, että poistettavaksi esitetyn puuston latvusto on hyvin korkealla ja maisemassa suurempana elementtinä ovat pelkät puun rungot, jotka eivät esimerkiksi muodosta suurtakaan
näkemäestettä Kiinteistö Oy Kurssipesän rakennuksiin ja pysäköintialueille. Hakkuusuunnitelma on metsäammattilaisten laatima. Suunnitelman mukaan hakkuu vapauttaa olemassa olevaa taimistoa kasvamaan ja ammattilaisten arvion mukaan nuori puusto muutamassa vuodessa muodostaa vähintäänkin nykyistä vastaavan maiseman ja näkemäesteen Kiinteistö Oy Kurssipesän rakennuksien ja pysäköintialueiden suuntaan. Jätettävän puuston osalta valitaan terveitä ja hyväkuntoisia puita säilytettäviksi, jolloin edelleen metsäammattilaisten mukaan puusto kestää myös tuulta ja muita sääilmiöitä hyvin. Toisin kuin valittajat väittävät olemassa oleva taimisto on metsäammattilaisten mukaan kasvukelpoista. Tarvittaessa taimistoa voi lisätä myös istuttamalla. Vastineena todetaan edelleen, että valittajien väite ympäröivästä metsäalueesta on virheellinen, sillä Kiinteistö Oy Kurssipesän kiinteistön itäpuolella kulkee katu, Telakkatie, eteläpuolella on edellä mainittu normaali omakotialue. Kiinteistön länsipuolella on sen sijaan asemakaavassa puistoksi ositettu alue. Valittajien perustelu Ko. kiinteistön metsäalueilla on dokumentoitu olevan useita rauhoitetun kangasvuokon kasvualueita, Metsäalueen koneellinen hakkuun ja puuston korjaaminen sekä puuston hakkaamisen aiheuttama elinympäristön muuttuminen johtaisivat todennäköisesti myös olemassa olevien kangasvuokkoesiintyminen kokonaisvaltaiseen tuhoutumiseen. Edellä todetun lisäksi otettaessa huomioon se, että kaavamuutoksessa on nimenomaisesti edellytetty kiinteistön metsäalueiden säilyvän luonnontilaisena, on katsottava, että maisematyöluvan myöntäminen on maankäyttö- ja rakennuslain sekä asemakaavan selostuksessa esitettyjen lähtökohtien vastaista. Vastine Vastineena viitataan edellä mainittuun Savonlinnan kaupungin ympäristötoimen kannanottoon, jonka mukaan alueelta inventoitujen kangasvuokkoesiintymien johdosta Savonlinna kaupungin ympäristötoimi on todennut, että puiden kaataminen pystytään suorittamaan vaarantamatta kangasvuokkoesiintymiä. Lisäksi on huomattava, että kangasvuokot tulevat lisääntymään enenevässä määrin saadessaan lisää valoa. Hakkuussa varotaan rikkomasta maanpintaa ylettömästi, eikä ainutkertainen puunkorjuun aiheuttama kulkeminen ole muutoinkaan uhaksi kangasvuokoille. Yhteistyössä ympäristötoimen kanssa valmisteltiin kaavoituspäällikön päätökseen seuraava määräys:
Ennen puiden kaatamista tontilla olevat kangasvuokkoesiintymät tulee merkitä maastoon yhteistyössä kaupungin ympäristöpalvelujen (ympäristönsuunnittelija Heidi Käyhkö puh. 044-4174687) Puiden kaataminen ja korjuu tulee suorittaa siten, ettei kangasvuokkoesiintymien säilyminen vaarannu. Asemakaavamääräyksen mukaan tontin osa, jolta puustoa on suunniteltu poistettavaksi, on asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi tai puilla istutettavaksi tontin osaksi. Yleisissä määräyksissä todetaan, että korttelialueella on olevaa kasvillisuutta, etenkin kangasvuokkoja suojeltava ja säilytettävä. Kaavoituspäällikön 04.02.2014 3 myöntämä maisematyölupa on täysin kiinteistöön kohdistuvan lainvoimaisen asemakaavan ja sen määräysten mukainen. Edellä mainituilla perusteilla kaikki esitetyt vaatimukset ovat perusteettomia ja ne tulee kokonaisuudessaan hylätä. (Valmistelu: kaupunginlakimies Aki Rasimus, p. 044 417 4041 ja rakennustarkastaja Juha Karvinen, p. 044 417 4692) Rakennustarkastajan esitys: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Meeri Solonen, ym. valituksesta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavan lau sun non: Lautakunta esittää hallinto-oikeudelle, että Meeri Solonen, ym. va li tus tulee hylätä kaikilta osin perusteettomana. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Tiedoksi: Itä-Suomen hallinto-oikeus