Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011



Samankaltaiset tiedostot
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Turvetuotannon sijoittaminen

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi

Kaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.

KHO Powerpoint-pohja

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma


Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Järvikunnostushankkeen läpivienti

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, TURKU

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Natura-arvioinnin ja -lausunnon merkitys lupamenettelyissä

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle

A7-0277/102

Natura-arvioinnin sisällöt

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 1749/ /2013

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

Euroopan unionin tuomioistuimen (= EUTI) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (= KHO) oikeuskäytäntöä Natura-asioissa

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yksittäisistä pykälistä ympäristölupavastuualue lausuu seuraava: 11 2 momentti, toiminnan sijoituspaikan luonnonarvot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

1. HAKIJAN TIEDOT Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

Selvityksen tarkoitus ja toimeksianto

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

Elämää peura-alueella

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa

Turun hallinto-oikeuden päätös

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Päihdehuoltolaki /41

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Turvetuotantotoimintaa Saaralan ja Välikankaan tiloilla koskeva ympäristölupahakemus, Karstula

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Valtioneuvoston asetus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

Jakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Transkriptio:

Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta Vapo Oy on 23.12.2009 toimittanut Itä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen, jolla haetaan lupaa Matolamminsuon turvetuotantoalueen toiminnalle. Lisäksi Vapo Oy hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Karjalan Pyhäjärvi ry esittää lausuntonaan hakemuksesta kohteliaimmin seuraavan. Hankkeen haitalliset vaikutukset Ätäsköön ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Karjalan Pyhäjärveen Hakemuksen kohteena oleva Matolamminsuo sijaitsee Kiteen kaupungin Päätyen kylässä noin 4 km länteen Kiteen keskustasta. Vesistöaluejaotuksessa hankealue sijaitsee Lepikonjoen valuma-alueella. Kuten hakemukseen liitetystä arviointiselostuksesta ilmenee, hankealue on metsäojitettua ja ojat laskevat Myllypuroon, joka halkoo suoaluetta. Myllypurosta vedet ohjautuvat Sirkkajoen ja Lepikonjoen kautta noin 9,2 km:n päässä olevaan Ätäsköjärveen. Ätäskö on pinta-alaansa nähden matala ja veden laadultaan humuspitoinen ja melko ravinteikas järvi, jossa sinilevähavainnot ovat olleet viime vuosina varsin yleisiä. Vesienhoitolain mukaisessa arvioinnissa Ätäskö on luokiteltua ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä rehevyytensä takia. Myös Ätäsköön laskeva Sirkkajoki ja Lepikkojoki on asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu tyydyttävään tilaan. Vaikka Ätäskö on niin käyttökelpoisuudeltaan kuin ekologiselta tilaltaan tyydyttävä, järven virkistyskäyttöarvo on kuitenkin paikallisesti huomattava. Järven rannalla on useita vakituisia ja loma-asuntoja sekä Lepikkojoen varrella vielä kaksi. Lisäksi Kiteen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa on Ätäskön rannalle osoitettu yli 30 uutta rantarakennuspaikkaa. Järvellä on asukkaille myös kalastuksellista arvoa, sillä lajistoon kuuluvat muun muassa siika, kuha, ahven ja hauki. Ätäskön valuma-alueella toteutettiin huomattavan mittava valuma-aluekunnostus

2 entisillä ojitusalueilla mm. metsäkeskuksen, ympäristökeskuksen ja paikallisten ihmisten sekä Karjalan Pyhäjärvi ry:n toimesta vuosina 2000-2005. Tässä hankkeessa tehtyjä rakenteita on viime vuosina ja tänäkin vuonna täydennetty ja kunnostettu Ätäsköjärven valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden kunnostushankkeella. Ätäsköllä on myös suoritettu hoitokalastusta. Lisäksi järven tilan kohentamiseksi on vesienhoidossa esitetty toimenpiteitä, jotka tähtäävät erityisesti orgaanisen kuorman sekä sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Ätäskön ravinnekuormaa tulisi vähentää vuoteen 2015 mennessä ainakin 15 % (420 kg P/a), jotta se saavuttaisi Euroopan unionin vuonna 2000 hyväksymän vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämän hyvän tilan. Karjalan Pyhäjärvi ry katsoo, että turvetuotannon sijoittaminen Ätäskön valuma-alueelle olisi vastoin jo tehtyjä kunnostustoimenpiteitä sekä asetettuja vesienhoidon tavoitteita. Turvetuotanto lisäisi huomattavasti Ätäsköön tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja olisi täten huomattava uhka Ätäskön tilan parantumiselle ja kohentumiselle luokkaan hyvä. Lisäksi turvetuotanto vesittäisi täysin Ätäskön valuma-alueen kunnostushankkeen tulokset sekä veisi pohjan hankkeeseen osallistuneiden paikallisten asukkaiden uskolta Ätäskön kunnostukseen ja tilan parantumiseen. Ätäsköön ulottuvien huomattavan haitallisten vaikutusten ohella yhdistys haluaa kuitenkin kiinnittää erityisen voimakkaasti huomiota siihen, että Ätäskö laskee vetensä Juurikkasalmen kautta Karjalan Pyhäjärveen. Tähän liittyen yhdistys korostaa painokkaasti turvetuotannon haitallisia vaikutuksia Karjalan Pyhäjärveen. Karjalan Pyhäjärvi on maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti erityisen arvokas vesistö. Järvi kuuluu moniin suojelu- ja tutkimusohjelmiin, varsinkin kokonaisuudessaan Euroopan Union Natura 2000- verkostoon, jossa se edustaa karuja, niukkaravinteisia, kirkasvetisiä järviä. Karjalan Pyhäjärven vesipinta-ala on 24.800 ha, josta noin 15 % sijaitsee Venäjän puolella. Vedenlaadultaan Pyhäjärvi on pääosin erinomainen. Pyhäjärven tilan tulee sekä vesienhoidon mukaan että Natura 2000 verkoston vaatimusten mukaan säilyä erinomaisena. Yhdistys katsoo, että suunniteltu turvetuotanto Ätäskön yläpuolella merkitsisi huomattavan suurta uhkaa niille luontoarvoille, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Tässä yhteydessä yhdistys muistuttaa myös Karjalan Pyhäjärven pitkästä veden viipymästä: Kun Ätäskössä veden viipymä on Pohjois-Karjalan maakuntakaavan turvetuotantoalueiden vesistöselvityksen mukaan (2009) reilu vuosi, se on Pyhäjärvessä noin 7 vuotta. Pitkä veden viipymä Karjalan Pyhäjärvessä tarkoittaa sitä, että kuormittava ja sameuttava aines kulkee Ätäskön läpi verraten nopeasti, mutta jää kuitenkin Pyhäjärveen aiheuttaen pitkällä aikavälillä järven pohjassa hapen puutetta ja ravinteiden vapautumista sekä veden samentumista. Viime vuosikymmeninä tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden ja pienentyneen kuormituksen ansiosta Karjalan Pyhäjärven veden laatu on parantunut ja ravinnepitoisuudet sekä veden aklorofyllipitoisuus laskeneet 1990-luvulta koko 2000- luvun ajan. Yhdistys katsoo, että turvetuotantohanke vesittäisi nämä saavutukset. Lisäksi yhdistys kiinnittää tässä yhteydessä huomiota muun muassa vesienhoitolain mukaiseen

3 Pohjois-Karjalan pintavesien toimenpideohjelmaan vuodelta 2009. Sen mukaan turvetuotanto tulisi suunnata pois herkiltä vesistöalueilta tai niihin vaikutuksissa olevilta alueilta, joihin lukeutuu karuutensa ja kirkasvetisyytensä vuoksi juuri Karjalan Pyhäjärvi. Karjalan Pyhäjärveen ulottuvien vaikutusten arvioinnin tarve Karjalan Pyhäjärvi ry muistuttaa siitä, että käsillä olevaa hakemusasiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin nojalla noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tai sen nojalla säädetään. Ympäristölupahakemukseen on ympäristönsuojelulain 35 :n 3 momentin mukaan tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu arviointi. Luonnonsuojelulain 10 lukuun sisältyvillä lain 65 ja 66 :llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 3 ja 4 kohta. Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin (553/2004) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pykälän 2 momentin mukaan katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos lain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai

4 hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia. Artiklan 4 kohdan mukaan, jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet. Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin. Tässä yhteydessä Karjalan Pyhäjärvi ry haluaa kiinnittää huomiota myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee. Siinä EU-tuomioistuin totesi luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa. Lisäksi EU-tuomioistuin totesi, että kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen säilyttämisen tavoitteita, sitä ei voida myöskään pitää sellaisena, että se voisi vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen. Sitä vastoin silloin, kun tällainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseessä olevan alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se voi vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee. Yhdistys myös toteaa, että edellä mainitun EU-tuomioistuimen ratkaisun linjauksia seuraten korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO 2008:72. Tapauksessa ympäristölupaa oli haettu turvetuotannon harjoittamiseen noin yhden kilometrin etäisyydellä Natura 2000 -kohteen rajasta olevalla tuotantoalueella. Hankkeen kuivatusvedet oli tarkoitus johtaa noin 2,1 kilometriä pitkän laskuojan kautta Naturakohteen alueella olevaan järveen. Järvi edusti kohteen eräänä valintaperusteena ollutta luontotyyppiä humuspitoiset järvet ja lammet (3160). Järven keskisyvyys oli vain noin 1 metri. Hakijan ilmoittama odotettavissa oleva kuormitus huomioon ottaen ei ollut ennalta objektiivisesti arvioiden pois suljettua, että suunniteltu tuotanto merkittävästi heikentäisi kohteen valintaperusteina järven osalta olleita luonnonarvoja. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisun mukaan turvetuotantohankkeen vaikutukset Natura-kohteen valintaperusteina olleisiin luonnonarvoihin olisi tämän vuoksi ollut arvioitava luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetyllä tavalla ennen ympäristöluvan myöntämistä.

5 Vapo Oy:n hakemuksen puutteellisuus Vapo Oyn:n hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa. Hakemukseen onkin liitetty mainitun lain mukainen arviointiselostus. Karjalan Pyhäjärvi ry kuitenkin huomauttaa, että Vapo Oy:n hakemuksesta puuttuu kokonaan luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi hankkeen vaikutuksista Karjalan Pyhäjärveen. Tässä yhteydessä yhdistys huomauttaa erityisen painokkaasti edellä selostetusta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta. Sen linjausten mukaisesti kyse on yhdistyksen mielestä nyt siitä, että turvetuotannon suhteen ei ole ennalta objektiivisesti arvioiden pois suljettua, etteikö suunniteltu tuotanto voisi merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Näissä luonnonarvoissa on kyse etenkin karuudesta, niukkaravinteisuudesta sekä kirkasvetisyydestä, joita turvetuotannon merkitsemä veden samentuminen olisi omiaan merkittävästi heikentämään. Yhdistys katsookin, että, että turvetuotantohankkeen vaikutukset niihin luonnonarvoihin, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on valittu Natura-kohteeksi, olisi pitänyt kattavasti arvioida luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetyllä tavalla. Koska näin ei ole tehty, hakemuksen käsittelylle ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole lainmukaisia edellytyksiä. Vapo Oy:n hakemus on hylättävä Ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin nojalla ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 41 :n perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan luvan myöntäminen ei ole mahdollista, jos hanke aiheuttaisi luonnonsuojelulaissa kiellettyjä seuraamuksia. Lisäksi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

6 Lisäksi ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski sekä alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Yhdistys katsoo, että suunnitellulla turvetuotantohankkeella olisi merkittäviä heikentäviä vaikutuksia kaikkiin niihin oikeushyviin, jotka ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainitaan. Ennen kaikkea hankkeella olisi kuitenkin merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Karuna, kirkasvetisenä ja niukkaravinteisena vesistönä Pyhäjärvi on erityisen herkkä turvetuotannon kaltaisten hankkeiden merkitsemälle veden samentumiselle sekä karuille vesille epätyypillisten vesikasvien lisääntymiselle ravinnetason nousun myötä. Lisäksi yhdistys korostaa hankkeen huomattavan haitallisia vaikutuksia Ätäsköön. Turvetuotannon sijoittaminen Ätäskön valuma-alueelle lisäisi huomattavasti Ätäsköön tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Vaikka Ätäskö ei kuulu Natura 2000- verkostoon Karjalan Pyhäjärven tavoin, turvetuotantohanke kuitenkin uhkaisi vakavasti Ätäskön olosuhteita sekä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä. Hanke myös vesittäisi täysin ne myönteiset tulokset, joita Ätäsköllä on saavutettu mittavien valuma-alueiden kunnostushankkeiden ja hoitokalastuksen ansiosta 2000-luvun aikana. Lisäksi turvetuotanto olisi ristiriidassa yhtä hyvin Ätäskölle kuin varsinkin Karjalan Pyhäjärvelle asetettujen vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Edellä lausutuin perustein Karjalan Pyhäjärvi ry katsoo, ettei ympäristölupaa voida myöntää Vapo Oy:n hakemukselle. Karjalan Pyhäjärvi ry http://www.karjalanpyhajarvi.fi/