8.3.2013 Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston kannanotto uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun Verkosto edustaa laajaa osaamista varhaiskasvatuksen liikunnan osa-alueelta. Kannanottomme taustalla on verkostossa tehdyt työstöt viime vuoden ja tämän kevään aikana. Kannanottomme on laaja ja se kostuu yli 80 asiantuntijan äänen kuulumisesta. Hallinnonalan siirron myötä varhaiskasvatus muuttuu osaksi suomalaista kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa ja nostaa keskiöön enemmän lapsen ja oppimisen. Tästä seuraa tarve varhaiskasvatuksen perustehtävän kirkastamiselle. Painopisteen siirtyminen hoidosta kasvatukseen ja oppimiseen vaatii myös uusien käsitteiden käyttöön ottoa ja niiden määrittelyä. Koska varhaiskasvatuksen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat nyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, pitäisi varhaiskasvatuksen asiantuntijaviraston tehtäviä hoitava laitos myös sijoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Yleisen suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan lisäksi kunnat ja kaupungit tulee velvoittaa sisällölliseen kehittävään palautteeseen perustuvan suunnittelu- ja ohjaustavan toteuttamiseen. Puolustamme lapsen oikeutta liikkua joka päivä nauttia liikunnan ilosta ja oppia liikunnan avulla. Aikuisen tehtävänä on tehdä tämä mahdolliseksi, poistaa liikkumisen esteet ja tukea liikkumaan oppimista. Teesimme: 1. Lapsen oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon joka päivä 2. Varhaiskasvattajan tehtävänä on mahdollistaa riittävä fyysinen aktiivisuus jokaiselle lapselle joka päivä 3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos liikuntamyönteiseksi sitovalla normiohjauksella 4. Pedagoginen osaaminen ja johtajuus keskiöön 5. Tilaa liikkeelle
1) mistä asioista uudistuvassa lainsäädännössä tulisi säätää ja miten? Lasten liikkuminen on vähentynyt, vaikka riittävän liikkumisen tiedetään olevan edellytys lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Ylipaino-ongelmat ovat lasten yleisin kansanterveyshaaste. Varhaiskasvatuksen tueksi ja ohjenuoraksi kaivataan ohjelmaa, jossa liikkuminen on sisäänrakennettu kaikkeen lapsen kanssa tapahtuvaan toimintaan. Varhaiskasvatukseen valtakunnallisissa perusteissa tulee ottaa huomioon tarve kansalliseen ohjaukseen lasten liikkumis- ja hyvinvointiosaamisessa. Uudistuvassa lainsäädännössä tulisi korostaa laaja-alaista lasten hyvinvoinnin ja hyvinvointioppimisen edistämistä varhaiskasvatuksen perustehtävänä. Lapsen oikeus liikkumiseen joka päivä Liikunta tulee nähdä lapsen tervettä kehitystä ja oppimista tukevana toimintana. Varhaislapsuudessa riittävä liikunta on lapsen kasvun ja kehityksen, oppimisvalmiuksien ja oppimisen sekä yleisen terveyden ehto. Tavoitteena on ylläpitää synnynnäistä tarvetta liikkumiseen ja mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksuminen jo varhaislapsuudessa. Varhaislapsuuden liikunnassa on kyse riittävästä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, motoristen perustaitojen ja havaintomotoristen taitojen oppimisesta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kasvattaa liikkumaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Varhaiskasvatuksessa on tärkeä tukea lapsen oman liikunnallisen orientaation synnyttämistä: lapsen oma keho ja sen liike toimivat oppimisen käynnistäjinä. Laajemmin on kysymys lasten mahdollisuuksista vaikuttaa toimintaan (osallisuus). Lapsella on oltava oikeus lapselle ominaiseen tapaan olla, elää, toimia ja oppia. Se tulee mahdolliseksi, jos varhaiskasvatuksessa on päivittäin riittävästi aikaa ja tilaa fyysisesti aktiivisiin leikkeihin, liikkumiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden arviointi ja sen aktivointi on sisällytettävä lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Valtakunnallinen seurantajärjestelmä toteutuu laajan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä neuvolassa. Tällöin tulee varmistaa tiedon siirtyminen ja yhteistyö neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä. Toimintakulttuurin muutos sitovalla normiohjauksella Hyvinvointia ja oppimista tukeva liikuntamyönteinen toimintakulttuuri tulee olla lain keskeinen tavoite. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä, hyvää johtajuutta, yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sitoutumista, avointa ilmapiiriä, hyvää yhteistyötä ja kehittämismyönteisyyttä. Toimintakulttuurin muutos edellyttää nykyistä sitovampaa normiohjausta. Uudistuvassa lainsäädännössä tulisi korostaa laaja-alaista lasten hyvinvoinnin edistämistä varhaiskasvatuksen perustehtävänä ja kirjata selkeästi riittävä päivittäinen leikki ja fyysinen aktiivisuus lapsen oikeudeksi varhaiskasvatuksessa. Asetustasolla voidaan tarkemmin määritellä oppimista ja hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin keskeisistä sisällöistä.
Liikunnan määrä ja laatu on määritelty Varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksissa (2005). On tärkeää, että laadittavat normit ohjaavat suositusten toteutumiseen kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Valtakunnallisen sitovuuden tarkemmat määritykset laaja-alaisen hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden sisältöjen osalta tulee tehdä laadittaessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman normiohjauksen avulla keskeiset toimenpiteet siirtyvät kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien kautta aina yksikkötasolle asti. Päiväkodin johtajalla ja perhepäivähoidon ohjaajalla on keskeinen vastuu liikuntamyönteisen toimintakulttuurin muodostajana. Pedagoginen osaaminen ja johtajuus keskiöön Varhaiskasvattajilta pitää edellyttää korkeaa pedagogista osaamista ja kaikkien sisältöalueiden tuntemusta. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan vastuullisia, pedagogisesti koulutettuja kasvatuksen ammattilaisia, jotka ymmärtävät lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta tulee huolehtia siitä, että opinnoissa on riittävästi huomioitu lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Henkilöstöllä tulee olla taitoja tukea ja havainnoida erilaisia lapsia ja taitoa toimia yhteistyössä lapsen parhaaksi. Johtajien työ on tällä hetkellä painottunut taloushallintoon. Varhaiskasvatuksen uusien liikuntakäytänteiden saaminen eläväksi toiminnaksi vaatii onnistuakseen vahvaa pedagogista johtajuutta. Yhteinen suunnittelu ja perustehtävien selkeä määrittely ovat keskeinen osa pedagogista johtajuutta. Uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatussuunnitelman tulee olla normiohjaava ja siihen tulee sisällyttää selkeästi pedagogisen osaamisen ja johtajuuden merkitys varhaiskasvatuksen laadun takaamisessa ja kehittämisessä. Laadukkaan liikuntakasvatuksen toteutus edellyttää myös riittäviä henkilöresursseja (2 opettajaa / ryhmä). Tilaa liikkeelle - virikkeelliset tilat ja välineet houkuttelevat liikkumaan Hyvät olosuhteet ja riittävät välineet takaavat virikkeellisen oppimis- ja liikkumisympäristön. Varhaiskasvatusta antavissa paikoissa tulisi olla liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden mahdollistava tila sekä sisällä että ulkona. Lisäksi tarvitaan fyysiseen aktiivisuuteen ja toiminnallisuuteen houkutteleva perusvälineistö, joka on myös lasten itsensä saatavilla.
2) mitkä ovat perustelut näille lainsäädäntöön tarvittaville uudistuksille? Laki lasten päivähoidosta vuodelta 1973 on ohjannut päivähoitoa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja monet muutokset näkyvät myös perheiden ja lasten elämässä. Lasten liikkuminen on vähentynyt, vaikka riittävän liikkumisen tiedetään olevan edellytys lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Ylipaino-ongelmat ovat lasten yleisin kansanterveyshaaste. Liikunta on tehokkaimpia keinoja ehkäistä ennalta ei-tarttuvia tauteja ja torjua lihavuutta (25). On myös olemassa yhä enemmän näyttöä liikunnan ja mielenterveyden sekä kognitiivisten prosessien välisestä positiivisesta yhteydestä (26). Riittämätön liikunta on kansantaloudellisesti ja hyvinvointipoliittisesti merkittävä kysymys. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta korostaa vuoden 2013 talousarviomietinnössään, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvolan, päivähoidon ja koulun sekä terveydenhuollon tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan. Varhaiskasvatuksessa tulee liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus olla sisäänrakennettu kaikkeen lapsen kanssa tapahtuvaan toimintaan. Miten liikuntasuositukset toteutuvat tällä hetkellä? Tutkimusnäytön perusteella voidaan todeta seuraavaa: Päiväkotihoidossa päivittäisen päivittäisen liikunnan suositeltava määrä (liikuntasuositukset) ei toteudu pääosalla 3 vuotiaista eikä kolmasosalla 3-6 -vuotiaista lapsista Lapsen päivä päiväkodissa on pääosin liikkumaton tai hyvin kevyttä liikuntaa sisältävä, lapsi on paikallaan yli puolet päivähoitopäivästä Liian vähäisestä fyysisen aktiivisuuden määrästä on tullut este motoristen perustaitojen oppimiselle Lapset, jotka eniten tarvitsisivat liikuntaa saavat sitä vähiten. Arat, kömpelöt ja erityisiä tarpeita omaavat lapset eivät saa riittävästi vahvistusta omalle liikunnalliselle orientaatiolleen. Ulkona liikkuminen ja leikkiminen ovat vaihtuneet sisätiloissa toimimiseksi Turvallisuuden ylikorostaminen sekä kodeissa että varhaiskasvatuksessa pysäyttää lasten liikkeen
Varhaiset vuodet ovat erittäin merkityksellisiä lapsen kasvulle, kehitykselle ja elämäntavoille. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden määrän on osoitettu olevan yhteydessä esimerkiksi lasten normaaliin kasvuun ja kehitykseen, oppimisvalmiuksiin, pätevyyden kokemuksiin, päivittäiseen hyvinvointiin kuin terveyteenkin (1,2,4,12). Tutkimukset ovat pystyneet osoittamaan, että jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat urautua. Liikkumaton elämäntapa näyttää olevan erityisen pysyvää. (2,3). Kolmevuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto (1,4). Fyysistä aktiivisuutta ja ulkoleikkejä tulisi olla päivittäin vähintään kaksi tuntia vuorokaudessa (5). Tarkoilla mittareilla mitattuna korkeintaan 40 prosenttia lapsista ulkoilee päivittäin kaksi tuntia (4), eikä kukaan lapsista saavuta suositeltua päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrää (7). Lasten kasvaessa ja liikunnallisten taitojen kehittyessä lapset ovat fyysisesti aktiivisempia viikonloppuisin kuin päiväkotipäivinä (2, 4, 8). Vapaa-ajalla yleisin fyysisen aktiivisuuden muoto on ulkoleikit. Viimeisen kahdenkymmen vuoden ajalta on merkille pantavaa, että ulkoleikin ja fyysisen aktiivisuuden määrä on selvästi vähentynyt (1,4). Jo varhaislapsuudessa pojat ovat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Sen lisäksi, että poikia kannustetaan liikunnallisiin leikkeihin tyttöjä enemmän (1), heidän liikunnallisten harrastustensa tukemiseen käytetään enemmän aikaa viemällä heitä erilaisiin liikuntapaikkoihin (9, 10). Jo ennen kouluikää tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat erilaistua kiinnostuksen mukaisesti (4). Tytöillä suosituimpia liikuntalajeja ovat voimistelulajit, ratsastus, tanssi ja taitoluistelu. Pojilla suosituimpia ovat jalkapallo, jääkiekko ja salibandy (10). Alle kouluikäisistä noin 25 prosenttia osallistuu harrastuksiin kerran viikossa (6, 10). Päivittäinen lapsen arkipäivään sijoittuva toiminnallinen elämäntapa ja fyysisesti aktiiviset leikit ovat korvautuneet ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumisen määrällä, sillä niihin osallistuminen on lisääntynyt lähes 30 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana (10). Ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistuminen ei kuitenkaan turvaa kasvulle ja kehitykselle tarvittavaa päivittäistä fyysisen aktiivisuuden määrää (2,5). Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä lisääntyy kunnes lapsi aloittaa koulun (4, 11, 12). Kokonaismäärän kasvusta huolimatta yksilöiden väliset erot ovat huolestuttavan suuret, sillä vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain kolmasosan eniten liikkuvien lasten määrästä (1). Koulunsa aloittaneista tytöistä 70 prosenttia ja pojista 50 prosenttia liikkuu liikuntasuosituksia vähemmän (12). Koulussa ensimmäisellä luokalla fyysisen aktiivisuuden määrä on runsainta, minkä jälkeen kokonaisaktiivisuuden määrä kääntyy laskuun (13). Istumisen välttäminen ei ainakaan yli kahden tunnin jaksoja Yhtä tärkeää kuin riittävä fyysinen aktiivisuus on paikallaan olon ja istumisen välttäminen päivähoitopäivän aikana. Lapsi ei saisi olla yli kahta tuntia paikallaan ((Suomen kouluikäisten liikuntasuositukset, PANIC; Kanadan suositukset, NASPE:n suositukset).
Yli puolet pojista ja lähes 40 prosenttia tytöistä viettää viikonloppuisin television ja tietokoneen ääressä istuen yli suositellun enimmäisajan eli kaksi tuntia päivässä (12). Arkipäivisin suosituksen ylittää 20 prosenttia pojista ja 10 prosenttia tytöistä. Istuva elämäntapa, vähenevä fyysinen aktiivisuus ja lisääntyvä viihdemedian käyttö johtavat nopeasti ylipainon lisääntymiseen: ensimmäisellä luokalla ylipainoisia poikia on noin 11 prosenttia ja kahden vuoden kuluttua ylipainoisten määrä on lisääntynyt 17 prosenttiin. Vastaavasti tytöillä lisäys on 15 prosentista 18 prosenttiin. (12). Ylipainon lisääntyminen yhdistettynä siihen, että noin puolessa lapsiperheistä ei toteudu säännöllinen ruokailurytmi ja kolmasosa lapsista nukkuu terveytensä kannalta liian vähän, eli alle 10 tuntia, heikentävät merkittävästi lapsen hyvinvointia. Epäterveellisten elintapojen kasautuminen alkaa näkyä lapsissa: lyhyt yöuni on yhteydessä vähäiseen liikuntaan, liialliseen television ja tietokoneen ääressä istumiseen, epäterveelliseen ravitsemukseen, huonoon verenkiertoelimistön kuntoon ja lisääntyneeseen kehon rasvapitoisuuteen. Kohonnut kehon rasvapitoisuus on yhteydessä heikkoon motoriseen suorituskykyyn. (12.) Liikuttaako päivähoito? Helsingin yliopiston Orientaatioprojektin havainnointitutkimus paljasti, että päivähoidossa aamupäivän aikana lapsi on paikallaan 56% ajasta, liikkuu kevyesti 34% ajasta ja reippaasti (=suositeltava liikunta) ainoastaan 10% (eli vain 24 minuuttia). Varsinaisessa kasvatustoiminnassa paikallaan olon määrä lisääntyi selvästi. Lähellä kasvattajaa lapsi liikkuu selvästi vähemmän kuin kauempana kasvattajasta. Samoin kielletyissä toiminnoissa liike lisääntyi. Tämä aiheuttanee paljon pohdintaa siitä, pitäisikö kasvatuskäytäntöjämme muuttaa? 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) Kuvio: Fyysisen aktiivisuuden määrä päivähoidossa aamupäivisin klo 9-12. Orientaatioprojekti.
Tutkimukset osoittavat, että päiväkodissa vietetystä ajasta 71 prosenttia on omaehtoista ja 29 prosenttia ohjattua toimintaa. Suurin osa ajasta kuluu fyysisesti inaktiiviseen leikkiin, sillä 59 prosenttia päiväkodissa vietetystä ajasta kuluu istuen tai seisten. Lasten vapaa leikki on ohjattuja leikkejä fyysisesti kuormittavampaa. (4, 8). Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi, sillä 90 prosenttia havainnointiajoista ei sisällä lainkaan aikuisen kannustusta. Silloin kun aikuiset kannustavat, lasten aktiivisuuden intensiteetti on kuitenkin korkeampi kuin ilman kannustusta. (8). Huomionarvoista on myös se, että lasten oikeus liikkumiseen ei toteudu tasapuolisesti, sillä kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattuja liikunnallisia toimintatuokioita (4). Keskeisin lapsen liikkeen pysäyttäjä on kasvattajan asenne. Toinen nykytilaan vaikuttava tekijä on se, että kasvattaja voi kieltäytyä liikuntakasvatuksen toteuttamisesta. Tästä syystä tarvitaan tiukempaa normiohjausta liikuntakasvatuksen toteuttaminen kuuluu kaikille. Toinen liikkeen pysäyttäjä on ylikorostunut turvallisuushakuisuus. Lapsen liike ja oppiminen estetään turhilla kielloilla ja säännöillä. Varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään Liikuntainterventioilla on pystytty lisäämään lasten fyysisen aktiivisuuden määrää kotona (1) ja päiväkodissa (8). Varhaiskasvattajien täydennyskoulutuksella on myös voitu lisätä varhaiskasvattajien taitoja organisoida päiväkotipäivä niin, että lasten aktiivisuus lisääntyy (8) ja ohjatut liikuntatuokiot ovat toiminnallisempia (14) sekä vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuus on vahvistunut (15). Ohjattua liikuntaa tarvitaan uusien taitojen sekä leikki- ja peli-ideoiden oppimisessa. Ohjatun liikunnan minimimäärän tulisi olla yksi kerta viikossa sisällä ja yksi kerta ulkona. (5, 27) Hyvät olosuhteet ja riittävät välineet sekä sisällä että ulkona luovat virikkeellisen oppimis- ja liikkumisympäristön. Selvitys (28) päiväkotien liikuntaolosuhteista osoitti, että sisä- ja ulkotilojen sekä lasten saatavilla olevan fyysiseen aktiivisuuteen houkuttelevan perusvälineistön kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa runsas ulkoilun määrä (17), vapaa liikuntavälineiden ja telineiden käyttö (18), piha-alueen pihamaalaukset ja peliviivoitukset (19), pihaalueen tasainen kenttäalue (20), leikkimiseen soveltuvat viheralueet (21), päiväkodin läheisyydessä sijaitseva leikkipuisto tai kenttä (22) sekä metsämaasto (23) lisäävät lapsen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrää. Vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta fyysistä aktiivisuutta omaehtoisen leikin ja liikunnan avulla Varhaiskasvatuksen päivän rakenne on muokattava sellaiseksi, että sen aikana on mahdollista saavuttaa päivittäisen fyysisen aktiivisuuden minimimäärä: vähintään 2 h fyysistä aktiivisuutta päivittäin (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Päivän tulee sisältää enemmän aikaa omaehtoiselle (aikuisen tukemalle) leikille ja toiminnalle. Keskeinen tekijä fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä on riittävä ulkoilun määrä joka päivä (vähintään 2 tuntia päivässä). (1, 4) Motoriset perustaidot ydinsisältönä Motoristen perustaitojen oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus. Taidot opitaan vain riittävän päivittäisen liikunnan avulla. Jokainen taito vaatii automatisoituakseen tuhansia toistoja. Heikot motoriset taidot saattavat muodostaa oppimisen esteitä ja eristää lasta muiden lasten leikeistä (16). Motoristen
taitojen oppimisessa lapset tarvitsevat aikuisen tukea ja tuen antaminen edellyttää osaamista (esim. arjen havainnointi) ja kykyä ohjata lasta oikeaan. Monipuolisuus on toinen pienten lasten liikunnan avainsana. Varhaiskasvatuksen tulee myös tutustuttaa lapset suomalaisiin perusliikuntamuotoihin: hiihto, luistelu, uinti, pyöräily ja luonnossa liikkuminen. Lasten oppimisen tukeminen edellyttää varhaiskasvattajilta lapsen systemaattista havainnointia. Liikuntataitojen arviointi tulee myös olla osa lapsen vasu keskusteluja vanhempien kanssa. Varhaiskasvattajien liikuntaan liittyvä osaaminen Varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöstöä koulutetaan mm. yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Syksyllä 2012 tehdyn kartoituksen mukaan (29) eri oppilaitosten tarjoaman opetuksen määrä ja sisältö vaihtelevat hyvin suuresti. Opetuksen laadun turvaamiseksi opetuksen sisältöjä ja minimimääriä tulisi ohjata selkeästi. Varhaiskasvattajalla tulee olla riittävät taidot suunnitella, luoda edellytyksiä ja toteuttaa monipuolisia lapsen kasvua ja kehitystä tukevia toiminnallisia leikkihetkiä ja huolehtia säännöllisestä liikuntakasvatuksesta. Erityisen tärkeää tämä on pedagogisessa vastuussa olevien lastentarhanopettajien osalta. Varhaiskasvattajien ammatillisessa koulutuksessa tulee varmistaa riittävät taidot havainnoida lasten fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja sekä tukea lapsia niiden oppimisessa. Tutkimus (15) varhaiskasvattajien havainnointiosaamisesta ja sen toteutumisesta tukee vaatimusta, että varhaiskasvattajille tulisi toteuttaa perusopetuksen mukainen täydennyskoulutusvelvollisuus, jonka osana varmistetaan myös henkilöstön liikuntaosaamisen kartuttaminen. Yhteistyö vanhempien kanssa tukea vanhemmille Varhaiskasvattajien tehtävänä on tukea vanhempia lasten arkiliikunnan toteuttamisessa jakamalla tietoa ja innostavia ideoita. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on lisätä vanhempien tietoisuutta liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Sama viesti pitäisi mennä vanhemmille sekä neuvolan että varhaiskasvatuksen kautta. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä tulee korostaa neuvolakäynneillä, lapsen vasu-keskusteluissa, vanhempainilloissa ja päivittäisissä kohtaamisissa. Perhepäivähoidossakin pitäisi pystyä varmistamaan riittävä fyysinen aktiivisuus Perhepäivähoidon erityispiirteet tulee huomioida normeja laadittaessa ja niiden toteutusta ohjeistettaessa. Haasteita tuovat kirjava osaamistaso, lapsiryhmän koko ja ikähaarukka, koti hoitopaikkana ja yhden hoitajan mitoitus.
3) mitkä ovat esitysten oletetut kustannus- ja muut vaikutukset? Lapsen turvallisuuteen ja liikuntamahdollisuuksiin, tiloihin ja välineisiin satsaaminen eivät ole hukkaan heitettyä rahaa. Esityksellä ei ole kuitenkaan suoria kustannusvaikutuksia. Olennainen resurssi on aika. Kysymyksessä on ennen kaikkea tapa suhtautua lasten liikkumiseen. Lasten liikunta on kompleksinen ilmiö ja siihen vaikuttavat lukuisat sosiokulttuuriset tekijät. Kustannusvaikutuksia: - rakennusvaiheessa tilaratkaisujen huomiointi = tilaa liikkeelle (piha ja sisätilat) tärkeää tunnistaa päiväkodit myös asuinalueen toimintakeskuksina ja lähiliikuntapaikkoina - henkilöstön täydennyskoulutus - leikki- ja liikuntavälineistön huoltaminen ja uusiminen määräajoin Pitkällä tähtäimellä taloudellista säästöä kuntataloudessa lähinnä terveydenhuollon puolella: - ylipainon ja sen seurannaissairauksien (kuten diabetes) ennaltaehkäiseminen - tuki- ja liikuntaelimistön parempi kunto, osteoporoosin ennaltaehkäisy - parempi tasapaino kaatumistapaturmien väheneminen - minäpystyvyyden ja pätevyydenkokemusten lisääntyminen ennaltaehkäisee psyykkisiä ongelmia - pidempi eliniän odote - sektorirajat ylittävä ennaltaehkäisevä työote tuo säästöjä Yleisten oppimisvalmiuksien tukeminen voi vähentää tarvittavan erityisopetuksen määrää perusopetuksessa - parantamalla kehonhahmotusta - vahvistamalla hienomotorisia taitoja - auttamalla luki- ja kirjoitushäiriöisiä oppimisen edellytyksiä kehittämällä - harjaannuttamalla hahmottamisen ongelmista kärsiviä ymmärtämään tilan, suuntien ja etäisyyksien käsityksiä/käsitteitä Työyhteisöjen hyvinvointi, yksittäisen työntekijän hyvinvointi, työssä jaksaminen ja mahdollisesti pitempi työura tuovat säästöä: - riittävät ammatilliset valmiudet varmistava ja työtehtäviä vastaava peruskoulutus - säännöllinen mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja työyhteisön hyvinvointiin ja liikunnalliseen virkistykseen osallistuminen Helsingissä 8.3.2013 Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin verkoston puolesta Jukka Karvinen Valo / Nuori Suomi ry
Lähteet 1. STRIP -projekti (Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti, Turun yliopisto), Sääkslahti, 2005. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. 2. Malina ym. 2003. Growth, Maturation and Physical Activity. 3. Yang, 1997. LIKES Research Reports. 4. Laps Suomen (2001-2005) -tutkimusprojekti, johtaja Heimo Nupponen 5. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. STM oppaita 2005:17. 6. LATE- hanke, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 7. Soini ym. 2011. Liikunta ja Tiede 49 (1), 52-58. 8. Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa, johtaja Marita Poskiparta. 9. Tynjälä, 2013. ISPAH kongressi Jyväskylä 2013. 10. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, Suomen Gallup. 11. In Pact (arkiliikuntatutkimus), johtaja Taija Juutinen 12. PANIC (Lasten ravitsemus ja liikunta), johtaja Timo Lakka 13. Liikkuva koulu, LIKES tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin 14. Early Steps, johtaja Jarmo Liukkonen 15. Pönkkö, 1999. Studies in Sport, Physical Education and Health 62. 16. Kantomaa ym. 2013, PNAS 2013 110 (5) 1917-1922. 17. Ben Arieh & Ofir. 2002. Childhood 9 (2), 225-248. 18. Cardon ym. 2009, Preventive Medicine 48, 335-340. 19. Stratton & Leonard, 2002. Pediatric Exercise Science 14 (2), 170-180. 20. Cardon ym. 2008. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 5:11. 21. Dyment & Bell, 2007. Health Education Research. Advance access, 22. 22. Fjortoft ym. 2009. Lanscape and Urban planning. 23. Fjortoft, 2001. Early Childhood Education Journal 29 (2), 111-117. 24. http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/global_health_ risks/en/index.html 25. http://www.health.gov/paguidelines/report/pdf/committeereport.pdf 26. WHO Europe (2007): A European framework to promote physical activity for health. 27. Active Start: A Statement of Physical Activity Guidelines for Children Birth to Age 5. Naspe 2009. 28. Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista, Nuori Suomi 2009 29. Varhaiskasvatusverkoston osaamistyöryhmän kartoitus varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyvistä opintosisällöistä varhaiskasvatuksen eri tehtäviin kouluttavissa oppilaitoksissa. Syksy 2012.
Orientaatioprojektin lähteitä 1. Orientaatioprojektin liikuntaan liittyvä blogi: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/category/liikunta/ 2. Varhaiskasvatuksen liikunnallisia tutkimuspohjaisia kehitystehtäviä: http://www.helsinki.fi/~reunamo/apu/vihtikeh-tehtavat.pdf 3. Lehto, S., Reunamo, J. & Ruismäki, H. (2012). Children s Peer Relations and Children s Physical Activity. Procedia : Social and Behavioral Sciences. 45, p. 277-283. 4. Kyhälä, A., Reunamo, J. & Ruismäki, H. (2012).Physical Activity and Learning Environment Qualities in Finnish Day Care. Procedia : Social and Behavioral Sciences. 45, p. 247-256. 5. Reunamo, J., Saros, L. & Ruismäki, H. (2012). The Amount of Physical Activity in Finnish Day Care. Procedia : Social and Behavioral Sciences. 45, p. 501-506. Tutkimustietoa liikunnan ja muiden elintapojen kustannusvaikuttavuudesta on koottu suomalaiseen raporttiin (ks alla), mutta lasten liikunnan muutosten seuraukset puuttuvat ja niistä tarvittaisiinkin lisää tutkimustietoa. - Urpo Kiiskinen, Tuulikki Vehko, Kristiina Matikainen, Sanna Natunen, Arpo Aromaa. Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Helsinki, 2008. 112 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN 1236-2050, 2008:1) ISBN 978-952-00-2503-8 (nid.) ISBN 978-952-00-2504-5 (PDF )http://pre20090115.stm.fi/pr1202902258197/passthru.pdf.