TOIMITILAHANKINTOJEN HANKEOHJE KH 3.2.2014
KUOPION KAUPUNGIN TOIMITILAHANKINTOJEN HANKEOHJE SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 1 TOIMITILAHANKE... 4 2 HANKKEEN KULKU... 6 2.1 TARVESELVITYS... 6 2.2 HANKESUUNNITELMA... 7 2.3 RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN... 8 Ehdotussuunnittelu (L1)... 9 Luonnossuunnittelu (L2)... 9 Toteutussuunnittelu... 9 2.4 RAKENTAMISEN VALMISTELU... 10 Rakentamispäätös... 10 2.5 RAKENTAMINEN... 10 2.6 TAKUUAIKA... 10 2.7 VASTUUAIKA... 11 3 HANKKEEN ARVIOINTI... 11 Liite: Toimitilahankkeen toimintakaavio 2
3
JOHDANTO Tätä hankeohjetta käytetään kaikissa Kuopion kaupungin toimitilahankinnoissa ja työympäristöjen kehittämishankkeissa. Toimitilahankinnoissa lähtökohtana tulee olla kaikkien palvelualueiden yhteisten ratkaisumallien selvittäminen ja yhteiskäyttöisten tila- ja toimintaympäristöjen kehittäminen yhdessä Kuopion Tilakeskuksen kanssa. Toimitilahankinnat ja toimintaympäristöjen kehittäminen käynnistetään aina tekemällä tarveselvitys. Tämä hankeohje kattaa hankkeen tarveselvityksestä vastuuajan loppuun. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tämän toimitilahankintojen hankeohjeen 3.2.2014 1 TOIMITILAHANKE Toimitilahankkeissa on aina kyse toimintaedellytysten luomisesta palvelutuotannolle. Tilahankkeiden perustana ovat strategiset palvelulinjaukset ja verkostosuunnitelmat. Mikäli palvelualue kilpailuttaa hankittavan palvelun toimitiloineen, se on velvollinen selvittämään vaikutukset palvelustrategiaan, toimintojen tilantarpeet tila- ja käyttökustannuksineen sekä erityisesti esittämään yhdessä Kuopion Tilakeskuksen kanssa vaikutukset kaupungin hallinnassa oleviin toimitiloihin. Tarveselvityksessä selvitetään toiminnalliset tarpeet, toiminnan mitoitus ja toimintaympäristöjen muutokset. Tarveselvityksen perusteella päätetään hankesuunnittelun mahdollisesta aloittamisesta. Hankesuunnittelussa tarkastellaan mm. hankkeen laajuutta, toiminnallisuutta, muuntojoustavuutta, tilanhankintavaihtoehtoja sekä investointi- ja käyttökustannuksia. Merkittävimmät ratkaisut hankkeen kustannusten osalta tehdään aina hankkeen alkuvaiheessa, tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa laadittaessa. Hankesuunnitelman perusteella tehdään investointipäätös tai päätös ulkopuolisten tilojen vuokraamisesta. Hankkeiden hyväksyminen talousarvion investointiohjelmaan edellyttää hyväksyttyä hankesuunnitelmaa. Hanke voidaan käynnistää, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sen investointiohjelmaan. Rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetaan hankkeesta lopulliset toiminnallisesti, arkkitehtonisesti ja teknisesti tilaohjelmaa ja tavoitteita vastaavat toteutussuunnitelmat rakentamista varten. Rakentamisvaiheen aikana toteutetaan suunniteltu kohde. Rakentamisvaihe päättyy hankkeen vastaanottoon ja luovuttamiseen käyttäjälle palvelutuotantoa varten. Varsinaisen rakentamisvaiheen jälkeen alkaa kaksivuotistakuuaika ja kymmenvuotisvastuujakso. 4
Kuva 1. Rakennuskustannusten määräytyminen hankkeen eri vaiheissa. INVESTOINNIN JA KUNNOSSAPIDON MÄÄRITELMÄT Kuopion kaikilla tulosalueilla käytetään rakennus- ja muiden investointien suunnittelussa ja toteutuksessa seuraavia yhtenäisiä käsitteitä: Investointi Rakennushanke tai muu poistosuunnitelmassa tarkoitettu käyttöomaisuuden hankinta tai muu pitkävaikutteinen meno, joka lisää vaikutusaikanaan poistettavaa kaupungin käyttöomaisuuden määrää. Uudisrakentaminen / laajennus Uudisrakentaminen tarkoittaa hanketta, jossa tilantarve täytetään rakentamalla kokonaan uusi rakennus tai laajennus vanhaan rakennukseen. Peruskorjaus / perusparannus / korjaushanke Rakennushanke, jolla korjataan tai uusitaan talon tai alueen rakennusosia ja talotekniikan järjestelmiä. Usein samalla toteutetaan huonetilamuutoksia tai tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. Peruskorjauksessa kunnostetaan rakennus sen valmistumishetkeä tai myöhemmin suoritettua perusparannusta vastaavaan kuntoon. Peruskorjaus voidaan tehdä myös rakennuksen ulkopuolisissa kiinteissä rakenteissa. Jos rakennuksen osien käyttöarvo tai laatu nousee tai siihen lisätään talotekniikan järjestelmiä, käytetään nimitystä perusparannus. 5
Suojeltavien rakennusten korjaus- ja muutostöissä voidaan käyttää myös restauroivaa (palauttavaa) korjaustapaa. Kunnossapito Jaksoittain toistuvia toimenpiteitä, joissa korjaamalla tai uusimalla säilytetään rakenne tai rakennuksen osa alkuperäistä vastaavassa kunnossa (ohjelmoitu kunnossapito, vuosikorjaus). Kunnossapitojakso on yleensä pitempi kuin kolme vuotta. Kunnossapidon menot ovat käyttötalouden menoja, jotka katetaan vuokrilla; kunnossapidon menoja ei aktivoida rakennusten kirjanpitoarvoihin; kunnossapitorahoituksella ei toteuteta muutostöitä, kuten tilajaon muutoksia tai käyttötarkoituksen muutoksia Kustannusarvio Hankkeen rakentamisen kustannusarvio sisältää yleensä hankkeenjohdon, suunnittelun, aluerakentamisen, rakenteiden, rakennelmien, kiinteiden laitteiden ja kiintokalusteiden kustannukset. Väistötilakustannukset ja käyttäjän toimintaan liittyvät perushankintakustannukset eivät sisälly hankkeen kustannusarvioon (tavoitehinta). 2 HANKKEEN KULKU 2.1 TARVESELVITYS Toimitilahankintoja ja toimintaympäristöjen kehittämistä koskeva prosessi käynnistetään tarveselvityksellä. Tarveselvityksen laatii kaupungin ao. palvelualue yhteistyössä hankkeeseen liittyvien muiden toimijoiden sekä kaupungin tilapalveluista vastaavan tahon (Kuopion Tilakeskus) kanssa. Palvelualueen johtoryhmä käsittelee tarveselvityksen ja vie sen edelleen palvelualueen lautakunnan hyväksyttäväksi, ellei ole kyse vaikutuksiltaan vähäisestä hankkeesta. Palvelualue antaa valmiista tarveselvityksestä lausunnon ja toimittaa sen tiedoksi tila- ja palveluverkostotyöryhmälle, joka informoi ja merkittävissä hankkeissa hyväksyttää tarveselvityksen kaupunginhallituksessa. Tilakeskuksen johto esittää kaupunginjohtajalle hyväksytyn tarveselvityksen perusteella hankesuunnitteluryhmän perustamista ja ryhmän puheenjohtajaa. Kaupunginjohtajan asettaessa hankesuunnittelutyöryhmän syntyy hankepäätös. Tarveselvityksen tulee perustua voimassaoleviin sekä hyväksyttyihin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. Tarveselvityksessä tulee aina huomioida myös kaupungin muiden palvelualueiden tarpeet, palvelujen alueelliset yhdistämismahdollisuudet tarjottavien palveluiden ja tilojen osalta sekä mahdollisten kaupungin ulkopuolisten toimijoiden osallistuminen hankkeeseen toimijoina tai tilojen tarjoajana. Tarveselvityksessä tulee tarkastella vaihtoehtoisia toiminnan kehittämismalleja sekä alustavia toteutus- /rahoitusmalleja aikatauluineen. Tarveselvityksessä on esitettävä toteutus- ja rahoitusmallien sisältö ja linjaus, koska toteutusmalli sekä erilaiset rahoitusmuodot voivat vaikuttaa oleellisesti hankekokonaisuuden laajuuteen ja kustannuksiin sekä aikatauluihin. 6
Toimitilahankintaa tarkastellaan tilojen toiminnallisuuden, tilatehokkuuden ja kokonaistaloudellisen edullisuuden näkökulmasta kaupunkitasoisesti pitkällä aikavälillä. Toimitilojen hankinnassa on vaihtoehtoina selvitettävä olevien tilojen uudelleenjärjestelyt, peruskorjaus/perusparannus, uuden rakentaminen, osto tai vuokraus. Tarveselvityksen tulee sisältää riittävän selkeät lähtökohdat hankesuunnittelun / hankeselosteen laadinnan käynnistämiselle. Tarveselvitys tulee laatia lisäksi riittävän ajoissa ennen kuin hanke on tarkoitus toteuttaa, jotta hankkeen kaikkiin vaikutuksiin ja sen edellyttämiin resurssien organisointiin on mahdollisuus varautua ja että hanke voidaan sisällyttää kaupungintalouden suunnitelmalliseen ohjaukseen. Myös rakennuksen tekninen peruskorjaustarve voi käynnistää tarveselvityksen kautta hankesuunnittelun, jolloin kiinteistön käyttötarkoituksen muutostarpeet ja uudet toiminnalliset mallit on aina kartoitettava. Tarveselvityksen sisällöstä on oma erillinen Kuopion Tilakeskuksen laatima tarveselvitysohje. Tarveselvitysryhmä Pääkäyttäjäryhmän palvelualue (palvelualueen johtaja) perustaa tarveselvityksen laatimista varten tarveselvitysryhmän, jossa palvelualueen edustajien lisäksi on Kuopion Tilakeskuksen nimeämä edustaja sekä tarpeen mukaan edustajia myös muilta palvelualueilta. Käyttäjien näkökulmien esiin tuomisesta vastaa palvelualueen tilahallintapäällikkö. Tarveselvitysryhmän puheenjohtajana toimii ao. palvelualueen edustaja. Mikäli palveluverkon kannalta on edullista perustaa monitoimihanke, kaikkien asianosaisten palvelualueiden edustajat kuuluvat tarveselvitysryhmään. Monitoimihankkeen puheenjohtajana toimii aina pääkäyttäjän edustaja. 2.2 HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma pohjautuu hyväksyttyyn tarveselvitykseen. Hankesuunnittelun alkuvaiheessa tulee tarkastella toimitilojen vaihtoehtoiset hankintamallit. Hankesuunnitelmassa esitetään myös aina uusi toiminnallinen malli palvelujen järjestämiseksi sekä verrataan lisäksi erilaisia toimitilahankinnan vaihtoehtoja kustannusnäkökulma huomioon ottaen. Hankesuunnitelma määrittelee hankkeelle toiminnalliset, laadulliset ja tekniset tavoitteet sekä tarkennetun tilaohjelman, aikataulun, tavoitehinnan ja käyttökustannukset tilakustannukset ja toiminnalliset kustannukset eriteltynä. Hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen kokonais- ja tilaryhmittäinen laajuus sekä alustava tilaohjelma ja laatutaso sillä tarkkuudella, että hankkeelle voidaan määrittää tavoitehinta. Varsinainen hankesuunnittelu sisältää yleensä seuraavat tehtävät: Hankkeen toiminnallinen mitoitus Hankkeen laajuus ja tilamitoitus Vaihtoehtoiset toteuttamistavat (tilaratkaisut) ja vaihtoehtojen vertailu 7
Rakennuspaikka / vaihtoehtoinen rakennuspaikka Hankkeen investointi ja perushankintakustannusennusteet Hankkeen käyttötalousvaikutukset (käyttökustannukset) Hankkeen rahoitus (myös ulkopuoliset rahoitukset ja avustukset) Hankkeen tavoitteellinen aikataulu (ajoitussuunnitelma) Hanketyöryhmän esitys Nämä osiot on käsitelty yksityiskohtaisesti Kuopion Tilakeskuksen laatimassa hankesuunnitteluohjeessa. Hankesuunnitelma tilaohjelmineen ja kustannusarvioineen hyväksytetään sen palvelualueen lautakunnassa tai muussa mahdollisessa käyttäjän päättävässä elimessä, jonka käyttöön tilat tulevat. Tämän jälkeen hankesuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa. On huomioitavaa, että hankkeen laajuus ja kustannukset sidotaan jo tässä vaiheessa, joten hankesuunnitelman huolellinen laatiminen on ehdoton edellytys onnistuneelle hanketoteutukselle. Kaupunginhallituksen hyväksyessä hankesuunnitelman syntyy investointipäätös. Samassa yhteydessä hyväksytään muuttuvat käyttökustannukset. Hankesuunnitteluryhmä Kaupunginjohtaja asettaa Tilakeskuksen johdon esityksestä hankesuunnitteluryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Tilakeskuksen edustaja. Hankesuunnitteluryhmän muodostavat palvelualueen (monitoimihankkeessa palvelualueiden) tilahallintapäällikkö ja hankkeen kannalta oleelliset käyttäjän edustajat sekä Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö ja suunnittelupalveluiden edustaja. Työryhmän sihteerinä toimii palvelualueen keskuudestaan valitsema edustaja. Hankesuunnitteluryhmä voi kutsua ryhmään lisäksi hankkeen kannalta oleellisia asiantuntijoita. 2.3 RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN Rakennussuunnittelun lähtökohtana on hyväksytty hankesuunnitelma. Pienemmissä hankkeissa suunnittelun lähtökohtana voi perustellusta syystä olla vain hyväksytty tarveselvitys. Hyvin laaditut tarveselvitys ja hankesuunnitelma muodostavat perusteet rakennushankkeen onnistuneelle toteutukselle. Kuopion kaupungin toteuttamissa hankkeissa Kuopion Tilakeskus määrittää hankkeenjohto-organisaation, joka vastaa hankkeen rakennuttamisesta sisältäen luonnos- ja toteutussuunnittelun sekä rakentamisvaiheen. Toimitilahankkeissa pääsuunnittelijana on rakennussuunnittelija. Normaalisti hankkeessa on mukana myös LVIA-, sähkö-, rakenne- ja pohjarakennussuunnittelija. Suunnittelijat valitaan Tilakeskuksen toimesta hankekohtaisesti. Suunnittelijoiden valinnan jälkeen käynnistetään hankkeen rakennussuunnittelu järjestäytymiskokouksella, jonka rakennuttajaorganisaatiosta valittu rakennuttaja kutsuu koolle. Kokouksessa nimetään hankkeen osapuolet edustajineen, varmistetaan yhteiset suunnittelutavoitteet (laajuus, laatu, kustannukset, aika), täsmennetään lähtötiedot ja tarkennetaan reunaehdot sekä sovitaan suunnitteluprosessin periaatteista. 8
Hankkeen osapuolet muodostuvat käyttäjien ja rakennuttajayksikön edustajista sekä suunnittelijoista. Käyttäjien edustajat valitaan yleensä jo hankesuunnitteluvaiheessa, mutta tässä vaiheessa päätöstä voidaan tarkistaa. Palvelualueen tilahallintapäällikkö vastaa keskitetysti käyttäjien näkökulmien esiin tuomisesta. Kaikista suunnittelukokouksista laaditaan pöytäkirjat. Rakennussuunnittelun käynnistäminen Rakennussuunnittelun ohjeena on hankesuunnitelma. Konkreettisemmin rakennussuunnittelu on rakennuskohteen ympäristöön soveltuvan, arkkitehtonisen, toiminnallisen ja teknisen ratkaisun kehittämistä tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa määriteltyjen tavoitteiden ja puitteiden mukaan. Rakennussuunnittelu jakaantuu ehdotus-, luonnos- ja toteutussuunnitteluun. Ehdotussuunnittelu (L1) Ehdotussuunnitteluvaiheen tarkoituksena on saada aikaan perusratkaisu, joka ottaa huomioon hankkeelle asetetut tavoitteet. Ehdotussuunnitelmien avulla tutkitaan ja vertaillaan erilaisia toiminta- ja maankäyttömalleja sekä vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja. Toteutusvaihtoehdot suunnitellaan massoittelu- ja aukotustasolla. Eri toteutusvaihtoehtojen vertailussa voidaan hankekohtaisesti käyttää apuna energia- ja elinkaarisimulointeja. Ehdotussuunnittelun tarkoituksena on löytää hankkeen tavoitteiden kannalta käyttökelpoisin ja kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Luonnossuunnittelu (L2) Luonnossuunnitteluvaiheessa suunnitteluratkaisuksi valittu ehdotus täydennetään luonnossuunnitelmaksi. Tässä vaiheessa päätetään rakennuksen sijoittuminen tontille ja sen liittyminen ympäristöön, esitetään arkkitehtoninen, toiminnallinen ja tekninen yleisratkaisu sekä rakennejärjestelmän periaateratkaisu ja tekniset tilavaraukset. Rakennuttajan johdolla luonnossuunnitelmista ja niihin liittyvistä rakennustapaselostuksista pyydetään kirjalliset lausunnot hankkeen edellyttämiltä viranomaisilta, kuten palo- ja pelastusviranomaiselta ja rakennusvalvonnalta (ennakkolausunto). Luonnossuunnitelmista liitteineen pyydetään kirjallinen lausunto rakennuksen pääasiallisen käytön palvelualueelta. Tämän jälkeen Tilakeskuksen johtaja hyväksyy toimintasäännön mukaisesti rakennustapaselostukset sekä tarkistetun kustannusarvion toteutusaikatauluineen, jotka toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Mikäli hanke sisältää vanhan rakennuksen purkamisen, luonnossuunnitelmat hyväksyy Tilakeskuksen johtokunta (kaupunginhallitus). Toteutussuunnittelu Luonnossuunnitelmien (L2) hyväksymisen jälkeen rakennussuunnittelua voidaan jatkaa täydessä laajuudessa toteutussuunnitelmien (työpiirustukset) ja rakennuslupaasiakirjojen osalta. Työpiirustukset perustuvat hyväksyttyihin luonnossuunnitelmiin. Käyttäjien edustaja osallistuu myös toteutussuunnitteluun. 9
2.4 RAKENTAMISEN VALMISTELU Rakentamisen valmistelusta vastaa hankkeen rakennuttaja toteutussuunnitteluvaiheen rinnalla. Rakennuttaja varmistaa hankerahoituksen ja hankkeen lopullisen toteutusaikataulun sekä toteuttaa kohteen kilpailuttamisprosessin, jonka tuloksena rakennushankkeen rakentamiselle valitaan toteutusurakoitsijat. Urakkamuoto on määritelty suunnittelun valmisteluvaiheessa. Osana rakentamisen valmistelua rakennuttaja koordinoi hankkeeseen sisältyvien tilaajan tai käyttäjän erillishankintojen hankintamenettelyä ja aikataulutusta sekä varmistaa Tilakeskuksen asiakkuuspäälliköltä ja käyttäjän tilahallintapäälliköltä väistötilojen soveltuvuuden. Rakentamispäätös Rakentamispäätös tehdään hankkeen rakennusurakkakilpailutuksen jälkeen Tilakeskuksen toimintasäännön mukaan. Esityksen rakentamispäätökseksi valmistelee rakennuttamisesta vastaava organisaatio. Rakentamispäätöksen tekee hankkeen laajuudesta riippuen joko toimivaltainen viranhaltija tai kaupunginhallitus. 2.5 RAKENTAMINEN Rakentamisvaiheessa toteutetaan suunniteltu kohde. Rakentaminen alkaa, kun urakkasopimukset rakennuttajaorganisaation ja urakoitsijoiden välillä on allekirjoitettu ja rakennuslupa on lainvoimainen. Rakennuttaja käynnistää rakennustyöt kutsumalla kokoon työmaan järjestäytymiskokouksen, johon kutsutaan myös palvelualueen tilahallintapäällikkö ja Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö. Rakennustyön aikana hankkeenjohto-organisaatio vastaa työmaan aikataulutuksen koordinoinnista, valvoo rakennustyön laatua, koordinoi mahdollisesti tarvittavaa täydennys- ja muutossuunnittelua sekä vastaa kohteen vastaanotosta ja siihen liittyvistä säädöistä, koekäytöistä ja opastuksista. Vastaanottotarkastuksessa hankkeenjohto-organisaatio ottaa urakoitsijalta vastaan valmiin rakennuksen. Tämän jälkeen hankkeen rakennuttaja luovuttaa valmiin rakennuksen Tilakeskuksen asiakkuuspäällikölle luovutettavaksi edelleen käyttäjälle. 2.6 TAKUUAIKA Rakennushankkeissa noudatetaan kahden vuoden takuuaikaa, jolloin urakoitsijat vastaavat toteuttamansa tuotteen virheistä ja puutteista. Tuolloin rakennuksen toimintoja ja käyttäytymistä tarkastellaan erityisen tarkasti ja käyttäjiä pyydetään olemaan yhteydessä pienistäkin havainnoista sähköisellä kiinteistön palvelupyynnöllä tai suoraan hankkeen hankkeenjohto-organisaation edustajalle (rakennusteknisten töiden valvoja, taloteknisten töiden valvojat, rakennuttaja, asiakkuuspäällikkö) Takuuajan päätyttyä pidetään takuutarkastus, valvotaan takuun piiriin kuuluvat korjaustyöt ja hyväksytään ne. Suuremmissa hankkeissa pidetään takuutarkastus sekä 1v. että 2v. kuluttua vastaanotosta. Lisäksi ensimmäisenä takuuvuonna pidetään taloteknisten järjestelmien toimivuustarkastus. 10
2.7 VASTUUAIKA Takuuajan jälkeen käynnistyy vastuuaika (10 vuotta vastaanotosta), jonka piiriin kuuluvien asioiden koordinoinnista vastaa hankkeenjohto-organisaatio. 3 HANKKEEN ARVIOINTI Ensimmäisen puolen vuoden sisällä hankkeen vastaanotosta pidetään hankkeen seuranta- ja arviointitilaisuus. Tilaisuuteen osallistuvat hankkeen suunnittelijat, urakoitsijat, hankkeenjohto-organisaation edustajat ja palvelualueen tilahallintapäällikkö. LIITTEET: 1. Hankkeen kulun toimintakaavio / Kuopion Tilakeskus 11
LIITE 1 Toimit tilahankkeen aja allinen toiminta akaavio Tarveselvity ys Hankesuunnitt telu Ra kennussuunnit ttelu Rakentaminen n Kesto n.3 6 kk Kesto 6 12 kk Kesto 1 1,5 v. v Kesto 1 2 vuott ta Ha ankkeen kestoa aika n. 3 5 vuott ta ( määräy ytyy hankkeenla aajuuden mukaa an ) V aiheen päävastu uu: Pa alvelualue Va Ha työ iheen päävastu nkesuunnitteluöryhmä, nimetty y u: Va aiheen päävastu u: Tila akeskus / ha nkkeen rakennu uttaja Vai Tila han iheen päävastuu akeskus / nkkeen rakennut u: ttaja Käsittely: Käsittely: Käsittely: Käsittely: P P (i T ve K alvelualueen johto alvelualueen ltk sot hankkeet) ila ja palveluerkostotyöryhmä H (isot hankkeet) ryhmä Palvelualueen lautakunta Kaupunginhallitus s L2 vaihe: Palvelualueen lautakunta Rakentamispäätö Tilakeskuksen johtaja tai kaupunginhallitus s s: Tilak keskus / han kkeenjohtopalvelut t K h ry jo aupunginjohtaja as ankesuunnittelutyö yhmän Tilakeskukse ohdon esityksestä settaa ö en Hankepäätö s Investointipäätö ös Rakentamispäät tös Vastaanottopäät tös Tilan luovutus käyt ttäjän toiminta aan Vaih heen päävastuu Tilak keskus / asiak kkuuspäällikkö : Takuuaika 2 v. Vastuuaika 10 v. Tilakeskus / hankkeenjohtopalv elut Käyttäjä