Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Hallitusohjelma Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä.
Rakentamismääräyskokoelman soveltaminen korjausrakentamisessa Rakennuksen korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muuttaminen ei nykyisin laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyysja äänieristysvaatimusten osalta, vaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä sovelletaan vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät, ellei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2013 voimaan tulleen muutoksen (958/2012) myötä Suomen rakentamismääräyskokoelma tullaan uudistamaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Uusista rakentamista koskevista asetuksista tulee käydä ilmi, koskeeko asetus myös korjaus- tai muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.
Asemakaavoitus ja täydennysrakentaminen - taustaselvityksiä ja hankkeita Asemakaavoituksen kehittämistarpeet, YM 2015 Haastattelut asemakaavoituksen kehittämistarpeista Raportti valmistuu 12/2015 Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen klinikka 2015 (RAKLI, YM) http://view.24mags.com/publication/rakli/3e884d6ed9026147f0c3c0e97cb3107d#/page=1 Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa, Suomen Kuntaliitto 2007 Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa - Kunnat.net
Keskeiset johtopäätökset Toimijoilta ei (juurikaan) ole tullut konkreettisia ehdotuksia siitä, miten maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa asemakaavoituksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on joustava. Erot kaavaprosessien kestoissa selittyvät pitkälti kuntien erilaisilla toimintatavoilla. Kaavoituksen piikkiin laitetaan paljon - mistä oikeasti puhutaan, kun puhutaan kaavoituksen keventämisestä? Poikkeamismenettelyjen sijaan tulisi kehittää asemakaavoitusta eikä muodostaa poikkeamisesta kevytkaavaa.
Hallitusohjelman toteuttamista koskevia mahdollisia toimenpiteitä Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva HE eduskuntaan 12/2015 Asemakaavaprosessin selkeyttäminen ja nopeuttaminen Vähäiset asemakaavamuutokset Kaavan laatiminen vaiheittain Ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätöksen uudistaminen 3D kiinteistönmuodostuksen vaikutus Käyttötarkoitusten sekoittuminen ja täydennysrakentaminen Asemakaavan esitystapaa koskevat muutokset Asemakaavan mittakaava ja kaavaselostus Sähköinen asiointi ja asemakaavan nähtäville asettaminen (koskee kaikkia kaavamuotoja)
Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva HE eduskuntaan 12/2015 ELY- keskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan kunnille. Alueellisen poikkeamistoimivallan soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- ja toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Poikkeamisen edellytyksiä ei muuteta.
Vähäinen asemakaavamuutos Poikkeamismenettely (MRL 171 ) Vähäinen ak muutos - poikkeaminen Vireilmetulokuulutus ja valmisteluaineistoa sisältäen kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Varataan osallisille mahdollisuus esittää mielipiteensä (MRA 30 ). (MRL 63 : Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. palautteen analysointi kaavaehdotuksen laatiminen kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (14 pv). Varataan kunnan jäsenille ja osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus) (MRL 65 ), lausuntojen pyytäminen tarvittavilta tahoilta. palautteen analysointi, vastineiden laatiminen kaavan viimeistely hyväksymiskäsittely (kunnanvaltuusto/kunnanhallitus/lautakunta) Kunta tiedottaa naapureita poikkeamishakemuksesta (sisältö MRA Tilaisuuden varaaminen kirjallisen muistutuksen tekemiseen (171 ) Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen tai maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön, on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on kuitenkin pyydettävä aina, kun poikkeaminen koskee: 1) aluetta, jota koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 2) luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta; 3) rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta; tai 4) maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta. (173 ) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen 171 :n 3 momentin mukaisen poikkeamisen ratkaisemista pyydettävä asianomaisen kunnan lausunto. Asianosaisten kuulemisesta ja muiden lausuntojen pyytämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. (174 ) Päätös on toimitettava hakijalle. Päätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa, sekä niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Jos samassa muistutuksessa on useita muistuttajia, voidaan päätös tai sen jäljennös lähettää ainoastaan muistutuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Kunnan tulee toimittaa 171 :n mukainen poikkeamispäätös tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (22.12.2009/1589) Mariikka Manninen 8
Vähäiset asemakaavamuutokset Selkeytetään vähäisiä asemakaavamuutoksia koskevia pykäliä ja luovutaan näiden osalta esimerkiksi erillisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Nykyisestä lainsäädännöstä: Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle (MRL 52 ). Asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on kuitenkin pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan, (MRA 27 ) Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä, (MRA 30 )
Asemakaavojen laatiminen vaiheittain Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n ja 35 :n mukaan sekä maakuntakaava että yleiskaava on mahdollista laatia vaiheittain. Asemakaavoituksen osalta laki ei erikseen mainitse kaavan laatimista vaiheittain. Asemakaavamuutosten laatiminen vaiheittain ja tämän mahdollisuuden lisääminen lakiin voisi eräissä tapauksissa joustavoittaa kaavoitusta ja nopeuttaa kaavaprosessia. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden korottaminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta.
Kaavamerkintäpäätöksen uudistaminen Ympäristöministeriö on antanut 31.3.2000 asetuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Asemakaavoituksessa käytettäviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä voitaisiin kehittää täydennysrakentamista palvelevaan suuntaan uudistamalla kaavamerkintäpäätös ja tätä koskeva ohjeistus. Tätä edellyttää myös vuonna 2017 voimaan tuleva kolmiulotteinen kiinteistöjärjestelmä.
Asemakaavan esitystapa, MRA 24 Asemakaava esitetään pohjakartalla mittakaavassa 1:2 000 taikka, jos kaavan tarkoitus tai sisältö sitä edellyttää, suuremmassa mittakaavassa. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi laadittava asemakaava voidaan esittää pienemmässä mittakaavassa kuin 1:2 000, jollei se kaavan tarkoitus ja sisältö huomioon ottaen merkitse, että kaavan esitystavalle asetetut vaatimukset eivät täyty. Asemakaava käsittää myös kunnanosien numerot ja mahdolliset nimet, rakennuskorttelien numerot sekä katujen ja mahdolliset muiden yleisten alueiden nimet. Asemakaava, joka käsittää vain 3 momentissa tarkoitettuja asioita, voidaan 1 momentin estämättä esittää kaavan sisällön kannalta tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa.
Asemakaavan esitystapa, MRL 55 Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan: 1) asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue); 2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat; 3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi; 4) rakentamisen määrä; sekä 5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. Erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2008/1129)
Asemakaavan sisältövaatimukset, MRL 54 Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa, MRA 30 Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. (1.2.2007/118)