Työpareittain osaaminen päivittyy mielekkäästi UUDENLAINEN OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSO Olavi Manninen TIIVISTELMÄ Uudenlainen opettajien työelämäjakso hanke yhdisti yrityksessä tapahtuvan työssä oppimisen ja pedagogisen osaamisen uudella innovatiivisella työpariajatteluun perustuvalla työtavalla. Työparityöskentely osoittautui mielekkääksi työmenetelmäksi toteuttaa nimenomaan eri-ikäisten, työuriltaan ja työkokemuksiltaan erilaisten opettajien käytännön työelämäjakso. Työtapa perustui opettajaopiskelijan ja työelämäjaksolla olevan opettajan tiiviiseen yhteistyöhön, jossa kumpikin oppii toisiltaan. Opettajaopiskelija ja kokenut opettaja muodostivat työparin (tutor-tutor). Molemmat osapuolet toimivat tilanteesta riippuen toistensa tutoreina. Työparien mentoreina toimivat kokeneet työelämän ja opetuksen ammattilaiset. Kokemus ja uusi työelämäkokemus kohtasivat ja kehittivät yhdessä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä opettajien työelämäosaamista. Poikkeuksetta opettajat pitivät kokemuksiaan hankkeesta erittäin hyvinä: työelämäjakso oli opettavainen, tietämys työelämästä parani ja oma opetus päivittyi. Opettajien toiminta työelämäjakson aikana edesauttoi työkuntoisuuden ylläpitämistä, vuorovaikutusta, sisäistä viestintää ja työkulttuurin parantumista vastaanottavilla työpaikoilla. Havaitut myönteiset muutokset organisaatioiden toiminnassa omalta osaltaan edesauttoivat henkilöstöjen työssä jaksamista ja halua jatkaa työn tekemistä. Myönteisyyden koettiin heijastuvan myös opettajat lähettäneiden oppilaitosten työilmapiirissä. Hankkeessa hyödynnettiin poikkitieteistä Työelämäosaamisen edistäminen verkosto - organisaatiota, jolla vastaisuudessa jatkuvan laajentumisensa ja kehittymisensä myötä on entistä paremmat valmiudet osallistua myös opettajille suunnattuun työelämäkoulutukseen (www.työelämäosaaminen.fi, www.worklifeability.net). TAUSTA Työelämäosaamisen edistäminen verkosto-organisaatio toimii aktiivisena aloitteentekijänä uudenlaisen ja pyysyväluonteisen yhteistyö- ja koulutusrakenteen ja sen myötä työelämäosaamiseen liittyvän korkeakoulutasoisen koulutuksen järjestämismahdollisuuksien aikaansaamiseksi. Uudenlainen opettajien työelämäjakso - hanke on konkreettinen osoitus verkosto-organisaation tavoitteellisesta aloitteellisuudesta: nyt toteutetut työelämäjaksot antoivat ensimmäisen kerran ammattikorkeakoulujen opettajille mahdollisuuden päivittää oman työelämätietoutensa. Lähtökohtana opettajien työelämäjakson suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut havaintomme siitä, että ammattioppilaitoksen opettajalla voi olla kulunut jo pitkähkö aika siitä, kun hän on ollut työelämässä, ja syystä kynnys lähteä käytännön työelämään voi olla korkea. Toisaalta ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajakorkeakoulututkintoa opiskelee opiskelijoita, jotka ovat tulleet vähän aikaa sitten työelämästä opettajaksi ja siten heillä on ns. tuoretta tietoa ja uutta käytännönläheistä näkemystä yritys- ja työelämästä. Pitkähkön aikaa opettajana toiminut ammattioppilaitoksen opettaja taas on kokenut opettaja, joka voi siirtää uudelle tulokkaalle osaamistaan ja kokemuksellista hiljaista tietoaan. Hankkeen toiminta perustui ns. työpari-ajatukseen: kullakin työelämäjaksolle osallistuvalla ammattioppilaitoksen opettajalla on parinaan opettajakorkeakoulun opiskelijaopettaja ja opettajaopiskelija ja kokenut ammattioppilaitoksen opettaja toteuttavat yhdessä kahden kuukauden työelämäjakson tutor-tutor - toiminnan avulla. Opettajakorkeakoulun opiskelijaopettaja suorittaa opintokokonaisuuden osana henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaansa ja ammattioppilaitoksen työelämäjaksolle osallistuva opettaja tuottaa raportin osana oppimisjaksoaan.
HANKKEEN TAVOITTEET Opettajien työelämäjakson tavoitteet olivat sekä menetelmälliset että ammatillis-pedagogiset. Menetelmällinen tavoite liittyi tarpeeseen kehittää ja testata uudenlainen ns. työpariajatukseen perustuva työmenetelmä, jota voidaan käyttää niin iältään, työuriltaan kuin työkokemuksiltaan toisistaan eroavien opettajien käytännön työelämäjaksoja toteutettaessa: hankkeessa kullakin työelämäjaksolle osallistuvalla ammattioppilaitoksen opettajalla on työparinaan opettajakorkeakoulun opiskelijaopettaja. Nuori opettajaopiskelija ja kokenut ammattioppilaitoksen opettaja toteuttavat yhdessä kahden kuukauden työelämäjakson tutor - tutor - toiminnan avulla. Menetelmäkehittelyssä keskeisenä ajatuksena on ollut yhdistää opettajakorkeakoulun opiskelijaopettajan ja ammattioppilaitoksen työelämäjaksolle osallistuvan opettajan kokemukset, tiedot ja taidot niin, että kummatkin toimivat toistensa tutoreina omassa roolissaan. Lähtökohtaisesti ajateltiin, että kehitettävä uudenlainen työparimenetelmä 1 edistää varttuneiden ja nuorten opettajien keskinäistä vuorovaikutusta ja toinen toisilta oppimista mielekkäässä nykyaikaisessa työelämä- ja yrityskontekstissa, 2 tekee siirtymisen työpaikalla tapahtuvaan harjoitteluun helpoksi ja 3 erityisesti mahdollistaa työelämätietouden päivittämisen niillä opettajilla, joilla on vaikeuksia löytää itselleen sovelias työelämäkoulutuspaikka sekä 4 kannustaa pitkään opettajana olevien halukkuutta perehtyä työ- ja yrityselämään. Hankkeen ammatillis-pedagogiset tavoitteet liittyivät ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden ja kohtaavuuden parantamiseen, ammatillisen ja pedagogisen osaamisen vahvistamiseen ja työssä oppimisen edelleen kehittämiseen työelämän ja oppilaitosten yhteistyön välineeksi esimerkiksi verkottumalla. Työelämäjaksoa koskevissa yhteisissä loppuraporteissa kukin opettajapari tiivistää oppimisen hyötyjen arvioinnin, työssä oppimisen kehittämisen työelämäjaksolla, parhaat kokemukset ja ongelmat, opettajan työelämäjakson kehittämisen, jakson toteutumisen, työelämäjakson kehittämisen työpaikkojen tarpeita vastaavaksi, hahmotelman opettajan työelämäjakson vastaisesta sisällöstä ja tarvittavan tuen työssä oppimisen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. OSALLISTUVAT OPETTAJAT JA YRITYKSET Opettajien työelämäjaksolle osallistui ammattioppilaitoksen opettajia ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaopettajia. Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostivat siis toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajat. Välillisen, mutta varsin olennaisen kohderyhmän muodostivat osallistuvien opettajien lähtöoppilaitosten oppilaat, muu opetushenkilökunta sekä työpaikkojen henkilöt. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu huolehti opettajaopiskelijoiden saamisesta ja Tampereen ammattiopisto oli päävastuussa siitä, että ammattioppilaitoksista saatiin työelämäjaksolle osallistuvia opettajia. Hanke koordinoitiin Työelämäosaamisen edistäminen verkosto-organisaation toiminnan kanssa niin, että lähtökohtaisesti opettajat työskentelevät verkostohankkeeseen mukaan tulleissa yhteistyöyrityksissä ja työorganisaatioissa opettajille laaditun henkilökohtaisen työsuunnitelman mukaisesti. Työelämäjaksot toteutettiin seuraavissa työorganisaatioissa: Suomen Posti Oyj:n Tampereen postikeskus, Pirkanmaan Osuuskauppa (eri toimipisteitä kuten ABC Lahdesjärvi, Hesburger, MrPickwick Pub, Coffee House, Rosso, El Toro, Sevilla, Hotelli Ilves), Pilot-Kustannus Oy, Lentotekniikkalaitos, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta, Kaukokiito Oy, Nokian kaupungin puistoyksikkö, Sokos - tavaratalo, Isoworks,
Datainfo Oy, EastHill Europe, Toiprint, Fujitsu, Nokian Renkaat Oy, Sandvik Tamrock Oy, Nekomat Oy ja THT- Control. OPINNOT Opinnot koostuivat neljästä seminaaripäivästä, yritysvierailuista sekä kahden kuukauden mittaisesta työelämäjaksosta. Opintoihin sisältyi Moodlen käyttökoulutus. Työelämäjakson aikana opettaja ja opettajaopiskelija vaihtoivat kokemuksiaan sekä omaksuivat toisiltaan näkemyksiä, osaamista ja hiljaista tietoa. Molemmat työparin opettajat kirjoittivat jakson aikana henkilökohtaisia kokemusmuistioita (oppimisportfolioita), joista he kokosivat yhteisen loppuraportin päätösseminaariin. Loppuraporteissa olivat kunkin opettajaparin keräämät tiedot hyödyistä, parhaista kokemuksista ja ongelmista sekä työelämäjakson kehittämisestä. Loppuraportit esiteltiin opettajapareittain työelämäjakson päätösseminaarissa. Työelämäjaksolle osallistuva opettaja voi lukea jaksosta hyväkseen 4 ov (6 op) osana OPH:n ohjeistamia Työelämäosaamisen diplomiopintoja. Opettajaopiskelija suoritti opintokokonaisuuden osana henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaansa. TYÖELÄMÄVASTAAVUUS PARANI JA OPETUS PÄIVITTYI Hanke saavutti hyvin sille asetetut tavoitteet. Kaiken kaikkiaan palautteen perusteella opettajat pitivät kokemuksiaan työelämäjakson toteutuksesta hyvinä sekä ammattitaitoaan ylläpitävinä että täydentävinä. Uudenlainen työparityöskentely osoittautui mielekkääksi työmenetelmäksi toteuttaa eri-ikäisten ja työkokemuksiltaan erilaisten opettajien työelämäjakso. Laadituista raporteista ja esityksistä ilmenee, että opettajien työelämäjakso oli ollut opettavainen: oma opetus on päivittynyt, opetettaviin asioihin tuli työelämän näkemyksiä, kurssisisällöt paranivat, sai materiaalia ja varmuutta, sai olla "oikeissa töissä", sai hyvän verkoston, oma oppiminen kasvoi, tutorin kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Parhaat kokemukset liittyivät suurelta osin siihen, että sai tehdä erilaista työtä ja tutustua siihen maailmaan, jossa omat opiskelijat toimivat: oli ihanaa tavata omia vanhoja oppilaita, pystyi itse opettamaan työpaikkaa, sai selville työpaikan edellyttämää osaamista, osaa paremmin selittää oppilaille osaamistarpeita, työpaikan edustaja saatiin omalle koululle puhumaan ja tuli henkireikä omaan normaalityöhön. Kerätty palaute antoi hyödyllistä tietoa opettajat vastaanottaneiden yritysten ja työorganisaatioiden näkökulmista ja kokemuksista. Yleensä hankkeen toteuttamista pidettiin hyvänä mahdollisuutena kehittää yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja opettajien kanssa. Hankkeen vaikutuksesta yhteistyö pirkanmaalaisten yritysten ja työorganisaatioiden ja toisen asteen oppilaitosten ja ammatillisen opettajakorkeakoulun välillä kasvoi ja mukana olleiden oppilaitosten opiskelijoiden, tulevien työntekijöiden taidot ja työelämävalmiudet paranivat. Hankkeen toteutuksessa tukeuduttiin poikkitieteiseen verkosto-organisaatioon. Hanke omalta osaltaan vahvisti verkoston toimintaan. TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Hankkeen tuloksia on hyödynnetty monella tavalla. Hankkeesta saatuja tuloksia ja kokemuksia on hyödynnetty uusissa opettajien työelämäosaamista edistävissä, työntekijöiden ammatillista osaamista kehittävissä,
työvoiman käyttöä, tiedotusta ja työelämävastaavuutta parantavissa koulutus- ja kehittämishankkeissa, joita on toteutettu verkosto-organisaation yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen yhteydessä kävi ilmi, että opettajilla on sekä tarve että halu päivittää oma työelämäosaaminen Käsitys opettajien tarpeista ja tarpeita vastaavan koulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja ajoituksesta jäsentyi. Hankkeesta kertynyttä kokemuksellista tietoa on soveltuvin osin hyödynnetty muun muassa Työelämäosaamisen käsikirjassa (ISBN 978-952-5264-75-3), Työelämäosaamisen asiantuntijavalmennusohjelmassa, Työelämäosaamisen edistäminen - verkoston toiminnassa ja verkoston toimesta verkoston yhteistyöyrityksissä tehdyissä toimintatutkimuksissa. YHTEISTÖ ERI TAHOJEN KANSSA Opettajien Työelämäjakso on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusta saanut hanke (Projektikoodi S85003). Lisäksi kunnat ja yksityiset organisaatiot ovat osallistuneet rahoitukseen. Hanke toteutettiin Tampereen seudulla 1.4.- 31.12.2005. Hanketta hallinnoi Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Työelämäosaamisen edistäminen verkosto-organisaation kanssa. Opettajien työelämäjakson käytännön toteutusta ja yhteistyötä vastaanottavien yritysten ja lähettävien oppilaitosten kesken koordinoi hankkeen vastuuhenkilö, projektipäällikkö dosentti Olavi Manninen, joka toimii myös Työelämäosaamisen edistäminen verkosto-organisaation vastuullisena johtajana. Mentoreina toimivat yliopettaja Tuula Karttunen, Anne Mustonen ja Pirkko Archrén. Koulutussuunnittelija Kyösti Viitanen osallistui hankkeen suunnitteluun, opettajien rekrytointiin ja vastasi palautteiden keräämisestä. Hankkeen toiminnan tueksi nimettiin 15 henkinen ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina yritykset, järjestöt, oppilaitokset, opettajat, viranomaistahot (TSO/STM) ja rahoittaja (Länsi-Suomen lääninhallitus). Ohjausryhmä edesauttoi hankkeen tehokasta etenemistä toimimalla vastuuhenkilön tukena. Hankkeen aikana ohjausryhmä piti neljä kokousta. TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI Työelämäjakson käynnistämisestä tiedotettiin pirkanmaalaisten ammatillisten oppilaitosten rehtoreille ja koulutusvastaaville eri kouluilla ja rehtoreiden yhteistyöfoorumissa. Työelämäjaksoa esiteltiin opettajille uudenlaisena ja innovatiivisena osana työelämäosaamisensa johdonmukaista edistämistä. Työelämäjakson toteutuksesta kerrottiin Työelämäosaamisen edistäminen verkosto-organisaation toiminnan esittelyn yhteydessä useissa kokouksissa ja seminaareissa ja verkoston yhteensä 600 yhteistyökumppanin sähköpostiosoitteisiin lähetetyissä tiedotteissa. Myös tuloksista on tiedotettu aktiivisesti. Kokemuksia on kierrätetty ja tuloksia esitelty lukuisissa esitelmä- ja luentotilaisuuksissa, työpaikkakäynneillä ja verkoston teemaryhmien kokouksissa. Hankkeen toteutukseen liittyvät yksityiskohdat käyvät ilmi loppuraportista (Tampere 27.2.2006; myös Oppimisverkoston väliraportti Tampere 31.8.2007/Olavi Manninen). Yhteenvetoartikkeli hankkeesta ja siinä saaduista kokemuksista julkaistiin myös paikallislehdissä. Artikkeli on luettavissa muun muassa 29.12.2005 ilmestyneessä Tamperelainen - lehdessä. SUOSITUKSET HANKKEIDEN EDELLEEN KEHITTÄMISEKSI Ongelmaksi koettiin muun muassa se, että työssäoppijoiden opastukseen ei työpaikoilla ole aikaa ja työpäivät voivat tulla pitkiksi.
Opettajien raporteissa ja yrityksiltä kerätyissä palautteissa kehittämisehdotuksina nähtiin suunnitelmallisuuden tärkeys: jakson rakenne ja työtehtävät tulee suunnitella ja valmistella etukäteen yhteistyössä vastaanottavien yritysten ja koulutuksen toteuttajien kanssa ja hahmottaa työpaikkojen tarpeet ja kehittämiskohteet. Jakson aikana voisi kouluttaa myös työpaikkaohjaajia työpaikoille. Opettajiaan lähettävissä oppilaitoksissa olisi koulutusta toteuttavien kanssa yhdessä mietittävä etukäteen, mitä halutaan opettajan oppivan jakson aikana. Hanketta koskevan rahoituspäätöksen viivästyminen vaikeutti opettajien rekrytointia, mutta myös koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Resursointia ja toiminnan tuloksellisuuden maksimointia ajatellen ihanteellista olisi, että vastaisuudessa hankkeen toteuttaja saisi tietoonsa rahoituspäätöksen hyvissä ajoin hanketta valmistellessaan.