Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja
Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan ja joustavuutta lisätään (HE keväällä 2014) Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistusten toimeenpano etenee uudet perusteet käytössä syksyn 2013 yhteishaussa valmistavat koulutukset mukaan sähköiseen hakupalveluun kesällä 2014 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä muiden nivelvaiheen toimien kehittäminen selkeämmäksi kokonaisuudeksi (HE kevät 2014 Opiskeluhuoltolaki voimaan 1.1.2014 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen selkeämpi kokonaisuus, laatu, tuloksellisuus, tehokkuus ja joustavuus (HE kevät 2014) Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen
Opiskeluhuoltolain tavoitteet - Koota hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset yhteen lainsäädäntöön HE eduskunnan käsiteltävänä - Opiskeluhuollon palveluiden valtakunnallisen saatavuuden ja laadun yhdenmukaistaminen (nyt liian suuria eroja!) - Opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallistumisen vahvistaminen - Suunnitelmallisuuden ja samalla tavoitteellisuuden lisääminen - Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon - Psykologi ja kuraattoripalvelut koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita oppilaitoksen sijaintikunnan järjestäminä
Ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmä Toimikausi 23.9.2013-30.4.2014 Ehdotus rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä uudistusten toimeenpanon aikataulusta valmistellaan 31.12.2013 mennessä Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta valmistellaan 28.2.2014 mennessä
Työryhmän tehtävä 1. Tekee ehdotuksen ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista 2. Valmistelee ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi 3. Selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tekee tarvittavat ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi 4. Laatii ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta
Työryhmän tavoitteet (1/2) Rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan selkeä ja yhtenäinen Rahoitus on laskennallinen ja myönnetään koulutuksen järjestäjälle Rahoitus- ja säätelyjärjestelmä muodostavat johdonmukaisen ohjausjärjestelmän kokonaisuuden Rahoitusperusteet edistävät koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa käyttöä Rahoitus tukee koko ikäluokan kouluttamistavoitetta, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä tehokasta siirtymistä työelämään sekä aikuisten opiskelua ja tutkinnon suorittamista
Työryhmän tavoitteet (2/2) Rahoitus kannustaa koulutuksen laadun, tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen Rahoitusperusteet ohjaavat ja kannustavat tehostamaan osaamisen tunnustamista ja koulutuksen henkilökohtaistamista ja vähentämään tarpeetonta näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen järjestämistä Rahoitusjärjestelmä ottaa huomioon nuorten ja aikuisten osaamisen kehittämistarpeet, työelämän osaamistarpeet ja koulutuksen erityispiirteet Rahoitus edistää nuorten osallistumista oppisopimuskoulutukseen
Rahoitusjärjestelmän perusrakenne? Vaikuttavuusrahoitus Suorituksiin perustuva rahoitus Perusrahoitus esim. tutkinnot, osatutkinnot, opintopisteet
Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Rahoitus- ja sääntelyjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena Järjestäjäverkon rakenteellisella kehittämisellä varmistetaan, että koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus tarjota laajasti laadukkaita koulutusmahdollisuuksia opiskelijoille työelämän tarpeiden mukaisesti Koulutuksen järjestäjillä tulee olla edellytykset käyttää joustavasti eri koulutuksen järjestämis- ja tutkinnon suorittamismuotoja
70 60 50 40 Koulutuksen järjestäjät 2. asteella v.2012 Koko ammatillinen (pt +lisä+oppis) Amm.pt +lisä Amm.pt +oppis. 30 20 10 0 64 52 3 6 17 26 8 yht. 176 Lisä +oppis. Amm. pt Amm.lisä 70% koulutuksen järjestäjistä järjestää sekä perus- että lisäkoulutusta (opiskelijamäärillä mitattuna vielä suurempi osa)
Kiinteistöjen käytön tehostaminen vuonna 2012 kiinteistökustannukset ja rakennusten poistot olivat noin 300 milj. (ilman sisäisiin vuokriin sisältyvää pääomakustannusta) Henkilöstö menot Muut menot Alv* Rakennus ten poistot Amm. peruskoul. 34 milj 177 milj 5 milj 55 milj Amm. lisäkoul. 2 milj. 14 milj. 1,1 milj. 2 milj. Oppis. perus ja lisäkoul. 1 milj 5 milj 0,4 milj 1 milj Yhteensä 37 milj 196 milj 6,5 milj 58 milj *) yksityisten maksama alv
Kiinteistöjen käytön tehostaminen Vuosittaisessa kustannuskyselyssä kerätään koulutusaloittain tieto kustannuksista ja neliöistä Tilojen käytön tehostamisella on saatavissa merkittävät säästöt sekä vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin että investointeihin Tilaohjelmilla ja lukujärjestyksien suunnittelulla voidaan vähentää tilatarvetta / kouluttaa enemmän opiskelijoita nykyisissä tiloissa Samalla voidaan tehostaa laitteiden käyttöä