OPETUSJOHTAJAN TERVEISET

Samankaltaiset tiedostot
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

OPETUSJOHTAJAN TERVEISET

Yläkouluun ilmoittautuminen

Tervetuloa esiopetuksen infoon

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Koulutulokkaiden huoltajille klo Keravan Keuda-talon Kerava-salissa, osoitteessa SISÄLLYSLUETTELO

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Kalkkisten koulu

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Opas 3. luokalle siirtyvälle

1. Kolmiportainen tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Yläkoulun painotettuun opetukseen hakeminen

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu HYVINKÄÄ

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti.

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta

Kielten opiskelu Oulussa

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

Ohje HOJKS:n laadintaan

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Tervetuloa kouluun. Tervetuloa kouluun

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Tervetuloa koulutulokkaiden tilaisuuteen

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Sisällysluettelo

Perusopetuslain muutos

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet alkaen

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE Sepänmäen koulu

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Lukuvuonna tehdyt OPS-muutokset:

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Transkriptio:

SISÄLLYSLUETTELO Opetusjohtajan terveiset 3 Tervetuloa kouluun 4 Koulutulokkaiden kouluun ilmoittautuminen 5 Oppilaaksiotto 6 Ruotsinkielisen opetuksen oppilaaksiotto 7 Tärkeät päivämäärät 9 Keskuskoulun 1. vuosiluokan musiikkiluokka 10 Koulunkäynnin aloituksen lykkääminen tai aikaistaminen 11 Koululaisten iltapäivätoiminta 12 Peruskoulujen työ- ja loma-ajat 2015-2016 14 Ennen koulun alkua 14 Opetussuunnitelma 15 Tuntijako 15 Kieliohjelma 16 Oppilaiden osallisuus 16 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus perusopetuksessa 17 Oppimisen arviointi 18 Kodin ja koulun yhteistyö 19 Oppilaasta pidetään huolta 20 Poissaolo koulusta 25 Kouluruokailu 26 Koulukuljetus 26 Tapaturmavakuutus 26 Valmistava opetus 27 Suomi toisena kielenä -opetus 27 Oman äidinkielen opetus 28 Koulusanasto 28 Alakoulut Keravalla 34 Koulujen esittelyt ja yhteystiedot 35 Kasvatus- ja opetustoimen yhteystiedot 40 2

OPETUSJOHTAJAN TERVEISET Ensi syksynä perheessänne alkaa tärkeä ajanjakso, kun lapsenne aloittaa koulunkäynnin. Koulun aloittaminen on iloinen ja samalla jännittävä asia. Lapsen koulupolusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäinen jatkumo esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöllä on pitkät perinteet Keravalla. Esiopetusvuoden aikana kaikki oppilaat ovat jollain tavoin tutustuneet kouluelämään erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Tämä madaltaa kynnystä koulunkäynnin aloittamiseen. Koulu, johon lapsenne tutustuu, ei kuitenkaan ole välttämättä se koulu, jossa lapsenne aloittaa koulutiensä. Tärkeää on päästä tutustumaan kouluelämään koulurakennuksesta riippumatta. Koulun aloitus tuo tullessaan lapsen ja koko perheen elämään uusia sisältöjä. Lapselle avautuu maailma, jossa hänellä on uusi rooli ja johon kuuluu uusia sääntöjä ja tapoja. Lapsi on lähtökohtaisesti innokas oppija. Koulutulokas on kuitenkin vielä lapsi ja tarvitsee vanhempiaan kasvaakseen ja kehittyäkseen. Myönteisten oppimiskokemusten kautta lapsen itsetunto vahvistuu. Onnistuneen koulutyön perusta on vanhempien ja koulun välisessä kasvatuskumppanuudessa. Onkin tärkeää, että koulutien alusta saakka koulun ja huoltajien välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Molemminpuolinen avoimuus ja asioihin tarttuminen heti huolen ilmaantuessa luovat turvallisuutta lapsen koulupolulle. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien asiantuntemus lapsestaan ja opettajan ammatillinen osaaminen. Osallistuminen vanhempainiltoihin, yhteistyöpäiviin ja koulun eri tapahtumiin ovat esimerkkejä yhteistyömuodoista. Sähköisenä reissuvihkona toimii Wilma -järjestelmä, jonka avulla vanhemmat voivat myös olla yhteydessä opettajiin ja seurata lapsen koulunkäyntiä. Kannustamme vanhempia perustamaan luokkatoimikuntia ja osallistumaan aktiivisesti koulunsa vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan kouluun. Jokaisesta vanhempainyhdistyksestä kutsutaan lukukausittain edustajat Keravan vanhempainfoorumin kokoukseen. Tästä oppaasta saatte perheeseenne tietoa siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan sekä tietoa 1. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä. Käytännön asioista saatte tämän oppaan lisäksi tietoa myös koulutulokasinfossa sekä suoraan oman alueenne kouluista ja koulujen uusituilta kotisivuilta. Kaikissa koulunaloitusta koskevissa kysymyksissä auttavat rehtori, opettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulujen muu henkilökunta Ystävällisin terveisin, Pia Aaltonen, opetusjohtaja 3

TERVETULOA KOULUUN Oppivelvollisuus alkaa Oppivelvollisuuden suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Poikkeustapauksissa lapselle voidaan myöntää lupa aloittaa koulunkäynti vuotta aikaisemmin tai myöhemmin. Kahta ensimmäistä kouluvuotta kutsutaan alkuopetukseksi, joka on jatkumo esiopetukselle. Keravalla opiskellaan pääsääntöisesti luokissa, joissa on yhtä luokkaastetta, mutta opiskelu voi tapahtua myös ikäsekoitteisissa ryhmissä, joissa on sekä ensimmäisen että toisen vuoden oppilaita. Opetussuunnitelma ohjaa opetusta Koulussa työskennellään koulun opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opetettavien aineiden tuntimäärät, sisällöt ja tavoitteet opetushallituksen hyväksymän peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja työskentelytavat, jotka pohjautuvat koulun toimintakulttuuriin. Koulu- ja luokkatilat sekä luokan oppilasmäärä vaikuttavat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat Luokasta vastaa aina oma luokanopettaja kun taas esiopetuksessa ryhmässä on ollut useampi aikuinen jakamassa lasten huomiota. Luokkaa voivat opettaa myös koulun muut opettajat tai erityisopettaja. Joissain luokissa voi työskennellä myös koulunkäyntiavustaja. Oppilaaksi kasvaminen Ensimmäisinä kouluvuosina luodaan pohja myöhemmälle koulutielle ja keskitytään perustietojen ja -taitojen hankintaan. Lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan niin, että hänelle muodostuu myönteinen käsitys itsestään oppijana. Työskentelyssä painottuvat sosiaalisten taitojen kehittäminen ja kasvaminen ryhmän jäseneksi. Turvallisuus Lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen koulussa on ensiarvoisen tärkeää. Keravan koulut ovat mukana koulukiusaamista vähentävässä Kiva koulu - ohjelmassa. Lisäksi jokaisella koululla on oma toimintamalli, kuinka kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Kummioppilastoiminta, hyvä välituntivalvonta, turvallinen koulumatka, sosiaaliseen vuorovaikutukseen panostaminen sekä aikuisen tavoitettavuus lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta. 4

Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa on onnistuneen koulutyön peruslähtökohta. Se edellyttää molemminpuolista sitoutumista asiaan. Vanhempien välinen verkottuminen ja yhteistyö koulun kanssa rikastuttavat parhaimmillaan koko luokkayhteisön toimintaa. Koulutulokkaiden huoltajille tarkoitettu vanhempainilta järjestetään tiistaina 19.1.2016 klo 18.00 Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Koulutulokkaat ovat tervetulleita mukaan. KOULUTULOKKAIDEN KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN 20.1.-31.1.2016 Sähköinen ilmoittautuminen Koulutulokkaiden sähköinen kouluun ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 20.1.2016. Tämän oppaan mukana on lähetetty tiedote kouluun ilmoittautumisesta sekä huoltajatunnukset ja kirjautumisohjeet Wilma-järjestelmään, jonka kautta sähköinen ilmoittautuminen tapahtuu. Huoltajatunnukset toimivat vasta 20.1.2016 lähtien. Järjestelmään kirjautuminen ei onnistu ennen tätä päivämäärää. Ilmoittautuminen päättyy 31.1.2016. Ilmoittautuminen lomakkeella Jos huoltaja ei halua ilmoittaa lastaan kouluun sähköisesti Wilman kautta, hän voi toimittaa ilmoittautumislomakkeen Sampolan palvelukeskuksen Yhteispalvelupisteeseen, osoitteeseen Kultasepänkatu 7, 31.1.2016 mennessä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa Keravan internet-sivulta www.kerava.fi, ajankohtaista, uutiset, kasvatus ja opetus. Lomakkeita saa myös Sampolan palvelukeskuksen Yhteispalvelupisteestä. Tieto koulupaikasta Päätös koulupaikasta postitetaan tuleville ensimmäisen vuosiluokan oppilaille siten, että postituspäivä on 12.4.2016. Päätös on perillä viimeistään viikon 16 aikana. Samassa yhteydessä toimitetaan kutsu koulun tutustumispäivään, joka on kaikissa kouluissa 25.5.2016. 5

OPPILAAKSIOTTO Ensisijainen oppilaaksiotto Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu soveltuva paikka. Oppilaaksi ottamisen perusteiden mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Keravan kaupungin alakoulut muodostavat yhden oppilaaksiottoalueen. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee johtosäännössä määrätty toimivaltainen viranhaltija. Koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat rehtorit yhdessä opetusjohtajan kanssa. Samalla määritellään koulutulokkaiden oppilaspaikkojen sijoittuminen kaupungissa. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit Keravan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan tärkeysjärjestyksessä seuraavia oppilaaksi ottamisen perusteita (Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.11.2014/118 ), joiden mukaan toimivaltainen viranhaltija osoittaa oppilaalle lähikoulun. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit oppilaaksiottamiseen ovat seuraavat: 1. Lausuntoon perustuvat erityisen painavat terveydelliset tai oppilashuollolliset syyt Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella hänelle osoitetaan lähikoulu yksilöllisen arvioinnin perusteella. Huoltajan tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä opetusjohtajalle lääkärin lausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy, tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, minkälaisessa koulussa oppilas pystyy opiskelemaan. 2. Oppilaan koulumatkan pituus Oppilaalle osoitetaan lähikoulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan pituus ja turvallisuus huomioiden. Lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Koulumatkan pituus mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 3. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 6

Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaaksiotto Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. Lisätietoa Keskuskoulun musiikkiluokasta löydät tämän oppaan sivuilta Erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaaksiotto Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. Ruotsinkielisen opetuksen oppilaaksiotto Ruotsinkielisen vuosiluokkien 1.-6. opetus järjestetään Keravalla Svenskbacka skolassa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen otetaan oppilaat seuraavin kriteerein: 1. Keravalaisuus 2. Ruotsinkielisyys - Oppilaan äidinkieli, kotikieli tai ylläpitokieli on ruotsinkieli 3. Osallistuminen ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen - Oppilas voidaan ottaa ruotsinkieliseen perusopetukseen, jos hän on osallistunut ruotsinkieliseen esikoulutoimintaan tai ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen, vaikka hänen äidinkielensä, kotikielensä eikä ylläpitokielensä ei olisikaan ruotsinkieli. 7

Toissijainen oppilaaksiotto Huoltaja voi halutessaan hakea lapselle oppilaspaikkaa muusta, kuin tälle osoitetusta lähikoulusta. Tätä ns. toissijaijsta oppilaspaikkaa haetaan toimittamalla hakemus halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Toissijaisen oppilaaksioton hakuohjeet ja hakulomake lähetetään huoltajille ensisijaisen oppilaaksioton päätöksen mukana. Koulutulokkaiden toissijainen hakuaika on 19.4. 1.5.2016. Toissijaiset päätökset postitetaan 4.5.2016. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on: vuosiluokilla 1 2 vuosiluokilla 3 6 vuosiluokilla 7-9 24 oppilasta tai enemmän 28 oppilasta tai enemmän 23 oppilasta tai enemmän Yhdysluokilla noudatetaan samoja perusopetusryhmän enimmäiskokoja. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu, eli mahdollisista matkojen järjestämisistä ja matkakustannuksista vastaavat huoltajat. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille myös lähikouluun syntyisi oikeus perusopetuslain mukaisiin koulumatkoihin kulloinkin voimassa olevien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: 1. Oppilas asuu Keravalla 2. Sisaruusperuste Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos huoltaja ei sitä halua tai jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 3. Oppilaan koulumatkan pituus Matka mitataan ReittiGis -ohjelmalla. 4. Arvonta Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. 8

Ruotsinkielisen opetuksen toissijaiset kriteerit (luokat 1 6) Rehtori voi ottaa yleisopetuksen oppilaan kouluun, mikäli ensisijaisten kriteerien täytyttyä koulussa on tilaa: - luokkakoko ei ylitä 26 oppilasta vuosiluokilla 1 2 - luokkakoko ei ylitä 30 oppilasta vuosiluokilla 3 6 Toissjaisessa oppilaaksiotossa huomioidaan myös oppilaan kielitaito, joka voidaan tarvittaessa arvioida. Arvioinnin tarkoituksen on arvioida oppilaan kohtuulliset mahdollisuudet opiskella ruotsinkielellä. Mikäli oppilas muuttaa kuntaan kesken lukuvuoden, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä soveltaen edellä mainittuja kriteereitä. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Vanhempainilta koulutulokkaiden huoltajille 19.1.2016 klo 18.00 Keravan Keuda - talon Kerava - salissa, osoitteessa Keskikatu 3 a. Alakouluun ilmoittautuminen ja musiikkiluokalle hakeminen Wilman kautta 20.1.- 31.1.2016 Musiikkiluokan soveltuvuustestit pidetään viikoilla 6 ja 7 Musiikkiluokan ja Svenskbacka skolan oppilaaksiottopäätökset postitetaan 3.3.2016. Muut oppilaaksiottopäätökset postitetaan 12.4.2016. Toissijainen haku 19.4. 1.5. 2016. Toissijaiset päätökset postitetaan 4.5.2016. 9

KESKUSKOULUN 1. VUOSILUOKAN MUSIIKKILUOKKA Painotettu musiikinopetus alkaa Keskuskoululla 1. vuosiluokalta lähtien. Syksyllä 2016 koulunsa aloittavat, vuonna 2009 syntyneet lapset voivat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa halukkuutensa pyrkiä musiikkiluokalle ja ilmoittautua soveltuvuustesteihin. Musiikkiluokalle haetaan 20.1.-31.1.2016 välisenä aikana. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan opetustyössä etusijalla on perustietojen ja -taitojen oppiminen. Näin on myös musiikkiluokalla. Musiikki on muuta oppimista tukevaa ja integroituna painotetusti esillä myös muissa oppiaineissa. Oppilaille tarjoutuu myös ensimmäisestä luokasta lähtien esiintymismahdollisuuksia mm. musiikkiluokkien yhteiskonserteissa. Musiikkiluokalle pyrkiminen Keravan Keuda-talon Kerava-Salissa järjestetään tiistaina 19.1.2016 klo 18.00 koulutulokasinfon yhteydessä tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan opiskelusta musiikkiluokilla sekä musiikkiluokkien toiminnasta yleensä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä huoltajat että lapset. Oppilaaksiotto ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle tapahtuu soveltuvuuskokeen kautta (rytmikoe ym.). Soveltuvuuskoe järjestetään Keskuskoululla viikoilla 6 ja 7 ja siihen ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen (20.1.-31.1.2016) yhteydessä. Musiikkiluokan oppilaaksiottopäätökset postitetaan torstaina 3.3.2016. Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskoe alkaa yhteisellä ryhmäosiolla, jossa harjoitellaan testintapaisia tehtäviä ja lauletaan testilaulu. Varsinainen soveltuvuuskoe käsittää yksilötestin, joka sisältää yksinkertaiset rytmi- ja melodiatoistotehtävät, laulunäytteen sekä vapaaehtoisen soittonäytteen ja mahdollisesti lyhyen äänten erottelutehtävän. Yksilötestissä hakija laulaa laulun Jänis istui maassa. Testiaikataulut ilmoitetaan huoltajille henkilökohtaisesti. Soveltuvuuskokeen perusteella ensimmäisen vuosiluokan musiikkiluokalle otetaan 26 minimipistemäärän saavuttanutta oppilasta. 10

KOULUNKÄYNNIN ALOITUKSEN LYKKÄÄMINEN TAI AIKAISTAMINEN Koulun aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Mikäli esikoulun opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja koulupsykologi arvioivat, että oppilaalla on tarvetta aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin, asiasta keskustellaan huoltajan kanssa. Huoltaja voi olla myös itse yhteydessä esikoulun opettajaan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, jos hänellä on lapsen oppimiseen liittyviä huolia. Mikäli lapsen tutkimuksissa ja varhaiskasvatuksen arvioinnissa päädytään siihen, että oppilaan koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella, täytetään sitä varten hakemus. Huoltaja täyttää lykkäyshakemuksen. Hakemus toimitetaan yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa Kasvatus- ja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle 7.3.2016 mennessä. Opetusjohtaja tekee päätöksen koulunkäynnin aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin. Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin Oppilaan kouluvalmiutta arvioidaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien ja lapsen esiopettajan kanssa. Mikäli huoltaja ja lapsen esiopettaja päätyvät siihen, että lapsella on edellytyksiä aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aiemmin, lapselle tehdään kouluvalmiusarvio. Ennen kouluvalmiusarvion tekemistä huoltajan tulee olla yhteydessä Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijaan. Tämän jälkeen huoltaja varaa ajan yksityiselle psykologille kouluvalmiusarvion tekemiseksi. Kouluvalmiusarvion kustannuksista vastaa huoltaja. Kouluvalmiutta arvioiva tutkimus toimitetaan Kasvatusja opetustoimeen opetuksen suunnittelijalle 7.3.2016 mennessä. Jos oppilaalla on edellytykset aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä aikaisemmin, opetusjohtaja tekee hänelle oppilaaksiottamispäätöksen ja osoittaa lähikoulun. 11

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan järjestämisen lähtökohdat Keravalla kasvatus- ja opetustoimi järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Sitä tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka ovat vanhempien työn tai opiskelun vuoksi yksin kotona. Toiminta-aika ja järjestäjät Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuoden työaikojen mukaisina arkipäivinä (ma-pe), jotka päätetään vuosittain. Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestävät perusopetus sekä Keravan seurakunta klo 12-16 välisenä aikana. Lisätietoja saat varhaiskasvatuksen suunnittelijalta, Heli Söderqvist, heli.soderqvist@kerava.fi tai puh. 040 318 3513. Folkhälsan i Kervo rf järjestää ruotsinkielistä iltapäivätoimintaa Svenskbacka skolalla. Lisätietoja saat Marianne Lundström, marianne.lundstrom@gmail.com tai puh. 050 308 5875. Erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta päätetään tapauskohtaisesti. Lisätietoja saat opetuksen suunnittelijalta Riitta Pennala, riitta.pennala@kerava.fi tai puh 040 318 2825. 12

Iltapäivätoimintaan haku ja maksut Koululaisten iltapäivätoimintaan haetaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Haku tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta. Ohjeet toimintaan hakemisesta sekä tieto hakuajasta ovat koulutulokaskirjeessä. Tuleville toisen vuosiluokan oppilaille tieto hakemisesta välitetään Wilma-järjestelmän kautta. Toimintaan hakemisesta tiedotetaan myös Kasvatus- ja opetustoimen internet-sivulla www.kerava.fi/koulutus.asp Toiminnan järjestämispaikat varmistuvat kokonaistarpeen mukaan. Kunta määrittelee missä toimipisteessä oppilaan iltapäivätoiminta järjestetään. Päätös koululaisten iltapäivätoiminnasta tehdään lukukaudeksi / lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli huoltaja pakottavasta syystä (esim. muutto, perhesyyt) sanoo iltapäiväpaikan irti, tulee irtisanominen tehdä kirjallisesti. Perusopetuslain mukaisen toiminnan ajalta 4 h, klo 12 16 peritään toimintamaksu, joka sisältää välipalan. 13

PERUSKOULUJEN TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA 2016 2017 Lukuvuonna 2016-2017 työpäiviä vähentää muuksi kuin lauantaiksi osuva itsenäisyyspäivä tiistai 6.12.2016, loppiainen perjantai 6.1.2017 ja vapunpäivä maanantai 1.5.2017. Työpäiviä on näin ollen yhteensä 187. Lauantaityöpäivä on 17.9.2016. Syyslukukausi 16.8.2016-21.12.2016 Koulu alkaa tiistaina 16.8.2016 Syysloma maanantai 17.10. 2016 - perjantai 21.10.2016 Syyskauden päätöspäivä on keskiviikko 21.12.2016 Joululoma torstai 22.12.2016 - sunnuntai 1.1.2017 Kevätlukukausi 2.1.2017-3.6.2017 Talviloma (vko 8) maanantai 20.2.2017 - perjantai 24.2.2017 Vapaapäivä 26.5.2017 Lukuvuoden päätöspäivä on lauantai 3.6.2017 ENNEN KOULUN ALKUA Ennen koulun aloittamista lapsen kanssa olisi hyvä harjoitella seuraavia asioita itsenäinen pukeutuminen, wc:ssä käynti ja kotiavaimen käyttö omien henkilötietojen (nimi, osoite, puhelinnumero) opettelu omatoiminen ruokailu ja ruokailuvälineiden käyttö koulumatkan kulkeminen itsenäisesti, heijastimen käyttö koululaisen työvälineistä huolehtiminen koulurepun pakkaaminen edellisenä iltana kengännauhojen sitominen Koululaisena on tärkeää osata seuraavat asiat rohkeus kysyä, jos tarvitsee apua taito istua paikallaan ja keskittyä vähintään 15 min. yhteen asiaan kerrallaan oman vuoron rauhallinen odottaminen ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen omista tavaroista huolehtiminen koulupäivän aikana kouluun lähteminen ajoissa säännölliset rutiinit läksyistä huolehtimiseksi 14

OPETUSSUUNNITELMA Keravan uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön alakouluissa 1.8.2016 alkaen. Opetuksessa korostuu oppilaan ak ivinen rooli oman opetuksensa suunni elussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Uuden opetussuunnitelman tärkeitä teemoja ovat oppijan osallisuuden, liikunnan ja fyysisen ak ivisuuden sekä toiminnallisuuden lisääminen. Myös kestävään elämäntapaan ohjaaminen ja kestävä kehitys näkyvät kaikissa oppiaineissa. Tieto ja vies ntätekniikkaa opitaan käy ämään ja käytetään välineenä muiden asioiden oppimiseen. Opi avia asioista tarkastellaan ilmiöinä monesta näkökulmasta. Eri oppiaineiden yhteistyönä toteute avat monialaiset oppimiskokonaisuudet au avat ymmärtämään opi avien asioiden yhteyksiä. Englannin kielen opinnot aloitetaan 2. luokalla ja ruotsin kielen opiskelu 5. luokalla. Matema- ikkaan tulee uutena sisältönä koodauksen ope eleminen. Uusi opetussuunnitelma löytyy 1.8.2016 lähtien Keravan internetsivulta osoitteesta www.kerava.fi (palvelut -> kasvatus, opetus ja koulutus -> kasvatusja-opetustoimi -> opetussuunnitelmat). Tuntijako Keravan perusopetuksen kuntakohtainen tuntijako on laadittu valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon pohjalta. Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna 2016-2017 Peruskoulun oppiaineet luokilla 1. 6. Viikkotunnit eri luokka-asteilla 1. luokat 19 h/vko 2. luokat 20 h/vko 3. luokat 22 h/vko 4. luokat 24 h/vko 5. 6. luokat 25 h/vko äidinkieli ja kirjallisuus (luokilla 1-6) englannin kieli (A1-kieli, luokilla 2-6) ruotsin kieli (B1-kieli, 5. luokalla) matematiikka (luokilla 1-6) ympäristöoppi (luokilla 1. 6.) uskonto/elämänkatsomustieto (luokilla 1-6) historia (luokilla 4 6.) yhteiskuntaoppi (luokilla 5-6) taide- ja taitoaineet: musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta (luokilla 1-6) 4. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava A2-kieli 15

Valinnaisaineet Valinnaisuus alkaa 3. luokalla taito- ja taideaineiden valinnaisaineilla. Taito- ja taideaineiden valinnaisia valitaan seuraavasti: 3-4 lk 1 vuosiviikkotunti 5-6 lk 2 vuosiviikkotuntia Muita valinnaisaineita valitaan 5 lk 1 vuosiviikkotunti OPPILAIDEN OSALLISUUS Kieliohjelma Kieliohjelman mukaan kaikki perusopetuksen oppilaat opiskelevat yhteisinä aineina englannin (alkaa 2. luokalla) ja ruotsin (alkaa 5. luokalla) kieltä. Näiden kahden pakollisen kielen lisäksi oppilailla on 4. luokalla mahdollisuus aloittaa vapaaehtoinen A2-kieli (ranska, saksa tai venäjä). Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan perusopetuksen loppuun saakka ja aloitettua A2-kielen opiskelua ei voi ilman erityisen painavaa syytä keskeyttää. Seuraavan kerran kielivalintoja tehdään kahdeksannella luokalla, jolloin oppilas voi halutessaan aloittaa valinnaisen B2-kielen (espanja, kiina) Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Oppilaat osallistuvat oman koulutyönsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin kunkin vuosiluokan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi oppilaat otetaan mukaan koulun tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen heidän ikätasolleen sopivalla tavalla. Tavoitteena on luoda kouluun myönteinen, arvostava ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa oppilaat käyttävät luontevasti vastuutaan ja vapauksiaan. Yhdessä ja yksin toimimalla oppilas saa osallisuuden kokemuksia ja harjaantuu käyttämään erilaisia vaikuttamisen keinoja kouluyhteisössä. Koulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan, jolle valitaan hallitus. Oppilaskunnan tarkoituksena on lisätä oppilaiden osallisuutta ja ohjata oppilaita vaikuttamaan oman koulunsa asioihin. Oppilaskunnan tavoitteet kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan. Oppilaat osallistuvat myös koulun eri juhlien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Oppilaat voivat järjestää ohjelmaa ja tempauksia erilaisina koulun teemapäivinä ja osallistua päivänavausten pitämiseen. 16

USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS PERUSOPETUKSESSA Keravalla uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskontokunnan mukaisesti evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän uskonnon opetukseen. Myös oppilas, joka ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, voi huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen. Jos oppilas kuuluu ortodoksiseen kirkkokuntaan tai muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle järjestetään oman uskontonsa opetusta, jos vähintään kolmen oppilaan huoltaja pyytää sitä. Vähintään kolmelle (kaikista Keravan perusopetuksen oppilaista) uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, jotka eivät osallistu evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Lisätietoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta saa oman koulun rehtorilta. Syyslukukauden alkaessa täytetään tarkempi lomake uskontotunneille osallistumisesta. Uskonnon opetuksen luonne Uskonnon opetusta säätelevät valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteiden mukainen uskonnon opetus ei ole perustuslain 11 :ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana oman uskonnon tuntemus ja uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Koulun uskonnolliset tilaisuudet Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päiväavauksia. Oppilasta ei voida velvoittaa vastoin hänen huoltajansa tahtoa osallistumaan jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Oppilaalle, joka ei osallistu koulun järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, järjestetään muuta korvaavaa toimintaa. Koulun juhlat Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria eikä niitä esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. jouluvirsi, suvivirsi) laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. 17

OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimisen monipuolisella arvioinnilla on keskeinen rooli oppimistapahtumassa. Arvioinnin tukee ja ohjaa oppilasta myönteisellä tavalla. Arviointi ei ole vain erillinen jakson tai lukukauden loppuun sijoittuva tilanne vaan se kytketään osaksi koko oppimistapahtumaa. Opintojen aikana 1. 6. luokilla oppimisen arviointi on jatkuvaa. Arviointimuotoja ovat esimerkiksi oppilaan itsearviointi, vertaisarviointi, ryhmäarviointi, arviointikeskustelu, kirjallinen palaute, arviointi-ilta, portfoliot tai oppilas-opettaja -keskustelu, välitodistus sekä lukuvuositodistus. Työskentelytaidot Vuosiluokilla 1. 6. työskentelytaitoja ei arvioida erikseen, vaan kunkin oppiaineen arvioinnin sisällä. Työskentelystä annetaan monipuolista palautetta kaikissa oppimistilanteissa. Käyttäytyminen Vuosiluokilla 1.-6. käyttäytymistä arvioidaan kirjallisesti lukuvuositodistuksen yhteydessä. Palautetta käyttäytymisestä annetaan todistuksen lisäksi joko suullisesti tai kirjallisesti tarpeen mukaan. Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearviointi on keskeinen osa koulun arviointijärjestelmää. Oppilasta ohjataan itsearviointitaitoihin oppilaan edellytysten mukaisesti. Aluksi keskitytään oppilaalle käsitteellisesti helppoihin arvioinnin kohteisiin. Vähitellen oppilasta ohjataan itsearvioimaan yhä laajemmin omaa oppimisprosessiaan ja työskentelytaitojaan, omien tavoitteidensa asettelua ja niiden saavuttamista sekä käyttäytymistään. Kykyä itsearviointiin pyritään kehittämään esim. ohjauskeskustelujen, erilaisten itsearviointilomakkeiden, jaksotiedotteiden, oppimispäiväkirjojen tai portfolioiden avulla. Oppilaan tekemistä itsearvioinneista keskustellaan hänen kanssaan arviointikeskusteluissa. Niitä voidaan käyttää myös yhteisissä keskusteluissa vanhempien kanssa. 18

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kotien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu näkemykseen jaetusta vastuusta kodin ja koulun välillä. Koulu tukee vanhempien ensisijaista vastuuta lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa alkanut yhteistyö huoltajien kanssa jatkuu lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan oman tapansa hoitaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että opettajalla on koulun alkaessa tarpeeksi tietoa oppilaista, jotta oppilaan kasvua ja oppimista pystytään tukemaan heti koulun alusta alkaen. Lapsen varhaiskasvatuksessa laadittu esiopetussuunnitelma (LEOPS) siirtyy huoltajien luvalla alkuopetuksen opettajan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyön muotoja voivat olla esim. kolmikantakeskustelut, huoltajien ja opettajien henkilökohtaiset tapaamiset, vanhempainillat, koulun juhlat, tapahtumat ja retket, tutustuminen vanhempien työhön tai koti- ja kouluyhdistykset sekä luokkatoimikunnat. Joskus tarvitaan moniammatillista yhteistyötä perheiden kanssa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Koululla on velvollisuus luoda yhteistyön edellytyksiä hyvän tiedottamisen avulla. Koulu tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta ja mahdollisuudesta osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Näin huoltajat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen. Keravalla on käytössä Wilma-ohjelma kodin ja koulun yhteistyöhön. Wilma on koululaisen sähköinen reissuvihko. Ohjelman avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella ja antaa selvityksiä oppilaan poissaoloista, olla yhteydessä kouluun ja lukea koulun tiedotteita. Wilma toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla. Ohjelman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneeseen tarvitse erikseen asentaa mitään. Kouluilla toimii oppilaiden vanhempien muodostamat koti- ja kouluyhdistykset. Yhdistysten tavoitteena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistoiminta sekä tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. 19

OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Tuen portaat Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleiseen tukeen kuuluu mm. seuraavat tukimuodot: Joustavat opetusjärjestelyt Tukiopetus Opetuksen eriyttäminen Osa-aikainen erityisopetus Ohjauksellinen tuki Vuosiluokkiin sitomaton opetus Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Kodin ja koulun yhteistyö Oppilashuolto Iltapäiväkerho- ja kerhotoiminta Oppimissuunnitelma tarvittaessa Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle yhteistyössä vanhempien kanssa tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 20

Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antaminen edellyttää opetusjohtajan tekemää kirjallista päätöstä. Päätös tehdään pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityisluokalla opiskeleminen, oppimäärän yksilöllistäminen ja pidennetty oppivelvollisuus edellyttävät erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätöksellä opiskelevalle oppilaalle laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisen tuen piiriin hakeutuminen Kouluun ilmoittautumislomakkeessa on kohta, johon huoltajat voivat merkitä mahdollisen tuen tarpeen. Lomakkeeseen voi kirjoittaa tärkeimmät tiedot tuen tarpeesta. Tutkimuslausuntoja ei liitetä ilmoittautumislomakkeeseen. Huoltajat toimittavat kaikki oppilasta koskevat erityistä tukea koskevat lausunnot opetuksen suunnittelija Riitta Pennalalle 7.3.2016 mennessä tai heti tutkimusten valmistuttua joko postitse osoitteeseen Keravan kaupunki, Kasvatus- ja opetustoimi, Opetuksen vastuualue, PL 123, 04201 Kerava tai tuomalla ne Sampolan palvelukeskukseen osoitteeseen Sampolan palvelukeskus, Kultasepänkatu 7. Lausunnot tulee jättää suljetussa kuoressa Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteeseen ja laittaa kuoreen merkintä Kasvatus- ja opetustoimi/riitta Pennala. Lausunnot voi toimittaa myös varhaiskasvatuksen erityisopettajalle. Näkö- ja liikuntavammaiset oppilaat Näkö- ja liikuntavammainen nuori käy yleensä koulua tavallisessa luokassa. Opiskelun tueksi hän voi anomuksesta saada tarvittavia apuvälineitä tai huoltajat voivat anoa asiantuntijalausunnon perusteella avustajaa. 21

Moniammatillinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä asioissa Opettaja voi konsultoida nimettömänä koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa tai psykologia ja tarvittaessa rehtoria oppilaasta heränneestä huolesta. Konsultaatio tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan asia voidaan ohjata oppimisen tuen ryhmään jatkotyöstöä varten. Oppimisen tuen ryhmä Jos oppilas tarvitsee suunnitelmallisia yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tukitoimia tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia oppimisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa. Ryhmän puheenjohtaja on rehtori ja muut ryhmään kuuluvat henkilöt ovat niitä, joille tuen suunnitteleminen kuuluu. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Ryhmää kuultuaan rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Rehtori esittää oppilaalle erityisen tuen päätöstä allekirjoittamalla opettajan laatiman pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan kasvatus- ja opetustoimeen opetuksen suunnittelijan käsiteltäväksi. 22

Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilashuollon palvelut, opetuksen sisällöt ja menetelmät, koko koulua koskeva turvallisuus, oppilashuoltosuunnitelman laatiminen, tiimitoiminta, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä huoltajien ja oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja osallistaminen. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumisista ja toiminnasta vastaa koulun rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, turvallisuusvastaava, oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaitten edustaja. Tarvittaessa oppilashuoltotyöhön voi osallistua myös koululääkäri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja opettajien edustaja. Yläkoulussa oppilashuoltoryhmään voi kuulua lisäksi opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Oppilashuollon henkilöstö Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn sekä kasvua, kehitystä ja oppimista estävien tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen, puuttumiseen ja auttamiseen. Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalla tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuolto työskentelee myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä sekä sosiaalista hyvinvointia kouluyhteisössä. Oppilaisiin liittyvät huolen aiheet voivat liittyä esimerkiksi koulunkäyntivaikeuksiin (luvattomat poissaolot, kiusaaminen, vaikeudet luokkakavereiden kanssa), kotiin, vapaa-aikaan tai päihteiden käyttöön. 23

Psykologi Psykologi tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä sekä edistää oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä. Oppilaisiin liittyviä huolen aiheita voivat olla esim. erilaiset oppimiseen, psyykkiseen kasvuun, ihmissuhteisiin ja mielialaan (kuten ahdistus, jännitys, pelot) liittyvät asiat. Psykologi antaa konsultaatio- ja keskustelutukea lapselle ja huoltajalle. Lisäksi psykologi tekee oppimis- ja keskittymiskykyyn liittyviä tutkimuksia. Näistä sovitaan yhteistyössä kodin ja koulun kanssa ja edellytyksenä on, että oppilaalla on käytössä koulun muita tukitoimia (tukiopetus, erityisopettajan antama tuki, oppimissuunnitelma). Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle. Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat koko kouluajan. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveystarkastukset ovat kouluterveydenhuollon keskeinen työmuoto, jonka tarkoituksena on tukea koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä, arvioida terveyttä ja hyvinvointia, löytää riskit ja poikkeamat ja ohjata tarvittaessa hoitoon. Kouluterveydenhuoltotyö on osa oppilashuoltoa ja se toimii kiinteässä yhteydessä muun oppilashuollon kanssa. Tavoitteena on tarvittaessa tehdä kouluun tullessa henkilökohtainen kouluterveydenhuollon suunnitelma, joka on neuvolaterveydenhuollon suunnitelman jatke. Neuvolassa aloitettu lapsen terveyskertomus siirtyy kouluterveydenhuoltoon lapsen aloittaessa koulun. Asetuksen mukaisesti 1., 5. ja 8. luokalla on ns. laaja-alainen terveystarkastus joka sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemän tarkastuksen ja huoltajan osallistumisen tarkastukseen. Ns. kouluuntuloterveystarkastus ensimmäisen luokan oppilaalle (terv.hoitajan osuus laaja-alaisesta terveystarkastuksesta) tehdään Keravalla ensisijaisesti kouluuntulokesänä ja viimeistään syyslomaan mennessä. 24

Yläasteelle siirtyvien (7.lk) terveystarkastuksia tehdään jo kesällä ja syyslukukauden aikana ja huoltajan osallistumista siihen toivotaan (asetuksen soveltamisohjeen mukainen sovellus Keravalla). Edellä mainituista terveystarkastuksista informoidaan kouluun tulevien ilmoittautumispäivänä sekä kouluun tutustumispäivänä. Vanhemmat tilaavat itse lapsen / nuoren terveystarkastusajan tulevan koulun terveydenhoitajalta tutustumispäivän jälkeen toukokuussa kesän tarkastuksiin tai heti koulun alettua elokuussa. Välivuosien (2,3,4,6,9 lk) terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja. Muut somaattiset sairaudet kuuluvat omalääkärin vastuualueeseen. Koulupäivän aikana sairastuneille annetaan ensiapu ja äkillistä lääkärin hoitoa tarvitsevat ohjataan päivystykseen. Lapsen tai nuoren sairastuessa tai tapaturman sattuessa kotona ja vapaa-ajalla ensisijainen hoitopaikka on terveyskeskuksen päivystys. Lisätietoja kouluterveydenhuollosta antaa neuvolapalveluiden esimies Heli Hämäläinen, heli.hamalainen@kerava.fi puh. 040-318 3226 Hammashuolto Peruskoululaiset kutsutaan tarkastukseen 1., 3., 5. ja 8. luokalla suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Yksilöllisen hoidontarpeen arvioinnin pohjalta tarkastuksia voi olla vuosittain tai useammin. POISSAOLO KOULUSTA Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan kouluun, mikäli oppilas joutuu olemaan pois koulusta sairauden tai muun syyn vuoksi. Poissaolon aikana tekemättä jääneistä tehtävistä oppilas voi ottaa vanhempiensa avustuksella päivittäin selvää luokkatoverilta tai opettajalta. Jos oppilas joutuu lähtemään kotiin kesken koulupäivän, on siihen saatava lupa luokanopettajalta tai terveydenhoitajalta. Tällöin poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle. Muun syyn kuin sairauden vuoksi, oppilas voi olla poissa vain opettajan tai koulun rehtorin luvalla. Oppilas ja huoltajat itse vastaavat lomamatkoista aiheutuvien poissaolojen aikana tapahtuvasta opintojen etenemisestä. Näistä poissaoloista ei tule aiheutua tukiopetustarvetta. 25

KOULURUOKAILU Kouluruokailu täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjaa terveelliseen ravitsemuk-seen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Koululounas tarjotaan koulupäivinä klo 10.30-12.00 välillä. Ruokalistat suunnitellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Ruoka on vapaasti otettavissa Buffetlinjastoista, josta oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän, ja tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Yksilölliset erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä, ja niiden oikea ja turvallinen toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Erityisruokavaliolomake löytyy Keravan kotisivulta http://www.kerava.fi/ palvelut/koulu--ja-päiväkotiruokailu/ Kouluissa toimii ruokaraati ruokailijoiden ja keittiön yhteistyöfoorumina, joka kehittää ruokailun järjestämistä ja toimintaa. TAPATURMAVAKUUTUS Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa välittömästi koulun ja kodin välillä sekä myös lukuvuosisuunnitelmaan merkittyjä opinto- ym. retkiä. Huom. Vakuutusturva ei kata vapaa-aikaa. Vakuutus korvaa vain tapaturman aiheuttamat hoitokulut, esinevahinkoja ei korvata. KOULUKULJETUS Kaupunki järjestää kaikkien sellaisten kaupungin peruskoulua käyvien oppilaittensa kuljetuksen, joilla perusopetuslain 32 :n mukaan on oikeus kunnan järjestämään oppilaille maksuttomaan kuljetukseen. Kaupungilla on lakisääteinen koulukuljetusten järjestämisvelvollisuus, mikäli peruskoulun oppilaan koulumatkan pituus on yli 5 km. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Keravan kaupunki järjestää kuljetuksen 1. 2. luokan oppilaille, joiden koulumatka heille määriteltyyn lähikouluun on yli 3 km. Erityistapauksissa koulukuljetuksen tarve harkitaan yksilöllisesti asiantuntijalausuntojen perusteella. Kuljetus järjestetään kaupungin kustantamana pääsääntöisesti yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai erityisistä syistä kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla. Koulukuljetusta anotaan lähettämällä koulukuljetushakemus Kasvatus- ja opetustoimeen, PL 123, 04201 KERAVA. Kuljetusoikeutta koskeviin kysymyksiin vastaa kasvatus- ja opetustoimen taloussihteeri, puh. 040 318 2808. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää mahdollisista muista etuisuuksista. Oppilaan käydessä huoltajan anomuksesta koulua muussa kuin kaupungin oppilaalle osoittamassa lähikoulussa, esimerkiksi musiikkiluokalla, koulukuljetusta ei järjestetä eikä korvata. Myöskään Keravalla opiskelevien vieraskuntalaisten koulumatkoja ei järjestetä eikä kustanneta, vaikka kilometrirajat ylittyisivät. Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen siirrettyjen koulukuljetus järjestetään yksilökohtaisesti. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkan aikana. 26

VALMISTAVA OPETUS Perusopetuksen valmistava opetus on tarkoitettu ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole riittävä yleisopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Luokkien 1-6 valmistavaa opetusta annetaan Killan koulussa ja Keravanjoen koulussa. Luokkien 7-9 valmistavaa opetusta annetaan Sompion koulussa. Opetuksen kesto on noin yksi vuosi. Valmistava opetus on suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilas opiskelee eri oppiaineita soveltuvin osin opetussuunnitelmaa noudattaen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on oppia suomen kieltä, edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalle tehdään opetussuunnitelman mukainen henkilökohtainen opinto-ohjelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Opiskelu erityisesti yleisopetuksen taito- ja taideaineiden ryhmissä aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilas siirtyy kokonaan ikätasonsa mukaiseen yleisopetuksen ryhmään, kun hänen suomen kielen taitonsa on sellaisella tasolla, että opiskelu yleisopetuksessa onnistuu. SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS Oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen, opiskelevat suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon. Myös paluumuuttajaoppilaat ja kaksikielisten perheiden lapset, joiden virallinen äidinkieli on suomi, voivat opiskella suomea toisena kielenä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osaalueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. 27

OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat on saada oman äidinkielen opetusta, jos opetusta on päätetty järjestää kyseisessä äidinkielessä ja jos tarvittava määrä oppilaita ilmoittautuu opetukseen. Maahanmuuttajien äidinkielen ja vieraan kielen ylläpito-opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta ilmoittautumisen jälkeen oppilaalta edellytetään säännöllistä osallistumista oppitunneille. Opetusta on kaksi oppituntia viikossa. Opetus tapahtuu aamuisin ennen koulutuntien alkua tai iltapäivisin koulutuntien jälkeen. Opetus on oppilaalle maksutonta. Huoltaja vastaa mahdollisista kuljetuksista ja matkakustannuksista. Suomalaiset paluumuuttajaoppilaat ja ulkomailta adoptoidut lapset voivat osallistua maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen ryhmiin ylläpitääkseen ulkomailla opittua kielen taitoaan KOULUSANASTO Alakoulu käsittää peruskoululuokat 1 6. Alakoulussa opettajina toimivat pääasiassa luokanopettajat. Erityinen tuki Mikäli yleinen, kaikille lapsille kohdistuva tuki tai tehostettu tuki ei ole riittävää oppilaan koulun käynnin onnistumiseksi, hänelle on oikeutettu erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta tekee opetusjohtaja pedagogiseen selvitykseen (ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin) perustuen. Erityistä tukea voidaan antaa yleisopetuksessa muun opetuksen yhteydessä, osittain integroituna yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokissa tai -kouluissa. Erityisluokanopettaja opettaa oppilaita pienemmässä ryhmässä, erityisluokalla tai -koulussa. Erityisopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja opettaa tukea tarvitsevia oppilaita osa-aikaisesti muun opetuksen ohessa. Eriyttäminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Eriyttämistä voidaan toteuttaa mm. vaihtelemalla opiskelun laajuutta ja syvyyttä tai etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi kohdistua esim. opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin, koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Esiopetus Esiopetusta annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja se on maksutonta. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta ja vanhemmat ratkaisevat lapsen osallistumisen esiopetukseen. 28