Espoon kaupunki Valmistelu 1 / 9 1031/02.02.02/2013 Kulttuurilautakunta 31 21.5.2013 Kaupunkikulttuurin tulosyksikön vuoden 2013 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.04.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) 816 52161 Mervi Katainen, puh. (09) 816 52258 Terttu Nygren, puh. (09) 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. kulttuurijohtaja Juha Vilja Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kaupunkikulttuurin tulosyksikön huhtikuun kuukausiseurannan. Käsittely Päätös Liite - Huhtikuun kuukausiseuranta tilanteessa 30.04.2013 - Sivistystoimen huhtikuun 2013 seurantaraportti Oheismateriaali Selostus Espoo-strategian toteutuminen: Talous Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimintakatteen ennustetaan alittuvan. PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa sovitaan tulostavoitteen mukaisesti tuottavuustavoitteista. Tuottavuustavoitteista sovitaan yhteisöjen kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 47,5 % (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 %. Vastaavat luvut v. 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 45,2 % ja jatko opiskelun osalta 1,7 %. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa on rakennettu yhteistyöverkosto. Verkostoyhteistyö on aloitettu ja vuoden ensimmäinen kokous pidetty. Tulostavoitteet toteutuvat.
Espoon kaupunki Valmistelu 2 / 9 Sivistystoimen omana tavoitteena on toimialan tilahankkeiden priorisointi yhteistyössä tulosyksiköiden kanssa. Toimialan tilahankkeet on priorisoitu investointiesityksen yhteydessä. Tavoite toteutuu. Henkilöstö Tulostavoitteena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvaminen henkilöstössä. Muunkielisen henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 211 henkilöä. Tämä oli 2,86 % sivistystoimen henkilöstöstä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuudesta saadaan väliaikatieto seuranta I:een mennessä, joten tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta I:n yhteydessä. Sivistystoimen omien henkilöstötavoitteiden ennustetaan toteutuvan. Työhyvinvoinnin pysymistä vähintään vuoden 2012 tasolla edistetään monin tavoin. Kunta 10 tutkimuksen perusteella valitaan tulosyksiköissä ja yksiköissä työhyvinvoinnin kehittämiskohteet sekä sovitaan toimenpiteistä ja seurannasta kehittämiskohteiden toteuttamiseksi. Uusien esimiesten perehdytystä vahvistetaan. Pitkillä sairaslomilla olevien määrän vähenemiseksi on selvitetty pitkään sairastaneiden (4/2012 mennessä 200 sairauspoissaolopäivää) tilanne ja tehty tarvittavat toimenpiteet. Tulevia poissaolokertymiä seurataan aktiivisesti. Aviren kanssa on perustettu tehostetun työkyvyn arvioinnin projekti. Työtapaturmataajuuden ja työmatkatapaturmataajuuden pienenemiseksi riskienarviointien päivityksissä pyritään kartoittamaan tapaturmia aiheuttavat tekijät ja luomaan suunnitelma riskin aiheuttajan poistamiseksi tai riskin vähentämiseksi. Omatoimista tapaturmien ehkäisyä pidetään esillä koulutuksissa. Espoolaista johtamisen mallia koskevan tavoitteen mukaisesti sivistystoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin yhteiseen johtamisen kehittämiseen (mm. esimiesareena ja johtamisen kehityskeskustelut) ja hyödyntää espoolaisen johtamisen mallia sivistystoimen johtamisessa. Tuloskortit ovat käytössä sivistystoimessa toimiala ja tulosyksikkötasoilla ja osalla palvelualueista. Tuloskorttien käyttö kartoitetaan syksyn aikana ja tuloskortin käyttöön tarjotaan tukea. Sivistystoimen laatu ja arviointiverkosto edistää jatkuvan parantamisen toimintatavan käyttöä sivistystoimessa. Palvelujen järjestäminen Tulostavoitetta lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi kasvatuskumppanuuden avulla edistetään monin eri toimenpitein. Esimerkiksi suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on jatkettu kasvatuskumppanuuskoulutusta ja laajennettu dialogisiin vanhempainiltoihin liittyviä käytäntöjä. Myös ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen Finno familjeskola konsepti edistää kasvatuskumppanuutta. Tulostavoite toteutuu.
Espoon kaupunki Valmistelu 3 / 9 Palveluprosessien uudistaminen ja sähköisten palvelujen toteuttaminen vuodelle 2013 laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti etenee, mutta osa hankkeista viivästyy suunnitellusta aikataulusta. Vuoden 2013 kehityssalkussa oli 9 sähköisen asioinnin työtä, joista 2 siirrettiin investointiehdotelmassa myöhemmin tehtäväksi. Jäljelle jääneistä 7 työstä kaikki ovat alkaneet. 1 valmistuu vuonna 2013 ja 6 valmistuu vuonna 2014. Tulostavoite ei toteudu. Toimitilaprosessin uudistus ja käyttöönotto sivistystoimessa ovat valmisteluvaiheessa. Esteettömyys otetaan huomioon erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Tulostavoitteet toteutuvat. Tulostavoitetta yhtenäisten mittaustapojen hyödyntämisestä johtamisen työkaluina toteutetaan yhteistyössä konserniesikunnan kanssa. Lisäksi sivistystoimessa hyödynnetään palvelujen mittaamisessa muun muassa Kuntaliiton vertailutietohankkeiden mittareita ja vertailutietoja sekä päivähoidon kuusikkovertailuja. Tulostavoite toteutuu. Suurin osa sivistystoimen omista palvelujen järjestämistä koskevista tavoitteista toteutuu. Tavoite yli 3 vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamisesta lisäämällä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa on edistynyt suunnitellusti. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 20 lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi, ja ne otetaan käyttöön 1.8.2013 alkaen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kolme lastenhoitajan vakanssia on muutettu lastentarhanopettajan vakansseiksi. Peruskoulun oppilaita tukevan koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallin suunnittelu etenee. Projektisuunnitelma on laadittu ja pilottikoulut on valittu yhteistyössä opetustoimien kanssa. Yhteistoimintamallin luomisen aloittamispäätös tehdään syksyllä 2013, mikäli resursointi jatkovuosillekin voidaan turvata. Vanhemmuutta tukevista toimintamalleista kulttuurineuvolatoimintaa on tällä hetkellä 4 neuvolassa ja syksyllä 5 neuvolassa. Sen sijaan tavoite terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän kasvamisesta ei tämän hetkisen tiedon perusteella toteudu. Kuntapalvelututkimuksesta saadun tuloksen perusteella riittävästi liikkuvien määrä on lievässä laskussa. Tavoitetta uusien pedagogisien ratkaisujen luomisesta varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä toteutetaan monin tavoin. Esimerkiksi valmentavan esiopetuksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on käynnistetty selvitys, suomenkielisessä opetuksessa ART-koulutuksiin on osallistunut yhteensä 430 opettajaa ja ruotsinkielisessä opetuksessa kehitetään resurssikeskusten toimintaa. Tavoitteena on, että opetustoimien arviointisuunnitelma päivitetään ja opetustoimien arviointiraporttia kehitetään siten, että se perustuu perusopetuksen laatukriteereihin. Arviointiraportin kehittäminen etenee suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimen keskeisten prosessien kuvaukset tehdään syksyllä sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittämistyön valmistuttua.
Espoon kaupunki Valmistelu 4 / 9 Tavoite kaupungin sisäisten liikelaitosten kanssa tehtyjen sopimusten toteutumisen seurannasta ja reklamaatioiden käsittelymallin luomisesta etenee. Reklamaatiokäytännöt sisällytetään liikelaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yhteistyökäytänteistä sovitaan sopimusneuvotteluissa ja kehityskokouksissa. Vahtimestaripalvelusopimus on valmistunut, ja muut sopimukset ovat valmisteluvaiheessa. Tavoitteen mukaisesti epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kirjastoverkkoa uudistettaessa, kun toimintaan soveltuvia tiloja on saatavilla hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökulmat huomioidaan tavoitteiden mukaisesti palveluita suunniteltaessa ja tuotettaessa sekä tarjouspyynnöissä ja hankinnoissa. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille on varauduttu tarjoamaan lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti. Prosessi lisäopetuksen järjestämiseksi toteutetaan yhteistyössä Omnian kanssa. Tulostavoite toteutuu. Asukkaiden tyytyväisyyttä sivistystoimen järjestämiin palveluihin mittaava tutkimus toteutetaan syksyllä. Tavoitteena on, että asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Tulostavoitteen toteutuminen arvioidaan seuranta II:n yhteydessä. Sivistystoimen omat asiakas ja kaupunkilainen -näkökulman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Oppivelvollisuusiässä oleville myöhään Suomeen tulleille nuorille tarjotaan perusopetusta (usein räätälöidyin ratkaisuin). Pääkaupunkiseudun yhteisen perusopetuksen 2. luokkalaisille ja huoltajille osoitetun palvelukykykyselyn tulokset ovat keskimäärin hieman PKSkeskiarvon yläpuolella. Tavoitteen mukaisesti oppilaat kokevat oppimisympäristönsä turvalliseksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteisessä kyselyssä Mattlidens gymnasiumin toisen vuoden opiskelijoista 95 % oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että he tuntevat olonsa turvalliseksi lukiossa. Tavoitteena on myös kuntalaisten osaamisresurssin hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä. Espoo-tarinaa hyödynnetään kuntalaisten osallistamisessa. Sivistystoimessa on opinnäytetyöntekijä valmistelemassa palvelumuotoilun hyödyntämistä palveluiden kohdentamisessa. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Tulostavoitteena on, että Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat on laadittu. Matinkylän palvelutorin ja Espoonlahden alueen suunnitelmat etenevät ja sivistystoimen palvelujen sijoittuminen sisältyy suunnitelmiin. Sivistystoimi on mukana myös Tapiolan, Niittykummun ja Jousenpuiston asemaseutujen suunnittelussa. Suunnitelmat tarkentuvat kaavoitusvaiheessa. Tulostavoite toteutuu. Sivistystoimen omien tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan. Tapiolan urheilupuistoa, Teatteritaloa, kulttuurikeskusta ja Ahertajankulmaa
Espoon kaupunki Valmistelu 5 / 9 koskevat suunnitelmat etenevät, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kohteet ovat investointiohjelman selvityskohteita. Sivistystoimi toteuttaa kaupungin yhteisiä ilmastostrategian mukaisia tavoitteita, ja mm. ekotukihenkilöiden kouluttamista jatketaan. Sivistystoimen yksiköiden kansainvälinen toiminta on tavoitteen mukaisesti aktiivista. Kansainvälisen toiminnan seurantatiedot kootaan syksyn aikana. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli huhtikuun lopussa 15,1 milj. euroa eli 35,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä kertymä on 33,5 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittävän 2,4 milj. euroa vuoden 2013 talousarvion. Tuloja kertyy avustuksista ja tuista kuten perusopetuksen ryhmien pienentämiseen, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä kerhotoimintaan saaduista avustuksista. Investointituloja kertyy noin 0,1 milj. euroa teknisen laitteiston myyntituloista ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta. Tulolisäykset parantavat toimintakatetta, koska niihin ei haeta menopuolelle katetta. Toimintamenojen kertymä oli 215,5 milj. euroa eli 31,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 31,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttöprosentti on 30,6. Vuonna 2012 se oli 31,9 %. Sivistystoimen talousarvion ennustetaan alittuvan yhteensä 3,5 milj. euroa alitus kohdistuu mm. henkilöstömenoihin, asiakaskuljetuksiin, avustuksiin, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan. Myös investoinnit alittuvat noin 0,5 milj. euroa hankkeiden viivästymisen johdosta. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2,0 milj. eurolla. Nettobudjetoitujen yksiköiden budjettien ennustetaan alittuvan yhteensä noin 0,3 milj. euroa syntyy toimintakatteen parantamisella. Kulttuurilautakunta Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo muutettu toimintakate -26 milj. euroa, josta yksiköt ovat käyttäneet -9,1 milj. euroa, 35,2 % huhtikuun loppuun mennessä. Toimintakate on laskenut -2,6 prosenttia 0,2 milj. euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Menoja on vähentänyt WDC-vuoden päättyminen. Ennusteessa on otettu huomioon yhden prosentin sopeuttaminen, josta käyttömenoihin kohdistuu 0,2 milj. euroa ja investointituloina saadaan noin 70 000 euroa.
Espoon kaupunki Valmistelu 6 / 9 World Design Capital 2012 hankkeen raportointi valmistui maaliskuussa 2013. WDC-säätiö laati raportin koko hankkeen toteutumisesta sekä tilasi vaikuttavuusarvion Deloittelta Viisi WDC-kaupunkia kokosivat yhteisen raportin kaupunkien ohjelmasta. Espoo, Helsinki, Lahti ja Kauniainen ja Vantaa tekivät läheistä yhteistyötä WDC-vuoden merkeissä. Espoon kaupungin kolme kärkiteemaa WDCvuoden ohjelmassa olivat T3, hyvinvointi ja ympäristö. Näyttelykeskus WeeGee Näyttelykeskus WeeGeellä kävi tammi-huhtikuussa 2013 yhteensä noin 100 000 kävijää. Kävijät jakaantuivat museoittain seuraavasti: Helinä Rautavaaran museo 15 000 EMMA - Espoon Modernin Taiteen museo 32 500 Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä 21 500 Suomen Kellomuseo 17 000 Espoon kaupunginmuseo KAMU 8 000 Espoon kaupunginmuseon KAMU - näyttelytila sulkeutui 31.3.2013 ja museossa alkoi uuden perusnäyttelyn rakentaminen. Emmassa esillä olivat mm. Litografiajulisteita Britanniasta, Jaume Plensa, Juhani Harri, Väiski Vemmelsääri sekä ja yhä esillä olevat Per Manningin valokuvia, Saastamoisen Säätiön taidekokoelma, sekä Saastamoisen Säätiön kokoelmanäyttelyt Punainen ja Tapahtumia luonnossa. Kellomuseossa Tyylikkäästi ajassa-näytely 31.3. asti ja Lelumuseossa aukesi 22.3. Fantastista!- näyttely. Helinä Rautavaaran museossa aukesi 6.3. Pakolaisleirillä-näyttely. Keskimäärin WeeGeen kävijämäärä kuukaudessa oli noin 25 000 käyntiä. Tammi-huhtikuussa WeeGeellä järjestettiin myös paljon tapahtumia, esim. Lasten tapahtuma Lumottu WeeGee kokosi runsaasti lapsiperheitä. Emma-gaalan kanssa tehtiin yhteistyöstä vuoden levynkansinäyttelyn parissa. Näyttelyvieraat äänestivät suosikkejaan ja saivat vapaalippuja Emma-gaalaan Barona Areenalle. Kävijämäärät ovat hieman laskeneet vastaavasta kaudesta 2012. Toisaalta käynnit näyttelykeskuksen aula- ja ravintolatiloissa ovat kasvaneet. Tila- ja kokousmyynti on toteutunut odotusten mukaisesti. Kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa ja Louhisalissa järjestettiin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana yhteensä 125 yleisötapahtumaa, joissa kävijöitä oli noin 30 000. Näyttelytilassa asiakaskäyntejä oli alkuvuonna noin 15 000. Lisäksi kulttuurikeskuksen muissa yleisötiloissa järjestettiin lukuisia oppilaskonsertteja ja muita yleisötapahtumia.
Espoon kaupunki Valmistelu 7 / 9 Musiikkitarjontaa Espoon musiikkiopisto EMO vietti tammikuussa 50-vuotisjuhliaan. Juhlakonsertissa kuultiin mittava musiikkikavalkadi, joka esitteli EMOn korkeatasoisen ja monipuolisen musiikkikasvatustyön tuloksia. Tapiola Sinfonietta vietti huhtikuussa 25-vuotisjuhlaviikkojaan useiden juhlakonserttien merkeissä. Juhlaviikkoihin sisältyi myös näyttely, jossa oli esillä orkesterin fagotinsoittajan Bridget Allairen muotokuvia Tapiola Sinfoniettan muusikoista ja henkilökunnasta. Anna Puu konsertoi huhtikuussa Tapiolasalissa. Espoon kulttuurikeskuksen tuottamassa Café Louhi-rytmimusiikkisarjassa esiintyivät kevään mittaan muun muassa Eva ja Manu, Aino Venna sekä 22-Pistepirkko. Pääkaupunkiseudun suurin jazzfestivaali Aprill Jazz järjestettiin huhtikuussa Tapiolassa 27. kerran kulttuurikeskuksen toimiessa festivaalin päätapahtumapaikkana. Teatteria Espoon Teatteri tuotti kevään aikana Espoon kulttuurikeskuksen Louhisaliin kansainvälisiä ja kotimaisia vierailuesityksiä yhteensä 28 näytöstä. Ulkomaiset vierailuesitykset tulivat Meksikosta, Saksasta, Portugalista ja Kanadasta. Lapsiyleisöä hauskuutti helmikuussa Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva Linnateatterin Apua, merirosvoja! -esitys. Kulttuuritarjontaa eri ikäryhmille Seniori-ikäisille suunnattu uusi Kahvia ja jazzia -iltapäiväkonserttisarja lanseerattiin Louhisalissa. Sarjan ensimmäisessä konsertissa esiintyivät Monica Aspelund & Leo Holmgren trio ja tilaisuus oli suuri yleisömenestys. Keskiviikkoisin kerran kuussa kulttuurikeskuksen päälämpiössä järjestettävät iltapäivätanssit jatkuivat. Nuorten keskuudessa sosiaalisessa mediassa huikeaksi ilmiöksi muodostunut Justimus keikkaili helmikuussa Louhisalissa. Maaliskuussa kulttuurikeskuksessa järjestettiin Espoon 9-luokkalaisille vaikuttamistori, jossa tarjottiin nuorille tietoa yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisesta. Huhtikuussa espoolaisten nuorten UPM11-ryhmä otti jo kolmatta kertaa Louhisalin haltuun elektroniseen musiikkiin ja video-valoshow n perustuvassa ikärajattomassa Theatrum-tapahtumassa. Päiväkoti-ikäisille lapsille järjestettiin useita aamupäiväesityksiä eri taiteiden alalta. Ohjelmaa lapsille tarjosi myös Tapiola Sinfoniettan 25- vuotisjuhlaviikkoihin kuuluvan Oikotie oopperaan -perhekonsertti. Espoolainen kansanmusiikkifestivaali JuuriJuhla levittäytyi huhtikuussa Espoon kulttuurikeskukseen Lasten Pilpatus -perhetapahtuman myötä.
Espoon kaupunki Valmistelu 8 / 9 Teknisiä uudistuksia kulttuurikeskuksen saleissa Tapiolasalissa ja Louhisalissa siirryttiin kevään aikana molemmat salit kattavaan verkotettuun digitaaliseen äänijärjestelmään. Louhisaliin asennettiin ajanmukainen digitaalinen elokuvaprojektori. Sellosali Talouden toteuma ja ennuste 2013 Sellosalin toimintakatteesta on huhtikuun loppuun mennessä käytetty 25,7 % kun viime vuoden toteuma vastaavana aikana oli 24,2 %. Toimintatulojen kertymä (226 702 ) kasvoi noin 10 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, johtuen kasvaneista kävijämääristä Sellosalin maksullisissa kulttuuritapahtumissa.. Tapahtumatoiminta Kevätkauden aikana Sellosalissa esitettiin monipuolisesti korkeatasoisia klassisen sekä rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, tanssia, stand up - esityksiä, nukketeatteria, elokuvia, sekä runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Elokuvat, lämpiön klubi-illat, luennot, sekä musikaali- ja teatteriesitykset olivat myös osa kevään ohjelmistotarjontaa. Sellosalissa järjestettiin maaliskuussa toista kertaa romantiikan ajan musiikkiin keskittyvä Kaiho-festivaali. Kolmipäiväisen festivaalin esiintyjinä kuultiin laaja kirjo laulajia ja periodisoittimien taitajia sekä Suomesta että ulkomailta. Useiden korkeatasoisten klassisen musiikin kamarikonserttien lisäksi Sellosalissa kuultiin huhtikuussa Kansainvälisen Paulon sellokilpailujen ensimmäisen finaalin kaksi konserttia. Keväällä Sellosalissa vieraili useita ajankohtaisia rytmimusiikin huippunimiä, kuten Timo Lassy Band, Johanna Kurkela, Ismo Alanko, Laura Närhi, Riku Niemi Orchestra & Jorma Kääriäinen sekä J. Karjalainen. Lisäksi Sellosali toimi edellisvuosien tapaan huhtikuussa jo kymmenettä kertaa järjestetyn espoolaisen Juurijuhla-Rotfest - kansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä. Sellosalin lastenkulttuurin runsas tapahtumatarjonta oli viime vuosien tyyliin värikkään monipuolista, kun lapsille järjestettiin kevätkaudella lukuisia musiikki-, teatteri- ja elokuvaesityksiä. Suosittujen Lasten lauantaiden ohjelmistossa lapsiperheille tarjoiltiin ikimuistoisia elämyksiä taitavien artistien toimesta. Tammikuussa Sellosalissa ensi-iltansa saanut Leppävaara-stoorit -nuorisomusikaali sekä balettikoulu Heli Aallon 30- vuotisjuhlanäytös Lumikki ja seitsemän kääpiötä maaliskuussa herättivät suurta suosiota lapsiyleisön keskuudessa.
Espoon kaupunki Valmistelu 9 / 9 Tapiola Sinfonietta Tapiola Sinfonietta teki onnistuneen kolmen konsertin kiertueen Saksaan tammikuun lopussa. Kolme konserttia radioitiin ja lisäksi nuorille suunnatut Marzi-musaa konsertit saavuttivat paljon julkisuutta. Huhtikuussa orkesteri vietti 25-vuotisjuhlaviikkoja 6 konsertin ja Bridget Allaire-Mäen taidenäyttelyn muodossa. Vappuaaton loppuunmyyty konsertti UMO:n kanssa oli erittäin onnistunut yhteistyö, jossa myös Tapiolasalin henkilökunta teki hienoa työtä äänentoiston parissa. Espoon kaupunginmuseo Espoon kaupunginmuseon alkuvuoden täytti syksyllä avattavan uuden päänäyttelyn Tuhat tarinaa Espoosta valmistelu lähes koko henkilökunnan voimin. Kulttuuriympäristön vastuualue toimi viranomaistehtävissä laatutakuunsa mukaisesti lausunnoissaan kaavoitusja rakennusasioissa. Museo osallistui useisiin valtakunnallisiin ja eri toimijoiden välisiin kehittämisprojekteihin koskien mm. nykykulttuurin tallennusta sekä historiallisen karttamateriaalin ja tiedon yhdistämistä käyttäjäystävällisesti. Museon talous pysyi alkuvuoden vakaana suurempien uuteen päänäyttelyyn kohdistuvien menojen syntyessä vasta kesän ja syksyn kuluessa. Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha on 1,3 milj. euroa, josta yksiköt elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta.ovat käyttäneet 0,3 milj. euroa huhtikuun loppuun mennessä. Investointituloja kertyy noin 90 000 euroa teknisen laitteiston myynnistä ja elokuvalaitteiden digitalisointiin saatavasta avustuksesta.. Tiedoksi