Henkilöstökertomus vuodelta 2016

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Käsitelty kunnanhallituksessa , 110

2 Sisältö Sisältö... 2 Johdanto... 3 Organisaatiorakenne... 3 Merkittäviä tapahtumia... 3 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuodet... 5 Perustetut ja lakkautetut vakanssit... 5 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne sekä vaihtuvuus... 6 Sukupuolirakenne... 6 Henkilöstön keski-ikä... 7 Palveluvuosien jakauma... 9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstöpalvelut ja vastaavat Vuokratyövoiman käyttö Työllisyyden hoito Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat Työtapaturmat Työterveyshuollon palvelujen käyttö Työolot ja työyhteisön kehittäminen Liite 1 Hausjärven kunnan henkilöstökysely Kannen kuva: Suomen Kuntaliiton ansiomerkkien jakotilaisuus henkilöstöjuhlassa Kuvaaja Mika Huuskonen. 2

3 Johdanto Tämän henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa Hausjärven kunnan henkilöstövoimavaroista ja henkilöstökustannuksista arvioinnin, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kuntapalveluissa henkilöstö on aidosti tärkein voimavara. Menestyäksemme ja saavuttaaksemme valtuuston asettamat tavoitteet tarvitsemme motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Populuksesta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. Organisaatiorakenne Kunnan organisaatiorakenteeseen kuuluu kolme toimialaa ja kaksi palvelukeskusta. Toimialat ovat perusturvatoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi. Palvelukeskuksista Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (Palkeet) ja Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (Elkeet) toimivat 1-3/2016 hallinto- ja talousjohtajan alaisuudessa ja tämän jälkeen loppuvuoden kunnanjohtajan alaisuudessa. Ruoka- ja siivouspalvelut on keskitetty omaan tulosyksikköön, joka kuuluu Palkeisiin. Maankäyttö-, rakennusvalvonta- ja ympäristöasiat puolestaan kuuluvat Elkeisiin. Jäljempänä esitettävät tiedot koskevat koko henkilöstöä (vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt), paitsi jos erikseen toisin mainitaan. Jäljempänä käsitteellä keskushallinto viitataan kunnanjohtajaan, Palkeisiin ja Elkeisiin. Merkittäviä tapahtumia Hausjärven vammaissäätiön toiminnan siirtyminen kunnan toiminnaksi Kunta ja Hausjärven Vammaissäätiö ovat sopineet Vammaispalvelujen palvelutuotannon siirtymisestä kunnan toiminnaksi. Toimintakeskus Vaahtera ja sen 3 vakinaista työntekijää siirtyi kunnalle lukien ja Jelppilän asumisyksikkö siirtyy kunnalle lukien. Henkilöstövaihdoksia kunnan keskushallinnossa Kunnan keskushallinnossa tapahtui vuoden aikana henkilöstövaihdoksia. Kunnanjohtajana toimi saakka Aleksi Heikkilä ja lukien Pekka Määttänen (kunnanjohtajan vuosilomansijaisena ). Hallinto- ja talouspäällikön vakanssi oli täyttämättä Kuntaan perustettiin lukien määräaikainen henkilöstöpäällikön toimi vuoteen 2018 saakka. 3

4 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstömäärä Kunnan palveluksessa olleen henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain: Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. v:sta hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Vakinaiset 50 16,3 % ,7 % ,5 % 11 3,7 % Määräaikaiset 14 17,3 % 67 82,7 % 81 19,7 % 6 8,0 % työllistetyt 9 37,5 % 15 62,5 % 24 5,8 % 1 4,4 % Yhteensä 73 17,8 % ,2 % ,0 % 18 4,6 % Kunnan henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja toimialoittain: Muutos vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto ,0 % 200,0 % Perusturvatoimi ,8 % 7,4 % Sivistystoimi ,9 % 2,4 % - varhaiskasvatus ,7 % 100,0 % Tekninen toimi ,0 % -66,7 % Yhteensä ,6 % 8,0 % Työllistetyt ,4 % Yhteensä sis. työllistetyt ,6 % Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien määräaikaisuuden perusteena on pääsääntöisesti erilaisten lakisääteisten vapaiden (perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, sairausloma) sijaisuudet sekä avoimen viran hoito niissä tilanteissa, joissa virkaa ei ole saatu täytettyä vakinaisesti pätevällä viranhaltijalla. 4

5 Henkilötyövuodet Kunnan henkilöstön ajalla tekemä työ henkilötyövuosina Alla oleva taulukko käsittää kaikki kalenterivuoden aikana tehdyt työrupeamat palvelussuhteen voimassaolon perusteella. Palkattomat poissaolot on vähennetty. Htv % Naiset % Miehet % Yhteensä % Perustetut ja lakkautetut vakanssit Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi seuraavat henkilöstöresurssilisäykset: Toimiala/Vastuualue Tehtävä Mistä lukien Mihin saakka Sivistystoimi/perusopetus 1 luokanopettajaa toistaiseksi Perusturvatoimi/Vanhustenhuolto 2 lähihoitajaa toistaiseksi (vakinaisia varahenkilöitä) Perusturvatoimi/ sosiaalityö 2 sosiaaliohjaaja toistaiseksi (perintövaroin rahoitettujen hankkeiden vakinaistaminen) Perusturvalautakunta/ asumispalveluvastaava toistaiseksi vanhus ja vammaispalvelut Suurin muutos vakinaisen henkilöstön määrässä vuoden 2016 osalta on perusturvatoimen tehtävissä, jossa vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi kahdeksalla henkilöllä. Henkilöstön lisäyksiin perusturvatoimessa vaikutti edellä esitettyjen uusien vakanssien (5) lisäksi Hausjärven vammaissäätiöltä kunnalle siirtyneet toimintakeskus Vaahtera ja sen kolme vakinaista työntekijää. 5

6 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne sekä vaihtuvuus Sukupuolirakenne Kunnan vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain: Hlöä Miehet Naiset Naisia % Miehet Naiset Naisia % Keskushallinto * % % - ruoka- ja siivouspalvelut % % Perusturvatoimi % % Sivistystoimi % % - varhaiskasvatus % % Tekninen toimi % % Koko kunta % % 6

7 Henkilöstön keski-ikä Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain: Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Keskushallinto * 36 50, ,75 49,5 48,9 - ruoka- ja siivouspalvelut 49,7 49, ,5 49,5 Perusturvatoimi 47 45, ,8 46,7 46,8 Sivistystoimi 43,8 45,4 45,2 46,95 45,7 46,5 - varhaiskasvatus 45 45,1 45, ,8 46,8 Tekninen toimi 51,6 43,7 50,7 53, Koko kunta 47,5 45, ,6 47,1 47,5 7

8 Ikäryhmät Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 20-v v v v v v v v v v väh. 65-v Yhteensä Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin

9 Palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika mennessä: Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Vuotta 15,1 11,6 12,2 15,4 11,5 12,1 Palveluvuosien jakauma Kunnan vakinaisen henkilöstön palveluvuosien jakauma pituusluokan mennessä: Palveluvuodet Miehet Naiset Kaikki -2 v v v v v v v v Yhteensä

10 Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet vakinaiset palvelussuhteet Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet joista kokoaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä 11 9 Kuva: Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilän läksiäiskahvit henkilöstölle kunnanvirastolla Kuvaaja Aki Ranta. 10

11 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Kunnan koko henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella: kalenteripäivää Muutos kal.pv kal.pv kal.pv % Sairausloma * ,5 % Äitiys-/isyys- /vanhempainvapaa ,4 % Hoitovapaa ,0 % Tilapäinen hoitovapaa ,6 % Vuorottelu-/opintovapaa ,6 % Aslak- ym. kuntoutus ,6 % Muut perusteet ** ,5 % Yhteensä ,5 % Poissaolopäiviä/hlö ,7 % Kannustevapaa ,2 % Yhteensä sis. kannustevapaan ,9 % Poissaolopäiviä/hlö sis. kannustevapaan ,8 % *) Sis. tavanomaisten sairauspoissaolojen lisäksi tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat, joita ei ole sijaisen tarpeen vuoksi voitu myöntää kannustevapaana, oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät ym. Sen sijaan vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. Sairauspoissaoloja eritellään tarkemmin jäljempänä. Kuva: Lapsi mukaan töihin -päivä Kunnanvirastolla työhön oli tutustumassa IT-suunnittelija Timo Pirisen kanssa Lukas. Kuvaaja Aki Ranta. 11

12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Muutos Kulut: % Virka- ja työsuhteisten kuukausipalkat ,0 % Sijaisten palkat ,3 % Erilliskorvaukset ,8 % Työllisyyspalkat ,4 % Tunti- ja urakkapalkat ,1 % Opettajien ylituntipalkkiot ,0 % Henkilöstön kokouspalkkiot ,8 % Asiantuntijapalkkiot ,5 % Jaksotetut palkat ja palkkiot ,8 % Muut palkat ja palkkiot ,0 % Tuotot: Sairausvakuutuskorvaukset ,4 % Tapaturmakorvaukset ,5 % Yhteensä (nettokulut) ,3 % Erilliskorvaukset -tilikohta sisältää erilaisia työehtosopimusten mukaisia työaikakorvauksia. Jaksotetut palkat ja palkkiot -tilikohta käsittää kirjanpidollisen lomapalkkavarauksen. Muut palkat ja palkkiot -tilikohta sisältää muun muassa luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, opettajien kerho- ja tukiopetustyön palkkiot sekä luontaisedut ja ansionmenetyskorvaukset. Henkilösivukulut KuEL-eläkemaksut: Muutos % - Palkkaperusteiset ,9 % - Varhaiseläkemenoperusteiset ,9 % - Eläkemenoperusteiset ,9 % KuEL-eläkemaksut yhteensä ,0 % VaEL-eläkemaksut ,1 % Työttömyysvakuutusmaksu ,1 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu ,2 % Muut henkilösivukulut ,9 % Yhteensä ,1 % 12

13 Henkilöstökulut yhteensä Muutos % Palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut yhteensä (nettokulut) ,0 % Nettokulut/asukas ,0 % Asukasluku ,0 % Henkilöstöpalvelut ja vastaavat Nettokulut Muutos % Työterveyshuolto ,9 % Henkilöstön koulutus ,8 % Työsuojelu ja yhteistoiminta ,0 % Liikunta- ja kulttuurietu Työpaikkaruokailu ,10 % Virkistystoiminta (henkilöstöhallinnon määräraha) Yhteensä ,5 % Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Suomen Terveystalo Oy ja Työsyke Oy 1.5. lähtien. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Työterveyshuollon menoihin saadaan Kelalta korvausta ennaltaehkäisevästä toiminnasta 60 % ja sairaanhoidosta 50 % Kelan asettamien enimmäismäärien / henkilökuntamäärä rajoissa. Vuoden 2016 menoista ennakoidaan saatavan korvausta noin Summa vahvistuu ja maksetaan aina seuraavana vuonna. Edellä olevassa taulukossa oleva työterveyshuollon nettokulu tarkoittaa työnantajan vastuulle Kela-korvauksen jälkeen jäävää osuutta menosta. Työterveyshuoltokustannuksista 51 % koostui ennaltaehkäisevästä toiminnasta (2015: 39 %). Kunta tukee henkilöstönsä työpaikkaruokailua kunnan omissa ruokaloissa sekä sopimusruokailupaikoissa. Tuen suuruus vuonna 2016 oli päälounaasta 1,20 /ateria. Kevytlounasta tai muita vaihtoehtoja ei tuettu. Tuen suuruus vahvistetaan vuosittain ottaen huomioon verohallinnon ohjeet asiasta. Liikunta- ja kulttuuriedulla tarkoitetaan Smartum Oy:ltä hankittavaa liikunta- ja kulttuurietua, jota käytetään luottokorttia muistuttavalla muovikortilla. Tukea oli mahdollista hakea 50 /työntekijä ja tukeen käytettiin vuonna 2016 yhteensä vajaa Edellisenä vuonna liikunta- ja kulttuurietuun sekä virkistystoimintaan ei oltu varattu määrärahoja säästösyistä. 13

14 Vuokratyövoiman käyttö Kunta on hankkinut vuodesta 2013 lukien vanhustenhuollon ja varhaiskasvatuksen sekä vuodesta 2015 lukien myös ruoka- ja siivouspalvelujen tehtäviin tarvittavan sijaistyövoiman alle 3 kk työsuhteisiin ensisijaisesti vuokratyövoimana Seuturekry Oy:ltä. Vuokratyön käyttö vaikuttaa henkilöstökertomuksen sisältämiin tietoihin, kuten sijaistyövoiman määrään sekä sijaisten palkka- ja sivukulukustannuksiin. Ulkoistetun sijaishankinnan käytöllä on pystytty varmistamaan lyhytaikaisten sijaisten saanti, joka kunnan omana toimintana on osoittautunut haasteelliseksi ja liian suuria riskejä palvelutoiminnan sujuvuudelle aiheuttavaksi. Vuokratyövoimaa käytettäessä yritys vastaa sijaisten hankinnasta ja sijaispoolin jatkuvasta ylläpidosta sekä kaikista sijaisuuksiin liittyvistä työnantajatehtävistä ja -kustannuksista. Seuturekryssä avoinna olleiden sijaisuuksien täyttöaste on ollut vuonna 2017 Hausjärvellä keskimäärin 96 % (2015: 95 %). Vuonna 2016 Seuturekryn kautta tehtiin työpaikoillemme sijaistilausta (2015: 1 871). Seuturekryn kautta sijaiskustannuksia maksettiin vuonna 2016 yhteensä (2015: ). Seuturekryn kustannukset sisältävät palkkakulujen lisäksi kaikki työnantajakustannukset. Vuonna 2012 ennen Seuturekryn käyttöönottoa kunnan sijaisten palkat olivat (sivukuluineen) Vuonna 2016 sijaisten palkkoihin sivukuluineen käytettiin noin sekä lisäksi lyhytaikaisten sijaisten palkkaukseen Seuturekryn kautta noin Sijaisten palkkauskustannukset ovat siten nousseet vv noin 34 %. Eniten sijaisia käyttävän perusturvatoimen henkilöstömäärä on samaan aikaan lisääntynyt 17 % liittyen toimialalle siirtyneisiin palveluihin. Terveyskeskuksen hoivaosasto siirtyi kunnalle v (10 hlö), Paavolantien asuinryhmä v (2,5 hlö) ja toimintakeskus Vaahtera v (3,5 hlö). Taulukko: Seuturekryn käyttö kuukausittain vv : 14

15 Työllisyyden hoito Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat Muutos % Työllistettyjä , hlöä ,3 % Kulut, ,5 % Tuotot, ,5 % Nettokulut, ,9 % Työllisyyden hoidon kuluja ovat työllistämiseen varatulla määrärahalla palkattujen henkilöiden palkka- ja sivukulut, palveluiden ostot, avustukset ym. kustannukset. Nuorten ja aikuisten työpajatoiminnan kustannukset eivät sisälly näihin kuluihin, vaan perusturvatoimen kuluihin. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt eivät sisälly työllistettyjen määrään, koska he eivät ole kunnan palveluksessa. Henkilöstön työkyky Eläkkeelle siirtyminen Eläkemuodot Vanhuuseläke (työeläke) Työkyvyttömyyseläke (ml. kuntoutustuki) Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke 1 2 YHTEENSÄ

16 Sairauspoissaolot toimialoittain Muutos kalenteripäivää kal pv kal pv kal pv % Keskushallinto * % - ruoka- ja siivouspalvelut % Perusturvatoimi % Sivistystoimi % - varhaiskasvatus % Tekninen toimi % Yhteensä ,5 % Kalenteripäivät/hlö 13,6 15,3 1,7 13 % Sairauspoissaolot pituusluokittain Kerrallaan myönnettyjen sairauspoissaolojaksojen pituuksien perusteella: pituusluokat, kal pv kalenteripäivät % kalenteripäivät % ,2 % ,9 % ,9 % ,8 % ,6 % 217 3,5 % ,3 % 307 4,9 % % ,0 % Yhteensä % % Sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,5 % (939 kalenteripäivää) ollen nyt 15,3 kalenteripäivää/ henkilö (2015: 13,6 kpv). Nousu selittyy pääosin pitkillä, yli puoli vuotta kestäneillä sairauspoissaoloilla. Henkilötyövuosiksi muutettuna Hausjärven vuoden 2016 sairauspoissaolojen määrä on 17,8 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. Vuonna 2015 kunta-alalla sairauspoissaolojen keskimääräinen määrä oli 16,5 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. 16

17 Työtapaturmat Kpl % Kpl % Työssä 9 69 % % Työmatkalla 4 31 % 3 19 % Liikennevahinko työmatkalla 0 0 % 1 6 % Ammattitaudin epäily 0 0 % 0 0 % Yhteensä Työtapaturmia sattui vuonna 2016 yhteensä 16. Niistä aiheutuvien korvauspäivien lukumäärä oli 93 ja korvauksia maksettiin yhteensä euroa. Tapaturmista 12 tapahtui työssä. Työtapaturmista yleisimmät vahingoittumistavat olivat putoaminen/kaatuminen (4) ja henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen kuten venähdys tai nyrjähdys (4). Työmatkalla tapahtui kolme tapaturmaa ja yksi liikennevahinko työmatkalla. Kunta on ottanut henkilöstön lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lukien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialta. Kunta on hankkinut virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun Kevalta taloudellisena tukena Työterveyshuollon palvelujen käyttö Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Suomen Terveystalo Oy ja Työsyke Oy 1.5. lukien. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Ennaltaehkäisevän työn osuus oli 51 % (2015: 39 %). Työterveyshuollon toimintaa kunnan tasolla ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka laaditaan työnantajan ja työterveyshuollon kesken 1 2 vuoden suunnitelmakausille. Henkilöstö on vaikuttanut asiakirjan valmisteluun kehittämistoimikunnan kautta. lääkäri ja terveyden- fysio- psykologi laboratorio- kuvanta- Käyntejä, kpl * erikoislääkäri hoitaja terapeutti tutkimukset minen yht erittely yht erittely yht , , erittely *) Erittely muotoa ennaltaehkäisevän työn käynnit + sairaanhoidon käynnit. 17

18 Työolot ja työyhteisön kehittäminen Keskeiset henkilöstön osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia sekä henkilövoimavarojen laajuutta koskevat linjaukset on tehty valtuuston hyväksymässä henkilöstöstrategiassa. Strategiaa konkretisoidaan ja täsmennetään vuosittaisissa talousarviotavoitteissa. Henkilöstöön vaikuttavia strategisia linjauksia sisältyy myös kunnan strategiaan, joka päivitettiin viimeksi vuonna Sekä kuntastrategia että siihen sisältyvä henkilöstöohjelma tullaan päivittämään vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 tulostavoitteina talousarviossa henkilöstöhallinnon osalta olivat: - Työsuojelun toimintaohjelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistetaan kunnan toimielimissä. - Sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. - Vaikutetaan työterveyshuollon uuden palveluntuottajan hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun ja sovitaan sen voittajan kanssa palveluista vuodelle 2016 siten, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset vastaavat kunnan ajankohtaista taloustilannetta. Henkilöstökysely toteutettiin keväällä Tulosten pohjalta kaikki työyksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelmansa, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty kunnanhallituksessa. Työterveyshuoltopalvelut on hankittu 5/2016 lukien Työsyke Oy:sta, jonka omistajana kunta on. Työterveyshuollon kanssa on laadittu varhaisen tuen toimintamalli työkykyongelmissa. Esimiehiä on koulutettu mallin käyttöön sekä työterveyshuoltohenkilöstön että Kevan edustajan toimesta. Henkilöstökyselyn tulokset Henkilöstön hyvinvointia ja näkemyksiä selvitetään henkilöstökyselyillä. Kysely toteutettiin keväällä Sanallinen yhteenveto henkilöstökyselyn tuloksista on liitteenä 1. Henkilöstökyselyn mukaan parannusta keskeisillä henkilöstötyön osa-alueilla on kahden vuoden takaiseen tilanteeseen tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: Kokonaisuutena kehitystä on tapahtunut henkilöstön ilmapiirin, työn arvostukseen, kannustukseen, tuen saamiseen sekä työnjakoon liittyen Esimiesrooli on parantunut. Esimiehet koetaan mahdollistajina. Työssä tapahtuvista onnistumisista saadaan tunnustusta entistä paremmin Kokonaiskuva positiivinen. Kehittämistä vaativiksi asioiksi kyselyn tulosten pohjalta koetaan erityisesti jatkuva osaamisen kehittäminen sekä resurssien riittävyys. Yhteistoiminta ja työsuojelu Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja muut henkilöstöön vaikuttavat asiat sisältyvät kunnassa harjoitettavan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan piiriin. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla 18

19 henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteistoiminta jakaantuu edustukselliseen ja välittömään yhteistoimintaan. Edustuksellisen yhteistoiminnan keskeinen foorumi kunnassa on kehittämistoimikunta (kehto), joka on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Kehittämistoimikunta toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana. Vuonna 2016 kehittämistoimikunta kokoontui 5 kertaa. Kehittämistoimikuntaan kuuluivat suoraan asemansa perusteella kunnan henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen valitsemat pääluottamusmiehet (5 henkilöä) ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut (2 henkilöä). Työnantajan edustajina kehittämistoimikuntaan kuuluivat kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja (1-3/2016) ja henkilöstöpäällikkö 1.6. lukien. Keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja työsuojelupäällikön tehtävistä vastasi hallinto- ja talousjohtaja 1-3/2016 ja lukien henkilöstöpäällikkö. Työturvallisuusasioissa yhteistoiminta oli järjestetty siten, että työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen muodostama työsuojelujaosto valmisteli yhteistoiminnallista käsittelyä edellyttävät työsuojeluasiat kehittämistoimikunnalle. Syksyllä 2016 toteutettiin kaikilla kunnan työpaikoilla työturvallisuuslain edellyttämä henkilöriskeihin liittyvä vaarojen kartoitus ja riskien arviointi. Tulosten pohjalta kaikki työpaikat laativat aikataulutetut toimenpidesuunnitelmat havaittujen riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Toimialatasoiset tavoitteet nostettiin esille vuosille laadittuun työsuojelun toimintaohjelmaan. Vuoden aikana kehitettiin lisäksi turvallisuushavaintokäytäntöä. Kuntaliiton ansiomerkit sekä vuoden työntekijän palkitseminen Henkilöstöjuhlassa työnantajan edustajat luovuttivat Suomen Kuntaliiton myöntämiä kunnia- ja ansiomerkkejä ja lisäksi palkittiin vuoden työyhteisö. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta sai 13 henkilöä ja hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta 6 henkilöä (kannen kuva). Hausjärven kunnan vuoden työntekijän tai työyhteisön palkitseminen on perinne, joka on jatkunut jo 15 vuoden ajan. Palkitsemisella halutaan nostaa vuosittain esille työntekijä tai työyhteisö, joka on pitkäjänteisesti panostanut työhönsä ja sen kehittämiseen sekä osoittanut esimerkillistä asennetta työtään kohtaan. Vuoden 2016 palkinto myönnettiin tekniikan toimialalle konemiesten työryhmälle eli Tauno Henttiselle, Timo Kanniselle ja Veikko Nummelalle. Työryhmään kuuluvat työntekijät ovat tehneet Hausjärven kunnalle työtä yhteensä kunnioitettavat 90 henkilötyövuotta. Konemiesten työhön kuuluu monipuolisesti maanrakennuksen, teiden kunnossapidon ja investointien tehtäviä. Työryhmä toimii itseohjautuvasti ja vastuullisesti sekä hoitaa työnsä tinkimättömällä ammattitaidolla. Vuonna 2016 myönnettiin poikkeuksellisesti lisäksi kunniamaininta, jonka saaja oli sivistystoimenjohtaja Markku Torttila. Kunniamaininta myönnettiin merkittävästä työpanoksesta ja hyvästä johtamisesta kunnan keskushallinnon muutosvaiheessa. 19

20 Koulutus ja osaamisen ylläpito Henkilöstön osaamista tuetaan erityyppisellä koulutuksella. Henkilöstön kouluttamiseen oli varattu määrärahoja kunnan talousarviossa toimialoittain. Kunnassa ei laadittu vuodelle 2016 yhteistä koulutussuunnitelmaa, vaan koulutustarpeiden kartoittaminen, koulutusten järjestäminen ja niihin osallistumisen rahoittaminen organisoitiin toimialoittain ja toiminnoittain. Henkilöstökoulutukseen käytettiin koko kunnan tasolla vuonna 2016 merkittävästi eli lähes 65 % enemmän määrärahoja kuin vuonna Aikaisempina vuosina koulutusmäärärahoja oli supistettu tiukkaan taloustilanteeseen liittyen. Vuonna 2016 koulutuksiin osallistui 210 henkilöä, ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 410. Keskimääräinen koulutukseen käytetty aika oli 14 tuntia/ työntekijä. Kaikkea kunnan ja toimialojen sisäistä koulutusta ei ole tilastoitu. Tämän päivän työelämässä henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Esimiehiltä edellytetään erityisesti ikäjohtamisen ja työkykyjohtamisen taitoja. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Esimiestyön tueksi aloitettiin vuonna 2016 säännölliset esimieskokoukset, joissa ajankohtaisten henkilöstötyön teemojen lisäksi käsiteltiin mm. työterveyshuoltopalveluja, varhaista tukea työkykyongelmiin, haastavia esimiestyön tilanteita sekä työpaikan riskienarvioinnin toteuttamista. Lisäksi otettiin käyttöön tiedotuskanavana säännölliset esimieskirjeet, joihin on koottu ajankohtaisia henkilöstöhallinnon sekä yleisiä kaikkia työpaikkoja koskevia ohjeistuksia ja tiedotteita. Kuva: Kunnanviraston paloturvallisuuskoulutus yhteistyössä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa Sammutusvuorossa Suvi Linnanmäki-Koskela. Kuvaaja Aki Ranta. 20

21 Liite 1 Hausjärven kunnan henkilöstökysely 2016 YHTEENVETO KYSELYN TULOKSISTA KYSELYN TOTEUTUS Hausjärven kunta toteutti henkilöstölleen kyselyn, jonka avulla kerätään tietoa henkilöstön kokemuksia työstään, työhyvinvoinnistaan ja kokemastaan työyhteisönsä nykytilasta. Henkilöstökysely on työväline työyhteisön kehittämiseen ja kyselyn tuloksia käytetään kullakin toimialalla oman kehittämistyön tukena. Vuoden 2016 henkilöstökysely toteutettiin maaliskuussa Kysely toteutettiin lineaarisella asteikolla 1-5. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti linkin kautta. Niille henkilöstön jäsenille, jotka eivät työssään aktiivisesti käytä sähköisiä työvälineitä, kysely lähetettiin paperisena lomakkeena. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Henkilöstökyselyyn saatiin yhteensä 172 vastausta eli 49,14 % kaupungin henkilöstöstä osallistui kyselyyn. Tämän vuotisessa henkilöstökyselyssämme vastaajista naisia on 87,79 % ja miehiä 12,21 %. Kyselyyn osallistuneista vakinaisessa työsuhteessa on 88,89 % ja määräaikaisia 11,11 %. Vastaajista esimiesasemassa on 12,28 %. Vastaajista 80,95 % voisi suositella muille Hausjärven kuntaa työpaikkana. Kyselyyn osallistuneista vastaajat jakautuvat iän mukaan seuraavasti: alle 25 vuotta 1,16 %, vuotta 15,12 %, vuotta 30,81 %, vuotta 27,33 %, vuotta 25 % ja yli 65 vuotta 0,58 %. Palveluaika kunnalla jakautui seuraavasti: 1 3 vuotta 18,6 %, 4 7 vuotta 15,7 %, 8 15 vuotta 22,09 %. Kaikista vastanneista 33,14 % on työskennellyt kaupungilla yli 15 vuotta. Alle vuoden työskennelleitä on 10,47 %. Vastaajien ammatillinen koulutustaso: Ei ammatillista tutkintoa 3,49 % Ammatillinen perustutkinto 40,7 % Ammattikorkeakoulututkinto 25 % Muu korkeakoulututkinto 30,8 % Kysely toteutettiin jokaisella Hausjärven kunnan toimialalla. Vastausprosentit laskettuna osana kokonaisvastaajamäärästä on kuvattu ohessa. Perusturvatoimi 27,4 % Sivistystoimi 52,4% Tekninen toimi 1,8 % Keskushallinto + ruoka ja siivouspalvelut 18,5 % 21

22 Toimialakohtaisesta henkilöstömäärästä lasketut vastaajamäärät ovat Perusturvatoimi 38,0 % Sivistystoimi 48,1 % Tekninen toimi 12 % Keskushallinto + ruoka ja siiv. palvelut 75,6 % Toimialoista kartoitettiin tarkemmin perusturvatoimen- ja sivistystoimen yksikköä. Seuraavassa on kerrottu miten vastaajat työskentelevät näissä yksiköissä. Perusturvatoimen yksikkö: Vanhusten asumispalvelut 44,9 % Vanhusten kotihoito 24,5 % Muut perusturvatoimen tehtävät/ tulosalueet 30,6 % Sivistystoimen yksikkö: Varhaiskasvatus (lasten päivähoito) 32,2 % Alakoulut 41,4% Yläkoulu ja lukio 17,2 % Muut sivistystoimen tehtävät/ tulosalueet 9,2 % HENKILÖSTÖKYSELYN KESKEISIÄ TULOKSIA Koko kuntaa koskeva yhteenveto koostuu kaikkien toimialojen vastauksista eli tämä yhteenveto kuvaa kunnan keskiarvotuloksia. Tämän vuotisen henkilöstökyselyn tulosten suora vertaaminen aikaisempien henkilöstökyselyiden tuloksiin ei ole kyselymenetelmän vaihtumisen vuoksi mahdollista. Vertailulukuja on mahdollista saada poissulkemalla nelikentässä ollut merkityssektori vastauksista. On kuitenkin huomioitava, että erilainen vastaustapa ja asteikko voivat vaikuttaa vastauksiin. Siten jatkossa esitettävät vertailuluvut edelliseen toteuttamiskertaan verrattuna ovat suuntaa antavia. Seuraavassa on koottuna aluksi keskeisimmät tulokset yhteenvetona, jonka jälkeen esitetään laajemmin vertailutietoja kaikista kyselyn osa-alueista. Vuoden 2013 henkilöstökysely oli toteutettu teknisesti eri tyylillä. Kyselyssä oli käänteinen asteikko verrattuna vuoden 2016 kyselyyn. Vertailtavat tulokset on käännetty vuoden 2013 kyselystä vastaamaan vuoden 2016 toteutusmallia. YHTEENVETO Henkilöstökyselyn mukaan parannusta keskeisillä henkilöstötyön osa-alueilla on kahden vuoden takaiseen tilanteeseen tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: Kokonaisuutena kehitystä on tapahtunut henkilöstön ilmapiirin, työn arvostukseen, kannustukseen, tuen saamiseen sekä työnjakoon liittyen Esimiesrooli on parantunut. Esimiehet koetaan mahdollistajina. 22

23 Työssä tapahtuvista onnistumisista saadaan tunnustusta entistä paremmin Kokonaiskuva positiivinen. Kehittämistä vaativiksi asioiksi kyselyn tulosten pohjalta koetaan seuraavat: Osaamisen kehittäminen ajan tasalle 1. OMA TYÖ Suurin osa vastaajista, 97 % tietää työnsä tarkoituksen (2013: 99 %) ja 97 % vastaajalle oma työ on tärkeä (2013: 96 %). Kyselyyn vastanneista 86,5 % pitää työnkuvaansa selkeänä (2013: 77 %) ja 88 % tietää, mitä häneltä työssään odotetaan (2013: 78 %). 70 % vastaajista kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä (2013: 53 %), ja 50 % vastaajista kokee, että heillä on riittävästi resursseja (2013: 53 %). 73 % vastaajista taas kehittävät aktiivisesti omaa työtään (2013: 66 %). 2. TYÖYHTEISÖ Vastaajista 77 % oli sitä mieltä, että työyhteisön työilmapiiri oli hyvä (2013: 64 %). Työn arvostukseen liittyen 72 % koki, että työyhteisössä arvostetaan kaikkien työntekijöiden työtä (2013: 59 %). 62 % vastaajista koki työyhteisön kannustavan uusien ideoiden esille tuomiseen (2013: 53 %). Vastaajista 87 % koki, että he saivat tarvittaessa apua ja tukea työyhteisöjensä muilta jäseniltä (2013: 82 %) ja 97 % vastasi tukevansa ja auttavansa työyhteisönsä muita jäseniä (2013: 96 %). 50 % vastaajista koki ongelmien ja riitojen rakentavan käsittelyn toteutuvan työyhteisössä (2013: 48 %). Vastaajista 77 % mielsi omaan työhön liittyvän tiedon etsimisen ja työn kannalta tärkeiden tietojen saamisen olevan vaivatonta (2013: 82 %). Palaverikäytäntöjä piti toimivina tai lähes toimivina 56 % vastaajista (2013: 47 %). Työyhteisön työnjakoa toimivana piti 62 % vastaajista (2013: 56 %) Kokonaisuudessa katsottaessa työyhteisöön liittyvät arvot saivat paremmat arviot kuin aiemmin toteutetussa kyselyssä. Ainoa väittämä, jossa tulokset olivat heikenneet, oli omaan työhön liittyvän tiedon löytäminen ja tietojen saaminen. 3. OMA OSAAMINEN Suurin osa vastaajista, 84 % oli sitä mieltä että heidän osaamisensa oli ajan tasalla ja vastaa työn vaatimuksia (2013: 92 %). Osaamistaan pystyi työssään hyödyntämään 91 % vastaajista (2013: 90 %). Omaa osaamistaan ylläpiti tai kehitti 80 % vastaajista (2013: 78 %) ja 64 % vastaajista koki että esimies tai työyhteisö mahdollistaa ja kannustaa osaamisen kehittämiseen (2013: 51 %). Omaan osaamiseen liittyen kaikki muut väittämät paitsi oman osaamisen ajantasaisuus olivat paremmalla tasolla verrattuna vuoteen

24 4. JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Vastaajista 56 % koki saavansa esimieheltään riittävästi palautetta ja kannustusta työsuorituksestaan (2013: 53 %), kun taas tukea ja apua esimieheltään koki saavansa 76 % vastaajista (2013: 64 %). 58 % vastaajista tunsi, että esimies käsittelee alaisten tekemiä virheitä rakentavasti (2013: 53 %). Esimiehensä arvostusta ja luottamusta koki saavansa 70 % vastaajista (2013: 64 %). Esimiehen toiminnan koki tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi 64 % vastaajista (2013: 49 %) ja 47 % käy esimiehensä kanssa säännöllisesti kehityskeskustelun (2013: 48 %). 63 % vastaajista koki, että heillä on mahdollisuus antaa palautetta ja tukea esimiehelleen (2013: 58 %). Kysyttäessä sitä, koittavatko muut kuin esimies johtaa vastaajien työtä, 30 % vastaajista koki myös muiden tahojen kuin esimiesten puuttuvan heidän työnsä johtamiseen (2013: 32 %) 5. TYÖOLOSUHTEET Vastaajista 69 % koki työvälineensä asianmukaisiksi (2013: 67 %) sekä 72 % koki työskentelytilansa asianmukaisiksi (2013: 66 %). 72 % vastaajista koki työskentelyolosuhteensa turvallisiksi (2013: 70 %). Työnsä palkitsevaksi koki 79 % vastaajista (2013: 72 %) ja kunnan henkilöstöedut palkitseviksi koki 28 % (2013: 20 %). Työssä tulleista onnistumisista tunsi saavansa tunnustusta 50 % vastaajista (2013: 41 %). 63 % vastaajista ymmärsi palkkansa määräytymisen perusteet (2013: 58 %) ja ammattinsa palkkauksen kilpailukykyyn Hausjärven kunnassa, verrattuna muihin työnantajiin, oli 39 % vastaajista (2013: 36 %). Työterveyshuollon toimintaan tyytyväisiä vastaajia oli 76 % vastaajista (2013: 83 %). Kysyttäessä sitä, kokivatko vastaajat tärkeäksi sairaanhoidollisten palveluiden sisällyttämisen työterveyshuoltoon, 93 % vastaajista koki palveluiden sisällyttämisen tärkeänä (2013: 96 %). 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Vastaajista 56 % koki työnsä kuormituksen ja määrän sopivaksi (2013: 59 %). Työkykyisiksi itsensä koki 84 % vastaajista (2013: 90 %). Muutoksia ja haasteita työssään oli valmis kohtaamaan 83 % vastaajista (2013: 83 %). Työtovereiden kanssa hyvin toimeen tuli vastaajista 95 % (2013:91 %) ja esimiehen kanssa 88 % (2013: 78 %). Vastaajista 84 % oli yleisesti tyytyväisiä työhönsä (2013: 81 %). Vastaajista 76 % koki, että asiakkaat antavat palautetta, joka tukee työssä jaksamista (2013: 67 %). Asiakkailta tulevan palautteen koki kuormittavaksi 17 % vastaajista (2013: 32 %). 24