LUHTISEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LUHTISEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen hyvinvoinnin turvaamista vuorohoidossa www.jyvaskyla.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUKSEMME JA ARVOMME... 3 1.1. LUHTISEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS... 3 1.2. PÄÄMÄÄRÄMME KASVATUSTYÖSSÄ... 3 1.3. ARVOMME... 3 2. LUHTINEN TARJOAA VUOROPÄIVÄHOITOA... 4 2.1. PÄIVÄKOTIMME... 4 2.2 PÄIVÄKOTIMME ARKI... 5 3. KUINKA LUHTISEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TEHTIIN... 6 3.1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN VAIHEITA... 6 3.2. VASU ARJESSA... 6 4. JOKAINEN LAPSI ON TÄRKEÄ - LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI... 6 4.1. HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PERIAATTEITA... 6 4.2. JOKAISELLA LAPSELLA ON OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA... 7 4.3. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI... 7 4.4 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN... 8 4.3. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMÄT... 8 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 9 5.1. KASVATUSKUMPPANUUS JA HYVÄ ALKU LUHTISEN PÄIVÄKODISSA... 9 4.4. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS... 10 5.3. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA... 11 5.3.1. Leikki... 11 5.3.2. Liikkuminen... 11 5.3.3. Tutkiminen... 11 5.3.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 12 5.4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ELI AIHEALUEET... 12 5.5. ESIOPETUS... 12 5.6. RYHMIEN MUODOSTAMINEN JA PIENRYHMÄTOIMINTA PÄIVÄKODISSAMME... 13 6. TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI... 14 7. KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN... 14 7.1. YHTEISESTI SOVITUT SÄÄNNÖT... 14 7.2. PALAVERIKÄYTÄNNÖT... 15 7.3. TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ... 15 7.4. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ... 15 7.5. TOIMINTATAPOJA HAASTAVISSA TILANTEISSA LASTEN KANSSA... 16 LIITTEET... 17 KIUSAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA... 17 KIRJALLISUUTTA TMS... 21 2

1. TOIMINTA-AJATUKSEMME JA ARVOMME 1.1. Luhtisen päiväkodin toiminta-ajatus Luhtisen vuoropäiväkoti tarjoaa perheille päivähoitopalveluja varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Haluamme tarjota lapsille laadukasta varhaiskasvatusta riippumatta lasten hoitoajoista ja tukea perheitä arjessa. Pohdimme lapsen etua ja hyvinvointia sekä omaa toimintaamme lapsen hyvinvoinnin turvaajina Haluamme vahvistaa lapsen toiset huomioon ottavaa käyttäytymistä ja toimintatapoja sekä hänen myönteistä suhtautumistaan itseensä ja toisiin. Päämääränämme on lapsen itsenäisyyden ja omatoimisuuden asteittainen vahvistaminen niin, että hän kykenee omien edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään ja huomioimaan toisia ihmisiä. 1.2. Päämäärämme kasvatustyössä Toimintamme keskeisinä arvoina ja periaatteina ovat lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen ja lapsen oikeuksien toteutuminen. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, hänellä on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin ja tarvitsemaansa varhaiseen ja erityiseen tukeen. Lapsilähtöinen työskentely antaa mahdollisuudet kaikkeen edellä mainittuun. Lapsilähtöisyys on lapsen kuuntelemista, kuulemista ja hyväksymistä omana itsenään. Parhaiten tämä toteutuu, kun toiminta päiväkodissa tapahtuu pienryhmissä. Toimintaa suunniteltaessa mietitään, mitä ryhmän lapset tarvitsevat kehittyäkseen, kasvaakseen ja oppiakseen. Toiminnan suunnittelun pohjana ovat lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat (vasu). Pyrimme luomaan päiväkotiin rauhallisen ja kiireettömän ilmapiiriin ja olemaan läsnä lapselle hetkessä. Vuorohoidossa aikaisissa aamuissa ja myöhäisissä illoissa on erityisesti yksilöllistä aikaa lapsille, kun lapsia on hoidossa vähemmän. Lapselle annetaan syliä ja läheisyyttä hänen sitä tarvitessaan ja hyvä vuorovaikutus korostuu muutenkin päivän kaikissa hetkissä. Toiminnassamme korostuu leikki. Lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivat lelut ovat lasten saatavilla ja tiloja muokataan lasten kiinnostuksen mukaan erilaisiksi pysyviksi leikkitiloiksi. Rauhallisuutta luodaan toimimalla pienryhmissä, jolloin myös siirtymätilanteet esim. ulos ja sisälle sujuvat mahdollisimman kiireettömästi. 1.3. Arvomme Luottamus toisiimme työntekijöinä, usko työmme tärkeyteen ja merkitykseen lapsen hyvinvointia kannattelevana tärkeänä tekijänä sekä vanhempien luottamus meitä kohtaan ovat tärkeitä tukipilareita työssämme. Erilaisuuden hyväksyminen ja toistemme kunnioittaminen on onnistuneen yhteistyön edellytys, samoin kuin kuunteleminen ja oikeudenmukaisuus. Näiden arvojen toteutuminen arjessa vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta, keskustelua ja avoimuutta niin työntekijöiden kesken kuin vanhempienkin kanssa. Haluamme luoda ilmapiirin, jossa vaikeatkin asiat voidaan ottaa 3

keskusteluun ja löytää yhdessä ratkaisuja. Positiivisuus kantaa pitkälle ja koetamme muistaa antaa positiivista palautetta niin lapsille, työkavereille kuin vanhemmillekin. 2. LUHTINEN TARJOAA VUOROPÄIVÄHOITOA 2.1. Päiväkotimme Luhtisen vuorohoitopäiväkoti on perustettu marraskuussa 2005. Päiväkoti sijaitsee Jyväskylän Palokassa, Palokan terveysaseman vieressä. Samassa rakennuksessa Luhtisen päiväkodin kanssa on myös vanhusten päiväkeskus, kaksi vanhusten ryhmäkotia, palveluasuntoja, kehitysvammaisten työkeskus Passeli sekä kodinhoitajien ja kotipalveluohjaajan toimisto. Päiväkodissamme on kaksi isoa ryhmää, jotka jakaantuvat pienryhmiin: Koiramäki o Kehräset 3-4vuotiaat o Korennot 5v. p. 014 266 7430 / 0400 988 083 o Kutojat 5v. o Kiitäjät 6v. ( eskarit) p. 014 266 7426 / 0400 988 084 Kissankulma o Untuvaiset 1v. o Villaset 1-2 v. p. 014 266 7429 / 040 7475 461 o Pellavaiset 3v. p. 014 266 7427 / 0400 908 218 Lapsia päiväkodissamme on n. 80. Vakituisia työntekijöitä talossamme on 15; 7 lastenhoitajaa, 7 lastentarhanopettajaa ja 1 resurssierityislastentarhanopettaja (relto). Lisäksi päiväkodissa työskentelee ryhmäavustajia, joiden määrä vaihtelee vuosittain sekä alueemme varahenkilö, joka on yhteinen Norolan päiväkodin kanssa. Päiväkodissamme on monipuoliset tilat: käytössä on oma sauna ja pieni uima-allas, sekä jumppasali. Untuvaiset ja Villaset ruokailevat omassa ryhmätilassa. Muut ruokailevat koko talon väen kanssa yhteisessä ruokasalissa. Sopimuksen mukaan päiväkodin lasten käytössä ovat myös Passelin saviuuni, puutyö- ja askartelutilat ja kirjasto. Lapset kohtaavat vanhuksia ja Passelin asiakkaita talon yhteisissä tapahtumissa. Koiramäen ja Kissankulman lapset ulkoilevat omilla pihoillaan. Luhtisessa tarjoamme erityistä hoitoaikaa tarvitseville perheille päivähoitoa arkisin ma-pe klo 5-22.30 välisenä aikana. Viikonloppuisin ja öisin hoito tapahtuu Tapiolan päiväkodissa. Vuorohoidossa esiopetusta järjestetään sekä aamu- että iltapäivisin. Eskarilaisen on mahdollista osallistua myös vapaapäivinään maksuttomaan esiopetukseen klo 8.30 12.15. Pelkkiin esiopetuspäiviin ei kuulu aamupalaa. Koulujen loma-ajat ovat päivystysaikaa, jolloin päivähoidontarve mietitään koko Palokan aluetta koskien. Luhtisen päiväkoti on loma-aikoina auki, jolloin lapsia tulee hoitoon myös muista päiväkodeista. 4

Päiväkotimme on mukana suoriteperusteisen budjetoinnin (SPB) kokeilussa, jonka tärkein tavoite on laajentaa päivähoitoyksikön, esimiehen, asiakkaiden ja henkilöstön päätösvaltaa yksikön toiminnasta. Tämä toteutetaan siten, käytössä olevat määrärahat määritellään lasten määrän ja iän mukaan. Näin päivähoitopaikan resurssit seuraavat aiempaa paremmin asiakasmääriä ja voimme itsenäisemmin päättää rahan käytöstä. Suoriteperusteiseen budjetointiin kuuluvat säännölliset asiakas- ja henkilöstökyselyt, jotka auttavat meitä toimintamme kehittämisessä. 2.2 Päiväkotimme arki Päiväkotimme on auki tarpeen mukaan klo 5-22.30 välillä. Päivittäinen aukioloaika vaihtelee lasten hoitoaikojen mukaan. Jokaisella lapsella on oma hoitoaikansa jokaiselle päivälle. Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta vaan lapsen hoitoaika muodostuu vanhempien työajoista ja työmatkoihin kuluvasta ajasta. Vanhempien tulee toimittaa kirjallisesti maanantaihin mennessä seuraavan viikon hoitoajat. Päiväkodin työntekijöillä on velvollisuus seurata lasten hoitopäivien ja hoitojaksojen pituuksia. Lapsen hoitopäivän pituus ei saisi olla yli 10 h. Jos jompikumpi huoltajista on kotona ja lapsi tulee päiväkotiin, tulisi hoitopäivän sijoittua klo 8-16 välille. Sama pätee myös tilanteeseen, jolloin lapsen sisarus on sairaana kotona. Päivystysaikoina vanhempien vapaapäivät ovat myös lasten vapaapäiviä. Suosittelemme, että alle 3-vuotiaat lapset haettaisiin hoidosta iltaisin viimeistään klo 21. Näin pienillä lapsilla säilyisi mahdollisimman hyvä unirytmi. Hoitoajoista toki neuvotellaan jokaisen perheen kanssa ja pyritään lapsen kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Päivärytmi Aamulla aukeavat ensimmäisenä Kissankulman ovet. Ennen klo 6 tulevat lapset jatkavat vielä uniaan päiväkodissa, joten aamuisin päiväkotiin on hyvä tulla hiljaa. Ennen aamupalaa lapset siirtyvät omiin ryhmätiloihinsa. Aika ennen aamupalaa on rauhallisten ja hiljaisten leikkien aikaa. Aamupala syödään porrastetusti klo 7.50 8.30. Aamupalaa tarjoillaan lapsille, jotka tulevat hoitoon viimeistään klo 8.15. Aamupäivätoiminta järjestetään pienryhmätoimintana klo 8.30 11.30 välillä. Lounasta syömme klo 10.50-11.40. Pienimmät ruokailevat ensin ja viimeisenä eskariryhmä. Päivälepoaika on ryhmästä riippuen n. klo 11.30 14.30 välinen aika. Unille rauhoitutaan musiikkia tai satua kuunnellen. Lapsella voi olla mukana oma unikaveri. Välipala alkaa n. klo14. Isoimmat lapset syövät välipalan ruokasalissa. Pienimmät Kissankulmalaiset syövät omassa ryhmässään. Näin pienimmät lapset saavat heräillä omaan tahtiinsa eikä heitä tarvitse herätellä välipalalle juuri tiettyyn aikaan. Pienryhmätoiminnat ja leikki jatkuvat välipalan jälkeen. Ulkoilemaan lähdetään n. klo 15.30. Iltahoitoa tarvitsevat lapset siirtyvät Kissankulman tiloihin. Yli klo 18 hoidossa olevat lapset saavat päivällisen klo 17 ja klo 17 18 välillä haettavat lapset saavat samaan aikaan pienen välipalan. Iltaohjelmaan kuuluu mm. lastenohjelmien katselua, leikkiä ja pelailua. Iltapala tarjotaan klo 20 tai sen jälkeen hoidossa oleville lapsille. Päiväkoti sulkee ovensa viimeistään klo 22.30. 5

3. KUINKA LUHTISEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TEHTIIN 3.1. Varhaiskasvatussuunnitelmatyön vaiheita Palokan alueen vuorohoito siirtyi Ritoniityn päiväkodista Luhtisen päiväkotiin syksyllä 2010. Ritoniityn päiväkodissa päivitettiin vuorohoidon vasua syksyllä 2009. Henkilökunta vastasi tuolloin kolmeen kyselyyn koskien arvoja, kasvatuskumppanuutta ja lapsilähtöisyyttä. Näiden kyselyiden vastukset olivat osaltaan pohjana tälle Luhtisen vasulle. Koko uusi työyhteisö ja lasten vanhemmat vastasivat syksyllä 2010 lapsen hyvinvointia koskevaan kysymykseen. Näitä vastauksia purimme ja kokosimme yhteen työyhteisön vasu-illassa marraskuussa. Keväällä 2011 jatkoimme vielä asioiden pohtimista henkilökunnan yhteisissä Vasu-illoissa. 3.2. Vasu arjessa VASU on päiväkodin käsikirja, joka kertoo tavastamme tehdä työtä ja siinä pohditut asiat näkyvät arjessa päivittäin. VASUn sisältö käydään läpi yhdessä vuosittain ja sen sisältöä päivitetään tarvittaessa. 4. JOKAINEN LAPSI ON TÄRKEÄ - Lapsen yksilöllinen huomiointi 4.1. Hyvinvoinnin edistämisen periaatteita Päiväkodissamme lasta arvostetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistää mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Meillä lapsella on kiinteä oma kotiryhmä. Lapselle on tärkeää kokea kuuluvansa vertaisryhmään ja hänen suhteitaan muihin lapsiin tulee vaalia. Pienryhmätoiminta mahdollistaa sen, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Jokaisella lapsella on oma kuva kaappinsa ovessa, mikä tukee ryhmään kuulumista. Lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja perustarpeista huolehditaan. Lapset oppivat pikku hiljaa jo pienten ryhmästä alkaen huolehtimaan mm. hygieniastaan: kädet pestään heti päiväkotiin tultaessa, ruokailuun mentäessä ja wc-käyntien jälkeen. Lapsilla on omat sängyt lepoa varten ja unikaveri tuodaan omasta kodista, päiväkodissa ei ole lasten yhteisiä unikavereita. Päivälevolle menevät päiväkodissamme kaikki lapset. Vuorohoidossa lasten levon ja rauhoittumisen tarve korostuu pitkistä ja vaihtelevista hoitoajoista johtuen. Ruokailuissa lasta kannustetaan maistamaan kaikkia ruokia ja tutustumaan uusiin makuihin. Suosittelemme, että perhe söisi toisen päivän lämpimistä aterioista yhdessä kotona, tietysti mahdollisuuksien mukaan. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti riittävä liikkuminen ja ulkoilu. Periaatteenamme on, että säällä kuin säällä voi ulkoilla oikeanlaisissa varusteissa. Aamu- ja iltahoito tapahtuu niin, että koko talon lapset ovat yhtenä ryhmänä. Nämä ovat taas hienoja hetkiä isojen ja pienten lasten yhteiselle tekemiselle. Isommat lapset auttavat pienempiä ja pienet saavat esim. leikin mallia isommiltaan. Lapsi on tekemissä monien aikuisten kanssa hoitopäivänsä aikana. Olemme halunneet tuoda 6

pysyvyyttä ja turvaa herkkiin iltahetkiin vakituisella iltatyöntekijällä. Myös aikaisia aamuvuoroja tekee vain osa työntekijöistämme. Nämä työvuorojen rajaukset tuovat pysyvämpiä aikuissuhteita lasten päiviin. Erityisesti vuorohoidossa lasten päivät saattavat olla rikkonaisia ja hyvinkin epäsäännöllisiä. Päiväkodissamme pyrimme pitämään päivärytmin samanlaisena ja toistuvana. Ruokailut, ulkoilu ja päivälepo luovat pysyvän rungon päivään, jonka ympärille sitten leikit ja erilaiset toiminnat jäsentyvät. Jokaisella ryhmällä on käytössä kuvia havainnollistamaan päivänkulkua ja tapahtumia. Lisäksi ryhmillä on kuvitetut viikkokalenterit, joista lapset näkevät viikon tapahtumat. Pidämme tärkeänä lapsen leikkiä, vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Erilaisista hoitoajoista johtuen kaikki lapset eivät välttämättä pääse osalliseksi jokaisesta päiväkodin toimintahetkestä ja tekemisestä, mutta jokainen lapsi saa varmasti leikkiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa rauhallisessa ja turvallisessa ilmapiirissä! 4.2. Jokaisella lapsella on oma varhaiskasvatussuunnitelma Kun lapsi aloittaa päivähoidossa, hän saa oman varhaiskasvatussuunnitelmakansion. Suunnitelmaan kirjataan vanhempien kanssa keskustellen tavoitteita lapsen oppimiselle, lapsen omia toiveita ja ajatuksia toiminnasta päivähoidossa sekä muita yhdessä sovittuja asioita lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään noin kahden kuukauden kuluessa päivähoidon aloittamisesta. Arviointikeskustelu käydään keväällä. Tarvittaessa keskusteluja voidaan käydä useamminkin. Jos lapsella on päiväkodin ulkopuolisia tukitoimia kuten esim. puhe- tai toimintaterapia, terapeutit kutsutaan mukaan palaveriin. 4.3. Varhainen ja erityinen tuki Hyvin suunniteltu ja toimiva arki sekä päivittäinen toiminta päiväkodissa luovat hyvän pohjan jokaisen lapsen kehittymiselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kaikissa ryhmissä käytössä olevia hyviä toimintatapoja ovat mm. päivän selkeä suunnittelu ja päivärytmin selkeyttäminen lapsille päivän tapahtumista kertovien kuvien avulla. Myös aikuisten ja lasten väliset turvalliset ja positiiviset vuorovaikutussuhteet kannattelevat lasta arjessa. Varhainen tuki tarkoittaa sitä, että lapselle annetaan hänen tarvitsemaansa tukea päivittäisissä tilanteissa heti kun tuen tarvetta on huomattu. Leikit, pelaaminen, kädentyöt, liikunta ja monet muut toiminnot kehittävät lasta ja toimintojen suunnittelu tietyn lapsen tai lapsiryhmän tarpeisiin on parasta varhaista tukea. Luhtisen päiväkodissa työskentelee resurssierityislastentarhanopettaja (relto), jolla ei ole omaa lapsiryhmää, vaan hän työskentelee tarpeen mukaan päiväkodin kaikissa lapsiryhmissä. Relto havainnoi lasten ja ryhmän toimintaa, on mukana suunnittelemassa lasten kehitystä tukevaa toimintaa sekä ohjaa lapsia pienryhmissä ja yksilöllisesti. Relto osallistuu moniammatilliseen työskentelyyn yhdessä lapsen vanhempien, mahdollisten terapeuttien (esim. puhe- tai toimintaterapeutti) sekä ryhmän työntekijöiden kanssa. Yhteistyössä suunnitellaan kaikkia lapsia tukevia toimintatapoja ryhmään ja tarvittaessa erityisiä tukitoimia tietylle lapselle. 7

Lapsella on oikeus saada erityistä tukea, jos hänen oppimisensa tai hyvinvointinsa turvaaminen sitä vaatii. Erityinen tuki suunnitellaan aina yhdessä vanhempien ja muiden lapsen tueksi pyydettyjen työntekijöiden kanssa (esim. psykologit, terapeutit). Lapsen tarvitseman tuen määrästä ja laadusta riippuen ryhmiin pyritään suuntaamaan lisäresursseja, joita ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen, erityisavustajan sijoittaminen ryhmään tai erityislastentarhanopettajan ohjaus ja työskentely ryhmässä. Lapsen tukitoimet kirjataan vasuun. 4.4 Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamiseen puututaan aina, kun sitä havaitaan. Lasta kielletään ja tarvittaessa autetaan rauhoittumaan sylissä tai tietyllä rauhoittumispaikalla. Kiusatuksi joutunutta lohdutetaan ja selvitetään tilanne yhdessä juttelemalla ja ohjaamalla lapsia anteeksipyytämiseen ja sovinnon tekemiseen. Puhutaan siitä, kuinka tilanteessa olisi voinut toimia toisin ja tunteista, joita kiusaaminen herättää kiusaajassa tai kiusatussa. Aikuiset havainnoivat leikkitilanteita ja lasten rooleja leikeissä huomatakseen mahdollista kiusaamista ja auttavat jokaista lasta pääsemään leikkeihin mukaan tasavertaisina leikkijöinä leikin ohjaamisen tai leikissä mukana olemisen avulla. Kiusaamista ehkäistään toimimalla pienryhmissä ja opettelemalla yhdessä sosiaalisia- ja leikkitaitoja: jakamista, vuorottelua, leikkiin pyytämistä ja leikki-ideoista sopimista. Ryhmäytymistä, me-henkeä, tuetaan mukavilla yhteisillä kokemuksilla ja leikeillä, joissa korostuu vuorovaikutuksen eri tavat. Riitatilanteissa harjoitellaan sovittelua ja anteeksipyytämistä. Opetellaan puhumaan lasten kanssa leikkitilanteista sekä siitä, mitä kiusaaminen on. Tehdään lapsille selväksi, että kiusaaminen on ehdottomasti kiellettyä meidän päiväkodissamme. Kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta puhutaan myös vanhempien kanssa vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ehkäisee kiusaamista eli huolehditaan siitä, että lapsella on turvallinen olo päiväkodissa ja kotona ja että lapsella säilyy luottamus aikuisiin. Toisten huomioon ottamisen ja empatiataitojen oppiminen lähtee kotoa, mutta päiväkodissa isossa ryhmässä toimiminen asettaa uuden haasteen sosiaalisille taidoille. Aikuinen on aina malli lapselle; aikuinen antaa lapselle esimerkin siitä, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan ja kuinka omia puoliaan pidetään. Liite 1. 4.3. Eri kieli- ja kulttuuriryhmät Päiväkodissa on nimetty mamu - vastaava (maahanmuuttaja -vastaava), jonka vastuulla on päivittää ja ylläpitää päiväkodin materiaaleja ja tietoa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kohtaamisesta ja tukemisesta. Päiväkodissa on Kulttuurien kohtaaminen päivähoidossa-kansio sekä S2- mappi (suomi toisena kielenä opetusta). Näistä mapeista työntekijä löytää tietoa erikielistä ja kulttuureista sekä konkreettisia ohjeita lapsen suomenkielen oppimisen sekä monikulttuuriseksi kasvamisen tukemiseen. 8

On tärkeää, että lapsi oppii suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kielen käyttämiseen mutta vähintään yhtä tärkeää, että lapsi kehittyy oman äidinkielensä käyttämisessä sekä oman kulttuurinsa tuntemisessa ja kunnioittamisessa. Kunnioitus lapsen omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan on tärkeää ja siihen tuetaan myös suomalaisia lapsia. Päiväkotiryhmässä ollaan kiinnostuneita tutustumaan lapsen omaan kulttuuriin ja kieleen eri tavoin. Monikulttuurisen lapsen suomen kielen oppimista tuetaan kaikissa arjen tilanteissa. Ryhmän toimintaa suunnitellaan siten, että se tukee suomenkielen oppimista ja ryhmissä käytössä olevien toimintaa jäsentävien kuvien käyttöä lisätään mamu - lapsen tarpeita vastaaviksi. Suomenkielen oppimista tuetaan mahdollisuuksien mukaan myös lapsen tueksi suunnitellun S2-pienryhmätoiminnan avulla. Toisten lasten malli on tärkeä ja parhaiten lapsi oppiikin kieltä päivittäisissä leikeissä toisten lasten kanssa aikuisen tuella. Tällä hetkellä päiväkodissamme on lapsia, joiden kotona kielenä on viittomakieli. Ryhmissä, joissa näitä lapsia on, käytetään tukiviittomia osana koko ryhmän arkea. Osa päiväkotimme työntekijöistä on käynyt tukiviittomakurssin. 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1. Kasvatuskumppanuus ja Hyvä alku Luhtisen päiväkodissa Kasvatuskumppanuus on päivähoidon henkilökunnan ja vanhempien tasavertaista vuorovaikutusta ja tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Päivähoidon työntekijät tukevat vanhempien kasvatusvastuuta ja työtä niin, että kummankin asiantuntemus yhdistyy luottamuksellisessa hengessä. Perheen saatua päivähoitopäätöksen lapsen omahoitaja ottaa päiväkodista yhteyttä ja sopii ensimmäisen tapaamisen joko lapsen kotiin tai päiväkodille. Aloituskeskustelussa annetaan perheelle puheenvuoro. Vanhemmat saavat kertoa lapsestaan, ajatuksistaan päivähoidonaloituksesta, toiveistaan ja muista mieltä askarruttavista asioista. Jo tässä ensimmäisessä tapaamisessa pyritään luomaan luottamuksellinen ja avoin suhde vanhempiin. Lapsen parhaaksi on, jos hän voi tutustua päivähoitopaikkaansa vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista. Tutustumiskäyntien määrä vaihtelee lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Paras tutustumisaika on aamu- ja iltapäivien leikkiaika. Jos lapsella on hoidontarvetta iltaisin, on hyvä käydä tutustumassa myös iltahoitoon. Tutustumiskäynnillä tehdään vanhempien kanssa palvelusopimus. Lapsen jäädessä ensimmäisiä kertoja hoitoon päiväkotiin, pyrimme siihen, että lapselle tuttu omahoitaja olisi läsnä päivän touhuissa. Tutun aikuisen kanssa lapsen on helpompi tutustua uuteen päivähoitopaikkaan ja ryhmän muihin lapsiin ja aikuisiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapset ovat erilaisia ja on luonnollista, että toisilla tutustuminen ja hoitoon sopeutuminen kestää kauemmin kuin toisilla. Vuorohoidon epäsäännöllisyys aiheuttaa hoitoon sopeutumiseen myös omat haasteensa. 9

Lapsen jo ollessa hoidossa, tärkeimpiä yhteistyön muotoja ovat päivittäiset keskustelut vanhemman tuodessa tai hakiessa lasta päiväkodista ja vasu-keskustelut. Vuorohoito asettaa omat haasteensa yhteistyölle vanhempien ja lapsen omahoitajan välillä, kun työvuoroista johtuen päivittäiset keskustelut heidän kesken eivät aina toteudu. Päiväkodissamme panostammekin tiedonsiirtoon työntekijöiden välillä, jolloin vanhemmat voivat jutella lapsen päivän kuulumiset kaikkien lapsen päivässä mukana olleiden aikuisten kanssa. Pidämme luottamuksellisen suhteen syntymistä vanhempien ja kaikkien päiväkodin työntekijöiden välillä tärkeänä. 4.4. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatuksessa nivoutuu yhteen lapsen hoito, kasvatus ja opetus. Nämä toteutuvat parhaiten toistuvissa arjen tilanteissa, joissa kasvattajat toimivat tavoitteellisesti. Lapsen tulo- ja lähtötilanteet Haluamme kiinnittää erityistä huomiota lapsen päiväkotiin tulemisen sekä päiväkodista lähtemisen hetkeen. Katsekontakti ja tervehtiminen sekä pieni jutteluhetki lapsen ja vanhemman kanssa luo mukavan ja turvallisen mielen sekä lapselle että vanhemmalle. Ulkoilu Ulkoilu on tärkeä osa päivittäistä toimintaamme. Ulkona leikkiminen antaa isommat puitteet lapsen leikille. Se mahdollistaa mm. suuremman tilan- ja äänenkäytön. Ulkona myös mielikuvitukselle on paljon tilaa: lapioista tehdään siltoja, pulkat ovat skeittilautoja ja pienten pihalla taaperokärryt muuttuvat aurinkotuoleiksi. Leikin tiimellyksessä voidaan harjoitella myös mm. matemaattisia taitoja keräämällä tietty määrä leluja varastoon. Pukeminen ja riisuminen pitävät sisällään monenlaisia hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tilanteita. Pienillä ne ovat sylittelyhetkiä, joissa yhdistyy kielenoppiminen ja oman kehon hahmottaminen aikuisen nimetessä kehonosia ja vaatteita. Isommat (n. 3 v. alkaen) opettelevat jo hienomotorisia taitoja mm. laittamalla itse vetoketjut ja napit kiinni. Omatoimisuutta opetellaan huolehtimalla omat vaatteet niille kuuluville paikoille; puvut hengareihin ja rukkaset koreihin tai kuivauskaappiin. Ruokailu Ruokailutilanteissa lapsi oppii terveellisen ruokavalion ja hyvien pöytätapojen lisäksi myös muita tarpeellisia taitoja ja asioita. Ruokailuvälineiden käytössä tarvitaan hienomotorisia taitoja, silmän ja käden yhteistyötä. Ruokailussa harjoitellaan myös oman vuoron odottamista. Isommat harjoittelevat ottamaan sopivan määrän ruokaa, miettimään onko iso vai pieni nälkä. Kannustamme lapsia totuttelemaan uusiin makuihin. Lepohetki Hoitopäivä on täynnä toimintaa ja virikkeitä, jolloin rauhoittuminen ja hiljentyminen on tärkeää lapsen kasvamisen ja oppimisen kannalta. Nukkumahuoneessa kuunnellaan satuja tai musiikkia. Päivälevolle menevät päiväkodissamme kaikki lapset. Vuorohoidossa lasten levon ja rauhoittumisen tarve korostuu pitkistä ja vaihtelevista hoitoajoista johtuen. 10

5.3. Lapselle ominaiset tavat toimia Kaiken toiminnan lähtökohtana on lasten havainnointi. Päiväkodin työntekijät havainnoivat lapsen toimintaa, leikkiä ja käyttäytymistä. Näistä havainnoista nousseet lasten tarpeet ja toiveet ohjaavat lapsiryhmän toiminnan suunnittelua. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. 5.3.1. Leikki Lapsi ilmentää leikissään ympäröivää maailmaa ja käsittelee leikin avulla tunteitaan ja kokemuksiaan. Leikissä lapsi mm. oppii uusia asioita, saa onnistumisen kokemuksia sekä kehittää mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Leikkiessään lapsi on vuorovaikutuksessa toisten lasten tai aikuisten kanssa, hän harjoittelee vuorovaikutustaitoja, tunne-elämä taitoja ja yhteisiä sääntöjä. Lasta rohkaistaan tutustumaan uusiin ja vaihtuviin leikkikavereihin. Aikuiset ovat lapsen leikin tukijoita ja havainnoijia. Onnistunut leikki vaatii välillä aikuisen suoraa tai epäsuoraa ohjaamista eli leikkiin mukaan menemistä tai leikki-ideoiden antamista. Tuemme lasten pitkäkestoisen leikin kehittymistä järjestämällä leikille tilaa, aikaa, rauhaa ja välineitä. Pohdimme paljon sitä, kuinka voisimme turvata jokaiselle lapselle joka päivä onnistuneita leikkikokemuksia yhdessä toisten lasten kanssa. Iltaisin lapsia on yleensä vähän ja lapsilla leikkirauhaa. Päivisin pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden rauhalliselle leikille. Leikki on yksi kaikkein tärkeimmistä asioista lapsen päiväkotipäivän aikana. 5.3.2. Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia hengästyttävää liikuntaa. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseen, toisiin ja ympäristöön. Lapsen tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjan terveelle itsetunnolle. Päiväkodissamme kannustamme ja rohkaisemme lasta monipuoliseen liikkumiseen, uusien liikuntamuotojen ja välineiden kokeilemiseen sekä omien taitojensa vahvistamiseen. Leikkimielisissä kilpailutilanteissa lapsi saa onnistumisen kokemuksia sekä oppii sietämään häviämisestä aiheutuvaa pettymystä. Ulkoilemme päivittäin päiväkodin omalla pihalla, minkä lisäksi retkeilemme lähiympäristön puistoissa ja metsässä. Jokavuotiseen toimintaamme kuuluvat myös hiihto ja luistelu sekä esiopetuksessa olevien lasten uimahalliretket. Monipuolinen liikkuminen on parasta ennaltaehkäisyä mahdollisille oppimisen pulmille. Liikkuminen kehittää lapsen hermostoa ja sen yhteyksiä ja sitä kautta auttaa oppimaan. 5.3.3. Tutkiminen Tutkiminen ja tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä ja vuorovaikutus ympäristön ja muiden ihmisten kanssa toimivatkin lapsen oman tutkimisen innoittajina. Pienryhmätoiminta ja vuorohoidon rauhalliset aamu- ja iltahetket mahdollistavat yksilölliset keskustelut lasta kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Aikuinen kan- 11

nustaa lasta ajattelemaan ja pohtimaan asioita ja tarttuu lasta kiinnostaviin asioihin tarjoamalla lapselle esim. kirjoja tutkittavaksi ja etsii tietoa yhdessä lapsen kanssa. 5.3.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen liittyy musiikki, kuvallinen ilmaisu, tanssi, draama, kädentaidot ja lastenkirjallisuus. Kaikkien näiden alueiden kautta lapsen on mahdollisuus toteuttaa luovuuttaan ja päästä mielikuvituksen rajattomaan maailmaan. Päiväkodissamme tarjoamme lapselle mahdollisuuden ilmaista itseään eri taiteen muotojen avulla. Kädentaitoja harjoittelemme mm. askartelemalla, maalaamalla, muovailemalla ja piirtämällä. Satu-, loru- tai lauluhetkiä on päivittäin. Nukkumahuoneissa lapsille luetaan unisatuja tai kuunnellaan musiikkia. Päiväkodin ja koko talon yhteisillä lauluhetkillä sekä kevätjuhlissa ja joulujuhlissa lapset saavat mahdollisuuden esittää harjoittelemiaan runoja, laululeikkejä ja näytelmiä. Mahdollisuuksien mukaan lasten kanssa käydään päiväkodin ulkopuolella teatterissa, museoissa tai konserteissa tai pyydetään esiintyjiä päiväkodille. Tärkeänä elämyksiä antavana elementtinä on myös ympäröivä luonto eri vuodenaikoineen. 5.4. Sisällölliset orientaatiot eli aihealueet Varhaiskasvatuksessa lapsi saa valmiuksia ja välineitä, joiden avulla hän vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Erilaisia tapoja suuntautua ympäröivän maailman ilmiöihin kutsutaan varhaiskasvatuksessa nimellä sisällölliset orientaatiot. Orientaatioita on kuusi: matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Orientaatiot velvoittavat kasvattajia tuomaan lapsen ulottuville monipuolisesti välineitä ja ilmiöitä, joiden avulla lapsi voi oppia tekemisen ja kokemisen kautta. Orientaatiot ovat ikään kuin kasvattajien työkaluja, eivätkä velvoita lapsia oppiainejakoiseen tekemiseen. Eri sisältöihin tutustutaan arjen tilanteissa, esim. matemaattisia sisältöjä opitaan havainnoimalla, vertailemalla, luokittelemalla ja ratkaisemalla ongelmia esim. kuinka monta lasta omassa ryhmässä on paikalla ja kuinka monta tyttöä tai poikaa. Historiallis-yhteiskunnallisen orientaation sisältöihin tutustutaan esimerkiksi, kun jutellaan itsenäisyyspäivän viettämisestä ja väritetään Suomen lippua. Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio toteutuu mm. kirkollisten juhlapyhien viettämisessä sekä seurakunnan järjestämillä hetkillä. Eettiseen aihealueeseen liittyy esim. oikean ja väärän pohtiminen. Mietimme yhdessä lasten kanssa mitä päiväkodissa saa ja mitä ei saa tehdä. Luonnontieteellisessä orientaatiossa tutustutaan erilaisten retkien muodossa lähiympäristöön. Myös lapselle on tärkeää ympäristön kauneus ja esteettisyys. Luomme päiväkotiin erilaisia tunnelmia vuodenaikojen mukaan. Nämä ovat tärkeitä yhteiselle viihtyvyydelle ja osa esteettistä orientaatiota. 5.5. Esiopetus Esiopetus perustuu opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010. Kaikille eskareille tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma, jossa otetaan huomioon lapsen edellytykset ja tarpeet. Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu esiopettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin (yleinen tuki). Opetusta voidaan eriyttää, käyttää relton sekä avustajan työpanosta keinoina vastata 12

esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin. Apuna lasten havainnoinnissa käytetään Eskarin arki - materiaalia. Jos oppilas tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai useita samanaikaisia tukimuotoja, hänelle annetaan tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Tehostetun tuen aikana korostuu erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisestä tuesta opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen päätöksen ja lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Esikoulussa tärkeimpiä tavoitteita lapsilla on omatoimisuuden ja ryhmässä olemisen taitojen opettelu. Ryhmässä olemisen taitoihin kuuluvat mm. hyvät tavat, toisten huomioiminen ja oman vuoron odottaminen. Näitä harjoitellaan päivittäin arjen tilanteissa ja leikissä. Esikoulukirja/vihko on lapsille tärkeä ja siitä tehdään tehtäviä viikoittain. Tällöin harjoitellaan ohjeiden kuuntelua, silmän ja käden yhteistyötä ja tehtävien loppuun tekemistä omalla paikalla. Pidämme tärkeänä, että lapsella on aikaa leikille ja luovalle toiminnalle sekä liikunnalle esiopetuksessa. Vuorohoidossa eskariryhmän koko voi vaihdella päivittäin ja suunnitellut toiminnat tehdään tarpeen mukaan sekä aamu- että iltapäivisin. 5.6. Ryhmien muodostaminen ja pienryhmätoiminta päiväkodissamme Syksyn ryhmien muodostaminen alkaa pikku hiljaa jo loppu keväällä, kun olemme saaneet tiedot syksyllä aloittavista ja jatkavista lapsista. Lapset jaetaan ryhmiin pääsääntöisesti ikäjakauman mukaan, mutta huomioon otetaan myös sisarus- ja kaverisuhteet. Myös työntekijöiden siirtymiset ryhmästä toiseen mietitään tarkasti. Pyrkimyksenä on, että useamman lapsen siirtyessä uuteen ryhmään, myös yksi ryhmän aikuisista siirtyy mukana. Syksyllä 2011 päiväkodissa on kaksi isompaa ryhmää; Koiramäki 3-6 vuotiaille ja Kissankulma 1-3-vuotiaille. Ryhmissä toimii kahden hengen työpareja, joilla on kiinteät lapsiryhmät. Työparit vastaavat oman lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta viikoittain. Työparit muodostavat kaksi tiimiä (Koiramäki ja Kissankulma), jotka suunnittelevat toiminnan päälinjat yhdessä n. kerran kuukaudessa. Työparitoiminnalla on mahdollista jakaa lapsia pysyviin pienryhmiin, joissa lapset voivat kokea olevansa turvassa tutussa seurassa tutun aikuisen ohjauksessa. Koemme pienryhmissä toimimisen etuna arjen tilanteiden rauhoittumisen, kun koko ryhmä ei ole siirtymässä yhtä aikaa esim. ulos. Lapsi saa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita pienessä ryhmässä, mikä mahdollistaa kaikkien lasten pääsemisen mukaan yhteiseen leikkiin. 13

Myös leikkiympäristön kehittäminen ja lasten mahdollisuuksien lisääminen leikkien valinnassa, on kehittämisen kohteena toimintakaudella 2011 2012. Tarkoituksena on käyttää luovasti kaikkia päiväkodin tiloja lasten leikkiin ja rakentaa erilaisia lapsia innostavia leikkiympäristöjä lapsille ja lasten kanssa. 6. TOIMINNAN SUUNNITTELU, DOKUMENTOINTI JA ARVI- OINTI Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana ovat lapsiryhmän ja jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet. Jokaisen lapsen kehityksen vaiheet ja tavoitteet kirjataan lapsen omaan vasuun yhdessä vanhempien kanssa. Työparit suunnittelevat ja arvioivat viikoittain oman lapsiryhmänsä toimintaa. Koiramäki ja Kissankulma suunnittelevat omina ryhminään toimintaa kerran kuukaudessa. Dokumentoinnissa havainnoimme ja kirjaamme lasten erilaisia taitoja ja kehitystä. Lapsen omaan Kasvun kansioon keräämme lapsen tekemiä töitä, valokuvia ja kertomuksia päiväkotivuosilta. Suunnittelupäivinä ja iltapalavereissa henkilökunta yhdessä miettii toiminnan kehittämistä ja arvioi kuinka on onnistuttu. Vanhempien ja lasten palautteet ovat tärkeitä uusia toimintatapoja mietittäessä. Päiväkodin johtajan kanssa käydään tiimien kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa ja henkilökohtaiset kehityskeskustelut kerran vuodessa. Relton kanssa mietitään lapsiryhmän asioita ja mahdollisia erityisen tuen toimintatapoja syksyllä ja tarpeen mukaan. Keväällä arvioidaan kuinka tiimi on onnistunut sovituissa asioissa. Vasu-keskusteluissa arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kuinka hyvin olemme toimintaa suunnitelleet ja toteuttaneet lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. 7. KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄ- MINEN 7.1. Yhteisesti sovitut säännöt Hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat päiväkodissamme tärkeitä asioita. Kaikki aikuiset esittäytyvät kaikille vanhemmille huolimatta siitä missä ryhmässä työskentelevät. Toimintakauden alussa henkilökunta käy läpi yhteiset säännöt ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Vanhemmille kerrotaan päiväkodin käytännöistä palvelusopimusta tehdessä. Yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen tarkoituksena on luoda turvallinen ympäristö lapselle ja aikuisille. Päiväkodin säännöt koskevat kaikkia yhteisesti. 14

Lapsen tuojan ja hakijan on kiinnitettävä huomiota siihen, että päiväkodin portti on aina kiinni ja haassa. On tärkeää, että vanhemmat saattavat lapsensa aamuisin päiväkodin työntekijälle ja varmistavat myös hakiessaan, että henkilökunta huomaa, että lasta haetaan. Teemme yhteistyötä kaikkien ryhmien kesken ja autamme toinen toisiamme tarvittaessa. Yhdistämme ryhmiä aamuisin ja iltaisin. Lapset ja aikuiset tulevat luontevasti toisilleen tutuiksi, näin helpotamme myös lapsen siirtymistä ryhmästä toiseen. 7.2. Palaverikäytännöt Pidämme kerran viikossa päiväkodin yhteisen palaverin, johon ryhmät voivat viedä pohtimiaan asioita käsiteltäviksi ja johon päiväkodin johtaja tuo päivähoidon ajankohtaisimmat kuulumiset. Lisäksi jokaisella pienryhmällä on kerran viikossa oma palaveri, jossa käsitellään ryhmän omia asioita. Kerran kuukaudessa pidetään myös koko Luhtisen talon yhteinen palaveri, johon osallistuu yksi päiväkodin työntekijä. Liite 2. 7.3. Tiedottaminen ja viestintä Päiväkodin toiminnasta tiedotetaan ryhmien eteistiloissa ja ilmoitustauluilla. Vanhemmille lähetetään sähköpostilla kuukausikirjeet, joissa kerrotaan ryhmän kuulumiset ja tietoa tulevasta toiminnasta. Koiramäellä ja Kissankulmalla on omat puhelimet, joihin vanhemmat ovat velvollisia ilmoittamaan lapsen muuttuneet hoitoajat tai sairastumiset tekstiviestillä tai soittamalla. Puheluihin vastaamme varmimmin klo 12 14 välillä. 7.4. Moniammatillinen yhteistyö Päiväkodissamme tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen asioissa yhteistyötä tehdään vanhempien luvalla ja vanhemmat ovat aina mukana yhteistyöpalavereissa. Yhteistyökumppaneina voivat olla mm. neuvolan terveydenhoitaja, koulun opettaja tai erityisopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, lapsipsykologi, koulupsykologi, lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai perhetyöntekijä. Päiväkodillamme toimii myös moniammatillisia tiimejä, joissa käsitellään työntekijöiden ja lapsiryhmien tarpeista nousevia asioita. Päiväkodin henkilökunta saa mahdollisuuden keskustella mietityttävistä asioista ja saada tukea työlleen muilta lasten ja perheiden kanssa työskenteleviltä ammattiryhmiltä. Lapsen asioista puhutaan vain vanhempien luvalla, henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. 15

7.5. Toimintatapoja haastavissa tilanteissa lasten kanssa Myös päiväkodissa tulee lasten kanssa tilanteita, joissa tarvitaan erityisiä toimintatapoja. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja jos lapsen kanssa päädytään käyttämään yksilöllisiä keinoja, siitä sovitaan aina vanhempien kanssa yhdessä ja toimintatapa kirjataan lapsen vasuun. Päiväkodissa voi esimerkiksi syntyä joskus hyvin haastavia tilanteita, jos jollakin lapsella on aggressiivista käytöstä ja hän on vaarassa vahingoittaa itseään tai toisia lapsia. Tällaisessa tilanteessa lapsi otetaan syliin rauhoittumaan. Lapsesta saatetaan joutua pitämään kiinni vaikka lapsi vastustaisi huutamalla ja rimpuilemalla kiinnipitämistä. Tällaisissa tilanteissa työntekijä pysyy rauhallisena ja rauhoittaa lasta omalla puheellaan ja käytöksellään. Hän hyväksyy lapsen tunteen mutta osoittaa, että lapsi ei voi tehdä aggressiivisia tekoja. Lapsen rauhoituttua tilanne selitetään lapselle ja lapsen kanssa keskustellaan. Tilanteesta jutellaan myös aina vanhemman kanssa samana päivänä. Kuvien käyttäminen jäsentää lapselle, mitä hänen odotetaan tekevän esim. uloslähtötilanteessa. Jos lapsen on aikuisen tuesta ja kuvajäsennyksestä huolimatta vaikea toimia siirtymätilanteissa, palkkio voi motivoida häntä toimimaan tilanteessa paremmin. Palkkio voi olla jokin mukava toiminta päiväkodissa tai sitten vanhemmat voivat huolehtia sopimuksen mukaan palkitsemisesta. Lapsi saa tarran tai leiman aina onnistuneesta toimimisesta tilanteesta ja palkkio odottaa lapsen kerättyä sovitun määrän tarroja tai leimoja. Tällä menettelyllä lapsen käytöstä tai toimintaa voidaan ohjata myönteisellä tavalla toivottuun suuntaan. 16

LIITTEET Liite 1. Kiusaaminen päivähoidossa Suunnitelma häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa, jonka vuoksi esiopetukseen tulee laatia suunnitelma häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi. Kiusaaminen ei ole kahdenkeskinen tapahtuma kiusaajan ja kiusatun välillä, vaan kaikilla ryhmän jäsenillä on rooli kiusaamisprosessissa. Tästä syystä on tärkeää, että päivähoitopaikassa on laadittu suunnitelma, joka antaa henkilökunnalle välineet ennaltaehkäisyyn, häirinnän ja kiusaamisen tunnistamiseen ja havaitsemiseen sekä asian käsittelyyn ja seurantaan. Häirintä on jatkuvaa tai säännöllistä ja ilmenee monella tavalla, ja sen havaitseminen ja tunnistaminen on usein vaikeaa. Sitä ovat hiljainen ja juonitteleva painostaminen, olankohautukset, kielteiset silmäykset tai äänensävyt ja puhumattomuus. Sitä on myös toistuva moittiminen ja arvostelu, mustamaalaaminen ja kotiasioista juoruilu sekä fyysisellä väkivallalla uhkaaminen tai muu uhkailu ja loukkaava käyttäytyminen. Kiusaamisen muodot jaetaan epäsuoraan ja suoraan kiusaamiseen. Suora kiusaaminen on ruumiillista ja epäsuora henkistä kiusaamista. Suoran kiusaamisen piirteitä ovat suorat hyökkäykset, kuten potkiminen, lyöminen, tavaroiden luvaton ottaminen, uhkailu ja nimittely. Epäsuoraa kiusaamista on juorujen levittäminen, valehtelu, selän takana puhuminen ja tietoinen ryhmästä poissulkeminen. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyn tulee olla tavoitteellista ja tietoista toimintaa jokaisessa päivähoitoyksikössä. Ennaltaehkäisy Lasten kanssa tulee keskustella häirinnästä ja kiusaamisesta, niiden eri muodoista ja seurauksista. Heille tulee kertoa näihin asioihin liittyvistä ryhmämekanismeista ja - rooleista sekä siitä, että toiset lapset menevät helposti mukaan kiusaamiseen ja jatkavat sitä, vaikka oikeasti eivät lainkaan hyväksy kiusaamista. Jokaisen lapsen tulee saada tilaisuuksia asettua toisen asemaan, tilaisuuksia kokea empatiaa. Hänen tulee saada myönteistä palautetta toimimisestaan ryhmässä voidakseen välttyä negatiivisen vuorovaikutuksen kehältä, sillä mikäli hän joutuu sinne, hän altistuu kiusatuksi tulemiselle. Lasten tulee tietää, että häirintä ja kiusaaminen eivät ole sallittuja, ja että päivähoidon aikuiset ovat valmistautuneita puuttumaan tällaisiin tilanteisiin. Lasten tulee myös tietää, mistä ja miten he voivat hakea apua kiusatuksi joutuessaan. Lapsia tulee toimintavuoden alussa rohkaista sopimaan ryhmän säännöistä, joissa sovitaan häirintä-, kiusaamis- ja konfliktitilanteista puhumisesta. Hyvässä ilmapiirissä, turvallisten aikuisten ympäröimänä lapsen on helpompi kertoa avoimesti kiusaamisesta. Tukemal- 17

la lasten välisiä suhteita ja sosiaalisia taitoja sekä auttamalla lapsia hallitsemaan aggressiota päivähoitohenkilöstö minimoi tällaisten tilanteiden syntymisen. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyssä yhteistyö vanhempien kanssa on edellytys onnistumiselle, sillä kodin kasvatusarvot siirtyvät lapseen ja näkyvät hänen tavassaan liittyä vertaisryhmään ja toimia siinä. Vuorovaikutuksellinen yhteistyö vanhempien kanssa edellyttää molemmin puoleista luottamusta ja kunnioitusta. Kasvattajayhteisön sopimista yhteisistä arvoista ja säännöistä kerrotaan vanhemmille, jotta heidän on helppoa ja turvallista puhua henkilökunnan kanssa, mikäli epäilee lapsensa tulleen kiusatuksi tai hänen kiusaavan muita. Vanhemmille tulee kertoa kuinka heidän tulee toimia saadessaan tietää häirinnästä tai kiusaamisesta ja kenelle heidän tulee siitä ilmoittaa. Kiusaamisen tunnistaminen On tärkeää erottaa konfliktit ja riidat, leikkitappelut, nahistelut ja kiusaaminen. Leikkiriidat voivat helposti muuttua oikeiksi riidoiksi, joista seuraa väkivaltaista käyttäytymistä. Yleisimmin kiusaamista esiintyy vapaan leikin aikana silloin, kun aikuinen ei näe tai heillä on kiire. Usein kiusaamista on vaikea havaita, vaikka aikuinen olisikin paikalla. Päiväkodin työntekijän tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsia ja huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee mukaan toimintaan ja on tasavertainen ryhmän jäsen. Aikuisten pitää tunnistaa myös oman toimintansa mahdolliset syrjintää lisäävät vaikutukset. Jokaisen työntekijän tulee tunnistaa kiusaaminen ja järjestää oppimisympäristö sellaiseksi, että se minimoi kiusaamistilanteet. Työyhteisössä tulee yhteisesti sopia menettelytavoista kuinka tämä mahdollistuu. Näitä ovat sopimukset tilojen käytöstä, niiden valvonnasta ja siitä kuinka toimitaan, kun havaitaan kiusaamista. Henkilöstön tulee sopia siitä kuinka kiusaamiskierre katkaistaan ja kuinka kiusaaminen ehkäistään. Kiusaamistilanteiden käsittely ja seuranta Kiusaamis- ja häirintätilanteita tulee käsitellä työyhteisön kokouksissa, kuten läheltäpiti-tilanteitakin. Kokouksissa tulee kertoa mitä on tapahtunut, miten siltä olisi voitu välttyä ja kuinka jatkossa toimitaan. Työyhteisöiden Esiopetus- ja Varhaiskasvatussuunnitelmaan tulee kirjata kuinka häirintä- ja kiusaamistilanteissa toimitaan. 18

Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätilanteisiin: 1. kiusaaminen tai häirintä havaitaan 2. paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti, tai eristämällä lapset toisistaan 3. tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille 4. asiasta keskustellaan lasten ryhmän aikuisten kanssa 5. lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa 6. kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan onko tilanne todella muuttunut 7. ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä 8. kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa 9. mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää 10. palataan tilanteessa olleiden lasten kanssa keskustellen asiaan 11. taataan lapsille yksilöllistä tukea 19

Liite 2. Luhtisen päiväkodin tiimipalaverikäytännöt Jokainen tiimin jäsen valmistautuu palaveriin kirjaamalla asialistalle palaverissa käsiteltäviä asioita palaverissa huolehditaan, että kaikki etukäteen asialistalle merkityt asiat käydään läpi ja sovitut asiat kirjataan ylös kirjataan asiat, joita tulisi käsitellä koko talon palaverissa Tiimisopimusta käytetään tiimin toiminnan kehittämisen arviointiin ASIALISTA Sovittavia käytännön asioita: Lasten vasuasiat Tiimin toiminnan arviointia ja tavoitteita Toiminnan suunnittelu ja työnjako Materiaalia tiimityöhön ja tiimin toiminnan kehittämisen arviointiin Tiimisopimus Päivähoidon kontekstianalyysi (Päivi Pihlaja) Suunnitelma varhaisen tuen toimintatavoista Viikkosuunnitelmaruudukko Tiimin vuosikello 20

KIRJALLISUUTTA TMS. www.mll.fi vanhempainnetistä löytyy apua moniin haastaviin tilanteisiin lapsen kasvatuksessa sekä tietoa ja opastusta lasten mediankäyttöön Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17, www.stm.fi Perhekoulun käsikirja 2004 Greene, R. 2010. Tulistuva lapsi Cacciatore, R. 2008. Aggression portaat. Cacciatore, R. 2008. Kiukkukirja. Aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään. 21

Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Luhtisen päiväkoti Ritopohjantie 23 40270 Palokka 22