Opetus ja kulttuuri 13:30-14:15 Uusi liikuntalaki voimaan 2015 13:30-13:50 Kansalaisopisto - sosiaalisen pääoman moniosaaja? 14:00-14:20 Voiko kunnan viranomaisvalvonta olla sekä tehokasta että laadukasta? - Pilottihankkeen tuloksia ja vertailua kuntien välillä 14:30-15:15 Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus 14:30-14:50 Uusi ajatusmalli; päivä- ja hoivakodit kunnallesi ilmaiseksi! 15:30-15:50 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi 15:30-15:50 Taidetta Taipalsaaren kunnan rakennushankkeisiin Kuntatalous 13:25-13:40 Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla 13:30-13:50 Talousinformaatio kuntien menestystekijäksi - Kuntajohdon tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen 13:45-14:00 Vaikuttavuuden arviointia työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla 14:00-14:20 Voiko kunnan viranomaisvalvonta olla sekä tehokasta että laadukasta? - Pilottihankkeen tuloksia ja vertailua kuntien välillä 14:30-15:30 Talouspoliittinen yhteistyö EU:ssa mitä se tarkoittaa kuntien kannalta? 14:30-16:00 Talouden näkymät -seminaari 14:30-14:50 Peruspalveluohjelmasta kuntatalousohjelmaksi mikä muuttuu? 15:00-15:20 Vain kilpailu jalostaa - mitä kunta hyötyy? Kokemuksia Päijät-Hämeestä
Opetus- ja kulttuuritoimen talouskatsaus 2014
Katsauksessa Valtion vuoden 2015 talousarvioesitys 7.8.2014 II lisätalousarvio 2014 4.9.2014 Rahoitusjärjestelmät uudistuvat Valtionavustuksia haettavana Kouluikkuna
Peruspalveluiden valtionosuus Peruspalveluiden valtionosuus alenee 29,57 %:sta 25,42 %:iin, muutos -4,15 %. Kuntien rahoitusosuus kasvaa 74,58 %:iin.
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -296-250 -250-250 -175-215 -265-108 -108-1 414-1 454-108 -1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 3.9.2014 hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Kiinteistöverojen rajojen noston (48) ja maksujen korotusten (40) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20) Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
Perustamishankkeet Yleissivistävän koulutuksen oppilaitokset 42,1 M Kirjastot 4,5 M Esitetään siirrettäväksi osaksi peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtio osallistuu merkittävästi nykyistä enemmän kiinteistöjen kosteusvaurioista aiheutuvien peruskorjausinvestointitarpeiden rahoittamiseen. Tukee työllisyyttä ja talouden elvyttämistä. Avustusten tulisi olla jatkuvia ja ennakoitavissa.
Päivähoito kokonaistarkasteluun Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Määräraha vähennys 6 milj. euroa vuonna 2015. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten hoidon tuista. Uudella lailla korvataan nykyinen laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Laissa säädetään kotihoidon tuen kohdentamisesta puoliksi molemmille vanhemmille. Kuntaliitto pitää rajaamista hyvänä. Todellisia kustannusvaikutuksia vuodelle 2015 vaikea arvioida riippuen koskeeko muutos jo päivähoitopaikan saaneita lapsia. Kokonaissäästön saavuttaminen edellyttää osapäiväisen palvelun henkilöstön suhdeluvun säilyttämistä ennallaan 1:13. Kotihoidon tuen puolittamisesta kustannusvaikutusten toteutuminen 2016 palvelujen lisääntymisen seurauksena.
Esi- ja perusopetus Kotikuntakorvauksen perusosa 6232,40 /asukas Taiteen perusopetus, opetustuntikohtainen 75,56 /opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 3390000 h * 26 /ohjaustunti
Muutoksia ja lausuttua Esiopetuksen velvoittavuus Kuntaliitto: Täysimääräisesti korvattava. Aiheutuu menoja tarvittaessa esiopetusryhmien perustamisesta ja ns. kotiopetusesioppilaiden tavoitteiden seurannasta. Muut kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon tarkistaminen 3 10 perusopetuksessa -264.000 ja lukiokoulutuksessa -70.000. Kuntaliitto: Perusopetuksessa oppilaalle, jollei ei opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Säästöt jäänevät pienemmiksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4,7 milj. euroa Yksityisten ja valtion koulujen perusopetuksen järjestäjien oppilaat kunnan psykologi- ja kuraattoripalveluiden piiriin. Voimaan 1.1.2015. Kuntaliitto: Huomioitu vain henkilöstökustannukset, johon valtionosuus 50 %. Edellytetään uutena ja laajenevana tehtävänä täysimääräistä korvausta ja muiden kustannusten huomioimista. Aikataulua tulee siirtää vuodella.
Oppivelvollisuuden pidentäminen: ei toteuteta Peruspalveluiden (perusopetus) valtionosuusmäärärahaesitys vuodelle 2015 on 175 000 euroa. Yleissivistävässä koulutuksessa (lukiokoulutus) oppivelvollisuusiän nostoon esitetään 3 410 000 euroa ja ammatillisessa koulutuksessa 2 995 000 euroa. Yhteensä 6 580 000 euroa. Koulumatkatuen osuus 880 000 2015. Valtioneuvoston tiedote 28.8.2014: Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa. Jokainen perusopetuksen päättävä nuori velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos nuori ei koulutukseen pääse, on hänellä oikeus halutessaan perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut rahat osoitetaan koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen. Tiedotusvälineiden mukaan 15 milj. euroa + 35 milj. euroa
Vuoden 2014 toinen lisätalousarvioehdotus 4.9. 15 milj. euroa valtionosuuksiin ja avustuksiin yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 M opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Lisämäärärahalla tehostetaan ryhmäkokojen pienentämistä ja yleissivistävän koulutuksen laatua.
Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset ESI- JA PERUSPETUS, PERUSOPETUS Euroa Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus 3 800 000 Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 2 400 000 Joustavan perusopetuksen lisä 6 000 000 Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 1 300 000 Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen 12 000 000 VM 22 000 000 OKM 30 000 000 VM 60 000 000 OKM Kerhotoiminnan tukeminen 3 745 000 Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen LAADUN KEHITTÄMINEN Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen ja seuranta ESI- JA PERUSOPETUS SEKÄ LUKIOKOULUTUS Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan. 11 975 000 75 000 0 VM 12 000 000 OKM 8 296 000 VM 18 296 000 OKM Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 2 000 000 TAITEEN PERUSOPETUS Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille 136 000 VARHAISKASVATUS Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki 500 000 Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa 120 000
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Rahoitusvastuu siirtyy valtiolle täysimääräisesti. Kustannusneutraali siirto valtion ja kuntien rahoituksen välillä. Kuntien rahoitusosuus 454,6 milj. euroa peritään: Peruspalveluiden valtionosuus 163,7 milj. euroa (36 %) OKM:n hallinnonala, toisen asteen koulutus 290,9 milj. euroa (64 %) Muutos nostaa toisen asteen koulutuksen osalta kuntien rahoitusosuuden noin 70 prosenttiin. Kuntaliitto: tulee siirtää kokonaisuudessaan OKM:n hallinnonalan rahoituksesta perittäväksi. Kuntien päätösvaltaa tulee kasvattaa kuntien rahoitusvastuun kasvaessa. Peruspalveluiden valtionosuusprosenttiin rahoitussiirron vaikutus 0,64 %.
Lukiokoulutuksen tavoitteita Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako Opetussuunnitelman perusteet käyttöön 1.8.2016 Ylioppilaskirjoitukset Oppimisympäristöjen, materiaalien keskitetyn hankinnan, digitaaliset materiaali, pilvipalvelut yms. kehittäminen
Lukiokoulutuksen rahoitus 2015 2014 Laskennalliset kustannukset 637 542 000 679 077 000 Kunnallinen lukiokoulutus 553 755 000 591 242 000 Yksityinen lukiokoulutus 60 311 000 63 638 000 Rahoitusosuudet 2015 Kunnat 456 241 000 ja valtio 181301000 2014 Kunnat 401 947 000 ja valtio 277 130 000 Laskennalliset kustannukset alenisi 6,12 %
Lukiokoulutus Vuoden 2015 talousarvioesityksessä lukion yksikköhintaa pienennetään 6,56 % 6425,98 => 6004,52 euroa/opiskelija (-421,46 /opiskelija). Kuntaliitto on erittäin huolissaan lukiokoulutuksen rahoituksen alhaisesta tasosta ja toivoo toiminnan järjestämisen edellyttämän rahoituksen huomioimista valtion talousarvioesityksessä. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden varmistaminen ja kehittäminen lukiokoulutukseen osoitetun määrärahan turvin ovat vaakalaudalla.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteita Nuorisotakuu Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tutkintojärjestelmän uudistaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus- ja säätelyjärjestelmä uudistetaan.
Ammatillinen koulutus Vuodesta 2014 ammatillisen koulutuksen valtion rahoitusta esitetään alennettavaksi 224 577 000 eurolla (-31 %) 510 349 000 euroon. Oppisopimuskoulutuksen määrärahaa esitetään alennettavaksi 22 265 000 eurolla (-18 %) 102 578 000 euroon valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä. Ministeriöiden määrärahaesitykset eroavat seuraavasti: Työpaikalla tapahtuva oppiminen OKM:n esitys 2 526 000 VM:n esitys: 1 026 000 Ero: 1 500 000 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin OKM:n esitys: 511 911 000 VM:n esitys: 499 775 000 Ero: 12 136 000 Vähennys kohdennettu kohtiin virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen OKM:n esitys: 11 961 000 VM:n esitys: 1 825 000 Ero: 10 136 000 sekä työvaltiasta oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit OKM:n esitys: 6 000 000 VM:n esitys: 4 000 000 Ero: 2 000 000
Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus 499 775 000 Oppisopimuskoulutus 29 557 000 Yhteensä 529 332 000 Keskimääräinen yksikköhinta 10833,04 /opiskelija (2014: 10970,06 /opiskelija) valtionosuuden määräytymisperusteena. Vähennys 137,03 /opiskelija. Ammatillisen peruskoulutuksen (ilman oppisopimuskoulutusta) laskennalliset kustannukset 1 633 M, josta kunnilta perittävä rahoitusosuus 1 147M Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, keskimääräinen yksikköhinta 7191,50. Laskennalliset kustannukset 97 M, josta kunnilta perittävä rahoitusosuus 67,6 M.
Säästöjen toteutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Opiskelijamäärän sopeuttaminen -6,5 M Yksikköhinnan leikkaaminen vaikutus 19,6 M
Aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Valtionosuus käyttökustannuksiin 133 M Sisältää rakennepoliittisen ohjelman säästö -6,5 M Opetustoimen henkilöstökoulutus 21,6 M Määrärahasta Osaava-täydennyskoulutusohjelmaan 6 M Nuorten aikuisten osaamisohjelma 47,5 M ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 10 M
Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoululaki 1.1.2015 Osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä Vastuu perusrahoituksesta siirretään valtiolle Toimiluvat ja rahoitusjärjestelmä uudistettu Laskennalliset kustannukset 816 M + alv. 45 M Sisältää 20 M säästöpäätöksen
Vapaa sivistystyö Kansalaisopistot 2015 (2014) Valtionosuus, opetustunnit 1793625 (1910985) Yksikköhinta 83,59 (82,60) /opetustunti Valtionosuus käyttökustannuksiin 85,9 M (90,5 M ) Valtionavustukset 3,2 M (3,3 M ) Yhteensä 89,1 M (93,8 M )
Kirjastot Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää OKM:n hallinnonalalla valtionavustukset 4 733 000 euroa yleisten kirjastojen toimintaan Veikkausvoittovaroista 4 887 000 euroa kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kehittämiseen
Yleisten kirjastojen tavoitteita Edistetään medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä Parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa. Toteutetaan Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelmaa ja edistetään yleisten kirjastojen laatusuosituksen käyttöönottoa. Valmistellaan kirjastolainsäädännön ajantasaistamista. Kuntaliitto: Valtion talousarviossa tulee huomioida määrärahavaraus näihin sisältyviin toimenpiteisiin. Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti siihen, että valtionavustuksilla ohjataan kuntien toimintaa. Painopisteen tulee olla kuntien peruspalveluiden järjestämiseksi myönnettävässä valtionosuusrahoituksessa. Kehitetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina. Alueellisen kirjastotoiminnan uudelleen organisointi
Yleiset kirjastot Valtionosuus osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta 25,42 % (2014: 29,57 %) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan 4,7 M Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 3,2 M Kirjastojen sisältötuotantoon 0,3 M Yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 0,9 M Avustukset viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan 0,3 M
Yleinen kulttuuritoimi Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,56 Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus 78 M Laskennallisena perusteena tuntimäärät Musiikin perusopetus 1 653 000 Muu opetustuntiperusteinen tpo 140 800 Opetustuntikohtaista taiteen perusopetusta saavat opetuksen järjestäjät: valtionavustus 1,3 M Muut kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saatavat taiteen perusopetusta järjestävät: harkinnanvarainen valtionavustus 136 000 euroa
Museot, teatterit ja orkesterit Yhteensä TA-mr. Veikkausvos ja -av. voittovarat Teatterit ja orkesterit 2015 80 973 000 37 942 000 43 031 000 2014 81 271 000 41 040 000 40 231 000 Muutos -298 000-3 098 000 2 800 000 Muutos % 0-8 7 Museot 2015 36 982 000 16 202 000 20 780 000 2014 36 811 000 17 431 000 19 380 000 Muutos 171 000-1 229 000 1 400 000 Muutos % 0,5-7,1 7,2 Yhteensä 117 955 000 54 144 000 63 811 000 Teatterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2015 2 474 54 717 2014 2 469 56 182 Muutos 5-1 465 Muutos % 0-3 Orkesterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2015 1 037 54 238 2014 1 033 55 693 Muutos 4-1 455 Muutos % 0-3 Museot Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2015 1 183 67 715 2014 1 183 69 616 Muutos 0-1 901 Muutos % 0-3
Liikuntatoimi Tehtävänä liikunnan edistäminen Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle Valtionosuuden peruste 12 /asukas, ei muutosta. Rahoitus kattaa vain 3-4 % liikuntatoimen käyttömenoista. Liikuntapaikkarakentaminen 28,7 M. Tärkeä rahoitus kuntien liikuntapaikkainvestointeihin Veikkausvoittovaroista 148,9 M. Sisältää valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 M
Nuorisotyö Nuorisolain uudistaminen vireillä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpano ja arviointi sekä kehittämisohjelman laatiminen 2016-2019 Valtionosuusperuste 15 /alle 29-vuotias, ei muutosta. Veikkausvoittovaroista nuorisotyön edistämiseen 53,6 M. Sisältää vos-rahoituksen 8,6 M. Lisäksi 27 M jakautuu: Etsivä nuorisotyö 8 M Nuorten työpajatoiminta 13 M Veikkausvoittovaroista osoitetaan tarkoitukseen lisäksi 6 M
TAE2015 käsittelyaikataulu 7.8. VM:n ehdotus talousarvioesitykseksi julkaistaan 11.8. Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous 14.8. Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous 15.8. Kuthanek, talousjaoston kokous 19.8. Kuthanekin kokous 19.8. Peruspalvelubudjettia valmistelevan ministeriryhmän kokous 28.8. Hallituksen budjettiriihi 9.9. Kuthanekin kokous 15.9. Talousarvioehdotus eduskunnalle
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistuu HE annetaan syksyllä 2014. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen, jatko-opinnot Opiskelija/työelämäpalaute Suorituksiin perustuva rahoitus - Tutkinnot - Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen - Ilman 2. asteen tutkintoa olevat - Tutkinnon osat - Ilman 2.asteen tutkintoa olevien lisärahoitus, laskennallinen Perusrahoitus Vakausosio - Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen - Erityisopiskelijat Lisäosio (koskee oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta) Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus
Kuntaliitto: Valtion ohjausta tultaneen tiukentamaan sekä toiminta- (järjestämis- ja ylläpitämisluvat) että rahoituslainsäädännössä Peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmien ja säätelyn eriyttäminen Tuloksellisuusrahoitus säilyy nykytasolla Kuntien omistajaohjaus turvattava, ovat omistajia ja rahoittavat Puhdasta talousarvioperusteisuutta ei hyväksytä; kustannusten seuranta ja kustannustenjako säilyttävä Tulosneuvottelumenettelyä ei voida hyväksyä Peruspalveluiden hintaindeksi Eriävä mielipide työryhmän ehdotusluonnokseen
Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä uudistuu
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä OKM/Asettamispäätöksen 18.12.2013 toimeksianto: Tehtävänä on laatia selvitykset ja ehdotukset 1. Rakenteellisesta kehittämisestä 2. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten rahoitusperusteiden muutostarpeista. Myöhemmin otettu mukaan liikuntaopistot. 3. Etä- ja monimuoto-opetuksen rahoitusperusteista 4. Ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi 5. Laatia arvio ehdotusten kustannusvaikutuksista. Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa 15.12.2014 mennessä. Työryhmä asettanut jaostot eri oppilaitosmuodoille. Kansalaisopistojaostossa Kuntaliitosta Päivi Väisänen-Haapanen, joka myös Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmässä.
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 25.3.2014 Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyö oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot. Vapaan sivistystyön valtionosuuksissa on otettu huomioon 18,5 milj. euron vähennys vuodesta 2017 alkaen. Kuntien menot vähenevät 33 milj. euroa.
Kuntaliitto Rakenteelliset muutokset kuntien alueellisista ja paikallisista tarpeista lähtien Rahoitusuudistuksessa ennakoitavuuden parantaminen Mahdollisuus yhteen yksikköhintaan selvitetään Valtionosuuksien ja valtionavustusten suhde
Valtionavustukset Seuraa haettavana olevia valtionavustuksia OKM OPH AVI Nyt mm. ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Linkit myös kunnat.net: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opeku-rahoitus/ opeku-avustukset/sivut/default.aspx
www.kouluikkuna.fi
Kouluikkunasta löydät hyviä kavereita
Kiitos!