Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013
SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3 Perustetut ja lakkautetut vakanssit 4 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 5 Sukupuoli- ja ikärakenne 3.1 Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain 5 3.2 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 5 3.3 Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 6 Palveluajat 3.4 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika 7 3.5 Vakinainen henkilöstö palveluvuosien mukaan 7 3.6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 7 4 POISSAOLOT 8 4.1 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella 8 5 HENKILÖSTÖMENOT 8 5.1 Palkkauskustannukset 8 5.2 Muut henkilöstömenot 9 6 TYÖLLISYYDEN HOITO 9 6.1 Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat 9 7 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 10 Eläkkeelle siirtyminen 7.1 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen eläkemuodoittain 10 Sairauspoissaolot 7.2 Henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain 10 7.3 Henkilöstön sairauspoissaolot pituusluokittain 10 Työtapaturmat 7.4 Henkilöstön työpaikka- ja työmatkatapaturmat toimialoittain 11 Työterveyshuolto 7.5 Työterveyshuollon palvelujen käyttö 11 8 TYÖOLOT JA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 12 Sivu
1 JOHDANTO 3 Tämän henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tiivistettyä tietoa Hausjärven kunnan henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa Populus-henkilöstöhallintojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. Populus-järjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2009. Vuosi 2012 on siten ollut kolmas kokonainen vuosi, jolloin henkilöstöä koskevia tietoja ja päätöksiä on tallennettu Populukseen. Tästä johtuen vuosien 2011-2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. Erityisesti tämä koskee henkilöstön poissaolotietoja. Kunnan organisaatiorakenne muuttui vuoden 2010 alusta lukien. Muutos vaikuttaa osaltaan tietojen vertailukelpoisuuteen. Kunnan organisaatiorakenteessa on kolme toimialaa -- perusturvatoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi -- sekä kaksi palvelukeskusta. Hallintojohtajan alaisuudessa toimiii Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (Palkeet) ja talousjohtajan alaisuudessa Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (Elkeet). Ruoka- ja siivouspalvelut on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien omaan tulosyksikköön, joka kuuluu Palkeisiin. Maankäyttö-, rakennusvalvonta- ja ympäristöasiat puolestaan kuuluvat Elkeisiin. Lasten päivähoito eli varhaiskasvatus on vuoden 2012 loppuun saakka kuulunut perusturvatoimeen, sen jälkeen sivistystoimeen. Jäljempänä esitettävät tiedot koskevat koko henkilöstöä (vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt), paitsi jos erikseen toisin mainitaan. Henkilöstötilinpäätöksen on laatinut hallintojohtaja Aleksi Heikkilä.
2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (ei sis. työllistettyjä) 31.12.2010 31.12.2011 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto * 48 7 46 6 44 9 Perusturvatoimi 122 32 84 30 82 23 - varhaiskasvatus 36 6 38 10 Sivistystoimi 99 51 103 58 104 58 Tekninen toimi 25 1 24 3 23 0 Yhteensä 294 91 293 103 291 100 385 396 391 *) Sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain (sis. vakinaiset ja määräaikaiset, ei sis. työllistettyjä) 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 Keskushallinto * 23 20 17 55 52 53 Perusturvatoimi 148 151 159 154 114 105 - varhaiskasvatus 42 48 Sivistystoimi 155 153 180 150 161 162 Tekninen toimi 31 30 25 26 27 23 Yhteensä 357 354 381 385 396 391 *) V. 2007-2009 sis. kunnanhallituksen ja ympäristöltk:n alaiset toiminnot, v. 2010-2012 sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. 2.3 Perustetut ja lakkautetut vakanssit Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi seuraavat henkilöresurssilisäykset: Toimiala Tehtävä Mistä lukien Mihin saakka Palkeet keittiö- ja siivoustyöntekijä, Kirkonkylän pk 1.8.2012 toistaiseksi Perusturvatoimi sosiaaliohjaaja 1.4.2012 toistaiseksi 2 x lastentarhanopettaja, Kirkonkylän pk 1.8.2012 toistaiseksi 2,5 x lastenhoitaja, Kirkonkylän pk 1.8.2012 toistaiseksi Sivistystoimi laaja-alainen erityisopettaja 1.8.2012 toistaiseksi Vakansseja ei lakkautettu vuoden aikana, mutta eräät tehtävät olivat täyttämättä vähintään osan vuodesta.
3 HENKILÖSTÖRAKENNE 5 Sukupuoli- ja ikärakenne 3.1 Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain Hlöä 31.12.2011 Miehet Naiset Naisia % Miehet Naiset Naisia % Keskushallinto * 6 40 87,0 % 6 38 86,4 % Perusturvatoimi 4 80 95,2 % 4 78 95,1 % - varhaiskasvatus 1 35 97,2 % 1 37 97,4 % Sivistystoimi 26 77 74,8 % 25 79 76,0 % Tekninen toimi 21 3 12,5 % 20 3 13,0 % Koko kunta 58 235 80,2 % 56 235 80,8 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keskush. Perusturva Varh.kasv. Sivistys Tekninen Koko kunta Miehiä % Naisia % 3.2 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 31.12.2011 Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Keskushallinto * 47,2 49,9 49,5 48,6 50,3 50,1 Perusturvatoimi 41,8 46,6 46,4 43,6 47,0 46,9 - varhaiskasvatus 42,7 46,1 46,0 Sivistystoimi 44,7 46,4 46,0 45,6 47,2 46,8 Tekninen toimi 51,2 51,3 51,2 50,5 52,4 50,8 Koko kunta 47,1 47,2 47,2 47,5 47,5 47,5 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Miehet Naiset Kaikki 42,0 40,0 Keskush. Perusturva Varh.kasv. Sivistys Tekninen Koko kunta
3.3 Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 6 henkilöä 31.12.2011 Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 20-v. 0 0 0 0 0 0 20-24-v. 0 2 2 1 6 7 25-29-v. 1 14 15 0 10 10 30-34-v. 9 19 28 9 22 31 35-39-v. 2 27 29 3 28 31 40-44-v. 10 24 34 9 25 34 45-49-v. 10 31 41 10 25 35 50-54-v. 9 50 59 8 52 60 55-59-v. 12 38 50 10 38 48 60-64-v. 4 26 30 6 28 34 väh. 65-v. 0 0 0 0 1 1 Yhteensä 57 231 288 56 235 291 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Miehet Naiset Kaikki
Palveluajat 7 3.4 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika 31.12.2011 Vuotta Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki 11,8 12,3 11,9 13,1 11,1 11,5 3.5 Vakinainen henkilöstö palveluvuosien mukaan 31.12.2011 Palveluvuodet Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 1 v. 4 18 22 2 28 30 1-2 v. 8 21 29 9 44 53 3-5 v. 8 45 53 8 36 44 6-10 v. 8 47 55 8 36 44 11-15 v. 7 24 31 8 19 27 16-20 v. 6 18 24 5 18 23 21-25 v. 12 35 47 10 31 41 26-30 v. 2 12 14 3 11 14 31-35 v. 2 5 7 3 6 9 väh. 36 v. 0 6 6 0 6 6 Yhteensä 57 231 288 56 235 291 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Miehet Naiset 3.6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus kpl 1.1.-31.12.2011 1.1.- Alkaneet vakinaiset palvelussuhteet * 28 30 Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet ** 20 16 * ) Sis. alkaneet tai uudelleenjärjestellyt vakinaiset palvelussuhteet riippumatta yhdenjaksoisuuspäivästä. **) Sis. irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen päättyneet vakinaiset palvelussuhteet lukuun ottamatta eläkkeelle siirtymisen johdosta päättyneitä.
4 POISSAOLOT 8 Tilastotietojen perusteella henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Tietojärjestelmävaihdoksista johtuen tilastointiperusteet ja -tavat ovat kuitenkin muuttuneet, ja tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalainen. Tämä koskee myös muita poissaoloja kuin sairauspoissaoloja. 4.1 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella kalenteripäivää Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna 2010 2010-2011 2011 2011-2012 2012 Sairausloma * 5 892 37,6 % 8 106-21,2 % 6 389 Äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa 2 013 8,0 % 2 174 15,3 % 2 507 Hoitovapaa 3 469-48,1 % 1 800-7,7 % 1 661 Tilapäinen hoitovapaa 246-8,9 % 224 35,3 % 303 Vuorottelu-/opintovapaa 456 201,5 % 1 375 29,2 % 1 776 Aslak- ym. kuntoutus 126 30,2 % 164 34,1 % 220 Muut perusteet ** 5 349 0,0 % 5 348-15,5 % 4 519 Yhteensä 17 551 9,3 % 19 191-9,5 % 17 375 Poissaolopäiviä/hlö 45,6 6,3 % 48,5-8,3 % 44,4 Kannustevapaa 414-12,6 % 362 Yhteensä sis. kannustevapaan 19 605-9,5 % 17 737 Poissaolopäiviä/hlö sis. kannustevapaan 49,5-8,4 % 45,4 *) Sis. tavanomaisten sairauslomien ohella tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat (kannustevapaa v. 2011 alkaen kuitenkin erikseen), oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät ym. Vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. 5 HENKILÖSTÖMENOT 5.1 Palkkauskustannukset Henkilöstön palkkausmenot Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna (1 000 ) 2010 2010-2011 2011 2011-2012 2012 Vakinaisten kk-palkat 9 828,2 3,4 % 10 160,2 5,3 % 10 700,5 Tunti- ja urakkapalkat 288,8-0,2 % 288,1-28,8 % 205,3 Työllisyyspalkat 290,8 6,6 % 310,0 3,3 % 320,3 Tilapäiset, sijaiset 737,5 15,8 % 854,0 14,0 % 973,4 Muut palkat ja palkkiot 283,3-33,5 % 188,5 75,4 % 330,7 Kokouspalkkiot (henkilöstö) 20,5-5,3 % 19,4-12,3 % 17,0 Yhteensä 11 449,1 3,2 % 11 820,3 6,1 % 12 547,1 Henkilösivukulut 3 597,7 0,9 % 3 630,5 3,9 % 3 770,7 MENOT 15 046,8 2,7 % 15 450,8 5,6 % 16 317,8 Työllistämistukitulot 115,7 12,9 % 130,6 29,6 % 169,3 Sv-korvaukset ym. tulot 139,4 48,1 % 206,5-7,4 % 191,3 NETTOMENOT 14 791,7 2,2 % 15 113,7 5,6 % 15 957,3 Nettomenot/asukas 1 675,4 2,4 % 1 715,7 4,9 % 1 800,2 Asukasluku 31.12. 8 829-0,2 % 8 809 0,6 % 8 864 Henkilösivukuluihin luetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä palkkaperusteiset työeläkevakuutusmaksut.
5.2 Muut henkilöstömenot 9 Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna (1 000 ) 2010 2010-2011 2011 2011-2012 2012 Työterveyshuolto 100,0 7,2 % 107,2 66,9 % 178,9 KuEL eläkemenoper. m. 882,4-7,4 % 816,8-1,9 % 801,2 Varhe-maksut 11,7 19,9 % 14,0 109,3 % 29,4 Työpaikkaruokailu 23,9 25,3 % 30,0-4,0 % 28,8 Virkistystoiminta 5,9-49,3 % 3,0 1,1 % 3,0 Työsuojelu ja työp.demokr. 31,7-13,7 % 27,3-34,5 % 17,9 Henkilöstökoulutus 43,2 42,6 % 61,6-27,1 % 44,9 YHTEENSÄ 1 098,8-3,5 % 1 059,8 4,2 % 1 104,0 Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti 31.3.2010 saakka Riihimäen Työterveys ry, ajalla 1.4.2010-31.10.2011 TyöSyke Oy ja 1.11.2011 lukien Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuolto sisälsi myös sairaanhoidon. Työterveyshuollon menoihin sisältyvät tässä myös liikunta- ja kulttuuriseteleistä aiheutuneet kulut, jotka vuonna 2012 olivat 12 716. Työterveyshuollon menoihin saadaan Kansaneläkelaitokselta korvausta. Vuoden 2012 menoista ennakoidaan saatavan korvausta 71 738. Summa vahvistuu ja maksetaan aina seuraavana vuonna. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle joutuu viimeinen työnantaja maksamaan omavastuuosuuden. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kolme henkilöä. Työpaikkaruokailumenot aiheutuvat kunnan omissa ruokaloissa ja sopimusruokailupaikoissa tapahtuvasta ruokailusta, jota työnantaja tukee. Tuen arvonlisäveroton suuruus vuonna 2012 oli päälounaan osalta 0,59 /ateria ja kevytlounaan osalta 0,94 /ateria. Henkilöstökoulutus käsittää tässä myös luottamushenkilöiden kouluttamisen. 6 TYÖLLISYYDEN HOITO 6.1 Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työllistettyjä 31.12., hlöä 20 17 14 21 17 13 Kulut (1 000 ) 426,5 373,4 313,7 391,5 447,4 402,8 Tuotot (1 000 ) 179,6 141,0 121,2 116,7 131,0 171,4 Nettokulut (1 000 ) 246,9 232,4 192,5 274,8 316,4 231,5 Työllisyyden hoidon kuluja ovat työllistämiseen varatulla määrärahalla palkattujen henkilöiden palkkaus- ja sivukulut, palveluiden ostot, avustukset ym. kustannukset. Vuonna 2011 aloitetun työpajatoiminnan kustannukset ko. vuodelta (51 000 ) sisältyvät em. kuluihin. Vuoden 2012 kulut (176 727 ) eivät näy tässä, vaan sisältyvät perusturvatoimen määrärahoihin. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt eivät sisälly työllistettyjen määriin; he eivät ole kunnan palveluksessa.
7 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 10 Eläkkeelle siirtyminen 7.1 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen eläkemuodoittain henkilöä Eläkemuodot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vanhuuseläke 3 9 8 3 6 7 Työkyvyttömyyseläke 2 1 4 3 Osatyökyvyttömyyseläke 1 1 2 Osa-aikaeläke 4 4 1 Kuntoutustuki 3 1 YHTEENSÄ 7 15 10 10 10 11 Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Tietojärjestelmävaihdoksista johtuen tilastointiperusteet ja -tavat ovat kuitenkin muuttuneet, ja tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalainen. 7.2 Henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna kalenteripäivää 2010 2010-2011 2011 2011-2012 2012 Keskushallinto * 869-25,2 % 650 1,7 % 661 - ruoka- ja siivouspalvelut 633 24,3 % 787 Perusturvatoimi 2 954-2,4 % 2 884-29,4 % 2 035 - varhaiskasvatus 954-43,6 % 538 Sivistystoimi 1 727 30,0 % 2 245-3,7 % 2 163 Tekninen toimi 342 116,4 % 740-72,3 % 205 Yhteensä 5 892 37,6 % 8 106-21,2 % 6 389 Kalenteripäivät/hlö 15,3 33,8 % 20,5-20,2 % 16,3 * V. 2011-2012 keskushallinto sis. Kunnanjohtajan, Palkeiden toimistohenkilöstön ja Elkeet. 7.3 Henkilöstön sairauspoissaolot pituusluokittain pituusluokat, kal.pv 2011 2012 henkilöt kum.kal.pv osuus henkilöt kum.kal.pv osuus 1-10 165 702 8,7 % 167 765 12,0 % 11-20 58 854 10,5 % 55 786 12,3 % 21-30 31 753 9,3 % 31 765 12,0 % 31-60 29 1 199 14,8 % 27 1 151 18,0 % 61-90 12 886 10,9 % 11 760 11,9 % 91-120 5 542 6,7 % 3 338 5,3 % 121-150 2 270 3,3 % 3 410 6,4 % 151-180 2 334 4,1 % 1 152 2,4 % 181-360 10 2 566 31,7 % 4 896 14,0 % 361-0 0 0,0 % 1 366 5,7 % Yhteensä 314 8 106 100,0 % 303 6 389 100,0 %
Työtapaturmat 11 Vuonna 2012 kunnan henkilöstölle sattui yhteensä 18 työtapaturmaa, joista työssä (työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella) 17 tapaturmaa ja työmatkalla 1 tapaturma. Tapaturmavakuutusyhtiö maksoi tapaturmakorvauksia yhteensä 9 111 (v. 2011: 29 123 ; v. 2010: 4 851 ). Kunnan tapaturmavakuuttajana toimi If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. 7.4 Henkilöstön työpaikka- ja työmatkatapaturmat toimialoittain kpl 2010 2011 2012 työssä työmatka työssä työmatka työssä työmatka Keskushallinto * 1 4 1 Perusturvatoimi 2 6 2 9 Sivistystoimi 3 1 5 1 6 1 Tekninen toimi 2 1 1 YHTEENSÄ 5 4 16 3 17 1 *) Sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. Työterveyshuolto Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kautta. Kuntayhtymän tekemän sopimuksen perusteella työterveyshuoltopalvelujen tuottajana oli 1.11.2011 lukien Suomen Terveystalo Oy. Tätä ennen tuottajana oli TyöSyke Oy. Työterveyshuolto sisälsi myös sairaanhoidolliset palvelut. Kunnan henkilöstö työskentelee hyvin erilaisissa ammateissa ja työtehtävissä. Eri henkilöstö- ryhmät kohtaavat erilaisia työperäisiä altistuksia ja riskejä. Työkyvyn alentumista ja menettämistä ehkäistään monenlaisilla toimenpiteillä, jotka rakennetetaan henkilöstöryhmittäin ja viimesijaisesti yksilöittäin. Työterveyshuollon toimintaa kunnan tasolla ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on laadittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken pääsääntöisesti vuosittain. Henkilöstö on vaikuttanut asiakirjan valmisteluun kehittämistoimikunnan kautta. 7.5 Työterveyshuollon palvelujen käyttö Käyntejä, kpl * lääkäri ja terveyden- fysio- psykologi laboratorio- kuvantaerikoislääkäri hoitaja terapeutti tutkimukset minen 2008 739 283 1 1 141 52 2009 789 255 0 982 62 yht. 2010 618 301 21 0 727 45 erittely 2010 65+553 128+173 21+0 0+0 201+526 2+43 yht. 2011 535 305 50 35 811 61 erittely 2011 71+464 108+197 39+11 35+0 179+632 0+61 yht. 2012 1044 228 134 31 1264 125 erittely 2012 84+960 75+153 46+88 31+0 89+1175 1+124 *) V. 2010-2012 erittely työterveyshuollon käynnit + sairaanhoidon käynnit
8 TYÖOLOT JA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 12 Henkilöstön osaamisen tukeminen ja työkyvyn ylläpidon sekä työyhteisön kehittämisen tavoitteet sisältyvät valtuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin. Päämääräksi on asetettu myönteisen ja kannustavan työskentelyilmapiirin luominen sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät kunnassa harjoitettavan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan piiriin. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteistoiminta jakaantuu edustukselliseen ja välittömään yhteistoimintaan. Edustuksellisen yhteistoiminnan keskeinen foorumi kunnassa on kehittämistoimikunta (kehto), joka on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Kehittämistoimikuntaan kuuluvat suoraan asemansa perusteella kunnan henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen valitsemat pääluottamusmiehet (4 henkilöä) ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä). Työnantajan edustajina kehittämistoimikuntaan kuuluvat kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Hallintojohtaja vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja 20.6.2011 lukien toimii myös työsuojelupäällikkönä. Vuonna 2012 kehittämistoimikunta kokoontui neljä kertaa. Työturvallisuusasioissa yhteistoiminta on järjestetty niin, että työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen muodostama työsuojelujaosto valmistelee yhteistoiminnallista käsittelyä edellyttävät asiat kehittämistoimikunnalle. Kunnan talousarviossa on varattu määräraha henkilöstön virkistystoimintaan. Vuoden 2012 määrärahalla (2 000 ; ylittyi) järjestettiin henkilöstölle pikkujoulujuhla. Liikunta- ja kulttuuriseteleihin oli varattu 11 000 :n määräraha (ylittyi) työterveyshuollon määrärahojen yhteydessä. Pikkujoulujuhlan yhteydessä työnantaja jakoi henkilöstölle tasavallan presidentin ja Suomen Kuntaliiton myöntämät kunnia-/ansiomerkit ja lisäksi palkittiin vuoden työntekijä Henkilöstön osaamista tuetaan erityyppisellä koulutuksella. Henkilöstön kouluttamiseen on varattu määrärahoja kunnan talousarviossa toimialoittain. Kunnassa ei laadita yhteistä koulutussuunnitelmaa, vaan koulutustarpeiden kartoittaminen, koulutusten järjestäminen ja niihin osallistumisen rahoittaminen organisoidaan toimialoittain ja toiminnoittain.