marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero: Puh1: Puh2: Vahinkopvm: Mittauspvm: 6.4.2016 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ: Talotyyppi: 1½ krs ok-talo Rakennusvuosi: 1900-luvun alussa, peruskorjattu 1990. Rak.materiaali: Hirsirunko/lautaverhoilu Rakennusala 92m² Kattotyyppi: Harjakatto/pelti Huoneala Tekniikka Asenn. Materiaali Putkien sijainti Lämpöjohdot Sähkölämmitys Käyttövesi Lv: 1990 Kupari Alapohjassa+pinnassa Kv: 1990 Kupari Alapohjassa+pinnassa Viemäröinti 1990 Muovi Alta tuulettuvan alapohjan pinnassa Pohjalaatta Alta tuulettuva rossilattia, puurakenteet ylempänä maanpintaa FINANSSIALAN KESKUSLIITON AUKTORISOIMA VAHINKOALAN URAKOITSIJA (AVU)
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 2 / 11 Yleistä Suoritettiin asunnon myyntiä varten oleva kosteusmittaus. Alapohjan kosteus mitattiin puukosteusmittarilla ryömintätilan kautta. Wc:n ja kosteiden tilojen osalla mittaus suoritettiin pintaosoitinmittarilla pinnoitteiden päältä. Talon ulkopuolella ja vesikatolla suoritettiin silmämääräinen tarkistus. Kohde on arvion mukaan valmistunut 1900-luvun alkupuolella, joka on peruskorjattu ja muutettu nykyiseen muotoonsa v. 1990 (esim. yläkerta tehty asuinkäyttöön). Perustukset ja alapohja Rakennuksen alapohja on rakenteeltaan alta auki oleva puukoolattu lattia, ns. rossilattia. Lämmöneristeenä alapohjassa on villaa, purua, sammalta yms. Alapohjan kantavat puurakenteet lähtevät kiviladottujen sokkelien päältä. Lattianiskat on tuettu rakennuksen keskiosilta puisilla tukipuilla. Mahdollisien salaojien olemassa olosta ei tehty havaintoa. Runko/ulkoverhous Rakennus on hirsirunkoinen, jonka ulkopuolen pinnoitteena on lautaverhoilu. Rakennuksen ikkunat on uusittu v. 1990. Yläpohja ja vesikatto Rakennuksen toisen asuinkerroksen vesikatot on eristetty vesikaton suuntaisesti, jonka vuoksi talossa ei ole ns. yläpohjaa johon olisi kulkua/ näköyhteyttä. Ullakkotilojen kautta tarkasteltuna vesikaton suuntaisesti eristettyjen kattojen osalla oli eristeen ja vesikaton laudoituksen välissä yhtenäinen tuuletusväli. Vesikaton pinnoitteena on peltikate, mikä on maalattu nykyisen omistajan toimesta 2000-luvun alussa. Peltikatteen alle ei ole asennettu erillistä aluskatetta (peltikatteen alle on jätetty vanha pärekatto). Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, joka perustuu ilman lämpötilaeroihin ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin ulko- ja sisäilman välillä. Poistoilma kulkee poisto/hormikanavien kautta. Korvausilmaa varten olevia venttiileitä ei ole. Ulkoilman olosuhteista riippuen painesuhde rakennuksen sisällä vaihtelee. Jos rakennuksen sisätilojen osalle muodostuu alipaine, pyrkii se tasoittumaan rakenteiden läpi korvausilmaventtiilien puuttuessa. Tällöin rakenteessa sekä eristeissä olevat epäpuhtaudet pääsevät asuintilojen huoneilmaan. Märkätilat Pesuhuone ja sauna on arvion mukaan tehty peruskorjauksen yhteydessä v. 1990. Nyt suoritetussa tarkistuksessa ei havaittu laatoituksen taustassa vedeneristystä. Kaivon vierellä auki olevan laatan taustassa oli ns. pikipandi, mikä on omalta osaltaan estänyt jossakin määrin kosteuden pääsyä rakenteisiin. Pesuhuoneen ympärillä olevat seinät ovat levyrakenteisia. Tilassa ei ole lattialämmitystä. Havaitut home- ja lahovauriot Wc:n lastulevylattia on pettänyt/ mustunut wc-istuimen ympäriltä. Makuuhuoneen alapuolella alapohjassa oleva lattianiska on osin kuivalaho.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 3 / 11 Kosteuden aiheuttaja Wc:n lattiassa olevat vauriot/ mustuneisuus johtuu viemäriputken ja wc-istuimen liitoskohdassa olevan mansetin vuotamisesta. Kyseinen kohta vuotaa aina silloin kun wc-istuin vedetään. Vuoto on ollut pitkäkestoinen. Pesuhuoneen laatoituksen taustassa oleva kosteus johtuu saumavuodoista. Muut vuodot Keittiöltä tulevan viemäriputken liitoskohta vuotaa. Vuodosta tuleva vesi tippuu ryömintätilan maapohjan päälle (vuoto on vähäinen). Mittaustulokset Wc:n pintalattia sekä alapohjan eristeet ovat kosteita vuotopaikan ympäriltä. Pesuhuoneen seinä- ja lattialaatoituksen taustassa on paikoin kosteutta. Muulta osin kaikki muut mitatut rakenteet olivat kuivia, kts. pohjakuva. Toimenpide-ehdotus avataan wc:n lattia kauttaaltaan ja poistetaan vaurioituneet alapohjan eristeet sekä puurakenteet. Avauksen yhteydessä tulee tarkistaa ulkoseinän alaosan kunto wc-istuimen takaa. suositellaan pesuhuoneen ja saunan remontoimista mahdollisimman pian. Remontin yhteydessä pesuhuoneen ja saunan pinnat tulee avata runkorakenteisiin saakka. vaihdetaan pesuhuoneen ja saunan remontin yhteydessä lahovaurioinen niska makuuhuoneen alta korjataan keittiöstä tulevan viemäriputken vuotokohta ryömintätilan kautta huolehditaan/ parannetaan riittävässä määrin asuinosan ilmanvaihtoa niin poistoilman kuin tuloilmankin suhteen siivotaan ryömintätila kauttaaltaan maapohjan päällä olevasta orgaanisesta materiaalista asennetaan tienpuoleiselle sivulle ränni sekä korjataan pihan puoleista ränniä (ränni roikkuu keskiosalta). Syöksytorvista tuleva vesi tulee ohjata pois sokkelin vierustalta ulkoverhous tulee huoltomaalata lähitulevaisuudessa viimeistään seuraavan yläkerrassa suoritettavan pintaremontin yhteydessä tai vesikattoremontin yhteydessä tulee tarkistaa vesikaton suuntaisesti eristettyjen osien tuuletuksen toimivuus
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 4 / 11 Rakenne Alapohja Wc Alapohja Huone 2 klinkkeri muovimatto lastulevy niskat + villa, puru, sammal yms. umpilauta ryöminätila Mittaustulokset Mittauspvm: 6.4.2016 Klo: 11.00< Mittarit: Vaisala hmi 41 / hmp 46 C RH% Vesisisältö g/kg Gann pinta Ulkoilma: 9 80,0 5,68 Gann puu Sisäilma: 21 41,0 6,31 Mittalaitteet kalibroitu 01/2016 Mittauspiste C RH% Vesisisältö g/kg Reiän syvyys Laskennallinen kosteusarvo
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 5 / 11 Pohjakuva Lattianiska on kuivalaho. Alapohjan alapinnan puurakenteet sekä eristeet ovat kuivia (lukuun ottamatta wc:n kohtaa) Gann 13-19P%. Keittiön viemäriputken liitoskohta vuotaa alapohjan ryömintätilassa (putken liitoskohdassa vesihelmi). Pesuhuoneen muutamien seinälaattojen taustassa on kosteutta Gann 80-95. Samoin lattialaatoituksen taustassa on paikoin kosteutta suihkuvesien vaikutuspiirissä Gann 90-105. Kosteudet johtuvat saumavuodoista. Wc-istuimen ja mansetin liitoskohta vuotaa aina kun wc-istuin vedetään. Wc:n pintalattia sekä alapohjan eristetila ovat kosteita vuotopaikan ympäriltä. Lisäksi lattialastulevy on kyseiseltä alalta mustunut. Pohjakuvan väriselitykset: Kosteutta Lievää kosteutta Kuiva Vuotopaikka Laho/mikrobivaurio
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 6 / 11 Wc:n viemärin ja mansetin liitoskohta vuotaa. Wc:n pintalattia ja alapohjan eriste on kastunut vuotopaikan ympäriltä. Lisäksi lattiarakenteet ovat osin jo mustuneet. Alapohjan puurakenteet sekä eristeet ovat kosteita wc:n vuotopaikan alapuolelta.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 7 / 11 Pesuhuoneen laatoituksien taustassa on paikoin kosteutta. Kosteus johtuu saumavuodoista (kaivon vierellä on laatta irti sekä saumat ovat monin paikoin auki). Makuuhuoneen katossa on vanha kuivunut kosteuden aiheuttama jälkiä.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 8 / 11 Kylmän ullakkotilan kautta tarkasteltuna vesikaton laudoituksen ja lämmöneristekerroksen välissä on tuuletusväli. Lattianiskassa on lahovaurioita makuuhuoneen alapuolella. Ryömintätilan maapohja tulee siivota kaikesta ylimääräisestä puutavarasta yms.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 9 / 11 Keittiöstä tulevan viemäriputken kurvikohdassa on vesihelmiä. Syöksytorvesta tuleva vesi valuu sokkelin vierustaan. Tienpuoleiselta sivulta puuttuu ränni.
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 10 / 11 Yleiskuva vesikatolta. Ulkopuolen lautaosat vaativat lähitulevaisuudessa huoltamista (maalausta tai uusimista).
marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 11 / 11 Mittarit: Vaisala hmi 41/ hmp 46: Vaisala hmi 41/ hmp 44: Gann pinta: Gann puu: Suhteellisen kosteuden mittari (Rh%). Lämpötilan ollessa +20 C ja suhteellinen kosteus 0-90% mittaustarkkuus on ±3% (työmaaolosuhteissa ±4%). 90-100 Rh% mittaustarkkuus on ±4%. Pohjakuvaan on merkitty mittauspisteet numeroilla ja kosteusluokitus väreillä. Mittaus suoritetaan rakenteen sisältä. Kohonneen kosteuden raja-arvona on 10g/kg. Betonin suhteellisen kosteuden mittari. Mittaus suoritetaan RT 14-10984 mukaisesti. Gann Hydrometer Uni 1, pintakosteusmittari. Mittari on tarkoitettu rakennusmateriaalien kosteuserojen mittaamiseen rakenteita rikkomatta. Mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan merkillä gann. Kosteusluokitus on ilmaistu värein pohjakuvassa. Materiaalin suuntaa-antava kriittinen raja-arvo on todennettavissa vertailumittauksin. Gann Hydrometer HT 95, puun kosteuden mittari. Mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan painoprosentteina (P%). Kosteusluokitus on ilmaistu värein. Puun kosteuden mittaus suoritetaan puun sisältä. Kuivan puun kosteus on alle 19 P%. Toimeksiannoissamme noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tämän mittauspöytäkirjan toimenpide-ehdotukset perustuvat havaittujen tutkimus- ja mittaustulosten tulkintaan. Tutkimus ei sulje pois mahdollisuutta, että muualla rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita.