KUURONKALLION TUULI- VOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Kannuksen kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 9.4.2015 KUURONKALLION TUULI- VOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Tarkastus 9.4.2015 Päivämäärä 9.4.2015 Laatija Pekka Kujala Tarkastaja Jouni Laitinen Kuvaus Vastineet Kuuronkallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi

VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT 4 1.1 Museovirasto, 4.3.2015 4 1.2 Fingrid Oyj, 16.3.2015 4 1.3 K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 16.3.2015 4 1.4 Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto, 19.3.2015 6 1.5 Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti 6 1.6 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7 2. MUISTUTUKSET 10 2.1 Eero Alakotila 10 2.2 Lasse ja Leila Lehtinen, 16.3.2015 11 2.3 Uuno Hernesniemi, 16.3.2015 16 2.4 Jorma Niemonen, 23.3.2015 27

4 1. LAUSUNNOT 1.1 Museovirasto, 4.3.2015 Kannuksen kaupunki on lähettänyt Museovirastoon lausuntoa varten Kuuronkallion tuulivoima-alueen osayleiskaavaehdotuksen. Museovirasto on tutustunut asiakirjoihin ja ilmoittaa, ettei sillä ole ehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Tuulivoima-alueelta tunnetaan yksi muinaismuistolain (295/1963) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, tervahauta (muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000022901). Kohde on merkitty kaavaan kohdemerkinnällä ja kirjaimilla sm. Merkinnän selitys on Suojelu-/Muinaismuistokohde. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Merkitsemistapaa selityksineen Museovirasto pitää riittävänä muinaisjäännöksen suojelun turvaamiseksi. Suunnittelualueella olevaan muinaisjäännökseen ei kohdistu suoria vaikutuksia. Rakentamisvaiheessa muinaisjäännös tulee ottaa huomioon esimerkiksi merkitsemällä se maastoon. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta kaavasta lausuu Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella K.H.Renlundin museo- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo. Merkitään tiedoksi. 1.2 Fingrid Oyj, 16.3.2015 Kiitämme lausuntopyynnöstä. Suunnittelualueelle sijoittuu Fingridin 110 kv voimajohto 110 kv Ventusneva - Uusnivala (suunnittelutunnus 1893). Olemme lausuneet kaavan edellisestä vaiheesta 13.10.2014. Sähköaseman rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa (mm. tuulivoimaloiden etäisyysvaatimukset suhteessa voimajohtoon). Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI Risteämälausunto pyydetään jatkosuunnittelun aikana. Voimajohtojen rajoitukset maankäytön suunnittelulle on otettu huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Muilta osin merkitään tiedoksi. 1.3 K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 16.3.2015

5 K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo on tutustunut toimitetun aineiston perusteella hanketta koskeviin suunnitelmiin. Maakuntamuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Tuulivoimayhtiö wpd Finland Oy ja Scandinavian Wind Energy SWE Oy suunnittelevat Kannuksen Kuuronkallion alueelle tuulipuistoa, joka osayleiskaavaehdotuksen selostuksen mukaan muodostuu 17 voimalasta. Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu teho on 51 MW. Yksittäisen tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Tuulivoimapuiston lisäksi hankkeeseen liittyy sähkönsiirron toteuttaminen. Tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää Fingrid Oyj:n omistamaan Ventusneva Uusinivala 110 kv voimajohtoon T-haarana suoraan tuulipuiston alueella, joten uutta ilmajohtoa sähkönsiirtoa varten ei tarvita lainkaan. Alueelle tullaan rakentamaan myös rakennus- ja huoltoteitä, joiden osalta pyritään kuitenkin mahdollisimman paljon hyödyntämään olemassa olevaa tieverkostoa. Tuulipuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan pääsääntöisesti sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Hankealue sijoittuu Kannuksen keskustaajaman eteläpuolelle, lähimmillään noin 1,3 km keskustataajamasta. Suunnittelualue koostuu valtaosin eri-ikäisistä talousmetsistä, joista suurin osa on ojitettuja. Alueen pohjoisosassa sijaitsee avohakkuun ympäröimä kalliomurskeen ottoalue. Asutusta ei alueelle sijoitu. Kannuksessa on voimassa Keski-Pohjanmaan 3.vaihemaakuntakaava (2012), joka täydentää aiemmin vahvistettuja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavaa. Kokonaismaakuntakaavassa hankealue sijoittuu lähes kokonaan ns. valkealle alueelle. Keski-Pohjanmaalla on meneillään ehdotusvaiheen kuuleminen koskien 4.vaihemaakuntakaavaa, jolla on tarkoitus ohjata maakunnallisesti merkittävän tuulivoimarakentamisen sijoittumista. Lisäksi kaavalla päivitetään maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja Keski- Pohjanmaalla. 4.vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Kuuronkallion hankealue on osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Varsinaisella hankealueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kannuksen Lestijokivarren kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee noin 2,5 km hankealueesta koilliseen. Toholammilla sijaitseva valtakunnallisesti arvokas Lestijokilaakson maisemaalue sijaitsee noin 7 km etäisyydellä hankealueesta. Lähin RKY-alue on Kannuksessa sijaitseva Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko, jotka sijaitsevat noin 3,5 km hankealueesta pohjoiseen. Osayleiskaavan selostusosassa on arvioitu, että hankkeen suurimmat maisemalliset vaikutukset kohdistuvat avoimien peltoalueiden yli muodostuvassa maisemassa Ypyän, Lopotin ja Ketopaikan alueille. Vaikutusten todetaan olevan kohtalaisia. Myös tuulivoimapuistosta 3-10 km etäisyydellä sijaitsevien maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden, Ollikkalan-Viljakkalan ja Ypyän pohjoispuolen alueille maisemavaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Kaavaselostuksen luvussa 6.19 on arvioitu hankkeen yhteis- ja kokonaisvaikutuksia kolmen lähellä sijaitsevan tuulipuistohankkeen ja -suunnitelman (Ullava, Länsi-Toholampi, Mutkalampi) kanssa. Näistä on arvioitu, että Ullavan ja Länsi-Toholammin hankkeiden toteutuessa visuaaliseen maisennakuvaan saattaa muodostua yhteisvaikutuksia muutamissa yksittäisissä pisteissä. Yhteisvaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin maisema- ja kulttuurialueisiin sekä merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin on arvioitu muodostuvan siten, että osa Mutkalammin ja Kuuronkallion voimaloiden lavoista saattavat näkyä yhtäaikaisesti Kannuksen kirkon ja Mäkiraon mäen RKY-alueille. Etäisyyksien vuoksi yhteisvaikutukset on kuitenkin arvioitu vähäisiksi. Paikallisesti merkittävien maisema- ja kulttuurialueiden osalta yhteisvaikutuksia on arvioitu muodostuvan sekä Mutkalammin että Länsi-Toholamnnin tuulipuistojen kanssa, mutta yhteisvaikutukset on arvioitu vähäisiksi pitkien etäisyyksien vuoksi. Maakuntamuseolla ei ole huomauttamista osayleiskaavaehdotukseen. Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että hankkeen toteuttamisvaiheessa kuitenkin haetaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Rakentamisvaiheessa tulee tarkoin suunnitella tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavien maa-ainesten otto- ja läjitysalueet maisemavaikutusten vähentämiseksi.

6 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnon antaa Museovirasto. Merkitään tiedoksi. 1.4 Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto, 19.3.2015 Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Aineistossa on huomioitu maa- ja ilmaliikenteen turvallisuusvaatimukset. Huomautuksena kohtaan 6.13.3 ilmailulaki on uusittu marraskuussa 2014, uusi laki on 864/2014. Kaavaselostusta korjataan ilmailulain osalta. Muilta osin merkitään tiedoksi. 1.5 Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti 2. Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Kuuronkallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaan Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen Kuuronkallion tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisessa ja 2. Logistiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Mikäli osayleiskaava luonnoksessa mainittu tuulivoimaloiden määrä (17) tai korkeus (230m) poikkeavat Pääesikunnan antamasta lausunnosta, aiheuttaa se kohdan Kannanotto tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen OAS:sta toimenpiteet. Puolustusvoimat esittää, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Tämä löytyy kaavaluonnoksesta esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Puolustusvoimien toiminnan huomioonottaminen tuulivoimarakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle, sotilasilmailulle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimahankkeista Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavat, YVA) sekä hankkeisiin liittyen. Kaavasta ja YVA:sta lausunnon antaa 2. Logistiikkarykmentti toimialueeltaan. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat (Pääesikunta) antaa erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaiku-

7 tuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat (koordinaatit) ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimija tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kannanotto tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen OAS:sta Puolustusvoimat esittää, että OAS:ssa ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 3-4 ja seuraavassa esiintuodut asiat. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan tuulivoimahankkeiden toteuttaminen edellyttää puolustusvoimilta hankkeen hyväksyvää lausuntoa, mikäli hanke voi muun muassa aiheuttaa haittaa puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (esim. ilmavalvontatutkat). Tuulivoimatoimijan tulee pyytää Pääesikunnan lausunto tämän tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Tuulivoimahankkeisiin liittyvät lausuntopyynnöt pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentajakapteeni Kari Salin, puh. 0299 800 ja majuri Tomi Böhm, puh. 0299 800). Jatkotyöt Rakennus- ym. töitä tehtäessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti olevat kaapelilinjat. Mahdollisten puolustusvoimia palvelevien kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa (2vkoa) ennen aiottua rakentamista Suomen Turvallisuusverkot Oy:ltä (STUVE) osoitteesta: asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Kannuksen kaupunki lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.2logr@mil.fi tai 2.Logistiikkarykmentin esikunta (2LOGRE), PL 5, 20811 TURKU, katuosoite Rykmentintie 15, Turku Kaavaehdotuksessa on oikeusvaikutteinen kaavamääräys: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Muilta osin merkitään tiedoksi. 1.6 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuuronkallion osayleiskaava-alue sijaitsee Kannuksen kaupungin eteläpuolella noin 3,5 km etäisyydellä Kannuksen kirkolta. Kaava-alue rajautuu lännessä Ullavantiehen (maantie 7540). Suunnittelun tavoittee-

8 na on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava-alueen koko on n. 700 ha. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 17 yksikköteholtaan 3 MW tuulivoimalaa. Kaavamääräykset mahdollistavat tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi enintään 230 m. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään kaava-alueelle rakennettavaan sähköasemaan. Hankkeesta on pidetty yksi viranomaisneuvottelu 15.1.2015. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on suunnittelualueella ja sen lähistöllä joitakin merkintöjä mm. turvetuotantovyöhyke 1 ja 2, kalliomurskeen ottoalue tai ottoon soveltuva alue, kulttuuriympäristön tai maisema kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (Lestijokilaakso) ja Natura-2000 alueita. Keski- Pohjanmaan tuulivoimaa käsittelevässä vaihekaavassa suunnittelualue on merkitty tuulivoimaloiden alueeksi. Suunnittelualueella ei ole asemakaavoja tai yleiskaavoja. Kannuksen keskustan asemakaava-alue sijoittuu hankealueen pohjoisreunalle noin 1,3 kilometrin etäisyydelle yleiskaavarajasta ja 2,1 kilometriä lähimmästä voimalasta. YVA-yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa Kannuksen Kuuronkallion tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 20.10.2014, Dnro EPOELY/52/07.04/2013. Kaavaselostuksessa sivulla 37 on maininta siitä, että lausunnot YVA-selostuksesta on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kaavaselostuksesta uupuu kuitenkin tieto siitä miten YVA-yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Yhteysviranomaisen esille tuodut näkökannat tulee huomioida jatkosuunnittelussa. ELY-keskuksen mielestä kaavaselostuksessa täytyy tuoda esille miten em. lausunto on huomioitu kaavaa laadittaessa. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu muutamia arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita. Kaavaselostuksessa on arvioitu hankkeen yhteisvaikutuksia lähellä sijaitsevien hankkeiden kanssa (Ullava, Länsi-Toholampi, Mutkalampi). Yhteisvaikutuksen arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöihin arvioidaan vähäisiksi. Melumallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Lähin vakituinen asuin rakennus sijaitsee noin 1,9 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta ja lähin lomarakennus noin 1,5 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Kaavaehdotuksen mukaisella voimalasijoittelulla ja voimalamäärällä laadittu melumallinnus on tehty Nordex N131 3,0 MW voimalatyypillä jonka äänitehotaso on 104,5 db. Napakorkeus on mallinnuksessa ollut 164,5 metriä ja roottorihalkaisija 131 metriä ja kokonaiskorkeus näin ollen 230 metriä. Mallinnustulosten perusteella Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity. ELY-keskuksen mielestä osa tv-1 alueista ovat isokokoisia ja ehdottaa niiden rajaamista niin, ettei voimaloita voida siirtää lähemmäksi asutusta tai loma-asuntoja. Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit olisi hyvä esittää myös kaavakartassa. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. ELY-keskuksen mielestä voidaan soveltaa Ruotsissa käytössä olevia ohjearvoja, 8 tuntia/vuosi ja 30 min/päivä. Välkemallinnus on tehty samalla voimalatyypillä kuin melumallinnus. Välkemallinnuksen mukaan asuinrakennuksille ja lomaasunnoille ei aiheudu todellisessa (real case) tilanteessa välkettä yli 8 tuntia vuodessa. Kuuronkallion tuulivoimakaava-alueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita. ELY-keskus kuitenkin muistuttaa että rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Ympäristönsuojelulaissa säädetään mm. pohjaveden pilaamiskiellosta (YSL 17 ). Luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi laadituissa selvityksissä on otettu huomioon niitä luontoarvoja, jotka ovat kaavan toteuttamisen kannalta oleellisia. ELY-keskus pitää tehtyjä selvityksiä ja arviointeja pääosin riittävinä.

9 Kaava-alueen eteläosaan osoitetut neljä tv-1 aluetta, tuulivoimalat 14, 15, 16 ja 17 sijoittuvat selvitysten perusteella metson soidinpaikalle ja viirupöllön reviirille. Rakentamisen aikaisten häiriövaikutusten kannalta herkkiä lajeja ovat mm. teeri, metso, pyy ja riekko joista etenkin metso kärsii metsien pirstoutumisesta. Vaikka tiestö pohjautuu pääosin olemassa oleviin tieuriin, on hankkeella metsien pirstoutumista ja reunavaikutusta lisäävä vaikutus. Em. kanalintujen soidinpaikkoihin ja reviireihin tulee rakentamisessa jättää riittävä etäisyys sekä kiinnittää suunnittelussa huomiota näihin liittyvien laajojen ja yhtenäisten metsäalueiden säilymiseen. Johtopäätöksenä ELY-keskus suosittelee neljän eteläisimmän voimalan poistamista, jolloin metson soidinpaikalle jäisi riittävä suojavyöhyke sekä viirupöllön reviirille aiheutuva häiriö pienentyisi. ELY-keskus on 20.2.2015 antanut lausunnon Kuuronkallion tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista drro EPOELY/3005/2014. ELY-keskus on lausunnossa katsonut, ettei Kuuronkallion tuulivoimapuisto yksistään merkittävästi heikennä Ritanevan Natura-alueella pesivän maakotkaparin elinmahdollisuuksia. Liikennevaikutusten arviointi on ollut riittävää. Kaavaselostuksessa todetaan, että hankkeesta aiheutuu sen rakentamisvaiheessa suuri määrä raskasta liikennettä. Vaikutus erityisesti hankkeen lähialueen teille on merkittävä ja suuri raskaan liikenteen määrä vaikuttaa koetun turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi erityisesti Kannuksen keskustaajaman läheisyydessä liikenteen sujuvuus kärsii ajoittain. Kaavaselostuksessa on todettu, että lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia tiestön kuntoon, joka tulee selvittää kaavaprosessin aikana. Liikennevirasto on antanut ohjeen tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen (8/2012), jota tulee noudattaa tuulivoimaloiden sijoittelussa tien läheisyyteen. Tuulivoimala-alueet 1 ja 2 sijaitsevat ohjeen mukaan liian lähellä maantietä 7540, jotka ELY-keskus ehdottaa siirrettäväksi etäämmälle maantiestä. Maantieltä on osoitettu liittymiä tuulivoima-alueelle, joiden liittymälupamenettelyssä ELY-keskus määrää toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa ennen tuulivoimaloiden rakentamista ja toimenpiteet rakentamisvaiheen jälkeen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei tule osallistumaan kuljetusten vaatimiin liittymien tai maanteiden parantamistoimenpiteisiin mikäli sellaisia vaaditaan, mutta edellyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olemaan yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelle jos nähdään tarpeelliseksi tehdä parannuksia maantielle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa Kuuronkallion osayleiskaavaehdotuksesta. kaavaselostukseen lisätään kohta yhteysviranomaisen lausunnon huomioonottamisesta kaavaehdotuksessa. Tv-1 alueet on rajattu kaavaehdotuksessa siten ettei tuulivoimaloita voi merkittävästi siirtää lähemmäksi asutusta eli melu- ja välkevaikutukset eivät lisäänny riippumatta tuulivoimaloiden lopullisesta sijoituksesta. Ohjeellinen maakaapelointi lisätään kaavakartalle teknisenä muutoksena. Kanalintujen soidinpaikat ja reviirit on tutkittu linnustoselvityksen yhteydessä. Kyseiset asiat on otettu huomioon tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoittelussa sekä tv-1 alue rajauksien määrittämisessä. Metson soidin sijoittuu lähimmäksi voimalaa 16, jonka tv-1 alueen rajausta voidaan pienentää kaavakartoille teknisenä muutoksena siten että metson reviirille jää enemmän suojaetäisyyttä. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole syytä poistaa voimaloita. Tuulivoimaloiden 1 ja 2 tv-1 alueita pienennetään teknisenä muutoksena siten että tuulivoimaloiden rakentaminen ei ole mahdollista 300 metriä lähemmäs maantietä 7540.

10 Muilta osin merkitään tiedoksi. 2. MUISTUTUKSET 2.1 Eero Alakotila Mielestäni puistoa ei tulisi rakentaa. En perustele kantaani ääni tai välke haittoihin, vaan tähän rahapuoleen ja työllisyyteen. Kunnan saama kiinteistövero ja mahdollinen yhteisövero ( asiasta ei tullut varmaa vastausta ) olisi jäätävä Kannukseen. Olen töissä "pörssiyhtiössä" ja toimipaikan yhteisövero maksetaan kuntaan, jossa yksikkö toimii, vaikka pääkonttori toisessa maassa. Nämä asiat on selvitettävä ennen päätöksen tekoa. Rakennusvaiheen aikaisesta rakentamisesta, kuka tekee ja mistä urakoitsijat? Ettei käy niin, kuin Kokkola Kälviä siirtoviemäri ja vesijohtotyömaalla, siellä urakoivat Virolaiset? Samoin käytön aikainen työntekijöiden tarve. 2 5 huoltokertaa vuodessa lisättynä mahdollisilla häiriökäynneillä. Onko kyseinen henkilökunta Kannuksesta, vai onko yhtiöllä oma minimi porukka joka pyörii ympäri Keski Pohjanmaata? Jääkö Kannuslaisille vain lumen auraus ja sepelin ajo? Nämäkin seikat pitää selvittää ennen päätöstä, ettei vaan lopussa selitellä ja ihmetellä, kun tekijät tulee muualta. Jos kuitenkin hanke toteutuu, niin 2:s vaihtoehto poistettuna kahdella asutusta lähimpänä olevalla myllyllä. Sijoittajat eivät lähde investoimaan, jolleivat saa varmuutta tuloistansa, tässä sähkölle myönnetty hintatuki, jonka ME veronmaksajat maksetaan." Omat "pitäisi vähintään saada takaisin. Kannuslaisilta pitäisi myös kysyä, halutaanko tänne kaupungin kupeeseen koko puistoa. Asia koskettaa muitakin kuin vieressä asuvia. Kannatan kuntakyselyn järjestämistä. Muistuttaisin päättäjiä vielä Flextronics kuluista ja työpaikoista. Kaavassa määritellään vain maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisia asioita. Kiinteistöveron tai yhteisöveron määrä ja muut rahalliset arviot eivät ole osayleiskaavassa ratkaistavia tai esitettäviä asioita. Tuulivoimapuiston rakentamisella on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen etenkin rakennusaikana. Rakentamisvaiheessa käytettävät urakoitsijat ja toimintavaiheen huoltotyöntekijät valitsee tuulivoimatoimija, eikä niihin voida ottaa kantaa osayleiskaavassa. Lähin asuinrakennus sijaitsee Kiimanevalla hankealueen länsipuolella noin 1,9 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Kannuksen keskustataajaman eteläreunassa Takalo- Mattilassa sijaitsevista vakituisista asuinrakennuksista on matkaa lähimpään voimalaan noin 2,1 km. Lähin loma-asunto sijaitsee Karhinsarka -nimisellä kumpareella kaava-alueen lounaispuolella noin 1,5 km etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan sijoituspaikasta. Laadittujen selvitysten ja kaavan vaikutusten perusteella etäisyydet asutukseen ovat riittävät eikä tuulivoimaloiden määrää ole tarpeen vähentää kaavassa. YVA- ja kaavoitusprosessien aikana on järjestetty yva- sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaatima osallistuminen, jossa Kannuslaisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa asiaan. Hankkeen yva-menettelyn yhteydessä on laadittu myös asukaskysely.

11 2.2 Lasse ja Leila Lehtinen, 16.3.2015 Lasse Juhani Lehtinen ja Leila Margit Tuulia Lehtinen esittävät kohteliaimmin muistutuksenaan seuraavaa Kannuksessa Kuuronkallion alueella olevan aiotun tuulivoima-alueen yleiskaavaehdotuksesta Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä olevan Uusipaikka-nimisen tilan omistajina: Vaatimukset: 1. Yleiskaavaehdotus hylätään kokonaisuudessaan ja kaikilta osin siten, että Kuuronkalliolle ei laadita ehdotettua yleiskaavaa ja tuulivoimalahanketta ei sallita kyseiselle alueelle. 2. Jos yleiskaavaehdotusta ei hylättäisi, yleiskaava laadittaisiin aikaisemmin luonnosvaiheessa nähtävänä olleen vaihtoehdon VE-2 mukaisesti seuraavin muutoksin: - Yleiskaava-aluetta kokonaisuudessaan pienennetään yleiskaava-alueen pohjoisosasta sekä koillisja itäosasta. - Tuulivoimalaitosten määrää olennaisesti vähennetään. - Erityisesti tuulivoimalaitospaikat n:ot 3, 5, 7, 9 ja 10 poistetaan. 3. Kaavamääräyksiin määrätään ehto, jonka mukaan tuulivoimalaitosten lennonestevalojen on oltava kiinteitä punaisia valoja ja että siis lennonestevaloina tuulivoimalaitoksissa ei saa käyttää vilkkuvia valoja sekä ehto, jonka mukaan lennonestevalojen nimellistä valovoimaa on pudotettava 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5.000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10.000 m. 4. Kaavamääräyksiin määrätään ehto, jonka mukaan tuulivoimalaitosten potkurit eivät saa olla suunnattuna pohjoiseen, koilliseen tai itään päin. Perustelut: Kohta 1 Kokonaisuutena Kuuronkallion alue on niin lähellä Kannuksen asuttuja alueita Kannuksen keskustataajamassa ja sen ympärillä Kuuronkallion alueen pohjois- ja koillispuolella sekä Lestijoen varressa Kuuronkallion alueen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella, että aiottu tuulivoimalaitoshanke aiheuttaa vakavaa ja huomattavaa haittaa Kannuksen asukkaille ja Kannuksen maankäytölle asutukseen ja maatalouteen. Aiheutuva haitta on sekä konkreettista ja välitöntä asumista, viihtyisyyttä ja maankäyttöä aiheuttavaa haittaa sekä vakavaa maisemahaittaa. Kaavaselostuksessakin myönnetään, että 5 km haitta-alueen sisällä on yli 4.000 asukasta Kannuksessa sekä yli 1.000 asuinrakennusta. Tämä osoittaa, että Kuuronkallion aiottu tuulivoimalaitoshanke aiheuttaa haittaa suurimmalle osalle Kannuksen asukkaista sekä suurimmalle osalle Kannuksen asunnoista ja kotitalouksista. Kuuronkallion aiotun tuulivoimahankkeen haittavaikutus ei ole täten vähäinen vaan vakava ja huomattava. Tuulivoimahanke hyödyttää ainoastaan Kannuksen seurakuntaa sekä "toimijoiksi" nimitettyjä tuulivoimayhtiöitä. Kaikille muille tuulivoimahankkeen haitta-alueella asuville ja elinkeinoaan harjoittaville tuulivoimahankkeesta aiheutuu pelkästään haittaa ja taloudellisia menetyksiä. Tuulivoimahankkeiden erikoisuutena on se, että tuulivoimahankkeesta aiheutuu varsinaisen tuulivoimalaitosalueen ulkopuolelle vakavia ja huomattavia haittoja erittäin laajalle alueelle. Kuitenkaan tuulivoimalaitosalueen ulkopuolella asuvat tai maataloutta tai muuta elinkeinoa harjoittavat maanomistajat eivät saa mistään korvauksia aiheutuneista haitoista. Täten Kuuronkallion alueella Kannuksen seurakunta ja tuulivoimayhtiöt saavat itselleen huomattavan taloudellisen voiton tarvitsematta välittää aiheuttamistaan haitoista laajalle tuulivoimalaitosten ulkopuolisille alueille. Kannuksen seurakunta ja tuulivoimayhtiöt saavat täten taloudellisen hyödyn ja hankkeesta aiheutuvat taloudelliset menetykset jäävät kokonaan muiden maanomistajien kärsittäväksi vaikka muut maanomistajat eivät saa mitään taloudellista hyötyä tai korvausta tuulivoimahankkeesta. Yleiskaavoituksessa on otettava huomioon täten yleinen kokonaisetu eikä yleiskaavoitus saa muodostua

12 pelkästään Kannuksen seurakunnan ja tuulivoimayhtiöiden taloudellisen voitontavoittelun mahdollistavaksi kaavaksi jossa muille aiheutuvat vakavat ja huomattavat haitat jätetään huomioon ottamatta ja jossa muut eivät saa aiheutuneista haitoista mitään korvausta. Tuulivoimahankkeen osalta spekulointi mahdollisella kiinteistöverotuotolla Kannuksen kaupungille ei ole aiheellista, koska kiinteistöverolainsäädäntö voi muuttua milloin hyvänsä mihin suuntaan hyvänsä. Jokin aika sitten lainmuutosehdotuksessa esitettiin esimerkiksi tuulivoimalaitosten kiinteistöverotuoton jakamista kaikkien kuntien kesken, joka ei onneksi johtanut lainmuutokseen mutta esitys osoittaa, että kiinteistöverotuoton varaan ei pidä tuulivoimahankkeen hyötyä laskea. Vastoin kaavaselostuksessa väitettyä tuulivoimahanke ei hyödytä mitenkään Kannuksen työllisyyttä. Tuulivoimahanke ei tuo yhtäkään pysyvää työpaikkaa Kannukseen. Tuulivoimayhtiöiden huoltopiste tulee sijaitsemaan Kalajoella tai muualla Pohjois-Pohjanmaalla yhtiön edustajan oman lausuman mukaisesti, joten Kannukseen tuulivoimayhtiöille ei tule mitään kiinteää toimipaikkaa eikä muutakaan mitään sellaista toimintaa, joka toisi edes yhden työpaikan Kannukseen. Yleiskaavan ja tuulivoimahankkeen osalta on otettava huomioon kaikki aiheutuvat haitat eikä pelkästään tuulivoimalaitosten lähietäisyydellä aiheutuvat haitat. Esimerkiksi seuraavat haitat on otettava huomioon: - Kaavaselostuksessa olevien melumittausten perusteella tuulivoimalaitoksen melu näyttäisi pienevän 5 dp/km. Kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalaitoksen melun todetaan olevan ainakin 35 dp. Tällöin neljän kilometrin etäisyydellä melu on 25 dp, joten meluhaitta ulottuu laajemmalle kuin mitä kaavaselostuksessa oleva 2 km alue osoittaa. Tuulivoimalaitoksen meluhaitta ulottuu täten Toholammintien ja Lestijoen varressa olevaan asutukseen noin 25 dp suuruisena. - Tuulivoimalaitoksen meluhaitta on erittäin vakava sen johdosta, että melu on jatkuva. Tuulivoimalaitos on jatkuvasti käynnissä, joten sen aiheuttama meluhaitta on olemassa ympäri vuorokauden 24 tuntia vuorokaudessa ja vuoden jokaisena päivänä. Tuulivoimalaitoksen meluhaitta on täten aina olemassa niille asukkaille ja asunnoille sekä muille alueille, jotka ovat tuulivoimalaitoksen haitta-alueella. Kaavaselostuksen melumittauksen mukaan meluhaitta lakkaa täysin vasta 9 km päässä tuulivoimalaitoksesta. - Kaavaselostuksessa ei ole otettu lainkaan huomioon tuulivoimalaitosmastojen lennonestevalojen aiheuttamaa huomattavaa haittaa. Kuuronkallion alueelta tuulivoimalaitosmastot näkyvät erittäin hyvin Lestijoen varteen. Jos tuulivoimalaitosmastoissa käytetään vilkkuvia valoja, kaavaehdotuksen mukaisessa tuulivoimalaitosmäärässä mastoissa vilkkuisi yhteensä 17 suuritehoista lennonestevaloa sekä lisäksi 52 m välein mastoissa olevat lennonestevalot. TraFin määräysten mukaan kaikkien valojen tulee välähtää samanaikaisesti, joten lukuisien suuritehoisten lennonestevalojen jatkuva välähtäminen koko pimeän ajan aiheuttaa huomattavaa haittaa erittäin laajan alueen asukkaille. Käytännössä asunnoissa jouduttaisiin pitämään jatkuvasti ikkunat peitettyinä Kuuronkallion suuntaan. - Maisemahaittaa on kaavaselostuksessa aliarvioitu. Kaavaselostuksessa ei ole selvitetty maisemahaittaa kaikista suunnista Kuuronkallioon nähden. Esimerkiksi tuulivoimalaitosmastot näkyvät esteettömästi Toholammintielle koilliseen ja itään päin koko matkaltaan Heiniemestä Korpelaan eikä pelkästään Ypyäntien alueelle. - Tuulivoimalaitokset aiheuttavat haitta-alueillaan häiriöitä radio- ja televisiolähetyksille. - On täysin selvää, että tuulivoimalaitoksen haitta-alueella kiinteistöjen arvot alenevat olennaisesti. Kiinteistöjen arvojen aleneminen ei rajoitu pelkästään tuulivoimalaitosten lähialueelle vaan arvojen aleneminen tapahtuu kaikkialla sillä alueella, johon tuulivoimalaitosmastot potkureineen näkyvät tai jossa ilmenee jonkinlaista tuulivoimalaitosten aiheuttamaa haittaa esimerkiksi lennonestevalojen aiheuttamana haittana tai meluhaittana. Kuuronkalliolle aiottujen tuulivoimalaitosten aiheuttama haittavaikutus ei ole vähäinen kuten kaavaselostuksessa väitetään vaan huomattava, vakava ja laajalle ulottuva. Kokonaisuutena tuulivoimalaitokset mahdollistava yleiskaava-alue on liian lähellä Kannuksen omakotitaloasutusta sekä Lestijokilaakson varressa lännessä että asemakaava-alueella pohjoisessa. Tuulivoimalaitosten haitta-alueella on myös paljon maatiloja.

13 Kuuronkallion yleiskaava on ristiriidassa Kannuksen kaupungin muun kaavoituksen kanssa, kun Kuuronkallion tuulivoimalaitokset aiheuttavat huomattavaa ja vakavaa haittaa sellaisille alueille, jotka Lestijoen rantaosayleiskaavassa on osoitettu asutukseen ja maatalouteen sekä jotka keskustan asemakaavassa on osoitettu asutukseen. Tuulivoimalaitoksille löytyy Kannuksessa paljon muita sopivampia asutuksesta etäällä olevia paikkoja, joissa haittoja ei aiheudu. Tuulivoimalaitoshanke voidaan toteuttaa uudella paikalla, jota ympäröisivät laajat metsätalousalueet ja näin voitaisiin tuulivoimalaitoshanke toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat laajat ja monenlaiset haitat vältettäisiin. Kuuronkallion osayleiskaava-alue on tutkittu ja esitetty 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tuulivoima-alueena. Tuulivoima-aluemerkinnällä (tv-) on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Kuuronkallion osayleiskaava on laadittu maakuntakaavaehdotuksessa esitetylle tv- alueelle, voimassa olevien lakien ja ohjeistusten mukaan, siten että se ei ole maanomistajille eikä lähialueen asukkaille kohtuuton. Kaavassa määritellään vain maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisia asioita. Kiinteistöveron määrä ja muut rahalliset arviot eivät ole osayleiskaavassa ratkaistavia tai esitettäviä asioita. Ypyäntien havainnekuva on otettu hyvin läheltä muistuttajan esittämää Toholammintietä, josta tuulivoimalat näkyvät selkeästi. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että kaava ei ole hyväksyttävissä. Ympäristöministeriö on antanut 28.2.2014 ohjeet melun (myös matalataajuinen melu) mallintamiselle tuulivoima-alueella. Tämän ohjeistuksen avulla suojaetäisyydet on määritelty kaavaehdotuksessa asuin- ja loma-rakennuksiin ja suunnittelussa on toimittu voimassaolevien yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Melun ohjearvot eivät ylity asutukselle kaavaehdotuksessa esitetyillä ratkaisuilla. Lentoestevalojen maisemalliset vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa kohtalaisiksi. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin. Asiaa on käsitelty hankkeen yva-selostuksessa. Suomessa tuulivoimaloiden vaikutusten kiinteistön arvoon ei ole tutkittu. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikutusta kiinteistöjen arvoon ei voida yksiselitteisesti osoittaa tai vaikutus on ollut vähäinen. Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen. Henningsson (2012) on tutkimuksessaan vertaillut viittä vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille sen, että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä, joissa olisi tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston rakentamista alueelle. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Näitä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako

14 tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Saksassa Stuttgartin seudulla useissa kunnissa tehdyn selvityksen mukaan tuulivoimaloilla ei ole havaittu vaikutusta kiinteistöjen arvonalenemiseen, ja Pohjois-Saksassa vastaavanlaisessa selvityksessä kiinteistön arvojen alennus arvioitiin olevan ainoastaan 0,5-0,8 %. Saksassa tehtyjen selvitysten perusteella ei voida todeta suoraviivaisesti, että tuulivoimalahankkeen toteutuminen aiheuttaisi suoraan lähikiinteistöille arvonalennusta. Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä 50 000 kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu. Tuulivoimatoimija ja digita vastaa antenniverkon häiriöistä, mikäli niitä esiintyy hankealueen läheisyydessä. Yksittäisissä häiriötilanteissa korvataan tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai laajemmissa häiriöissä mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakennetaan lähetyksen vahvistin alueelle. Kannuksen kaupungin mahdollinen asemakaavallinen laajeneminen on otettu huomioon Kuuronkallion yleiskaavaa laadittaessa. Kohta 2 Yleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa todettiin aikanaan kaavoitustavoitteena olevan tuulivoimalaitosten haittavaikutusten ehkäisemisen yleiskaava-alueen ulkopuolella oleville alueille. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut yleiskaavaehdotuksessa. Jos tuulivoimalaitokset mahdollistava Kuuronkallion yleiskaava toteutetaan, yleiskaavaehdotusta on muutettava keskeisiltä osin, jotta tuulivoimalaitosten haittavaikutukset voidaan ehkäistä yleiskaava-alueen ulkopuolella olevilla alueilla. Tuulivoimalaitoksia varten aiottu yleiskaava poikkeaa muusta kaavoituksesta siinä, että tuulivoimalaitosten aiheuttamat haitat ilmenevät yleiskaava-alueen ulkopuolella. Näiden haittojen ehkäiseminen on täten toteutettava yleiskaavoituksen avulla aiotulla yleiskaava-alueella siinä tapauksessa, jos yleiskaava toteutetaan. Erityisesti seuraavat muutokset yleiskaavaehdotukseen ovat tarpeellisia: a) Yleiskaavaehdotuksen mukainen alue on liian suuri, mistä johtuu yleiskaavaehdotuksen mukaisen alueen tuleminen liian lähelle asutusta ja maatiloja. Kaavaluonnosvaiheessa toisena vaihtoehtona oli ns. VE-2 vaihtoehto, jossa yleiskaava-alue oli pienempi. Kuitenkin myös VE-2 alue oli liian suuri, joten yleiskaava-aluetta on pienennettävä VE-2 ehdotuksen aluettakin pienemmäksi. Yleiskaavan mukainen tuulivoimahanke aiheuttaa erityisesti haittaa yleiskaava-alueen pohjoisosassa sekä koillis- ja itäosassa. Yleiskaava-aluetta on supistettava yleiskaavaehdotuksen pohjoisosasta sekä koillis- ja itäosasta haittojen vähentämiseksi. b) Yleiskaavaehdotuksen mukaiselle alueelle on osoitettu liikaa tuulivoimalaitosten sijoituspaikkoja. Käytettävissä oleva alue on liian pieni niin suurelle tuulivoimalaitosmäärälle, mitä alueelle on osoitettu. Tuulivoimalaitospaikkojen määrää on olennaisesti vähennettävä. Edellä mainitussa VE-2 vaihtoehdos-

15 sa tuulivoimalaitospaikkojen lukumääränä oli vain 14 tuulivoimalaitospaikkaa, mutta tämäkin määrä on liian suuri yleiskaavaehdotusalueen kokoon ja aiheutuviin haittoihin nähden. On myönteistä, että yleiskaavaluonnoksen VE-1 vaihtoehtoon verrattuna kyseisessä ollut tuulivoimalaitospaikka n:o 2 poistettiin kaava-alueen pohjoisosasta, mutta tämäkin tuulivoimalaitospaikka vain siirrettiin toiseen paikkaan eikä tuulivoimalaitosten lukumäärä vähentynyt edes tältä osin. c) Tuulivoimalaitospaikkojen poistaminen on tärkeintä kaavaehdotusalueen pohjois- ja itäosissa, koska näissä kohdissa olevat tuulivoimalaitospaikat aiheuttavat eniten haittaa laajalla alueella meluhaittana, lennonestevalojen aiheuttamana haittana sekä maisemahaittana. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaavaehdotuksesta poistetaan tuulivoimalaitospaikat 3, 5, 7, 8, 9 ja 10. Jos edellä mainitut tuulivoimalaitospaikat poistetaan yleiskaavaehdotuksesta, yleiskaava-alueella jäisi 11 tuulivoimalaitosta, joka on riittävä määrä taloudellisesti tarkoituksenmukaisen tuulivoimalaitoshankkeen toteuttamiseksi mutta samalla kertaa suurimpia tuulivoimalaitoksista aiheutuneita haittoja vähentäen. Tuulivoimaloiden vaikutuksia on tutkittu tuulivoimakaavoituksessa yleisesti käytetyin selvityksin, mitkä on esitetty kaavaselostuksessa ja selostuksen liitteinä. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä on vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saadut tulokset. Kuuronkallion tuulipuiston alueelta on selvitetty maisemakuvan kannalta tärkeät näkymäalueet ja -suunnat, maisemarakenne ja miljöökokonaisuudet. Laajimmat näkymät kohti tuulivoimapuistoa avautuvat Ypyän ja Puiran, Lopotin ja Ketopaikan viljelysalueilta, jotka sijaitsevat suunnittelualueen luoteis-, koillis- ja itäpuolella. Tuulivoimapuiston aiheuttamat maisemalliset vaikutukset arvioidaan eri alueilla korkeintaan kohtalaisiksi. Melun vaikutuksia on arvioitu hankkeen yva-selostuksessa sekä kaavaselostuksessa ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistusten mukaisesti. Melun ohjearvot ovat vakituisille asunnoille 40db ja loma-asunnoille 35db. Melumallinnuksissa on käytetty 3 MW tuulivoimaloita, joita alueelle suunnitellaan. Kaavaselostuksen kohdassa 6.10 melun vaikutukset on esitetty mm. mallinnuskuvilla. Mallinnuskuvilla on esitetty melun yhteisvaikutukset, jotka tuulipuisto voi maksimissaan aiheuttaa tiettyyn pisteeseen, riippuen tuulen suunnasta. Melun ohjearvot eivät ylity asutukselle kaavaehdotuksessa esitetyllä ratkaisulla. Kohta 3 Kuuronkallion tuulivoimalaitosten lennonestevalot aiheuttavat erittäin merkittävän ja vakavan haitan erittäin laajalle alueelle yleiskaavaehdotusalueen ulkopuolella. Lennonestevalot ovat suuritehoisia, kirkkaita ja näkyviä. Jos kaavaehdotus vastoin kaikkea siitä lausuttua toteutettaisiin kaavaehdotuksen mukaisena, Kuuronkallion tuulivoimalaitosmastoissa olisi 17 suuritehoista lennonestevaloa sekä mastoissa lisäksi 52 metrin välein pienempiä lennonestevaloja. Näin suuri määrä lennonestevaloa näkymässä esteettömästi varsinkin Lestijoen suuntaan aiheuttaa erittäin vakavan haitan alueen asukkaille pimeän aikaan ja yöaikaan kun asuntojen huoneisiin ikkunoiden kautta tulee jatkuvasti koko yön voimakas vilkkuva punainen tai valkoinen valo aiheuttaen olennaisia häiriöitä ihmisen nukkumiselle ja asumisviihtyvyydelle. Lennonestevalojen suuri määrä aiheuttaa myös maisemahaittaa ja perinnemaisemakohteet menettävät merkityksensä, jos maisemassa näkyy selvästi huomattava määrä tuulivoimalaitoksia voimakkaine lennonestevaloineen. Lennonestevaloissa suurimman haitan aiheuttavat vilkkuvat lennonestevalot. Haitan laajuutta ja merkittävyyttä lisää se, että vilkkuvia lennonestevaloja käytettäessä TraFin ohjeiden mukaan kaikkien tuulivoimalaitosalueen lennonestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti.

16 TraFin tuulivoimaloiden päivämerkintää, lennonestevaloja sekä valojen ryhmitystä koskevan marraskuun 12 päivänä 2013 annetun ohjeen mukaan tuulivoimalaitosmaston lavan korkeimman kohdan ollessa yli 150 m lennonestevalona voi olla keskitehoinen (2000 cd) C-tyypin kiinteä punainen valo. Samoin 52 m välein mastossa olevat valot voivat olla A-tyypin mukaisia kiinteitä punaisia valoja. Täten tuulivoimalaitosmastoissa voidaan käyttää lennonestevaloina kiinteitä punaisia valoja. Lennonestevalojen aiheuttamaa haittaa voidaan olennaisesti vähentää, kun tuulivoimalaitosmastoissa käytetään lennonestevaloina kiinteitä punaisia valoja eikä vilkkuvia valoja. Jotta näin myös todellisuudessa tapahtuu, yleiskaavan kaavamääräyksiin on sisällytettävä määräys, jonka mukaan tuulivoimalaitosten lennonestevalojen on oltava kiinteitä punaisia valoja ja että lennonestevaloina tuulivoimalaitoksissa ei saa käyttää vilkkuvia valoja. Edellä mainitun TraFin ohjeen mukaan lennonestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5.000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10.000 m. Myös edellä mainitun ohjeen mukaisella näkyvyyden pudottamisella vähennetään lennonestevalojen aiheuttamaa haittaa hyvissä näkyvyysolosuhteissa, joissa muutoin lennonestevalot näkyisivät voimakkaana ja kirkkaana aiheuttaen haittaa laajalla alueella. Jotta tuulivoimalaitoksissa pudotetaan lennonestevalojen nimellistä valovoimaa edellä mainituin tavoin, yleiskaavan kaavamääräyksiin on sisällytettävä määräys, jonka mukaan hyvissä näkyvyysolosuhteissa lennonestevalojen nimellistä valovoimaa on pudotettava 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5.000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10.000 m. Lennonestevalojen aiheuttama haitta on erittäin vakava haitta laajalla alueella Kuuronkallion mahdollisista tuulivoimalaitoksista, joten edellä mainitut kaavamääräykset ovat erittäin tärkeitä haittojen ehkäisemiseksi. Lennonestevalojen valinta ei saa jäädä tuulivoimayhtiöiden tai Kannuksen seurakunnan harkinnan varaan. Jo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa on vaihdettu yöajan lentoestevaloja vähiten haittaaviin punaisiin kiinteisiin valoihin. Vähiten haittaa aiheuttavat lentoestevalot ovat lähtökohtana myös Kuuronkallion alueelle suunnitelluissa tuulivoimaloissa. Trafi ohjeistaa tuulivoimaloiden lentoestevaloista ja voi myös tulevaisuudessa muuttaa ohjeistustaan. Tällöin sitova kaavamääräys lentoestevaloista voisi pahimmillaan aiheuttaa lisähaittaa alueen asukkaille. Asia voidaan huomioida kaavoituksen jälkeisessä jatkosuunnittelussa ja rakennuslupavaiheessa. Kohta 4 Tuulivoimalaitoksien aiheuttamaan haittaan vaikuttaa se, mihin suuntaan tuulivoimalaitosten jättiläismäiset potkurit on suunnattu. Tuulivoimalaitosten aiheuttaman haitan vähentämiseksi tämän vuoksi kaavamääräyksessä on määrättävä, että tuulivoimalaitosten potkurit eivät saa olla suunnattuna pohjoiseen, koilliseen tai itään päin. Haittojen vähentämiseksi on tärkeää, että potkurit on suunnattu poispäin niistä suunnista, joissa Kuuronkallioon nähden on asutusta. Tuulivoimalan akseli suunnataan aina vasten tuulta, jotta se tuottaisi mahdollisimman paljon tehoa. Tuulivoimala lukee tuulensuuntaa ja kääntyy siihen suuntaan, mistä kulloinkin tuulee. Kaavamääräyksellä ei voida rajoittaa energiantuotantoa, johon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, energiastrategiat ja koko kyseinen kaavoitus perustuu. 2.3 Uuno Hernesniemi, 16.3.2015 Kuuronkallion tuulivoimaosayleiskaavaa ei tule hyväksyä, koska se aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, tuhoaa kulttuurimaisemaa ja loukkaa ihmisten perusoikeuksia. Meluarvot

17 Kuuronkallion tuulivoimahankkeen melumallinnus on puutteellinen, koska siitä puuttuu melunleviämiskartta V126 -voimaloiden pohjalta (17 voimalaa). Tämä on vakava puute. Valtioneuvoston päätöksen ja ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Melumallinnuksesta puuttuu 5 db korjaustermi, minkä vuoksi melumallinnus on tuottanut liian alhaisia desibeliarvoja. Kun 5 db korjaustermi lisätään, sallitut meluarvot ylittyvät. Melumallinnuksessa ei huomioida matalataajuista melua, koska mallinnus on tehty A-painotettuna. C- painotettu mittaus ottaa paremmin huomioon matalataajuisen melun, jota tuulivoimalat aiheuttavat. Laskennassa ei ole huomioitu melulaskennan epävarmuutta, jona yleisesti käytetään +1-3dB. Laskennassa ei ole huomioitu tilannetta, jossa voimalat pyörivät synkronisesti, jolloin melu voimistuu. Uusi STM:n asumisterveysasetus annetaan kuluvan kevään aikana. Sen mukaan yöaikaan sisälle kuuluvan melun yläraja 30 db pudotetaan 25 desibeliin. Asetus lähtee siitä, että melun tuottaja on vastuussa säädetyn rajan noudattamisesta. Melun aiheuttaja joutuu selvittämään ja poistamaan raja-arvojen ylittymisen aiheuttavat tekijät. Melumallinnuksista puuttuu täysin uudet asumisterveysasetuksen mukaiset selvitykset. Johtopäätös: Kaavan laatijan on tehtävä uudestaan melumallinnukset, jotka täyttävät uuden asumisterveysasetuksen kriteerit ja täyttävät mainitut puutteet. Tämänhetkisen tiedon valossa mallinnuksen arvot ylittävät uuden asumisterveysasetuksen ohjearvot. Näin ollen osayleiskaavaa ei tule hyväksyä. Tuulivoimapuiston voimaloiksi on valittu Nordex N131 3,0 MW, jolla melulaskelmat on suoritettu. Laskennoissa on vertauksenvuoksi laskettu myös 15 voimalan sijoituspaikan mukaiset melutasot suuremman lähtömelutason voimalatyypillä (V126). Lopullinen voimalatyyppi valitaan rakennuslupavaiheessa. Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Kaavoitusvaiheessa lopullista päätöstä alueelle tulevien voimalaitosten mallista tai valmistajasta ei tehdä. Hankevastaava kantaa lopulta vastuun mahdollisista riskeistä riippumatta siitä, käytetäänkö mallinnuksissa laitosvalmistajan takaamia vai muutoin ilmoittamia meluarvoja. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat sen, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Melun ohjearvot ovat vakituisille asunnoille 40db ja loma-asunnoille 35db. Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa olevan Raahen Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta sisä- ja ulkomelusta on tehty mittauksia Työterveyslaitoksen ja ÅF Consultin toimesta lähellä puistoa olevassa kiinteistössä. Mittausten tuloksia on verrattu viimeisimmän meluohjeistuksen mukaan tehtyihin mallinnuksiin. Melumittausten ja tietokonemallinnusten tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Mallinnukset jättävät siis oikeaoppisesti vähän turvamarginaalia todellisiin äänitasoihin verrattuna.

18 Kaavoittajan näkemyksen mukaan keskeneräisen asetuksen tai muun vasta valmisteilla olevan ohjeistuksen perusteella ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä sovellettavista suojaetäisyyksistä tai sallituista melutasoista. Mainittakoon että myös valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista on valmisteilla. Kyseisessä asetusluonnoksessa vakituisten asunrakennusten meluarvot pysyisivät samana ja vapaa-ajan asuntojen meluarvot muuttuisivat 35 desibelistä 40 desibeliin. Suojavyöhyke Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että tuulivoima-alue tulee sijaita vähintään 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta. 2 kilometrin suojavyöhyke alitetaan seuraavissa kohteissa: - Voimalat 12, 13, 14 ja 16 (Asunto paikassa Karhinsarka) - Voimala 17 (Asunto mittauspisteessä HH02) Johtopäätös: Alle 2 kilometrin päähän asutuksesta ei tule rakentaa voimalaitosta. Ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Vieraskieliset asiakirjat Osa kaavaan liittyvistä asiakirjoista ei ole suomeksi kirjoitettua. Melu- ja välkemallinnusten taulukot ja kartat ovat pääosin englanninkielisiä. Kielilain 12 :n mukaan "Yksikielinen viranomainen käyttää viranomaisen kieltä käsittelykielenä hallintoasiassa, jollei viranomainen asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä toisen kielen käyttämisestä." Valtioneuvoston asetuksen 13.12.2012/53 v. 2013:n 5 :n mukaan Kannuksen kaupunki on yksikielisesti suomenkielinen. Kielilain 18 :n mukaan "jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu." Kielilain 23 :n mukaan "viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä." Hallintolain 9 :n mukaan "viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista." Hallintolain 26 :n mukaan "asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän." Englanninkielistä materiaalia ei siis tule lähettää asianomaiselle, ellei viranomainen ole varmistanut asianomaisten kielitaitoa. Asiakirjojen julkistaminen englanninkielisenä on edellä mainittujen lainkohtien nojalla kohtuutonta ja ovat mahdollisesti ristiriidassa hallintolain ja kielilain kanssa. Asiakirjojen on suomenkielisessä kunnassa oltava täysin suomenkielisiä, jotta suomenkielinen kansalainen voi ymmärtää niiden sisällön. Tarvittavat asiakirjat tulee olla saatavilla suomenkielisinä. Tarvittaessa kaikille asianosaisille on järjestettävä kielilain 18 :n tarkoittama maksuton tulkkaus. Kuulutus voidaan joutua uusimaan. Vielä 16.3.2015 mennessä kuntalaisilla ei ole ollut saatavilla täysin suomenkielistä aineistoa. Asiasta on huomautettu aikaisemmin, mutta tämä ei ole johtanut toimenpiteisiin, jotta lainvastainen tila purkautuisi. Johtopäätös: Kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska käsittely ei noudata kielilakia ja hallintolakia.

19 Melu- ja välkemallintamisessa käytetyt ohjelmistot ovat osin englanninkielisiä ja tuottavat englanninkielistä dataa merkintöjen selityksineen. Keskeiset asiat on kuitenkin selkeästi kuvattu suomeksi kaavaselostuksen kappaleessa 6.10 meluvaikutukset ja kappaleessa 6.11 välke- ja varjostusvaikutukset. Lisäksi voidaan todeta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 1 momentin mukaan: Kaavaselostuksessa on selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. Selkokielisyyden puute Kaavan tulkitseminen vaatii asiantuntijatietoa. Maallikolla ei ole olemassa riittäviä edellytyksiä ymmärtää vieraskielistä kaaviota, joka sisältää paljon teknisiä käsitteitä ja yksityiskohtia. Koska osa kaavioista on englanninkielisiä, tällaista voidaan pitää kansalaisen perusoikeuksien kannalta kestämättömänä tilanteena. Kaavioiden sisältö ja niiden toteutusperusteet tulee kertoa riittävän selkeästi, jotta niiden sisältöä ja totuusarvoa voidaan punnita. Hallintolain 9 :n viranomaisia sääntelee velvollisuus antaa asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Monin paikoin tämä pykälä ei näytä toteutuvan. Johtopäätös: Kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska kaava ei ole riittävän selkeästi tehty, jotta maallikoilla ja valtuutetuilla olisi edellytykset ymmärtää osayleiskaavan hyväksymisen seuraukset. Kaava-asiakirjat on laadittu yleisesti tuulivoimakaavoituksessa käytettyjen selvitysten, ohjeistusten ja termien mukaisesti. Kaavaselostuksesta ilmenee kaavan keskeinen sisältö. Keskustelutilaisuudet Asukkaille tarkoitettuja keskustelutilaisuuksia ei ole ollut riittävästi. Hanke on yksi suurimmista vuosikymmeniin Kannuksessa, minkä vuoksi muutama tilaisuus on täysin riittämätön. Tämän todistaa muun muassa se, että asukaskyselyraportin mukaan 43% vastanneista ei ole lainkaan tietoinen tuulivoimahankkeesta. Johtopäätös: Kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska kannuslaisista merkittävä osa ei ole tietoinen hankkeesta. Tuulivoimapuiston YVA- ja kaavoitusprosessin yhteydessä on järjestetty kolme yleisötilaisuutta. YVA-ohjelmavaiheessa yksi ja YVA-selostusvaiheessa sekä kaavaluonnosten nähtävilläolon yhteydessä yksi sekä kaavaehdotusvaiheessa yksi. Yleisötilaisuuksista on ilmoitettu alueen lehdissä sekä internetissä. Osallistuminen on järjestetty YVA- sekä Maakäyttö- ja Rakennuslain mukaisesti. Myös asukaskysely on laadittu osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Asukkaiden mielipide Lisäksi on selvitettävä, ovatko kaikki asianosaiset saaneet mahdollisuuden vastata asukaskyselyyn. Kannuksessa 30.9.2014 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tuli esiin, että kaikki asianosaiset eivät ole saaneet kyselyä. Asukaskysely on lisäksi tehty puutteellisesti, koska jakelualue ei koskenut koko Kannusta. 230 metriä korkeat tuulivoimalat voivat näkyä yli 10 kilometrin päähän, minkä vuoksi kysely on kohdistettava kaikille kannuslaisille. Kannuslaiset ovat asiassa hallintolain mukaisia asianosaisia, koska tuuli-

20 voimalat rakennetaan omaan kuntaan, tuulivoimalat saattavat näkyä ja kuulua heidän kotipihalleen ja lisäksi kiinteistöverot maksetaan Kannukseen. Esimerkiksi YVA-asiakirjan liitteen 10 kuvasta 1 käy ilmi, että osa Lestijokivarren, Eskolan ja kunnan pohjoisosien asukkaista ei ole saanut mahdollisuutta ilmaista mielipidettään asukaskyselyssä. Tämä tarkoittaa, että osalta on perusteettomasti evätty ilmaisuoikeus. Asukaskyselyn kuvasta 13 käy ilmi, että noin 45% vastanneiden mielestä tuulivoimahanke vaikuttaa erittäin tai melko kielteisesti maisemaan. Ainoastaan 10 % arvioi, että voimaloilla on positiivinen vaikutus maisemaan. Missään kyselyn kohdassa myönteiset vaikutukset eivät ylittäneet kielteisten vaikutusten määrää. Kaikilla mittareilla katsottuna kielteiset vaikutukset ylittivät myönteiset vaikutukset (kuva 11 ja kuva 13). Raskauttava seikka on se, että vastausprosentti oli todella matala (10,9 %). Lisäksi asukaskyselyssä on puutteita, sillä esimerkiksi kuvan 7 kaaviossa "olen tietoinen" -vastaus saa suhteettomasti enemmän vastauksia kuin "en ole tietoinen" -vastaus, koska toista ääripäätä on 2 vaihtoehtoa ja toista ääripäätä on vain 1 vaihtoehto. Tämä vääristää kyselyn tuloksia. Kysely on tehtävä yleisesti käytetyllä asteikolla: täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei osaa sanoa osittain eri mieltä täysin eri mieltä. Kysymystenasettelu on siis ollut liian suppea. Johtopäätös: Kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska asukaskyselyä ei ole toteutettu asianmukaisesti. Asukaskysely on uusittava. Asukaskysely kuului YVA-menettelyyn joka päättyi YVA-yhteysviranomaisen lausuntoon 20.10.2014. Asukaskysely on toteutettu osana osallistumisprosessia sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia ja sen avulla on haluttu myöskin jakaa tietoa hankkeesta alueen asukkaille. Antenni-TV:n häiriöt Kaavassa ei ole huomioitu, että Kuuronkallion tuulivoimala-alueen ympäristössä on noin 250 asukasta, jotka sijaitsevat sellaisessa paikassa, että antenni-tv:n lähetyksiin on mahdollista tulla jonkinlaista häiriötä. Korvauksista ja tarkasta luvusta ei ole kuitenkaan kerrottu tarkemmin. Kaavasta puuttuu siis olennainen tieto, milloin ihminen on oikeutettu saamaan korvausta Tv-lähetyksen häiriöstä. Korvausperusteet on tiedettävä ennakkoon tarkasti. "Muutama alueen talo" ja "kymmeniä" ovat käsitteinä niin tulkinnanvaraisia, että tilannetta voidaan pitää kansalaisten perusokeuksien kannalta kestämättömänä. Kaavassa on siis tältä osin merkittävä puute. Ei saa tulla eteen sellaista tilannetta, että tuulivoimaloiden mahdollisesti tuottama häiriö tv-lähetyksiin laskutetaan kuntalaisilla, joilla ei ole mitään osuutta asiaan. Johtopäätös: Kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska on mahdollista, että lukuisissa kannuslaisissa kiinteistöissä antennitv-lähetykset vaarantuvat tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Korvausperusteista ei ole tarkkaa tietoa. Tämä asettaa osan kannuslaisista eriarvoiseen asemaan. Tuulivoimatoimija ja digita vastaa antenniverkon häiriöistä, mikäli niitä esiintyy hankealueen läheisyydessä. Yksittäisissä häiriötilanteissa korvataan tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai laajemmissa häiriöissä mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakennetaan lähetyksen vahvistin alueelle. Kiinteistöjen arvot The London School of Economics julkaisi 12 vuoden aikana tehdyn tutkimuksen, joka osoitti, että kiinteistöjen arvo laskee tuulivoimaloiden läheisyydessä 11 %. Suomessa liki 30 vuotta alalla työskennellyt Aktian kiinteistönvälittäjä Mosse Lindholm on todennut lausunnossaan eräästä tuulivoima-alueesta seuraavasti: "Tuulivoimaloiden suuren koon ja sijoituksen takia