Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti

Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti Robert Arnkil, Arnkil Dialogues Timo Spangar, Spangar Negotiations Esa Jokinen, Benefit Studies Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö Sari Pitkänen, Kuntoutussäätiö Helmikuu 2014 1

Sisältö 1 Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia?... 4 1.1 Johdanto... 4 1.2 Valtion ja kunnan työllisyyteen liittyvien roolien uudelleenasemointi... 4 1.3 Kuntakokeilun sanoma tässä vaiheessa... 6 2 Paikallisten kokeilujen tapauskuvaukset... 11 2.1 Varkauden kokeilu... 13 2.2 Päijät-Hämeen kokeilu... 19 2.3 Kemin kokeilu... 27 2.4 Raahen kuntakokeilu... 32 3 Kysely... 36 LIITE 1. Kyselyn tulokset... 38 2

ESIPUHE TUTKIMUKSEN VÄLIRAPORTTIIN Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia Kuntakokeilun seurantatutkimuksen 1. väliraportti Hallitusohjelmaan kuuluvan ajalla 1.9.2012 31.12.2015 toteutettavan kuntakokeilun tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun kohderyhmään kuuluvat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet (joko työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa) ja vähintään 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleet, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkään työttömänä olleista ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalvelujen lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Kokeilukunnissa kunta koordinoi palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolle työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Ns. normaalitoimintaan verrattuna keskeinen ero on siinä, että kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Työllistymisen edistämisessä ovat käytössä kaikki julkisten toimijoiden järjestämisvastuulla olevat palvelut (julkiset työvoimapalvelut, kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut, Kelan palvelut). Nykyisten palvelujen lisäksi kokeilukunnissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat joustavan, tarvittaessa portaittaisen siirtymän kohti avoimia työmarkkinoita. Tämä tutkimuksen väliraportti on osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa tutkimusta, jossa tuotetaan laadullista tietoa kuntakokeilusta ja sillä aikaan saaduista muutoksista. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitä keinoja käyttämällä pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan alentaa ja millaisia uusia palveluja ja toimintamalleja kokeilussa on otettu käyttöön ja kehitetty. Tutkimuksella selvitetään myös palvelujen järjestämismalleja ja saadaan kokonaiskuva pitkäaikaistyöttömien palveluista ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Lisäksi saadaan tietoa siitä, miten kuntien rooli ja tehtävät pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisessä ovat muuttuneet kokeilun myötä. Tutkimus valmistuu keväällä 2015. 4.6.2014 Päivi Kerminen hallitusneuvos, ryhmäpäällikkö työ- ja elinkeinoministeriö 3

1 Kohti uutta paikallislähtöistä työllisyyttä edistävää kumppanuusmallia? 1.1 Johdanto Kuntakokeilun seurantatutkimuksessa on sovitun suunnitelman mukaisesti tähän mennessä toteutettu neljä tapaustutkimusta (Varkaus, Lahti, Raahe ja Kemi), sekä tehty kuntakokeilun valtakunnallinen kysely. Tapaukset valittiin eri puolilta Suomea ja edustamaan erityyppisiä painotuksia kuntakokeilussa. Kullakin paikkakunnalla järjestettiin ½ päivän työpaja, johon kutsuttiin kuntakokeilun toteuttajat ja keskeiset yhteistyötahot. Oli merkillepantavaa, että työpajoja kohtaan tunnettiin suurta mielenkiintoa ja kaikkien paikkakuntien kaikki edustajat pitivät loppukommenteissaan työpajoja hyödyllisinä hankkeen jatkon kannalta. Kysely lähettiin kuntakokeilun henkilöstölle sekä kuntakokeilukuntien ja ei-kokeilukuntien a) työllisyydenhoidon palveluista vastaaville yksiköille ja henkilöille, b) henkilöstöasioista vastaaville johtajille, c) keskushallinnossa toimiville johtajille sekä d) sosiaali- ja terveyspalveluiden/peruspalveluiden johtajille.tapausten valintakiriteereistä tarkemmin tapauskuvausten johdannossa. Koko seurantatutkimuksessa tullaan analysoimaan kaikkiaan noin 10 tapausta. Kuntaotos tehtiin siten, että kuntakokeiluun hakeneista mutta siihen pääsemättömiä kuntia sekä kuntakokeiluun hakeutumattomia kuntia otettiin vastaava määrä kuin kuntakokeiluun kuuluvia. Kuntakokeiluun kuuluvia kuntia on otoksessa 61, kuntakokeiluun hakeneita ja siihen pääsemättömiä 64 ja kuntakokeiluun hakemattomien 61. Kuntien valintaa ei tehty täysin satunnaisesti, vaan otokseen pyrittiin ottamaan samantyyppisessä tilanteessa olevia kuntia. Yhdenmukaistamisessa käytettiin valintakriteerinä 500 -päiväisten prosenttiosuutta työttömistä. Kysely tullaan uusimaan vuoden 2015 alussa. Lisäksi tutkijat ovat osallistuneet kuntakokeilun koordinaattoreiden verkostotapaamisiin ja perehtyneet muihin kuntakokeiluun liittyviin aineistoihin, kuten kokeiluhankkeiden raportteihin. 1.2 Valtion ja kunnan työllisyyteen liittyvien roolien uudelleenasemointi On yleinen eurooppalainen havainto, että yhteiskunnan, talouden ja työmarkkinoiden muutokset pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja työmarkkinoiden vaikeammassa päässä, eli siellä, mitä eri syistä työelämään kiinnittyminen tai siellä pysyminen tuottaa vaikeuksia. Työttömyys pitkittyy ja sitkistyy. Nämä vaikeudet ovat moninaisia ja myös ratkaisuihin tarvitaan usein toimeentulon, osaamisen, lähi-ihmissuhteiden, terveyden, motivaation, oman toiminnan, kontaktien ja päämäärien selventämisen yhtäaikaista ratkaisemista. Moninaiset ongelmat vaativat tilanteeseen perehtymistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Tällaisiin ratkaisuihin tarvitaan laajaa ja kestävää yhteistyötä elinkeinoelämän, työllistävien tahojen, terveydenhuollon, sosiaalityön, koulutuksen ja muiden tahojen välillä. Valtio ja julkinen työvoimapalvelu on useimmissa Euroopan maissa tähän asti ollut päävastuussa tällaisen yhteistyön edistämisestä. Nyt on tultu uuteen aikakauteen, jossa eri maat hakevat uudenlaisia ratkaisuja haastaviin työmarkkina- ja työllistymiskysymyksiin. Erityisesti pohjoismaissa, 4

joissa paikallishallinnolla, kunnilla, on keskeinen asema yhteiskuntapolitiikassa, tämä on merkinnyt valtion ja kunnan roolien ja vastuiden uudelleenasemointia viime vuosien aikana. Haettavana on jonkinlainen uusi ja/tai parempi paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, jossa kunnilla on aktiivinen rooli. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun haetaan siis jotain uudenlaista ratkaisua, jossa paikallisverkostoilla on suurempi vastuu kuin nyt. Joissakin muissa maissa, kuten Iso-Britanniassa, uutta rakennetta on haettu ennen kaikkea yksityistämisen kautta. Pohjoismaat ovat lähteneet tässä keskenään varsin erilaisiin ratkaisuihin, jossa Tanska kunnallisti koko työhallinnon, Norja loi uuden hallinnon, NAVin tarkoituksena luoda yhden luukun palvelu työllisyys, - terveys- ja sosiaaliasioissa kansalaisille. Ruotsi on parhaillaan harkitsemassa mihin suuntaan lähteä. Suomessa ensimmäinen aalto valtion ja kunnan välisen työnjaon uudistamiseksi oli TYPien perustaminen, jossa ajatuksena on ollut että valtion työvoimaviranomaisten, kuntien sosiaalityön (ja terveydenhuollon) ja Kelan yhteistyöllä voidaan tarjota kokonaisvaltaista palvelua niille, jotka sitä tarvitsevat aktivoitumisen ja työllistymisen edistymiseksi. Myös Saksassa on luotu valtion ja kunnan välisiä yhteisiä palveluyksiköitä (ja kokeiltu myös kokonaan kuntien toteuttamaa työllistämistä). On kuitenkin syytä todeta, että missään maassa ei haastavien työmarkkinakysymysten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten palvelujen organisointia ole onnistuttu ratkaisemaan ilman huomattavia ja edelleen jatkuvia ongelmia. Tanskan joustoturvamallin kestävyys on joutunut kovaan haasteeseen talouslaman myötä, Norjan NAV ei ole ollut mikään yksiselitteinen menestys niin asiakastyön, kuin johtamisrakenteenkaan osalta. Iso-Britannian yksityistämisaalto on monella tavoin ollut vaikeuksissa ja kritiikin kohteena ja Saksassa, jossa talous sinänsä on vetänyt hyvin ja työttömyys laskee, ovat työmarkkinat varsin pahaenteisesti jakautuneet. Kellään ei siis ole täydellistä mallia. Suomen on siis löydettävä Suomen malli omista ideoistaan, kokemuksistaan ja tietenkin omaksuen parhaita ideoita muualta. Kokemukset TYPeistä tähän asti ovat olleet pääosin positiivisia ja ne ovat olleet hyödyllinen askel kokonaisvaltaisempien palvelujen tuottamisessa. Niihin on kertynyt runsaasti kokemusta siitä, miten asiakkaan tilanne arvioidaan, tilannetta kohennetaan ja miten jatkoreitit haetaan ja toteutetaan laajan yhteistyöverkoston avulla. Haasteita tietenkin esiintyy miten parantaa yhteyksiä työelämään, miten varmistaa asiakkaan eteneminen mahdollisimman pysyvään työllistymiseen, miten saada yhteydet terveydenhuoltoon toimimaan paremmin, miten ylipäätään vakinaistaa ja vahvistaa TYPien asemaa ja roolia jne. Mutta tällaiset haasteet eivät ole vain TYPin haasteita, eikä niitä pelkästään TYPin toiminnalla ratkaista. Ne ovat koko edellä mainitun valtio kunta ja muut kumppanit kokonaisuuden toimivuuden haasteita, laajemman yhteistyörakenteen haasteita. Juuri tämä muodostaa mielestämme kuntakokeilun kokemusten tarkastelun keskeisimmän tulokulman. Eli avaako kuntakokeilu Suomessa toisena aaltona valtion ja kunnan välisen työnjaon uudistamiseksi jotain mielenkiintoisia näkymiä ja mahdollisuuksia paremman yhteistyön 5

saavuttamiseksi haastavien työllistämiskysymysten suhteen? Onko kehkeytymässä paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli?1 1.3 Kuntakokeilun sanoma tässä vaiheessa Kuntakokeilun tutkimuksen havainnot tapaustutkimukset, kysely, sekä muut havainnot antavat kaikki samansuuntaisen havainnon: Kuntakokeilu on dynaamisella tavalla avannut uusia mahdollisuuksia paikallislähtöisen työllisyyttä edistävän kumppanuuden, PTK 2.0:n luomiseksi. Havainnoissa on myös kriittisiä kohtia, mutta kokonaiskuva on selkeä: Olennaisissa kohdissa ollaan lupaavalla toteutusuralla. Tällaisia olennaisia kohtia ovat (1) Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laaja-alaisesti ja vakavasti? Ts. onko työllisyys riittävän korkealla kunnan strategioissa ja onko hankkeeseen sitouduttu. (2) Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa (elinkeinojen kehittäminen, yritykset, kunnan eri palvelut, TE-toimistot, Kela, muut ) kehittynyt suotuisasti? (3) Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? (4) Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja (alkuarvioinnin, aktivointisuunnitelmien, asiakasprosessien jatkuvuuden, verkostoyhteistyö)? (5) Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? (6) Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? 1.3.1 Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laaja-alaisesti ja vakavasti? Sekä kyselyn tulokset, että kaikki toteutetut tapaustyöpajat, että myös kuntakokeilujen koordinaattoreiden tapaamiset, että suurten kaupunkien työllisyyden kuntakokeilujen tapaamiset osoittavat, että kuntakokeilu on myötävaikuttanut siihen, että työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja katkaisu on otettu vakavasti, asia on nousussa kuntien agendoilla ja asian ratkaisu ymmärretään laajan yhteistyön aikaansaamisena. Kuntien tilanne tässä suhteessa tietenkin vaihtelee ja toiset ovat olleet tässä edistyneempiä jo ennen kuntakokeiluakin, 1 Paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuus ja lyhenne PTK 2.0 ovat työkäsite, joilla halutaan tavoittaa muutaman vuoden päässä oleva kuntien työllisyys- ja kuntoutustoiminnan, uuden TYPin, TE-toimistojen ja muiden keskeisten tahojen yhteistyökokonaisuus ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa ja ehkäisyssä. 6

mutta kuntakokeilu on selvästi nähty mahdollisuutena ottaa tässä askelia eteenpäin ja mahdollisuutta on haluttu käyttää hyväksi. 1.3.2 Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa kehittynyt suotuisasti? Kuntakokeiluissa yhteistyön kehittäminen on toteutettu laajasti ja mukana ovat olleet kaikki olennaiset tahot. Alkuvaiheessa TYPien asemoituminen kuntakokeiluun tuotti monin paikoin vaikeuksia, mutta nyt TYPit ovat pääosin luonteva osa uuden PTK 2.0:n kehittelyä. Onkin tärkeää, että uusi TYP-lainsäädäntö antaa TYPeille mahdollisuuksia olla luonteva osa kehkeytymässä olevaa ja dynaamisesti käynnistynyttä laajempaa kumppanuutta. Yritys- ja järjestömaailman suunnilla on tehty paljon töitä. TE-toimistojen mukanaolossa on toivomisen varaa. Työvoimapalvelujen uudistuksen sisäänajo on vienyt huomion ja rooli kuntakokeilujen tukena ja uuden asetelman kehittämisessä on jäänyt monin paikoin heikoksi. Terveydenhuollon mukaan saaminen on monin paikoin ollut haasteellista, mutta kuntakokeiluissa on kyllä oivallettu miten tärkeää on saada koko kuntoutuksen suunta toimimaan nykyistä paremmin. 1.3.3 Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? Kehkeytymässä ja luonnosteltuina on PTK 2.0 malleja, joissa keskeiset toimijat, johtaminen, roolit, vastuut, palvelut ja niiden tehtävä ja asiakkuuden kulut on hahmotettu. Muutamat paikkakunnat ovat tässä suhteessa selvästi pidemmällä kuin toiset. Tätä kokonaismallin ja voimavarojen koostamisen kehittelyä on syytä voimakkaasti jatkaa ja sen tärkeyttä korostaa, etteivät kokeilut jää liiaksi tai liian kauan mikrotason paranteluun ilman ajatusta vakinaiseen uuteen rakenteeseen sijoittumisesta. Sekä kuntakokeilun hankkeet, että myös muut kunnat tarvitsevat vieläkin selkeämpää signaalia ja tukea sille, että nyt ollaan luomassa uutta toimivampaa paikallislähtöistä kokonaisuutta, eikä vain valmistautumassa 300 pv. listoihin. Mallit on syytä panna stressitestiin, eli on varmistettava että nyt vielä heikot kohdat palvelujen tai yhteistyöhön sitoutumisen osalta vahvistuvat. Vertaisoppimisella voi omia malleja testata ja rikastaa. 1.3.4 Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja? Kuntakokeiluissa on varsin monipuolisesti paneuduttu niin asiakkuuden alkuvaiheen palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnin menettelyihin, kuin myös erilaisiin palvelureitteihin ja palveluihin, joita asiakkaille tarjotaan. Asiakkaiden lähettäminen kuntakokeiluun takkusi monin paikoin alussa, mutta tämä on saatu toimimaan paremmin. Jatkossa ja varsinkin kehkeytyvän paikallismallin kannalta - on myös tärkeää, että asiakasvastuut ja palvelujen kohdentuminen 7

sovitaan koko laajan kumppanuuden puitteissa selkeästi ja kaikkien toimintamahdollisuuksia tukevalla tavalla. Jossain määrin innovoinnissa on polkupyörän uudelleen keksimistä, jossa TYPin puitteissa on jo kokemusta esim. päihdehuollon kanssa tehtävästä yhteistyötä, työpajoista, velkajärjestelyistä jne., ja näitä kokemuksia olisi voitu alkuvaiheessa enemmänkin hyödyntää. Mutta kuntakokeilu on merkinnyt mahdollisuutta uudelleenvitalisoida jo keksittyä ja tuoda myös uusia avauksia esimerkiksi koulutusmaailman suunnalla. Käyttökelpoisia ja toimivia käytäntöjä on olemassa ja syntynyt todennäköisesti jo aivan riittävästi. Olennaiset haasteet ovat nyt siinä, miten toimivat käytännöt niputetaan ja kytketään tavalla, jossa asiakasprosessi ja sen vaikuttavuus etenee toivotulla tavalla ja miten huolehditaan asiakasprosessien kokonaisvastuusta ja palveluohjauksesta. Asiakasvaikuttavuus etenee erilaisten osavaikuttavuuksien kautta: Vaikuttavuus, joka syntyy alkuvaiheessa oikeanlaisista arvioista asiakkaan tilanteesta ja hyvän yhteistyösuhteen myöstä, vaikuttavuus, joka syntyy aktivoitumisesta, vaikuttavuus, joka syntyy kuntouttavista toimenpiteistä, vaikuttavuus, joka syntyy osaamisen kehittämisestä, vaikuttavuus, joka syntyy työelämäkontakteista jne. Kuntakokeiluissa on hyviä esimerkkejä kaikista osavaikuttavuuksia tukevista menetelmistä ja palveluista, varmaankin aivan riittävästi. Se, mikä ei vielä ole riittävää on se, miten nämä selkeästi ryhmitellään, muodostetaan sujuvia palvelukokonaisuuksia ja myös miten eri osavaikuttavuudet, osatulokset, saadaan myös paremmin näkyviin. 1.3.5 Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? Vertaisoppiminen on tärkeää sekä nopean oppimisen, että kehittämisdynamiikan säilyttämiseksi jatkossa. Vertaisoppimista on tapahtunut itse asiassa varsin vilkkaasti, niin kokeilukoordinaattoreiden tapaamisten kautta, kuin kahdenkeskisissä tapaamisissa ja suurten kaupunkien tapaamisissa. Kokemusten vaihtoa on sekä operatiiviselta palvelujen tasolta, että kokonaismallin, uuden PTK 2.0:n tasolta. Kumpaakin on syytä jatkaa vahvasti. Olisi myös syytä ottaa kuntakokeilun ulkopuolella olevat kunnat tietojen vaihtoon ja vertaisoppimiseen mukaan. Operatiivisen tason suhteen em. osavaikuttavuuksien ja palvelukokonaisuuksien selkiyttäminen on olennaista. Panostaminen kokonaismallin kehittelyyn on niinikään erittäin tärkeää, niin että metsä nähdään puilta ja erilliset palvelut saadaan sijoitettua kokonaisuuteen ja elämään siinä. Kokonaismallit tulevat vaihtelemaan paikallisten mahdollisuuksien mukaisesti ja niin on syytä ollakin, jotta voimavarat saadaan käytettyä tehokkaasti ja joustavasti. Kehkeytymässä on jonkinlainen työllisyydenhoidon yhden luukun kokonaisuus, johon paikalliskumppanit ohjaavat työllistämisratkaisua tarvitsevia pidempään työttömänä tai vailla ratkaisua olleita asiakkaita ja jossa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti arvioidaan ja josta on eteenpäin selkeät reitit ja eri toimijoilla, mukaan lukien uudella lainsäädännöllä vahvistettu TYP, on oma roolinsa. 8

1.3.6 Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? Kokeilutoiminnassa on aina haasteena luoda otolliset olosuhteet paikalliselle aloitteellisuudelle ja innovaatioille ja sääntöjen haastamiselle ja toisaalta pitää huolta riittävästä kokonaisvision toteutumisesta ja myös käytännön realismista ja riittävästä sovittautumisesta olemassa oleviin säädöksiin. Kokeilussa odotettiin suurempaa vapautta kokeilla myös yli säädösten ja myös määritellä kokeilun kohderyhmä vapaammin. Kun erilaisiin rajoihin näissä on törmätty, on se aiheuttanut pettymyksiä. Kokeilu ei kuitenkaan ole jäänyt näiden hankaluuksien vangiksi, vaan on sittenkin onnistunut saavuttamaan dynaamisen vaiheen. Olisi tärkeää, että uuden paikallislähtöisen kumppanuuden kehkeytyessä tarkoituksenmukaisen säännöstön luomiseen kiinnitetään asianmukaista huomiota ja eri yhteistyötahot, ennen kaikkea TE-hallinto ja kunnat ja Kela toimivat niin, että yhteistyö kehittyy. Samoin on myös erittäin tärkeää, että TE-hallinnon ja muiden ministeriöiden, Kelan ja kuntien strateginen tuki uuden paikallislähtöisen työllisyyttä edistävän kumppanuusmallin syntymiselle turvataan. 9

1.3.7 Tie eteenpäin Taulukko 1. Yhteenveto kuntakokeilun viesteistä teemoittain. Teema (1) Onko työllisyys (ja kuntakokeilu siinä muassa) otettu kunnassa riittävän laajaalaisesti ja vakavasti? Ts. onko työllisyys riittävän korkealla kunnan strategioissa ja onko hankkeeseen sitouduttu. (2) Onko yhteistyö kaikkien olennaisten tahojen ja toimintapolitiikkojen kanssa kehittynyt suotuisasti? (3) Onko syntymässä uudenlainen paikallislähtöinen työllisyyttä edistävä kumppanuusmalli, PTK 2.0, jossa kunnalla on aktiivinen rooli? (4) Onko syntymässä toimivia asiakasvaikuttavuuden menettelyjä ja prosesseja (alkuarvioinnin, aktivointisuunnitelmien, asiakasprosessien jatkuvuuden, verkostoyhteistyö)? (5) Onko syntynyt tehokkaita vertaisoppimisen menettelyjä, joissa kehitetään sekä kokonaismallia, että opitaan käytäntöjä muualta? (6) Saako koko kuntakokeilun toteutus riittävää ohjausta ja strategista tukea? Kuva ja tie eteenpäin Teema on nousussa ja kuntakokeilu on edistänyt sitä, hyviä esimerkkejä jo runsaasti. Erittäin tärkeää pitää esillä jatkossa Kuntakokeilu on toteutettu laajan yhteistyön kehittämisen merkeissä. TE-toimistojen aktiivisuutta uuden yhteistyörakenteen syntymisessä on vahvistettava. Terveydenhuollon yhteyttä on vahvistettava. TYPin uusi säädöstys toteutettava niin, että se tukee ja edelleen kehittää nyt kehkeytyvää dynaamista kumppanuutta Uudenlaista paikallislähtöistä kumppanuutta kehitellään ja monilla kunnilla ovat mallit jo varsin pitkällä, mutta kehitys on epätasaista. Tähän on panostettava vahvasti. Huomattavan runsaasti panostettu eri puoliin asiakaspalvelun kehittämisessä. Eri osavaikuttavuuksien esiin saaminen ja palvelukokonaisuuksien selkiyttäminen jatkossa tärkeitä Vertaisoppimista on ollut varsin huomattavasti ja tätä on syytä jatkaa sekä operatiivisella (asiakaspalvelu) että kokonaisuuden (PKT 2.0 ) tasoilla ja ottaa mukaan myös kuntakokeilun ulkopuolella olevat kunnat mukaan Ministeriöiden, Kuntaliiton ja Kelan suunnilta tukea voi edelleen vahvistaa, niin että yhteistyö kokonaisuuden aikaansaamiseksi onnistuu 10

2 Paikallisten kokeilujen tapauskuvaukset Seurantatutkimuksen aikana tullaan perehtymään yhteensä noin kymmeneen paikalliseen kuntakokeiluun haastattelu- ja työpajamenetelmin. Tähän mennessä tutkituista neljästä esimerkkikokeilusta 1) Päijät-Häme valittiin mukaan tapauksena, jossa keskeistä on työllisyydenhoidon sisältöjen lisäksi rakenteiden kehittäminen sekä yhteistyövaikutusten aikaansaaminen. Työn kipinä-palvelua kehittävässä Päijät-Hämeessä on erityistä se, että tavoitteena on työllisyyspalveluiden organisointi seutukunnassa. 2) Raahen seutukunnan hanke on samoin rakenteiden kehittämistä korostava hanke, joka yhdistyy kuntien roolin muutokseen. Tavoitteena on luoda työllisyydenhoitoon seudullinen paikaliseen sopimuskumppanuuteen integroitu sopimusmalli. 3) Kemin kaupungin tapaus valittiin kuntien roolin muutoksista ja yhteistoiminnan kehittämisestä kertovana tapauksena. Kuntakokeilun tavoitteena on kemiläinen työllistymismalli, jossa huomioidaan asiakasohjaus, kuntoutus, kolmas sektori ja yrittäjät. 4) Varkaus-Leppävirta -kuntakokeilun valinnan perusteena olivat yhteistyövaikutukset kuntaroolia kehittävässä toiminnassa. Kahden kunnan kuntakokeilussa kunta toimii koordinaattorina palveluissa, jossa kehitetään alku-, täsmä- ja yritysyhteistyöpalveluita. Kullakin paikkakunnalla järjestettiin ½ päivän työpaja, johon kutsuttiin kuntakokeilun toteuttajat ja keskeiset yhteistyötahot. Aluksi kuntakokeilun edustajat esittelivät hankkeen tavoitteet, toteutuksen ja kokonaisrakenteen, jonka jälkeen tutkijat kysyivät täydentäviä kysymyksiä hankkeen sijoittumisesta kunnan päätöksentekoon ja strategioihin, toimijoiden sitoutumista hankkeeseen, ja toimijoiden yhteistyöstä, asiakkaiden tilanteen arvioinnista ja asiakasprosessin kulusta, sekä siitä, mitä hankkeessa mukana olijat pitivät hankkeen hyvinä saavutuksina tähän asti (verrattuna aikaisempaan toimintaan kunnassa työllisyysasioissa) ja mitkä olivat mahdolliset pulmakohdat. Tämän jälkeen tutkijat pohtivat työpajaan osallistujien kuunnellessa, mitä he ovat kuulleet ja mihin huomio tässä vaiheessa kiinnittyi. Lopuksi työpajaan osallistuvilta kysyttiin mitä he ajattelivat työpajasta ja mitä ajatuksia se kenties herätti hankkeen suhteen. On merkillepantavaa, että työpajoja kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta ja keskustelut olivat vilkkaita ja työpajoista oli aistittavissa halua ja sitoutuneisuutta toimintaan. Jokaisen työpajan kaikki edustajat sanoivat loppukommentteinaan hyötyneensä tällaisesta keskustelusta. Kunkin tapauksen osalta kirjattiin myös keskeisiä tunnuslukuja, jotka asemoivat osaltaan kokeilualueita toisiinsa ja valtakunnalliseen työllisyystilanteeseen. Taulukosta 2 nähdään työttömyyden lisääntyminen kokeilualueilla, mikä lisää kokeilun haastavuutta. Kolme tapauksista on samanaikaisesti vähenevän väestön alueita ja kamppailevat kukin jo pidemmän aikavälin rakennemuutoksessa. Toisiinsa nähden kokeilut eroavat mittakaavaltaan muun muassa siten, että Kemin kokeilu kohdistuu yhteen kuntaan, kun taas muissa on mukana kahdesta seitsemään kuntakumppania ja määrälliset haasteet erilaisia. Taustatarkasteluun kuuluivat myös työllisyydenhoidon maininnat ylimmän tason kuntastrategioissa, jotka osassa tapauksia ovat hyvinkin tuoreita. Työllisyydenhoidon näkymisen luokittelulla strategioissa voidaan kiinnittää huomiota siihen, että kuntastrategia on 11

periaatteellisesti merkittävä kunnan roolin linjaamisessa suhteessa työllisyydenhoitoon. Strategioissa on suurtakin vaihtelua niin tapauskuntien välillä kuin yleensä kuntakentässä. Ylimmän tason kuntastrategioissa kiinnostavaa on nimenomaan se, missä suhteessa työllisyydenhoito on suhteessa (muihin) kuntastrategisiin tavoitteisiin ja myös vastuisiin Taulukko 2. Esimerkkikuntien vertailu. Varkauden seutukunta[1] Raahen seutu [2] Päijät-Häme [3] Kemi Työvoima XII/2013 14 369 15 035 95 225 9 451 Työttömät XII/2013 2 408 2 052 14 379 1 962 Työttömyysaste XII/2013 16,8 % (+0,5) 13,6 % (+2,3) 15,1 % (+1,7) 20,8 % (+4,3) Työttömyysaste XII/2012 16,3 % 11,3 % 13,4 % 16,5 % Työttömien alle 25-v. osuus XII/2013 12,2 % 19,8 % 13,1 % 17,4 % Pitkäaikaistyöttömien osuus XII/2013 28,9 % 17,4 % 29,3 % 17,3 % Aktivointiaste 2013 (ELY-alue) 27,4 % 25,9 % - 21,9 % Aktivointiaste 2012 (kokeilualue) 29,8 % 48,5 % 25,4 % 37,9 % Työmarkkinatuki yhteensä, 2012, 3 112 146 1 614 131 19 069 401 1 872 193 Työllisyydenhallinta kuntastrategiassa [1] Varkaus ja Leppävirta [2] Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki [3] Lahden seutu ja Heinolan seutu - ei tietoa on ei ei on 12

2.1 Varkauden kokeilu 2.1.1 Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Varkauden seutukuntaan kuuluvat Pohjois-Savossa sijaitsevat vähenevän väestön kunnat Varkaus ja Leppävirta yhteenlasketun asukasluvun olleessa 32 500 vuonna 2013. Itä-Suomen alueiden tapaan myös Pohjois-Savon työttömyys liikkuu hieman koko maan keskiarvoa korkeammalla ja lomautukset ja työttömyyden kasvu koettelevat aluetta parhaillaan voimakkaasti. Konepaja- ja metalliteollisuustyö on talonrakennuksen ohella ylivoimaisesti yleisin työnhakuammatti. Varkauden hankkeen tavoitteita ovat: kunnan aktiivisen ja aikaisemman roolin kehittäminen rakennetyöttömyyden vähentämisessä suunnitelmallinen asiakkaan palvelujen vahvistaminen elinkeinojen kehittämispalvelut uusien matalan kynnyksen työpaikkojen luominen yritysyhteistyössä. (Hankekuvausten tiivistelmät, TEM, 2013.) Varkauden kokeilun tavoitteena on pysyvän mallin kehittäminen pitkittyvän työttömyyden hoitamiseksi kunnan vahvemmalla panoksella ja koordinoinnilla. Palveluprosessi alkaa TEtoimiston tai aikuissosiaalityön yhteislähetteestä, joiden perusteella ohjauslinja valitaan asiakkaalle kuntakokeilun viikkotiimissä. Kunnan koordinoima palvelupolku lähtee alkupalvelusta, joka toteutetaan kokeilun palveluohjaajien ja TYP:n henkilöstön yhteistyönä. Käytössä on yhteislähete, jota käytetään niin TE-toimistossa kuin kunnan aikuissosiaalityössäkin. Alkupalvelun tarkoituksena on ohjata tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti jatkopalveluihin kuten kunnan peruspalveluihin, sosiaalityöhön, kuntouttavaan työtoiminataan, nuorten pajatoimintaa tai tarkempiin ostopalveluna Täsmäpalvelut muodostavat kokeilun toisen vaiheen asiakkaille, joilla on edellytyksiä työllistyä. Suoran tai palkkatuetun yritystyöllistämisen lisäksi tässä vaiheessa on vaihtoehtona myös niin sanottu siirtymätyöhön kuten sosiaalisiin yrityksiin työllistäminen. Täsmäpalveluissa keskitytään työllistymisen tukemiseen työhönvalmennuksella sekä koulutuksellisin ja muin tukitoimin. Täsmäpalvelu palvelee myös yrittäjiä ja pyrkii sovittamaan yhteen työvoima- ja työllistymistarpeita. Täsmäpalvelun tavoitteena vuonna 2013 oli 90 sijoittumista. Yrityspalveluissa rakennetaan yritysneuvojien toimesta pitkäjänteistä yritysyhteistyöverkostoa, jossa etsitään matalan osaamistason työpaikkoja. Yrityspalvelu toimii tiiviissä yhteydessä täsmäpalvelun kanssa. Tavoitteena oli 240 uutta yrityskäyntiä vuonna 2013. Varkauden kuntakokeilun kohderyhmänä ovat sekä TE-toimiston 3. palvelulinjan eli tuetun työllistämisen asiakkaat, joilla on 500 päivää työttömyyttä takana, mutta joilla on TE-toimiston arvion mukaan työllistymisnäkymä 5 vuoden sisällä. Lisäksi kuntakokeiluun liittyy myös käytäntöjä, joilla pyritään estämään työttömyyyden venyminen 500 päivän yli. (Varkauden kuntakokeilun hanke-esittely 2013.) 13

Hanke liittyy tiiviisti Varkauden työllisyysyksikön työhön ja siihen liittyy ohjausryhmä (10 henkilöä), johtoryhmä (9 henkilöä) sekä kaupungin työllisyyskoordinaattorin ja hankepäällikön organisaatio. Alkupalveluissa työskentelee kolme henkilöä, samoin täsmäpalveluissa kolme sekä kaksi henkilöä yrityspalveluissa. Asiakastyöntekijät ovat kokeneita vaihtelevasti julkisten palvelujen eri ohjaajatehtävissä ja samoin yritysneuvojilla on pitkä kokemus yritystoiminnasta eri näkökulmista. Asiakasohjaajien tehtävänä on paitsi markkinoida kuntakokeilua asiakkaille, joille osallistuminen on vapaaehtoista, myös etsiä aktivoinnin ja rinnalla kulkemisen uudenlaisia työtapoja. Työvälineinä käytetään esimerkiksi Melba-Imba -toimintakyvyn arviointieja, ja työtapoihin liittyy runsaasti moniammatillisia elementtejä. 2.1.1 Yhteistyö ja kumppanuudet Kunnan rooli ja kokeilun asema Varkauden hankkeen seurantatyöpajassa tarkasteltiin hankkeen toteutusta. Siinä vahvistui käsitys siitä, että alueen kuntakokeilu toimii kuntien työllisyystoiminnan strategisessa ytimessä. Varkauden kaupungin työllisyystyöryhmä kokoontuu asian äärellä kuukausittain, ja lisäksi kuntakokeilun omassa ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntakokeilun projektipäällikön lisäksi molempien kuntien ylin johto, alueen ELY-keskus, Kela, TE-toimisto, kauppakamari, Varkauden yrittäjät sekä Varkauden kaupungin omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö Navitas Oy. Hankkeessa kerätään täten kokemusta myös strategisesta työllisyyden hallinnasta ja asiakastyön tukemisesta. Tuoreessa kaupunkistrategiassaan (2013) Varkaus profiloituu energiateknologian kansainvälisenä osaamiskeskittymänä ja toisaalta ihmisläheisyyden kautta. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen mainitaan kokeilukunnista selkeimmin yhtenä viidestä strategisesta linjauksesta, jonka otsikkona on Työpaikat, elinkeinot ja työllisyys, kaupungin vetovoima ja imago, ja jonka mukaan toteutetaan uusia työllistymisratkaisuja ja matalan kynnyksen toimenpiteitä ja laajennetaan alueellista elinkeinopoliittista yhteistyötä. Vastuutahoina työllisyyskysymyksessä ovat kaupungin työllisyysryhmä, kaupunginhallitus sekä toisaalta sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi. Samalla strategisina tavoitteina ovat selkeät kustannussäästöt sekä kuntaliitoksen selvittäminen. Toisin sanoen työllisyydenhoito tai rakennetyöttömyyden vähentäminen kytkeytyvät kaupunkialueen kokonaisvaltaiseen elinkeinojen kehittämisen ja vetovoimaisuuden kysymyksiin, mikä näkyy myös käytännön toteutuksessa yritys- ja elinkeinoyhteistyöpainotuksissa. Näistä vahvan kuntakoordinaation lähtökohdista käsin Varkaudessa pohditaan pitkäjänteisesti uuden kuntakeskeisen työvoiman palvelukeskuksen organisoimista. TE-hallinto on kokemusten mukaan etääntynyt paikallisesta työnvälitystoiminnasta osin oman uudistuksena myötä, ja kuntakokeilun tarkoituksena on myös mobilisoida alueen yrittäjiä ja välityömarkkinoita uudella ja ennen kaikkea tuoreella tavalla. Tällä kokonaisvaltaisella asiakas- ja yritysyhteistyökokeiluhankkeella pyritään tuottamaan perintö kunnalle varautuen työllistämisvastuun laajempaan siirtymiseen kunnille. Erityisen toiveikkaita kuntakokeilun osapuolet ovat sen suhteen, että tällainen pysyvä rakenne tai toimintatapa on muodostumassa, 14

joka antaa erityisen tunteen yhteen hiileen puhaltamisesta, mikä eroaa jonkin verran aiemmasta yhteistyöstä. Työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksen kaltaisen toimintamallin rakentamisen kuntakeskeisesti on koettu mahdollistavan kunnan työllistämistoiminnan harjoittelun riittävän omaehtoisesti ja kunnan sisäisiä palveluja hyödyntäen. Toisaalta kyseessä on tietoisesti välivaihe, jossa tehtävien samankaltaisuudet olemassa olevan TYP:n kanssa nähdään jossain määrin välttämättömänä. Olemassa olevan TYP:n toimintaa kiitetään, joskin työvoimapalvelu-uudistuksen myötä TEtoimistojen toiminnan nähdään etääntyneen paikallisesta asiakastyöstä ja työmarkkinayhteistyöstä ja resurssien heikentyneenä. Kunta-TYP:n puitteissa on kuitenkin voitu keskustella ja laventaa asiakaskriteereitä, ja myös työnjaosta keskusteleminen TYP:n kanssa on lähtenyt alkukankeuksien jälkeen kehittymään. Alkuvaiheessa kuntakokeiluun ovat ohjautuneet iältään vanhemmat, ja runsaan nuorisotyöttömyyden oloissa nuoria asiakkaita on riittänyt TYP:een. Asiakkaiden ohjautuminen ja palvelujen kriteerit eivät ole vielä selkiytyneet. Kokeilussa on kuitenkin päästy vähitellen aidompaan käsitykseen asiakastarpeista ja -haasteista myös kuntajärjestelmän sisällä. Yritysyhteistyö Alueen yrityselämää on lähestytty voimakkaan projektinomaisesti matalan osaamisen työpaikkojen ja yritysten sosiaalisen vastuun kehittämiseksi. Työmenetelmänä on suora jalkautuminen ja uudenlaiset lähestymistavat yrityksiin. Suora palkkatuki koetaan yritysneuvojien mielestä vanhentuneen, ja on kyettävä tarjoamaan lisäarvoa myös muuta työllistäville yrityksille. Edelleen sijoittaminen on yksi mahdollisuus. Haastateltujen yritysten näkökulmasta toiminta kuntakokeilun kanssa on koettu yhteispeliksi, jossa pyritään aiempaa pitkäjänteisempiin molemminpuolisiin ratkaisuihin. Yritysten motiivina on paitsi sosiaalisen vastuun kantaminen myös osittain alansa työvoimapulaan reagoiminen, osittain oman toiminnan tehostaminen ja siihen saatava apu. Yritysten vaikeutena on ollut muun muassa työnhakija- ja työnantajapalveluiden eriytyneisyys työhallinnossa. Määrällisesti jalkautuva yritysyhteistyö tuottanut 104 yritystä rinkiin, osa jo aiemmasta yhteistyöstä peräisin. Myös yrityksille on toiveena yhden luukun palvelupiste ja tiedonvälitystä on kehitetty Yhes!-mallilla. Kauppakamari ja alueen yrittäjäjärjestö ovat kokeilun ohjausryhmässä mukana. Kaiken kaikkiaan viesti seurannan työpajasta on, että kuntakokeilun yhteydessä on Varkaudessa saatu sykäys ja tukea myös työelämäyhteistyöhön, jossa avainasemassa on yritysasiakaspinnan hallinta ja pitkäjänteinen vähittäinen kulttuurin kehittäminen siihen suuntaan, jossa työpaikkoja löydetään ja haastavammista asiakkaista tulee arkipäiväisempi osa työelämää. Välittömät (työllistämis)tavoitteet eivät voi kuitenkaan olla kovin mittavia. 15

Muu yhteistyö Varkauden kokeilussa tuodaan esiin vuoropuhelu toimintakykyä arvioivien lääkärien, eläkepäätöksistä vastaavan Kelan sekä kunnan terveydenhuollon kanssa. Kaikilla ulottuvuuksilla tuodaan esiin etenemisaskeleita ja positiivisia kokemuksia, joskin nämä eivät ole olleet yhtä lailla kokeilun ytimessä. 2.1.2 Palvelumallien kehitys Palveluprosessi alkaa TE-toimiston tai aikuissosiaalityön yhteislähetteestä. Asiakasprosessissa toteutetaan uutta tavanomaista tiiviimpää asiakasohjausmallia alkaen asiakkaan tilanteen arvioinnista sekä hyödynnetään tehostetusti kunnan peruspalveluja, työkyvyn arviointia, kuntouttavaa työtoimintaa ja muita keinoja. Asiakkaan siirtymät pyritään toteuttamaan saattaen vaihtaen toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Välityömarkkinaratkaisut ja koulutussuunnittelu ovat tärkeimpiä keinoja täsmäpalveluissa. Pitkän aikavälin ratkaisuja haetaan suorasta yrityksiin työllistämisestä, palkkatukityöllistämisestä ja erityistuesta kuten työhönvalmennuksesta. Työkokeilupolku on tyypillisin. Asiakkaan ohjausprosessiin on kiinnitetty huomiota siitä näkökulmasta, että kuntakokeilua tarjotaan yhtenä lisämahdollisuutena ja -väylänä asiakkaalle etsiä omia kynsiään ja löytää palvelujärjestelmän ja asiakkaan välille yhteistyösuhdetta, jonka puitteissa neuvotellaan vaihtoehtoisista etenemistavoista. Useinkaan suorat työllistämisratkaisut eivät onnistu, vaan keinoja on etsittävä eriasteisella valmistavalla tuella niin että asiakassuhteen jatkuvuus kuitenkin toteutuu paremmin. Kuntoutuksen ratkaisujen koetaan kehittyneen ja toimivuuden koetaan olennaisesti kehittyneen. Samanaikaisesti yrityspalvelupuolella on etsitty ja luotu matalan kynnyksen työpaikkoja, jotka ovat lisänneet työllistymismahdollisuuksia. Alueella on herätelty voimakkaammin yritysten sosiaalisen vastuun ilmapiiriä ja tuloksia on pidetty rohkaisevina, mistä myös seurantatutkimuksen työpajan yrityspuheenvuorot toimivat esimerkkeinä. Olennaista on valmistautuminen jatkossa palveluprosessiin pelkästään kuntavetoisen TYP:n puitteissa ilman erillistä alku- ja täsmäpalvelua. Lähetteiden käsittely, palvelutarvearviointi, asiakkaan palvelutietojen välittäminen, yritysyhteistyö ja tarvittaessa työkyky- ja eläkeselvitykset toteutetaan uudenlaisessa tiiviimmässä kommunikaatiorakenteessa, joka kykenee uudelleenarvioimaan asiakaspolkuja sekä korjaamaan palvelun rakentumista jo yksittäisen asiakasprosessin aikana. Toimintamalli on koettu työtavallisesti innostavaksi ja asiakastyöhön on saatu myös sisällöllisesti selvästi uutta draivia. 2.1.3 Asiakas- ja verkostovaikutukset Varkauden hankkeen määrälliset tulokset ovat tähän mennessä olleet tavoitteiden tasoisia mukaan lukien henkilö- ja yritysasiakastoimenpiteet sekä sijoitukset. Seurannan työpajassa tuloksiin suhtauduttiin maltillisen realistisesti kyse on yhteistyösuhteiden rakentamisesta ja kokemuksen keräämisestä suunnitelmallisesta työllisyydenhoidosta. Ottaen huomioon 16

ohjausryhmän, johtoryhmän ja alueella aktivoidun yritysringin sekä elinkeinoelämän kehittämiskytkennän kaupunkistrategiassa on selvästi saavutettu jo nyt merkittäviä muutoksia paikalliskulttuuriin. Se, riittävätkö nämä suuressa mittakaavassa yleisen työllisyys- ja kuntakehityksen tilanteessa on edelleen auki samalla kun yhteistyö erityisesti työhallinnon palveluiden suhteen on vasta määrittymässä. Edellytykset mikrotason palveluiden vaikuttavuuteen ovat parantuneet. 2.1.4 Kriittisiä havaintoja Varkauden selvitystyöpajan ja -haastatteluiden perusteella kriittisin näkökulma liittyy itse työelämän asenteisiin ja vaikeuksiin saada jopa 50 % asiakkaista aidosti eteenpäin suuntautuviin toimiin ja prosesseihin. Tämä vaatii jatkuvaa panostusta asiakasohjauksen, työkyky-, terveys- ja eläkeratkaisujen joustavan toteutuksen kehittämiseen. On tavanomaista, että asiakas tekee turhaa työtä palvelujärjestelmän sisällä tilanteessa, jossa hän hyötyisi kokonaisvaltaisemmasta oman tilanteensa eikä vain työllistymisorientaation tarkastelusta. Voidaan päätellä, että Varkauden malli lähenee tilannetta jossa asiakassuhteessa nähdään aidommin kaksi osapuolta, ja myös asiakkaalle annetaan lisää omaa vastuuta ja valinnan mahdollisuuksia. Olemassa olevat rakenteet ovat kehittymässä tämän henkilökohtaisemman palvelusuhteen tukemisen suuntaan. Toinen merkittävä kriittinen ääni tulee TE-toimiston ja olemassa olevan TYP:n suunnasta, joissa nähdään kuntakokeilun toistavan pitkälti TYP:n moniammatillisen yhteistyön ja jalkautuvan toimintatavan toteutusta. Samalla TE-toimisto kokee joutuvansa voimakkaaseen vastuuseen asiakaslähetteiden tekemisessä siitä, miten haastavien asiakkaiden kanssa kuntakokeilu joutuu tekemisiin. Kuntakokeilulla ei nähdä tästä näkökulmasta aivan yhtä suuria mahdollisuuksia tuottaa uusia ja parempia ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden hallintaan, joskin halukkuus yhteistyöhön on puolin ja toisin kokeilun kanssa lisääntymässä. Toiveena esitetään TYP-asiakkuutta edeltävää tarkempi seulonta niiden suhteen, jotka eivät ole ihan valmiita TYP:n kahden vuoden siirtymäikkunaan. Kolmantena kriittistä tarkastelua vaativana asiana pidetään Kelan ratkaisujen ja työkykyarviointien joustavampaa integrointia prosessiin, mikä edellyttää kuitenkin sekä lääkärien erityisosaamista ja osallistumista vahvemmin kehittämiseen. Koulutuksen rooli kuntakokeilun yhteydessä saa myös jatkossa tarkempaa huomiota. 2.1.5 Tie eteenpäin Varkauden mallin keskeisenä vahvuutena voidaan pitää visiota pitkäjänteisestä ja kaikkien relevanttien tahojen yhteisestä kehittämistyöstä, ei niinkään siirtymistä suoraan uuteen, kuntavetoiseen järjestelmään. Kuitenkin haastavaa on saada tämä visio kaikkien jakamaksi sekä yhteisymmärryksen luominen kunnan työllisyyspalvelujen, TYP:n, Kelan, koulutuksen ja yritysmaailman erilaisten näkökulmien välille. Kehittämisen tapoihin on kuitenkin kiinnitetty ratkaisevasti enemmän huomiota kuntakokeilun puitteissa huomion kuitenkin keskittyessä edelleen voimakkaasti itse asiakasohjaukseen ja työllistymisratkaisuihin. 17

TYP:n roolina nähdään hieman kaksijakoisesti asiakkaan peruskontaktin ja seurannan ylläpitäminen, toisaalta tämän resursoinnissa on tapahtunut heikennyksiä ja suunnitteluosallisuudessa on ollut parannettavan varaa. Myös palveluohjauksen tyyppisiä aiemmin olemassa olleita työvaiheita nähdään jääneen pois, ja nyt niitä koetaan keksittävän ikään kuin uudelleen. Työnjaon aito pohtiminen kuntakokeilun ja työhallinnon välillä on alkanut myönteisesti, ja niin asiakkaan tietosuojaongelmiin, työmarkkinajärjestöjen rooliin kuin palvelujen edelleen tiiviimpään integroitumiseen haetaan jatkossa ratkaisuja 18

2.2 Päijät-Hämeen kokeilu 2.2.1 Hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Työllisyydenhoidon toimintaympäristö on haasteellinen Päijät-Hämeessä, ja erityisesti Lahdessa pitkään korkeana jatkuneen työttömyyden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen vuoksi. Lahti on kroonisen pitkäaikaistyöttömyyden kaupunki. Pitkäaikaistyöttömien määrässä Lahti on maan kärkitasoa, ja työttömistä arviolta lähes puolet on varttuneita ja vaikeasti työllistyviä. Vuodesta 2008 seudun työttömyysluvut ovat olleet kasvussa, ja erityisesti vuonna 2013 kasvu oli voimakasta. Päijät-Hämeen työttömyysaste on tällä hetkellä 13,9 %, ja korkeimmat työttömyysasteet ovat Lahdessa (16,1 %) ja Heinolassa (15,4 %). Kaikkien työttömänä olevien ryhmien työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet. Erityisesti yli 55-vuotiaiden on vaikea päästä takaisin työelämään. Myös nuorten työttömyys on kasvussa. Eniten työttömiä oli vaatetus-, kone-, puu- ja sähköalan teollisuudessa. Päijät-Hämeen kuntien kuntakokeilun Työn Kipinä -hanketta hallinnoi Lahden kaupunki. Hankkeessa ovat mukana Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Nastolan, Hollolan, Hartolan ja Sysmän kunnat sekä Hämeen ELY-keskus, Hämeen TE-toimisto, Kela, Työvoiman palvelukeskukset (Lahti, Heinola) sekä lukuisat hankkeet. Hankkeen avulla lähdettiin tavoittelemaan ratkaisuja seuraaviin ongelmiin: työllistämispalvelujen hajanaisuus palvelujen päällekkäisyys ja palveluaukot työttömien osaamis- ja vahvuusalueita ei tunnisteta riittävän hyvin vähäiset siirtymät työllisyyspalveluista avoimille työmarkkinoille kokonaiskuva yksittäisen asiakkaan työllisyyspolusta on puutteellinen työttömyysjaksot pitkittyvät, resursseja kohdennetaan henkilöihin, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille Hankkeen tavoitteena on pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden alentaminen: kehittämällä ja koordinoimalla nykyistä tarvelähtöisempiä työllistymistä edistäviä toimintamalleja kunnissa kehittämällä ja selkeyttämällä viranomaisyhteistyötä, eri toimijoiden välistä työnjakoa ja tiedonkulkua sekä seudullista kumppanuutta kehittämällä yritysyhteistyötä, ja siihen liittyviä työllistämisen ja koulutuksen tukimuotoja Tavoitteena on aikaansaada yhteinen näkemys työllisyydenhoidosta ja sen suuntaviivoista eri toimijoiden kesken sekä luoda asiakkaille entistä nopeammat ja tarvelähtöisemmät palvelut. Tavoitteisiin tähtäävä käytännön toiminta painottuu sekä asiakastyön että rakenteiden kehittämiseen ja jakaantuu kuuteen kehittämisteemaan 1) asiakaslähtöinen yhden luukun 19

toimintamalli, 2) yritysyhteistyö, 3) koulutusyhteistyö ja joustavat koulutusmallit 4) välityömarkkinayhteistyö, 5) viranomaisyhteistyö sekä 6) kuntayhteistyö. Käytännön hanketyöstä vastaa hankepäällikkö ja hänen lisäkseen kymmenen työhönvalmentajaa, joista kuusi toimii Lahdessa, kaksi Heinolassa, yksi Nastolassa ja yksi Hollolassa. Heidän toimenkuvansa on laaja sisältäen sekä asiakastyötä että rakenteellista kehittämistyötä. Jokaisella työhönvalmentajalla on erityisosaamisensa pohjalta oma kehittämisalue ja vastuuasiakkaat, jotka liittyvät välityömarkkinoiden, yritys- ja työnantajayhteistyön, asiakaslähtöisen toimintamallin sekä työelämälähtöisen koulutusyhteistyön kehittämiseen. Työhönvalmentajien laajojen toimenkuvien ja työprosessien selkiyttäminen on yksi hankkeen lähiaikojen kehittämistavoitteista. 2.2.2 Yhteistyö ja kumppanuudet Kunnan rooli ja kokeilun asema Hankkeessa arvioidaan, että kuntia koskevat odotukset työllisyydenhoidon palvelujen kehittämisessä ovat kasvaneet monella tavalla, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden rahoituksesta on edelleen valtiolla. Kuntien toiminta- ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset keinovalikoiman, taloudellisten resurssien, työtilaisuuksien ja asiakasohjauksen osalta. Asetelmaa mutkistaa kuntatalouden kiristyminen. Yhä suuremmalle joukolle pitäisi pystyä työllisyydenhoidossa tarjoamaan parempia palveluja, ja nykyistä vähemmillä resursseilla. Työllisyysasiat pitäisi nähdä kunnissa nykyistä laajemmassa kontekstissa. Tämän osalta hankkeessa on tehty vaikuttamistyötä. Kunnat eivät mielestään pysty tällä hetkellä riittävän hyvin vaikuttamaan siihen, millaisia asiakkaita kuntakokeiluun ohjataan. Asiakasohjaus tapahtuu täysin TE-toimiston ehdoilla. Hankkeessa toivotaan nykyistä väljempiä asiakasohjauksen kriteereitä. Tarvittaisiin myös systemaattisempaa tiedonvaihtoa asiakkaiden tilanteesta, mikä parantaisi kuntien palvelujen kohdentamista ja vaikuttavuusseurantaa. Monia nykyisiä turhia hallinnollisia käytäntöjä pitäisi sujuvoittaa, sillä edelleenkin asiakas joutuu edelleen asioimaan liian monilla luukuilla. Hanke ehdottaa muun muassa, että työhönvalmentajilla olisi oikeus tehdä aktivointisuunnitelmia yhteistyössä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakasta koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi TE-toimistojen, Kelan, kuntien ja työvoiman palvelukeskusten pitäisi kehittää sellainen asiakastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen sähköisen yhteiskäytön. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, ja tarvitaan yhteistä tahtoa ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeessa mukana olevien kuntien työllisyydenhoidosta vastaavat henkilöt tekevät aktiivista yhteistyötä. He ovat yhteisesti valmistelleet seudullisen työllisyyden yhteistoimintamallin, jonka avulla tavoitellaan tulevaisuudessa kaikkien seudun työllisyydenhoidon palvelujen integrointia tiiviiksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän varsin pitkälle viedyn mallin lähtökohtana on se, että asiakkaiden palveluprosesseissa voidaan hyödyntää työllisyydenhoidon palveluja yli kuntarajojen. Malli ennakoi hyvin tulevaa TYP-toimintaa ja kuntakokeilun jälkeistä kehittyneempää yhteistyörakennetta. 20

Työvoiman palvelukeskus Työn Kipinä- hanke ja alueen työvoiman palvelukeskukset (Lahti, Heinola) ovat tehneet monenlaista yhteistyötä. Käytännön yhteistyötä ja joustavaa palvelujen toteuttamista vaikeuttavat kuitenkin erilliset tietojärjestelmät, samanaikaisen asiakkuuden byrokraattiset esteet sekä Lahdessa myös fyysinen etäisyys. Hanke rakennettiin hakuvaiheessa ensisijaisesti työhönvalmennuksen ja yritysyhteistyön kehittämisen ympärille. Tällä hetkellä hankkeessa arvioidaan, että Lahdessa se tekee TYP:n kanssa täysin päällekkäistä työtä. Yhtenä syynä tälle on, että kuntakokeilun keskeisissä yhteistyötahoissa, TE-hallinnossa ja aikuissosiaalityössä on ollut käynnissä isoja muutosprosesseja. Kuntakokeilun tulo muutti totuttuja yhteistyösuhteita, eikä TYP:n ja sen välistä työnjakoa ole mietitty riittävän huolellisesti. Yhtenä tämän ongelman taustana nähdään myös ministeriötasolta tulevat ohjeet, joiden perusteella on vaikea tehdä eroa TYP:n ja kuntakokeilun kohderyhmien ja työn profiloinnin suhteen. Tällä hetkellä kehittämisen painopiste tuntuu olevan kuntakokeilussa TYP:n kustannuksella, sen jäädessä odottelemaan tulevia uusia linjauksia. Heinolassa hankkeen yhteistyö TYP:n kanssa koetaan sen sijaan sujuvaksi. Myös Nastolassa ja Hollolassa, joissa ei ole omaa TYP-toimintaa hankkeen yhteistyö TE-toimiston, aikuissosiaalityön ja sote-yhtymien välisen yhteistyön koetaan pelaavan hyvin. Jatkossa tarvitaan selkeämpää työnjakoa ja lisää joustavuutta asiakasohjaukseen. Parhaimmillaan kuntakokeilu voisi olla osana TYP:n ja aikuissosiaalityön kokonaisuutta, ja tarjota niille lisäresursseja ja toimia niiden toiminnan kehittämisen välineenä. Nykyisessä rakenteessa kuntakokeilu jää irralliseksi eikä sen tekemä hyvä kehittämistyö välity suoraan TYP-toiminnan hyödyksi. Työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistäminen on tarkoitus toteuttaa vuonna 2015. Hanke on ollut aktiivisesti mukana Lahden seudulla kuntien yhteistyönä toteutetussa valmistelutyössä, jossa on selvitelty erilaisia vaihtoehtoja. Kuntien yhteinen ehdotus jätetään ministeriöön helmikuun lopussa 2014. Yritysyhteistyö Hankkeen työhönvalmentajat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Hanke kokosi yritysrekisterin ja työllistämisverkoston yhteistyössä Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa, mitä on hyödynnetty yrityskontaktien luomisessa. Vuonna 2014 hanke on kontaktoinut lähes 600 seudun yritystä, ja esitellyt hankkeen palveluja työhönvalmentajien henkilökohtaisilla yrityskäynneillä. Vastaanotto yrityksissä on ollut erittäin hyvä, vaikka Lahden seudun yritysten työllistämismahdollisuudet ovat heikentyneet runsaiden lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Parhaiten yhteistyö on käynnistynyt pienten alle 10 hlön yritysten kanssa. Taloustaantuma on kuitenkin vaikeuttanut merkittävästi hankkeen tavoitetta ohjata asiakkaita eteenpäin työllisyyspalveluista avoimille työmarkkinoille. Paradoksaalista Lahden seudulla on se, että joillakin aloilla on yrityksissä työvoimapulaa, mutta tarjolla oleva työ ja työnhakijat eivät kohtaa toisiaan. Hankkeen tavoitteena on tehdä yritysyhteistyöstä mahdollisimman helppoa työhönvalmentajatoiminnan ja yhden luukun-mallin avulla. Hanke tarjoaa työnantajille 21