HAMINAN TULEVAISUUDEN KOULUVERKKO Toimikunnan raportti 20.1.2015 Sanna Vapalahti, puheenjohtaja Ville Virtanen, varapuheenjohtaja Hannah Honkanen Eero Kitunen Janne Nyholm
Johdanto Haminan kaupungin talous on ollut heikko useampana vuotena peräkkäin. Kriisikunnan merkit ovat olleet ilmassa ja tilanne edellyttää merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja menokierteen katkaisemiseksi ja kuntatalouden tasapainottamiseksi. Haminan kaupungin kouluverkko on laaja, mutta perusteita näin laajalle kouluverkolle ei enää löydy, kun oppilasmäärät osoittavat ennusteissa selkeää, pysyvää laskusuuntaa ja kiinteistöt tarvitsevat suuria investointeja täyttääkseen terveen koulu- ja esiopetusympäristön vaatimukset. Haminan kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2014 103 kokouksessaan läntisen kouluverkon osalta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti 17.11.2014 332 kokouksessaan valita tilapäisen toimikunnan valmistelemaan asiaa. Toimikuntaan valittiin Sanna Vapalahti, Eero Kitunen, Janne Nyholm, Ville Virtanen ja Hannah Honkanen. Toimikunnan sihteeriksi nimettiin opetuspäällikkö Anne Rosendal. Valmistelu tuli suorittaa niin, että valtuusto voi käsitellä asiaa kokouksessaan 27.1.2015. Toimikunta järjestäytyi 25.11.2014 ja valitsi puheenjohtajakseen Sanna Vapalahden ja varapuheenjohtajakseen Ville Virtasen. Toimikunta kokoontui 10 kertaa. Tilapäisen kouluverkkotoimikunnan toimeksianto Esitys yhden koulun lakkauttamiseksi läntisen kouluverkon alueelta syksyllä 2015 sekä kouluverkon kokonaistilanteen arviointi ja mahdolliset esitykset toimenpiteiden ja aikataulujen suhteen koko kouluverkon ja koulukiinteistöjen osalta. Periaatteet ja lähtökohdat toimikunnan työskentelylle 1. Tulevaisuuden koulu: Toimikunta on lähtenyt työhön sillä periaatteella, että kouluverkko kantaa 2020- luvulle. Lähtökohtia tulevaisuusajattelussa olivat: - Kouluverkon suhteuttaminen olemassa olevaan ja ennusteiden mukaiseen oppilasmäärään - Opetuksen laadullinen parantaminen (pedagogiset kysymykset, järkevät ja toimivat oppilasryhmäkoot, pyrkimys mahdollisuuksien mukaan eroon yhdysluokista, välineiden ja tietoliikenneverkon ajanmukaisuus jne.) - Opetuksen tuntikehyksen mahdollisimman oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen koulujen kesken ts. kaikkien oppilaiden ja opettajien kesken - Erityisopetuksen osalta pyrkimys valtakunnallisen linjauksen mukaan yhä enemmän integrointiin ja pienryhmistä luopumiseen. Pienryhmiä Haminassa on paljon, mutta uudella organisoinnilla, integroinnilla, saadaan erityisopettajan palveluita enemmän kaikille kouluille, kaikille oppilaille. 2. Talous ja terveet koulukiinteistöt: - Lisäinvestointien minimoiminen ja mahdollisimman vähäinen lisävelka voimassa olevan kaupunkistrategian mukaisesti. - Pyrkimys eroon ylimääräisistä kiinteistöistä sekä kiinteistöistä, joissa on selkeät sisäilmaongelmat ja joiden peruskorjaaminen ei ole enää järkevää. - Korjausvelan vähentäminen.
3. Toisen asteen koulu-uudistuksen huomioiminen: Kaikki lukio-opetusta järjestävät tahot joutuvat hakemaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukio-opetuksen järjestämislupaa lokakuun 2015 loppuun mennessä. Lukioopetuksen järjestäjien määrä tulee harvenemaan noin puoleen nykyisestä, ja myös Haminan itsenäinen lukio-opetus on vaakalaudalla. Tieto lukio-opetuksen jatkumisesta tulee keväällä 2016, ja muutokset astuvat voimaan vuoden 2017 alusta. Ammattiopetus ja lukio ovat siirtymässä valtakunnallisesti saman katon alle ja monissa kaupungeissa (esimerkiksi Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Varkaudessa) ne ovat jo hallinnollisesti yhdistyneet. Toimikunnan työskentely Toimikunta vieraili kaikissa läntisen alueen kouluissa, joissa koulujen johtajat esittelivät tiloja, toiminnallisia mahdollisuuksia sekä valmiuksia sijoittaa oppilaita muista kouluista. Vehkalahden koululla kuultiin sekä Risto Maasiltaa että Anssi Kukkasta. Kiinteistöjen sisäilmalaadun osalta kuultiin koulunjohtajien lisäksi koulujen terveydenhoitajia, työterveyslääkäri Martti Köhleriä sekä terveystarkastaja Harri Julkusta. Lisäksi järjestettiin kaksi laajempaa yhteispalaveria. Toisessa keskusteltiin uuden yhtenäiskoulun, lukion ja Ekamin tilojen mahdollisista synergioista, ja asiantuntijoina olivat Pappilansalmen koulun rehtori Torsti Vainio, Keskuskoulun johtaja Vesa Uotila, Ekamin rehtori Sami Tikkanen ja lukion rehtori Jouni Hyyrynen. Toisessa palaverissa olivat läsnä teknisen toimen johtaja Matti Filppu, kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola, rakennusvalvoja Ari Brusila sekä lukion ja Ekamin rehtorit uudemman kerran. Palaverissa tutustuttiin tarkemmin Ekamin Haminan kampuksen tiloihin ja siellä vapaina olevien tilojen alustaviin peruskorjaussuunnitelmiin sekä laajennusosan rakentamismahdollisuuksiin. Esitys toimenpiteiksi 1. Summan koulu lakkautuu syksystä 2015. Suunnitelma Summan koululaisten tulevista sijoituspaikoista on valmiina, mutta vanhemmilta tiedustellaan vielä toiveet oppilaiden sijoittumisista muihin kouluihin helmikuun 2015 aikana. Jokaisen lapsen erityistarpeet huomioidaan. Suurin osa siirtyy Uuden Summan kouluun. Erityisluokkia Summan kouluun olisi jäänyt syksyllä 2015 vain kaksi, joiden uusi sijoituskoulu on Aseman koulu. Muiden luokkien erityisoppilaat pyritään integroimaan lähikouluihinsa. Summan opettajien uudet sijoituskoulut selviävät kevään 2015 aikana. Kaupungin kuljetuskoordinaattori on kertonut palvelulinjakuljetuksen järjestämisen mahdollisuudesta Summan koululaisille. Kustannuksista vastaavat huoltajat, kun matka on alle 5 km. 2. Poitsilan koulu lakkautuu, kun uusi yhtenäiskoulu on valmis 2018 ja Vilniemen oppilaat muuttavat pois Uudesta Summasta. Poitsilan koulun oppilaat siirtyvät Uuden Summan kouluun sekä Aseman ja Vehkalahden kouluihin. Uuden Summan koulu peruskorjataan vuosina 2019-2020. Peruskorjauksen aikana ei tarvita erillisiä väistötiloja. 3. Pappilansalmen koulua ei kannata peruskorjata. Terveystarkastaja Julkusen lausuman mukaan peruskorjauksen taso olisi sitä luokkaa, että seinätkin jouduttaisiin kaatamaan eli ainoastaan perustukset jäisivät jäljelle ja niitäkin osittain jouduttaisiin korjaamaan. Koulukiinteistössä on terveysriskejä, jotka aiheuttavat oireita oppilaille ja
opettajille. Kuitenkin pienillä terveystarkastajan esittämillä korjaustoimenpiteillä, kuten esim. tuuletusaukot oviin ja termostaatit pattereihin, sisäilman laatua voidaan merkittävästi parantaa ja koulun käyttöaikaa jatkaa siihen saakka, kunnes uusi yhtenäiskoulu on valmis vuonna 2018. 4. Haminan lukio siirtyy Ekamin tiloihin ja hallinnollisesti Ekamin alaisuuteen omaksi yksikökseen, jolloin saadaan noin 5,5 ME säästö investointiohjelmaan ja huomattavaa synergiaa kouluverkkokokonaisuuteen. Ekami hakee lukio-opetuksen järjestämislupaa. Ekamin Haminan kampuksella on tällä hetkellä vapaana olevaa opetustilaa. Ekami on tekemässä omalla kustannuksellaan peruskorjauksen ruokasalin yläpuolisessa siipiosassa, johon valmistuu v. 2017 ainakin viisi isoa ajanmukaista opetustilaa. Tämä on mahdollista erottaa lukion käyttöön, ja sen jatkeeksi on mahdollista tehdä lukiolle tarvittava lisäosa kaupungin omistamalle ja Ekamin hallinnoimalle ns. Ojasen tontille. Lukion siirtymisellä Ekamin tiloihin saadaan merkittäviä synergiaetuja. Ekamin keittiön kapasiteetti riittää nykyisellään palvelemaan myös lukion oppilaat. Ekamilla on myös oma liikuntasali, joka on nyt vajaakäytöllä, ja sen kapasiteetti riittäisi myös lukiolle. Lisäksi vieressä on liikuntahalli. Nykyisellä lukiolla ei ole lainkaan omaa liikuntasalia. Jo tällä hetkellä Ekamilla ja Haminan lukiolla on yhteinen kuraattori, ja Ekamilla on hänelle valmiit tilat (tila puuttuu nykyiseltä lukiolta). Googlen minipalvelinkeskus on aloittanut juuri Ekamin Haminan kampuksella, mikä lisää myös lukion mahdollisuuksia jatkossa. Käytettävissä ovat yhteiset kahvio- ja auditoriotilat sekä paljon muuta hyvää yhteistilaa kampuksen kanssa. Monia muitakin toimintoja voidaan yhdistää ja kehittää tulevaisuudessa, esimerkiksi opetusta ja oppilaiden yhteinen palvelupiste. Kun lukio-opetus siirretään hallinnollisesti Ekamin alle, kaikki lukion kustannukset ja investointitarpeet siirtyvät Ekamille ja pois Haminan kaupungin taseesta, myöskään vuokraa ei tällöin tarvitse Ekamille maksaa. Lukio kuitenkin säilyy edelleen Haminan lukiona. Opettajat siirtyvät Ekamille liikkeenluovutuksen yhteydessä. Tämä ratkaisu (Ekami lukio-opetuksen järjestäjänä) todennäköisesti myös varmistaa lukio-opetuksen säilymisen Haminassa ja turvaa lukio-opetuksen nykyisen tason. Ekamin näkökulmasta tilojen käyttöaste nousee, mikä vahvistaa myös ammattikoulutuksen säilymistä Haminassa tulevaisuudessa. Yhdistyminen vahvistaa molempia osapuolia. 5. Uuden yhtenäiskoulun suunnitteluraha on budjetoitu vuodelle 2016, ja suunnittelutyöryhmä on jo aloittanut toimintansa. Yhtenäiskoulu toteutuu suunnitellussa aikataulussa, rakentaminen toteutetaan vuosina 2017-2018. Mikäli valtuusto tekee päätöksen lukio-opetuksen siirtymisestä Ekamin tiloihin ja hallinnollisesti Ekamin alle, yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen lukiorakennuksen yhteyteen niin että uudisrakennus tulee sen jatkeeksi, jolloin yhtenäiskoulu on myös toiminnallisesti yhtenäinen. Yhtenäiskoulun rakentaminen tähän olisi suhteellisen edullista, koska kalliit keittiötilat ovat jo olemassa. Yhtenäiskouluun siirtyisivät nykyisen Pappilansalmen oppilaat sekä alakoulun oppilaita muista kouluista (Keskuskoulu, Vilniemi). 6. Neuvottoman koulu toimii niin kauan kuin nykyinen koulurakennus on kunnossa. Mikäli sisäilmaongelmien vuoksi koulun toiminta joudutaan lakkauttamaan, oppilaat mahtuvat Vehkalahden kouluun. Vehkalahden koululle järjestyvät tarvittavat luokkatilat.
7. Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen osalta on olemassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulut lakkautuvat kolmantena vuonna siitä kun oppilasmäärä alittaa 40 oppilaan rajan. Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen oppilaat mahtuvat esim. Husulan kouluun. 8. Tyhjilleen jääville koulukiinteistöille etsitään välittömästi koulutoiminnan lakkautuessa uusi omistaja. Mikäli uutta omistajaa ei löydy vuoden kuluessa toiminnan lakkaamisesta, rakennus puretaan. Isomman kouluyhteisön muita etuja: Isommassa kouluyhteisössä on ikätovereita enemmän. Koulussa on paremmat mahdollisuudet ryhmitellä oppilaita pedagogisesti tarkoituksenmukaisiin ryhmiin ja eriyttää tehokkaasti. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan koulun ihannekoko on 200-500 oppilasta. "Tämän kokoinen koulu tukee parhaiten paitsi koulumenestystä myös myönteistä minäkuvaa." Hyvällä organisoinnilla isossa koulussa on mahdollista säilyttää pienen koulun edut, mutta pienen koulun on vaikea saada käyttöönsä ison koulun etuja. Kouluyksikköä johtaa rehtori, jonka ammattina on koulun johtaminen. Johtaminen ammattimaistuu. Talouden mittakaavaedut ovat selkeitä: oppilaskohtainen yksikköhinta on alempi. Lisäksi tosiasia on, että pienten koulujen korotettu valtionosuus on poistunut. Isommassa yksikössä oppilashuolto on helpommin järjestettävissä oppilaan tarpeita vastaavaksi. Myös koulurakennusten huolto pysyy selkeämmin yksissä käsissä. Edellä mainittujen näkökohtien lisäksi yhtenäisen peruskoulun lisäetuja: 1) Turvallinen oppimispolku läpi koko peruskoulun. Oppilastuntemus ja kehityksen seuraaminen paranee ja esimerkiksi 7. luokalla ei lähdetä nollatilanteesta, vaan oppilaiden lahjakkuudet ja heikkoudet tunnetaan. 2) Opettajien työpanosta voidaan käyttää joustavasti: luokanopettajia yläkoulun tunneilla ja aineenopettajia jo alaluokilla. Opettajien erilaisuuksien ja vahvuuksien hyödyntäminen lisää mahdollisuuksia opetuksen järjestämisessä, 3) Työtilojen optimaalinen käyttö. 4) Yhteiset koulutavat ja kasvatustavoitteet; yhteistoiminnallinen kulttuuri, 5) Yhteistyö lisääntyy; laaditaan yhteinen oppimiskäsitys ja opetussuunnitelma, 6) Opettajakuntien (ala- ja yläkoulu) synkronointi ja sen mukanaan tuoma pedagoginen keskustelu laajentaa opetus- ja oppimiskäsityksiä. Tulevaisuuden koulut Haminassa olisivat Vehkalahden koulu ja uusi itäisen alueen yhtenäiskoulu, Uuden Summan koulu, Husulan koulu, Aseman koulu, Pyhällön koulu, Kirkkojärven koulu sekä mahdollisuuksien mukaan Neuvottoman koulu. Investointitarpeet vähenevät tällä järjestelyllä huomattavasti nykyisestä, ainoastaan Uusi Summa vaatii peruskorjauksen. Liitteet löytyvät raportin lopusta.
LIITTEET: Säästöt investointiohjelmaan: Ehdotetulla kouluverkkoratkaisulla on huomattava säästövaikutus investointiohjelmaan. Siitä jäävät pois: - yhtenäiskouluratkaisun osalta n. 300 oppilaan tilat (lukion tilojen hyödyntäminen), kustannussäästö n. 5,5 milj. euroa - Summan ja Poitsilan koulujen tulevat peruskorjaukset (arvio 4,05 milj. euroa). Lyhyen ajan investointisäästöt ovat jo näiden osalta suuruusluokkaa 9,55 milj. euroa. Lisäksi kaupungin korjausvelka pienenee n. 3,0 milj. euroa. Kouluverkkoon liittyvä arvio tarvittavista investoinneista tulevaisuudessa: Lukio-opetus siirtyy Ekamin tiloihin, jolloin nykyisen lukion tiloihin ja sen yhteyteen rakennettavaan ja yhdistettävän yhtenäiskouluun siirtyvät nykyisen Pappilansalmen oppilaat sekä alakoulun oppilaita muista kouluista. Lähivuosien peruskorjaustarpeita nykyisissä ja todennäköisesti säilyvissä kouluissa on lähinnä Uuden - Summan koulussa. Investointiarvio: 1) Yhtenäiskoulu, uutta tilaa noin 300 oppilaalle, kustannusarvio n. 5,5 milj euroa. Rakentaminen vv. 2017-18. 2) Uuden - Summan koulun laaja peruskorjaus, rakentaminen vv. 2019-20. Kokonaisneliömäärä kahdessa rakennuksessa yhteensä n. 3000 m². Alustava kustannusarvio on n. 3,9 milj. euroa.
Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Keskiarvo Kustannussäästö, 5201 Rakennukset ja huoneistot 2011 2012 2013 (3 v) jos koulu jää tyhjilleen 2402 Poitsilan koulu 3421 Sisäiset rakennusten vuokrat -87 717,60-101 109,60-113 227,20 3460 Muut vuokratuotot -150,00-150,00-120,00 * Toimintatulot -87 867,60-101 259,60-113 347,20 4340 Toimisto-pankki ja as.tuntija 0,00 37,50 0,00 4360 Posti- ja telepalvelut 215,04 215,04 215,04 4380 Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 1 005,39 1 149,49 2 595,99 4381 Jätevesimaks omalle vesihuol 588,60 655,90 767,70 4390 Rak.ja al.rak.-ja kunn.pitopal 6 750,07 7 755,00 50,00 4391 Sis rakentamis ja k.pito palv 37 660,00 30 000,00 0,00 4470 Muut palvelut 0,00 6 204,48 612,00 4471 Sisäiset muut palvelut 22,29 0,00 0,00 4570 Lämmitys, sähkö ja vesi 38 971,58 46 614,76 42 729,17 4571 Veden osto omalta vesihuoltol 1 277,08 1 422,26 1 557,28 4581 Pienkalusto 1 374,80 0,00 318,72 4600 Muu materiaali 0,00 0,00 0,00 4840 Koneiden ja laitt.vuokrat 0,00 196,47 796,06 * Toimintamenot 87 864,85 94 250,90 49 641,96 77 252,57 56 055 TOIMINTAKATE -2,75-7 008,70-63 705,24 ** Yhteensä -2,75-7 008,70-63 705,24 2413 Summan koulu 3421 Sisäiset rakennusten vuokrat -99 138,00-113 652,00-102 828,00 3460 Muut vuokratuotot -150,00-60,00-280,00 3530 Muut tuotot 0,00 0,00 0,00
* Toimintatulot -99 288,00-113 712,00-103 108,00 4340 Toimisto-pankki ja as.tuntija 0,00 889,80 0,00 4380 Puhtaanapito- ja pesulapalvelu 2 778,61 2 594,24 2 640,32 4381 Jätevesimaks omalle vesihuol 1 331,55 1 453,75 1 281,84 4382 Sis. puhtaanapitopalvelut 0,00 470,06 0,00 4390 Rak.ja al.rak.-ja kunn.pitopal 643,55 4 712,72 100,00 4391 Sis rakentamis ja k.pito palv 35 870,00 29 496,00 0,00 4471 Sisäiset muut palvelut 22,29 0,00 130,00 4570 Lämmitys, sähkö ja vesi 30 522,62 35 899,57 37 033,70 4571 Veden osto omalta vesihuoltol 1 272,61 1 400,84 1 317,56 4581 Pienkalusto 0,00 46,33 374,12 4590 Rakennusmateriaali 0,00 0,00 0,00 4600 Muu materiaali 88,74 0,00 0,00 4841 Sis koneiden ja laitt vuokrat 0,00 0,00 0,00 * Toimintamenot 72 529,97 76 963,31 42 877,54 64 123,61 46 529 TOIMINTAKATE -26 758,03-36 748,69-60 230,46 ** Yhteensä -26 758,03-36 748,69-60 230,46 Kustannussäästö (arvio), jos koulut jäävät tyhjilleen 102 584 Vertailu: 2415 Vilniemen koulu * Toimintamenot 63 992,19 87 481,62 20 781,55 - keskiarvo (2 v), kun koulu oli toiminnassa 75 736,91 - kustannussäästö, kun koulu jäi tyhjilleen 54 955,36 - muutos-%, jonka verran kustannukset putosivat 73
SUMMA - UUSI-SUMMA YHDISTELMÄ ILMAN EDYJÄ 13.1.2015 Summa Uusi-Summa Vilniemi Yhteensä 2015-2016 54 109 61 224 2016-2017 63 109 59 231 2017-2018 59 113 60 232 2018-2019 54 118 172 2019-2020 52 120 172 2020 2021 45 117 162 2021 2022** 50 114 164
POITSILA - VEHKALAHTI / UUSI-SUMMA / ASEMA jaottelu 13.1.2015 (Hillo Uuteen-Summaan, Kotisaari ja Pitäjänsaari Asemalle, muut Vehkalahdelle) Jaottelu Poitsila Vehkalahti Uusi-Summa Asema 2018-2019 94 74 11 9 2019-2020 96 72 13 11 2020 2021 94 71 12 11 2021 2022** 91 65 12 14 VEHKALAHTI Poitsila Vehkalahti Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu (sis emut) yhtenäiskoulu 2018-2019 74 136 210 377 587 2019-2020 72 149 221 352 573 2020 2021 71 158 229 353 582 2021 2022** 65 152 217 331 548 UUSI-SUMMA (oletuksena, että Summa siirretty Uuteen-Summaan ja Vilniemi pois) Poitsila Uusi-Summa Yhteensä 2018-2019 11 172 183 2019-2020 13 172 185 2020 2021 12 162 174 2021 2022** 12 164 176 ASEMA (mukana erityisopetuksen pienluokat, myös Summan EDYt) Poitsila Asema edyt Yhteensä 2018-2019 YL 9 118 127 ER 22 14 36 2019-2020 YL 11 111 122 ER 11 11 22 2020 2021 YL 11 109 120 ER 8 6 14 2021 2022** YL 14 109 123 ER 7 3 10
YHTENÄISKOULU (Keskuskoulu, Vilniemi ja Pappilansalmi) 13.1.2015 Mukana Poitsila Keskuskoulu Vilniemi Pappilansalmi Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu yhtenäiskoulu (sis pienluokat) 2018-2019 158 64 262 222 262 484 2019-2020 154 64 258 218 258 476 2020 2021 160 64 273 224 273 497 2021 2022** 159 56 261 215 261 476 YHTENÄISKOULU (Keskuskoulu, Vilniemi ja Pappilansalmi) Ilman Poitsilaa Keskuskoulu Vilniemi Pappilansalmi Yhteensä Yhteensä alakoulu yläkoulu yhtenäiskoulu (sis pienluokat) 2018-2019 158 64 247 222 247 469 2019-2020 154 64 245 218 245 463 2020 2021 160 64 261 224 261 485 2021 2022** 159 56 248 215 248 463
Kiinteistö valm/pk v hum2 Jha /m2 Jha kulum Inv 2014 Tekn.arvo T /m2 kla kvelka pkatarve pptarve 2019-20 Keskuskoulu 1952/1988 2 696 1 805 4 865 770 85 151 36 553 2 418 652 897 50 % 1 230 676 1 960 542 3 420 273 poistuu Poitsilan koulu 1959/1991 1 629 1 805 2 940 631 51 461 1 674 873 1 028 57 % 530 600 971 695 1 853 884 poistuu Pappilansalmen koulu 1. rakennus 1962/1984 3 738 1 990 7 437 595 130 158 43 863 4 846 543 1 296 65 % 731 653 0 poistuu Pappilansalmen koulu 2. rakennus 1984 595 1 805 1 073 783 18 791 654 538 1 100 61 % 150 799 0 0 poistuu Aseman koulu 2004 2 785 2 063 5 743 258 100 507 4 836 183 1 737 84 % 0 0 0 Husulan koulu 1955/2002 4 199 2 005 8 419 821 147 347 6 395 380 1 523 76 % 0 0 0 Kannusjärven koulu 1974 1 496 1 704 2 549 808 44 622 1 528 769 1 022 60 % 383 587 766 058 1 531 000 Kirkkojärven koulu 1882 1 071 1 985 2 126 090 37 207 1 381 028 1 289 65 % 213 539 0 0 Metsäkylän koulu 1972/1980 669 1 985 1 327 963 23 239 849 315 1 270 64 % 146 657 0 0 Neuvottoman koulu 1969/1983 1 870 1 875 3 505 986 61 355 167 400 2 690 241 1 439 77 % 0 0 0 Neuvottoman koulun liikuntahalli 2000 903 1 325 1 195 779 20 926 923 216 1 023 77 % 0 0 0 Pyhällön koulu 1985 915 1 805 1 650 558 28 885 1 072 140 1 172 65 % 165 778 0 0 Pyhällön koulu- talousrakennus 1985 106 707 75 122 376 21 617 203 29 % 34 725 45 993 68 530 Summan koulu 1957/1994 1 802 1 875 3 378 496 59 124 2 194 544 1 218 65 % 339 328 0 0 poistuu Summan koulu, katos 1994 102 218 22 190 388 10 863 107 49 % 5 779 9 108 15 765 poistuu Uuden-Summan koulu 1. rakennus 1965/1999 1 105 1 969 2 175 305 38 068 1 369 491 1 239 63 % 261 988 0 3 000 000 Uuden-Summan koulu 2. rakennus 1979 1 913 1 977 3 781 694 66 180 2 387 591 1 248 63 % 448 679 0 1 800 000 Vehkalahden yläkoulu 2011 4 910 1 594 7 826 884 136 970 7 415 973 1 510 95 % 0 0 0 Vehkalahden yhtenäiskoulu/ alakoulu 1980 974 2 067 2 013 711 35 240 1 807 305 1 855 90 % 0 0 0 Haminan lukio 2005 3 105 1 736 5 389 036 94 308 4 632 213 1 492 86 % 0 0 0 Yhteensä 107 426 2 028 67 499 480 1 180 302 247 816 49 110 475 4 643 788 3 753 395 11 689 451 Kiinteistö valm/pk v hum2 Jha /m2 Jha kulum Inv 2014 Tekn.arvo T /m2 kla kvelka pkatarve pptarve 2019-20 Aseman koulu 2004 2 785 2 063 5 743 258 100 507 4 836 183 1 737 84 % 0 0 0 Husulan koulu 1955/2002 4 199 2 005 8 419 821 147 347 6 395 380 1 523 76 % 0 0 0 Kannusjärven koulu 1974 1 496 1 704 2 549 808 44 622 1 528 769 1 022 60 % 383 587 766 058 1 531 000 Kirkkojärven koulu 1882 1 071 1 985 2 126 090 37 207 1 381 028 1 289 65 % 213 539 0 0 Metsäkylän koulu 1972/1980 669 1 985 1 327 963 23 239 849 315 1 270 64 % 146 657 0 0 Neuvottoman koulu 1969/1983 1 870 1 875 3 505 986 61 355 167 400 2 690 241 1 439 77 % 0 0 0 Neuvottoman koulun liikuntahalli 2000 903 1 325 1 195 779 20 926 923 216 1 023 77 % 0 0 0 Pyhällön koulu 1985 915 1 805 1 650 558 28 885 1 072 140 1 172 65 % 165 778 0 0 Pyhällön koulu- talousrakennus 1985 106 707 75 122 376 21 617 203 29 % 34 725 45 993 68 530 Uuden-Summan koulu 1. rakennus 1965/1999 1 105 1 969 2 175 305 38 068 1 369 491 1 239 63 % 261 988 0 3 000 000 Uuden-Summan koulu 2. rakennus 1979 1 913 1 977 3 781 694 66 180 2 387 591 1 248 63 % 448 679 0 1 800 000 Vehkalahden yläkoulu 2011 4 910 1 594 7 826 884 136 970 7 415 973 1 510 95 % 0 0 0 Vehkalahden yhtenäiskoulu/ alakoulu 1980 974 2 067 2 013 711 35 240 1 807 305 1 855 90 % 0 0 0 Haminan lukio 2005 3 105 1 736 5 389 036 94 308 4 632 213 1 492 86 % 0 0 0 rak.v. 2017-18 5 500 000 (Pappilansalmen koulun vanhat rakennukset puretaan) 5 500 000 Yhteensä 107 426 2 028 53 281 014 835 229 167 400 37 310 462 1 654 953 812 051 11 899 530-2 988 835-2 941 344 210 079