JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI: KAUPUNKISTRATEGIA 2007-2015 Päämäärä Kriittinen Arviointikriteeri 2007 Tavoitetaso 2007 menestystekijä



Samankaltaiset tiedostot
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Kaupunginvaltuusto

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Elinkeino-ohjelma

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla

Palvelustrategia Helsingissä

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

KUNTASTRATEGIA

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Inkoo

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

KAUPUNKISTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Elinkeinopoliittinen ohjelma

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Strategiakortit 2015

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu.

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

TULOSKORTTI ASIAKAS. Mittarit/Tavoitteet Ystävällinen älli ja osaava palvelu

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021

Keski-Suomen maakuntaohjelma

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Utsjoen kuntastrategia 2025

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Toholammin kuntastrategia

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v

Transkriptio:

VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Järvenpää Kaupunkilaisten mahdollistaa hyvän hyvinvoinnin edellytykset elämänlaadun Monipuolinen väestö. Lasten ja nuorten turvallisuus ja hyvinvointi. Asuminen viihtyisässä ja turvallisessa kaupunkiympäristössä. Keskustan kehittäminen. KUUMA-kuntien hyvinvointianalyysia käytetään säännöllisenä työkaluna. Ennaltaehkäisyyn tähtäävän toimenpidesuunnitelman Elinvoimaisuusmittarit, muuttoselvitykset ja huoltosuhde. Toimenpidesuunnitelman tarkistaminen ja Asuntopoliittista periaateohjelmaa toteutetaan. Harrastusmahdollisuuksien saatavuus. Kestävän kehityksen ohjaus on vakiintunut kaupunkiorganisaatiossa ja kaupunkilaisten keskuudessa. Asukkaiden tyytyväisyys ja turvallisuus. Tuusulanjärven ympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen. Keskustan viihtyisyys ja vetovoimaisuus. Keskustan kaupalliset palvelut. Hyvinvointianalyysin tulosten systemaattinen läpikäynti ja hyödyntäminen päätöksenteossa ja toiminnassa. Tulosten perusteella valitaan keskeiset mittarit ja indikaattorit. Tulosten edellyttämien ja käynnistettyjen toimenpiteiden arviointi. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskeva suunnitelma on laadittu ja siihen liittyvät toimenpiteet on käynnistetty toimialojen yhteistyönä. Työllisten asukkaiden nettomuutto on positiivinen. Taloudellinen huoltosuhde on parempi kuin edellisenä vuonna. Elinvoimaisuusindeksi vahvistuu. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä on sovittu, ne ovat käytössä ja niiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla indikaattoreilla. Valmisteltu asuntopoliittinen periaateohjelma. Liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksien saatavuus on turvattu ja liikuntapaikkojen kunnossapito järjestetty. Kaikille hallintokunnille on laadittu kestävän kehityksen ohjelma ja sitä toteutetaan. Tyytyväisyys ja turvallisuus ovat lisääntyneet tilastovertailuissa ja asukaskyselyissä. Turvallinen Järvenpää projektia on jatkettu. Esteettömyysohjelmaa on toteutettu. Toteutetaan Kaupunki siistiksi projektia. Vanhankylänniemen käyttö- ja hoitosuunnitelman toimenpiteitä on jatkettu. Rantapuiston viihtyisyys ja käytettävyys parantunut. Tuusulanjärvellä on monipuolista virkistyskäyttöä läpi vuoden. Helsingintien/Yhteiskouluntien kulmakorttelin no 125 kaavan hyväksymismenettely on käynnissä. Perhelän korttelin no 131 kehittämishanke ja keskustan pysäköintitalohanke edenneet. 1

Järvenpää on monipuolisen yritystoiminnan kilpailukykyinen, luovuuteen kannustava ja haluttu toimintaympäristö. Järvenpää on vireä ja monipuolisesti verkottunut osaamisen ja kulttuurin kaupunki. Järvenpää on julkisuuskuvaltaan vetovoimainen kaupunki. Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen alueellisia voimavaroja yhdistämällä. Yritystonttien riittävyys, monipuolisuus ja kunnallistekninen valmius hyvillä yritysalueilla. Osaavan työvoiman saanti. Osaamisen verkottuminen. Laadukkaiden koulutuspalveluiden kattava toteuttaminen seutuyhteistyötä hyödyntäen. Kulttuurin monipuolinen tekeminen ja tarjonta useiden tahojen aktiivisena toimintana. verkottuminen ja aktiivisuus. Kaupungin myönteisen tunnettuuden lisääntyminen. KUUMAelinkeinoyhteistyön tulokset. Yritysten sijoittumisten onnistuminen. Uusien yritysten toimialojen monipuolisuus. Valmistustoiminnan ja korkean teknologian sekä palvelujen ja kaupan työpaikkojen määrä. Työvoiman rekrytoinnin onnistuminen. Seudullisen osaamispääoman strategian hyödyntäminen. Kansainvälistymisen edistäminen. Koulutuksen uudistuminen ajan vaatimusten Kulttuuritarjonnan määrä, monipuolisuus ja markkinointi. volyymi. Viestintästrategian mukainen toiminta. Julkisuuskuvatutkimukset Asukastutkimukset Yritystutkimukset Mediaseuranta KUUMA-elinkeinostrategian toimenpiteitä on jatkettu. Yhteistyötä kehitetään kuntien, uusyrityskeskuksen, Forumin ja muiden elinkeinotoimijoiden välillä. Tavoitellut yritykset sijoittuneet joustavasti ja nopeasti. Uusien työpaikka-alueiden kunnallistekniikan rakentaminen turvataan mm. Wärtsilän alueella. Uudet yritykset edustavat monipuolisesti eri toimialoja. Uusia valmistustoiminnan, korkean teknologian sekä palvelujen ja kaupan yrityksiä on sijoittunut kaupunkiin. Yritykset ovat pystyneet hyvin rekrytoimaan osaavaa työvoimaa. Oppilaitosten, osaamiskeskusten, yritysten ja seudullisten/kuuman toimijoiden välistä verkottumista on parannettu. Kansainvälistymisohjelman päivittäminen 1. elinkeinoelämä 2. osaamisen liikkuvuus 3. työvoiman liikkuvuus 4. kulttuurin vaihto 5. koulujen ja päiväkotien kansainvälisyys- ja kulttuurikasvatus Koulutuspalvelujen rakenteet ja sisältö vastaavat ajankohtaisia valtakunnallisia linjauksia ja oppimis- sekä muut tulokset ovat vähintään keskitasoa. Paikallinen kulttuuritarjonta on monipuolista, se on verkottunut seudullisesti ja koordinoitu yhteen. Tapahtumien tiedotusta ja markkinointia on tehostettu. Osallistuminen on lisääntynyt sekä Sibelius-viikkojen sisältöä ja järjestämistapaa on uudistettu. Järvenpää-talo on alueen keskeinen kulttuuri-, konserttija kongressitalo. yritysten määrä ja työllistäminen ovat kasvaneet. Viestintästrategian toimenpiteet toteutettu toimialoilla. Tutkimustulokset aiempaa positiivisempia. Tutkimustulosten mukaiset toimenpiteet tehty toimialoilla. 2

Uusien yritysten saaminen ja nykyisten yritysten pysyminen kaupungissa. TALOUS JA RESURSSIT Talouden tasapaino Investointien kattaminen mahdollistaa tulorahoituksella ja kaupungin velkaantumisen palvelukyvyn ja pysäyttäminen. elinvoimaisuuden. Yleiskaavan toteuttaminen mahdollistaa hallitun kasvun. Palveluiden järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti. Kaupungin maksujen, taksojen ja veroperusteiden kilpailukykyisyys. hankinta. asemakaavoitus. kunnallistekniikka. Yritystilastot ja työssäkäyntitilastot. Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde. Vuosikatteen taso ja suhde investointeihin. Lainamäärän taso ja kehitys. Investointihankkeiden priorisointi. Tuotantokustannusten kehitys. Omistajapolitiikka Kilpailukykyisyys verrokkikuntien joukossa. Yleiskaavan uusien asuntoja työpaikka-alueiden hankintamäärät. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden määrä. Kunnallistekniikan investointimäärärahat. Yritysten määrän ja työllistämisen nettokasvu jatkuu. Kaavoitusta on nopeutettu. Yritystonttien tarjonta lisääntyy. Toimintakatteen kasvu keskimäärin enintään 3 % kaudella 2007-2009. Vuonna 2007 vuosikate 135 % poistoista ja vuonna 2009 155 %. Investointien tulorahoitustaso 100 % vuonna 2010. Enintään 1290 /asukas vuonna 2007. Lainamäärän kasvu pysäytetty vuoteen 2010 mennessä. Kehitetty järjestelmiä, joilla voidaan löytää tuottavimmat hankkeet. Elinkaarimallien käyttömahdollisuuksien selvitys tapauskohtaisesti. Investointien alueellinen koordinointi toimii. Peruspalvelujen ja keskeisten tukipalveluiden tuotantokustannukset eivät ole reaalisesti kasvaneet. Palveluissa arvioidaan eri tuotantotapoja. Keskeiset tukipalvelut tuotteistettu ja hinnoiteltu ja peruspalvelujen tuotteistus aloitettu. Omistajatavoitteet asetettu. Elinkaarimallien kartoitus aloitettu. Veroprosentit enintään verrokkikuntien keskitasolla. Aktiivinen maksu- ja taksatason päivitys. Asuntoalueet 30-40 ha/v, työpaikka-alueet 15-20 ha/v suunnitelmakaudella keskimäärin, erityisesti Lahden moottoritien eteläisen liittymän alueella. Asuinrakennusoikeutta 25.000-30.000 k-m 2 /v ja työpaikka-alueita 30.000 k- m 2 /v suunnitelmakaudella keskimäärin. Valmistellaan kuntien rajaalueiden yhteiskaavoitusta. Määrärahat asemakaavan voimaantuloa seuraavassa taloussuunnitelmassa. 3

PROSESSIT JA RAKENTEET Palvelut tuotetaan Palvelurakenteiden arviointi tehokkailla ja uudistaminen. palvelurakenteilla ja prosesseilla. Sijaintia hyödynnetään osana Helsingin seutua. Kaupunki toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa asukkaiden ja yhteisöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Aktiivinen seutuyhteistyö palvelurakenteiden tehostamiseksi. Liikenneyhteyksien parantaminen seutuyhteistyönä. Oikea-aikainen ja avoin viestintä vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosesseissa. Laaditaan väestö- ja palvelutarveanalyysi. Palvelustrategian KUUMA-toiminnan KUUMA-alueen yhteiset palveluhankkeet toteutuneet hyväksyttyjen tavoitteiden ja aikataulujen Poikittaisten tieyhteyksien parantaminen. Pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja lisävuorojen Oikoradan aloitusjunavuorot. Junaliikenteen lippuvyöhykerajan muuttaminen. Lahden väylän toiminnallisuus parantunut. Viestintästrategian Asukaskysely ja vaikuttamismahdollisuudet. Yhteistoiminta yritysten kanssa. Oman palvelutuotannon valittujen ydinprosessien uudistaminen. Toimialojen pilottiprosessit hyväksytty ja aikataulutettu lautakuntien talousarviokäsittelyissä. Laadittu lista kaikista palvelustrategiaan ja prosessijohtamiseen liittyvistä piloteista. Palvelurakenne ennakoi ja kehittyy väestömuutosten Hyödynnetty ulkopuolisia palvelumarkkinoita. KUUMA-kuntien palvelustrategian mukainen kehittämistyö käynnissä ja KUUMApalvelustrategian vuoden 2007 kärkihankkeet toteutettu. Laadittu lista konkreettisista hankkeista. Nimetyt KUUMA-hankkeet edenneet suunnitellussa aikataulussa. Toteuttamisvalmiutta ja edunvalvontaa parannettu. Ensimmäinen vaihe: - klo 8 vuoro toteutunut - pääradalle yksi junavuoro lisää tunnissa - YTV-vyöhykkeen Keravakokeilun kokemukset on analysoitu. Yksi vuoro / tunti. Järvenpään kaupungin alueen asemat ja seisakkeet kuuluvat samaan C-vyöhykkeeseen. Valot Järvenpäähän saakka. Käytössä olevia viestintäkanavia kehitetty saadun palautteen perusteella. Uusia välineitä otettu käyttöön tarpeeseen pohjautuen. Kuntalaiset kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa parantuneen. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty ja laadittu nuorten kuulemis- ja osallisuussuunnitelma. Aktiivinen yhteistyö yritysten sekä elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 4

OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Kaupunki on Johtamisen vetovoimainen oikeudenmukaisuus, työnantaja, jolla on vuorovaikutteisuus ja palveluksessaan suunnitelmallisuus. uudistumiskykyinen, motivoitunut henkilöstö. Palvelujen edellyttämä osaaminen. Toimintakulttuurin kehittäminen. Henkilöstön työtyytyväisyys ja työyhteisöjen hyvinvointi. Johtaminen ja esimiestyö. Henkilöstövoimavarojen oikea käyttö. Hyvä työnantajamaine. Osaamisen kehittäminen. Osallistavuus ja yhteistoiminnallisuus. Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus. Johtamisjärjestelmän täytäntöönpano edennyt suunnitellusti. Johtamisen (esimiestyön) arviointimalli käytössä. Henkilöstösuunnitelma toteutuksessa. Ikäohjelma valmistunut. Rekrytointiyksikön toiminta käynnistetty. Rekrytoinnin onnistuminen. Osaaminen kartoitettu ja täydennyskoulutussuunnitelma laadittu ja käynnissä. Yhteistoiminnan uusi toimintamalli koko organisaatiossa käytössä. Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa ja keskustelujen kautta saatavaa informaatiota hyödynnetään systemaattisesti. Sairauspoissaolot Alentuneet vuodesta 2005 (pv/työntekijä) Työhyvinvointi Parantunut vuoden 2005 tasosta. Eläkkeelle siirtymisten Keski-ikä noussut. keski-ikä. 5