BESKRIVNING KIMITOÖNS KOMMUN Ändring av Kimito strandgeneralplan Fastighet: Flisholmen 322-473-1-112 ARBETE: E26579.30 ÅBO, 20.1.2014, 19.3.2014 Sweco Ympäristö Oy
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 2 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 KIMITOÖN ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 0. INLEDNING Beskrivning av strandgeneralplaneändring som gäller den 17.1.2014 daterade strandgeneralplanekartan. Kimito strandgeneralplan godkändes 10.4.2001. För området har en ändring av strandgeneralplanen utarbetats, vilken godkändes 14.6.2005. Området som strandgeneralplaneändringen berör (nedan planen) omfattar Flisholmen och Käringholmen samt Gubbholmen och Handelsman. Planområdet ligger ca 9 km nordväst om Dragsfjärd. En del av byggplatserna i planområdet enligt den utgående planen flyttas till ett beträffande byggbarheten och användningen mer fördelaktigare ställe. På samma gång kan byggplatserna placeras bättre i förhållande till varandra. Bild 1: Planområdets läge
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 3 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 1. BASUPPGIFTER 1.1 Landskapsplanering (regionplanering) Landskapsplanering Miljöministeriet fastställde landskapsplanen för Egentliga Finlands landskapsplan 20.3.2013 och bestämde med utgångspunkt i 201 i markanvändningsoch bygglagen att planen ska träda i kraft innan den har vunnit laga kraft. I landskapsplanen har planområdet anvisats som ett jord- och skogsbruks- /frilufts-/rekreationsområde (MRV). Enligt landskapsplanen är dimensioneringsnormen för strandbyggande 3 5 fbe (fritidsbostadsenheter)/km och 50 % av stranden ska anvisas för andra ändamål än fritidsboende. Bild 2: Utdrag ur Egentliga Finlands landskapsplan 1.2 Generalplanering Kimito strandgeneralplan godkändes 10.4.2001. En ändring av strandgeneralplanen godkändes 14.6.2005. I generalplanen och i ändringen av generalplanen har sammanlagt 18 stycken byggplatser för fritidsbostad (RA) anvisats. De områden som faller utanför de områden som ska bebyggas har anvisats som jord- och skogsbruksområde (M- 1) samt som jord- och skogsbruksområde med särskilda miljövärden (MY).
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 4 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 Bild 3: Utdrag ur den utgående strandgeneralplanen 1.3 Detaljplanering (byggnadsplanering) Ingen detaljplan har utarbetats för området. 1.4 Stranddetaljplanering (strandplanering) Ingen stranddetaljplan har utarbetats för området. 1.5 Byggnadsordning Kimitoöns kommuns byggnadsordning trädde i kraft 1.1.2009. Den ersatte byggnadsordningen som hade godkänts 11.12.2001. En byggplats skall till läge, form, terrängförhållande och jordmån vara lämplig för sitt ändamål. Byggplatsen bör till arealen vara minst 3 000 m², självständiga lägenheter som bildats före denna byggnadsordning och fått laga kraft, som är mindre än 3 000 m², men dock minst 2 000 m², kan godkännas som byggplats om den för övrigt fyller de villkor som ställs i denna byggnadsordning för en byggplats. Kraven på byggplatsens storlek kan avvika i fastställd plan. Byggplats som är avsedd för annat än bostadsändamål, bör till läge, form, terrängförhållanden och jordmån lämpa sig för sitt ändamål. Angående byggplatsens minimistorlek gäller bestämmelser som för bostadsändamål. Ombyggnad, sanering och smärre tillbyggnad får utföras utan hinder av vad som föreskrivs ovan i denna paragraf, om byggplatsen bibehålls oförändrad. Vad som föreskrivs i denna paragraf tillämpas inte på ett område som har belagts med byggförbud för utarbetande av detaljplan. På en byggplats för fritidsändamål får byggas ett fritidshus 200 m²-vy, gäststuga 25 m²-vy, bastu 25 m²-vy och ekonomibyggnader, den totala byggrätten är 240 m²-vy. Antalet våningar och våningsytan uträknas enligt miljöministeriets anvisningar. Den tillåtna våningsytan per byggplats får utgöra högst 15 % av byggplatsens areal. Utanför detaljplaneområden kan det tillåtas att utrymmen som har samband med en byggnads huvudsakliga användningsändamål placeras under markytan eller på vindsnivå, om detta är möjligt med tanke på byggnaden och dess användningsändamål samt dess anpassning till den byggda miljön.
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 5 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 Vid byggande på strandområden skall byggnadernas höjdläge, utformning, fasadmaterial och färgsättning särskilt beaktas. Byggnad bör placeras så att strandens naturliga profil inte störs och så att avloppsvattenbehandlingen kan lösas. På byggplatsen skall strandzonens växtlighet huvudsakligen bevaras och endast gallring tillåtas. Terrängen bör hållas i naturenligt tillstånd. Avståndet från en byggnad till strandlinjen samt placeringen på byggplatsen skall bestämmas så att landskapets naturenlighet i mån av möjlighet bevaras. Likväl skall andra än bastubyggnaders avstånd från strandlinjen enligt medelvattenståndet, om inte annat följer av det ovanstående kravet, vara i regel minst 30 meter och golvnivån skall vara minst 2,5 meter högre än medelvattenståndet. Bastubyggnaden får byggas närmare strandlinjen än det ovan nämnda antalet meter. Dess avstånd från den på ovan nämnt sätt beräknade strandlinjen skall emellertid i regel vara minst 10 meter, dock inte mindre än att man på ett godkänt sätt kan avleda och behandla bastuns avloppsvatten. Takförsedd terrass får vara, 1/3 av husets våningsyta, till hus under 60 m² får takförsedda terrassen vara 20 m². Byggande av båthus är tillåtet i enskilda fall då det är motiverat för utövande av näring eller yrke och fast boende i anslutning till befintlig bymiljö och där det traditionellt funnits båthus. Byggandet är tillåtet även då det finns övriga särskilda skäl. 1.6 Byggförbud Inga byggförbud gäller i planeringsområdet. 1.7 Beslut och planer Planändringen startade med preliminära diskussioner med företrädare för kommunen på initiativ av företrädare för markägaren. 1.8 Grundkarta Som grundkarta för generalplanen används Lantmäteriverkets numeriska terrängkarta i skala 1:10 000 i TIF-format och kartkoordinatsystem (KKJ). Terrängkartan har kompletterats med numerisk fastighetskarta (NKRK), dvs. karta om innehåller fastighetsgränser och -beteckningar. 1.9 Stomfastigheter, fastighetsindelning och markägoförhållanden Strandgeneralplanens stomfastighetsår är 1969. Planändringen utarbetas med bekantande av nuvarande fastighetsindelning. Planändringen berör fastigheten Flisholmen 322-473-1-112. Fastigheten ägs av Oy Insulanova Ab. 2. BASUTREDNINGAR 2.1 Naturinventering De viktigaste naturskyddsområdena och objekten har utretts i Egentliga Finlands landskapsplan. Därutöver grundar sig ändringen av strandgeneralplanen på en grundutredning av naturvärdena i planområdet som gjordes i början av processen för att utarbeta ändringen. Nämnda utredning gjordes hösten 2013. Bilaga 2: Luontoarvojen perusselvitys (grundläggande utredning av naturvärden) 3. BEFOLKNING OCH ARBETSPLATSER Det finns ingen fast bosättning och inga arbetsplatser i området.
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 6 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 4. DEN BYGGDA MILJÖN 4.1 Övergripande struktur och markanvändning Av byggplatserna i den utgående planen har en bebyggts. Den bebyggda byggplatsen finns i den södra delen av Flisholmen. 4.2 Service Planområdet stödjer sig på servicen i Kimito och Dragsfjärd. 4.3 Samhällsteknisk försörjning I planändringsområdet finns inget egentligt vatten- och avloppsnät. Avloppsvattnet från fastigheten ska behandlas på ett av miljömyndigheterna godkänt sätt. 4.4 Trafik Planområdet är beläget på öar där vägnät saknas och till vilka inga förbindelsebåtar trafikerar. 5. NATURMILJÖ I den grundläggande utredningen av naturvärdena konstateras följande om naturmiljön: Käringholmen Käringholmen är en skogsklädd ö där det inte finns någon bosättning. Det finns knappt om kala berg och största delen av ön utgörs av tallskog som växer på torftig moränmark. De mellersta delarna av ön kalhöggs för ca 10 år sedan och har området ett ungt plantbestånd av tall. Stränderna och öns östra del har besparats från avverkning och ön kantas av en smal zon av uppvuxna tallar med inslag av klibbal och vårtbjörk. I öns östra del finns en litet sankt ställe där det växer klibbal. Vid tidpunkten för inventeringen var platsen emellertid tämligen torr. Med hänsyn till kärlväxter är objektet sedvanligt, och inga mer krävande arter påträffades i området. I öns västra ända finns det en glänta som omfattar några ar. Den håller på att växa igen, men kantdikena är ännu synliga. Den f.d. ängen har en mycket frodigt bestånd av örnbräken. Det finns rötträd i viss mån, och bland klibbalarna på stranden även ett fåtal urholkade träd. Uppe på klippan på öns norra strand påträffades en gammal spyboll från berguv. Det finns några tallar med kraftiga grenar som skulle passa som bo för havsörn, men inga bon till havsörn eller andra rovfåglar som bygger permanenta bon har påträffats på ön. Ön har inga betydande specialobjekt beträffande naturvärdena. Flisholmen Flisholmen är en skogsklädd ö, i vars södra del det finns en hamnplats med bastu som hyrs ut till ett båtsällskap. Området har fler byggnader än vad som visas på terrängkartan. Hamnområdet och byggnadernas omgivning i södra delen av ön har vårdats som ett gårdsområde och den talldominerade klippterrängen är ställvis tämligen sliten, särskilt längs stigarna. Avverkningar har gjorts i öns inre delar, och i västra ändan och i mitten växer unga tallar samt gallrad, medelåldrig tallskog. På hela ön och särskilt på klippkanterna växer det enar, bland dem ett antal stiliga pelarformade exemplar. På stränderna och klipporna är trädbeståndet äldre och det finns några resliga och uppenbarligen gamla tallar. Området är klippigt, men vidsträckta berg i dagen saknas. På en del av klipporna finns det små klippängar med bl.a. kärleksört, styvmorsviol och stenbräken. I södra ändan av ön finns en hamnvik med vassruggar i de innersta delarna. På sluttningen öster om lagunen finns ett gammalt granbestånd med inslag av rötträd. I detta område har ingen gallring gjorts. På Flisholmen lever en liten population av rådjur
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 7 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 som vid tidpunkten för inventeringen bestod av fem individer. 6. MÅL 6.1 Dimensionering och detaljerade mål 6.1.1 Dimensioneringsgrunderna för fritidsbosättningen i ändringen av strandgeneralplanen Dimensioneringen i ändringen av strandgeneralplanen grundar sig på dimensioneringen i den gällande strandgeneralplanen. Antalet byggplatser ändras inte jämfört med den utgående planen. Hela strandgeneralplaneområdet är indelat i sex dimensioneringsområden: A, B, B1, C, C1 och D. Följande dimensioneringsnormer gäller för alla skiften som gränsar till havet eller sjöarna med undantag för öar som är mindre än 4 ha: Dimensioneringsområde A Dimensioneringsområde B Dimensioneringsområde B1 Dimensioneringsområde C Dimensioneringsområde C1 Dimensioneringsområde D dimensioneringsnorm: 7 fbe/km dimensioneringsnorm: 7 fbe/km dimensioneringsnorm: 5 fbe/km dimensioneringsnorm: 5 fbe/km dimensioneringsnorm: 3 fbe/km dimensioneringsnorm: 2 fbe/km Särskilda dimensioneringsgrunder för öar mindre än 4 ha (tilläggsbeteckningen 2 i dimensioneringsområdet) För öar under 4 ha tillämpas en dimensioneringsnorm som grundar sig på öns areal: 0 ha - 1 ha -> 0 fbe/ö 1 ha - 2 ha -> 1 fbe/ö, kala öar 0 fbe/ö 2 ha - 4 ha -> 2 fbe/ö, kala öar 0 fbe/ö Byggrätten fördelas mellan skiftena på ön i proportion till den omvandlade strandlinjen. Arealen definieras utifrån den verkliga strandlinjen. I gränsfall inverkar skiftets areal som fås utifrån lägenhetsgränserna. Särskilda dimensioneringsgrunder för skiften som inte gränsar till strand (tilläggsbeteckningen 4 i dimensioneringsområdet) Dimensionering av lägenheter som inte sträcker sig till stranden sker efter prövning. Vid fastställandet av byggrätten fästs uppmärksamhet vid följande omständigheter: - stomfastighetens utnyttjade byggrätt - byggsituationen i närområdena - lägenhetens areal - naturförhållanden och landskap. Stomfastigheter har dock alltid minst 1 fbe (tilläggsbeteckningen 6 i dimensioneringsområdet => A6, B6 osv). 6.1.2 Mål En del av byggplatserna i den utgående planen flyttas till en plats som är bättre beträffande byggbarheten och där byggplatserna kan placeras bättre i förhål-
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 8 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 lande till varandra. I planen har man strävat efter att placera byggplatserna så att deras byggbarhet liksom landskapsmässiga värden och en sammanhängande fri strand beaktas så bra som möjligt. Naturvärdena beaktas med utgångspunkt i den grundläggande utredningen av naturvärdena som gjorts i början av planprocessen och i tidigare utredningar. 7. ÄNDRINGEN AV STRANDGENERALPLANEN OCH MOTIVERINGAR TILL DEN 7.1 Allmän motivering och beskrivning Planändringen grundar sig på dimensioneringen och dimensioneringsgrunderna i Kimito strandgeneralplan. En del av byggplatserna i den utgående planen har flyttats till en plats som är bättre beträffande byggbarheten och där byggplatserna kan placeras bättre i förhållande till varandra. I planen har man strävat efter att placera byggplatserna så att deras byggbarhet liksom landskapsmässiga värden och en sammanhängande fri strand beaktas så bra som möjligt. På Käringholmen har en byggplats i den utgående planen flyttats till östra delen av ön och RA-området justerats så att byggplatserna i området kan bildas och bebyggas på ett med tanke på användningen mer fördelaktigt sätt. På samma gång förbättras byggplatsernas läge sinsemellan och i förhållande till byggplatserna på grannön. På Flisholmen har byggplatser i den utgående planen flyttats och RA-området justerats så att byggplatserna i området kan bildas och bebyggas på ett med tanke på användningen mer fördelaktigt sätt. Jämfört med den utgående planen har byggplatserna har placerats ut bättre med hänsyn till byggandet, boendet, terrängformerna, strandformen och fastighetsbildningen samt byggplatsernas inbördes läge. Områdesreserveringsbeteckningarna för områdena utanför de områden som ska bebyggas anvisas utifrån den utgående planen och den grundläggande utredningen av naturvärdena. Öarna i planområdet har inga naturtyper eller objekt som ska skyddas med stöd av naturvårdslagen eller vattenlagen. Kärret och lundfiguren på Flisholmen uppfyller kriterierna för en särskilt värdefull livsmiljö enligt 10 i skogslagen. Naturvärdena i de aktuella områdena har tagits i beaktande i planen. 7.2 Markägoförhållanden Planändringen har inga konsekvenser för trivseln på grannfastigheternas byggplatser eller för landskapet. Byggplatserna har flyttats så att byggplatserna i planområdet bevaras inom samma markägoenhet, fastighet och skifte. 7.3 Övergripande dimensionering Enligt landskapsplanen är dimensioneringsnormen för strandbyggande 3 5 fbe/km och 50 % av stranden ska anvisas för andra ändamål än fritidsboende.
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 9 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 7.4 Markanvändning I Kimito strandgeneralplan hör planområdet till delområde 6 och dimensioneringsområde C1 enligt regionplanen. Dimensioneringsnormen i dimensioneringsområdet är 3 fbe/km. Ovan nämnda dimensionering ändras inte vid denna planändring. 7.4.1 Fritidsbostadsområden För fritidsboende har 17 st. obebyggda byggplatser anvisats med beteckningen RA, och därtill en bebyggd byggplats. Jämfört med den utgående planen har byggplatserna har placerats ut bättre med hänsyn till byggandet, boendet, terrängformerna, strandformen och fastighetsbildningen samt byggplatsernas inbördes läge. Att den fria stranden är sammanhängande har beaktats så väl som möjligt vid anvisandet av byggplatser. 7.4.2 Jord- och skogsbruksdominerade områden (M-1 och MY) Som ett jord- och skogsbruksdominerat område (M-1) har anvisats områden där det är tillåtet att inom ramen för glesbyggrätten uppföra byggnader som tjänar jord- och skogsbruk eller fiskerinäring. Som ett jord- och skogsbruksdominerat område med särskilda miljövärden (M-Y) har anvisats ett område där inga nya byggnader får uppföras och där jordbyggnadsarbete, trädfällning eller liknande åtgärder som förändrar landskapet och naturvärdena inte får vidtas utan tillstånd. 7.5 Att färdas till området Till byggplatserna i strandgeneralplaneområdet färdas man över byggplatsspecifika småbåtshamnar. 7.6 Service Planen omfattar inga områdesreserveringar för service. Service som fritidsbebyggelsen behöver finns i Kimito och Dragsfjärd. 7.7 Samhällsteknisk försörjning Avloppsvattnet från fastigheterna i planområdet ska behandlas på ett av miljömyndigheterna godkänt sätt. När det gäller fast avfall iakttas Kimitoöns kommuns avfallshanteringsföreskrifter om uppsamling, sortering, förvaring, transport, återvinning och behandling. 7.8 Naturmiljö Planändringen grundar sig på tidigare gjorda utredningar och på en grundläggande utredning av naturvärdena som gjordes i början av processen för att utarbeta planändringen. Kärret och lundfiguren på Flisholmen, vilka enligt naturinventeringen är särskilt värdefulla livsmiljöer såsom avses i 10 i skogslagen, har anvisats med beteckningen luo och försetts med följande planbestämmelse: Området utgör en särskilt värdefull livsmiljö såsom avses i 10 i skogslagen. I området är det inte tillåtet att vidta sådana skogsbruksåtgärder som äventyrar bevarandet av objektets skyddsvärden.
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 10 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 Gäststugan ska placeras klart inom samma gårdsområde som fritidsbostaden. Nybyggnader ska inpassas omsorgsfullt i landskapet och anpassas till de befintliga byggnadernas byggsätt och -stil. 7.9 Genomförande När ändringen av strandgeneralplanen vunnit laga kraft fortsätter byggandet i området enligt markägarens tidtabell. 8. BEDÖMNING AV STRANDGENERALPLANENS KONSEKVENSER 8.1. Miljökonsekvenser Antalet byggplatser ökar inte. Jämfört med den utgående planen har byggplatserna i planområdet placerats ut bättre med hänsyn till byggandet, boendet, terrängformerna, strandformen och fastighetsbildningen samt byggplatsernas inbördes läge. Byggplatsernas läge på Käringholmen i förhållande till grannfastigheterna på den närliggande ön i söder förändras inte väsentligt. I planen har man strävat efter att placera byggplatserna så att deras byggbarhet liksom landskapsmässiga värden och en sammanhängande fri strand beaktas så bra som möjligt. Byggnaderna kan förläggas till byggplatsen så att det inte sker några väsentliga förändringar i landskapet. Planändringen har inga konsekvenser för vattensystemet. Jämfört med den utgående planen är antalet byggplatser oförändrat och byggrätten för en byggplats ändras inte heller. Vid behandlingen av avloppsvattnet ska miljömyndighetens anvisningar iakttas. Särskilt värdefulla livsmiljöer enligt skogslagen som har konstaterats i planområdet har också anvisats i planen. Därmed gör ändringen planen mer precis jämfört med utgående planen. 8.2 Övriga konsekvenser Planen kan inte anses ha några andra konsekvenser. 9. PLANERINGSSKEDEN 9.1. Utkastskedet - markägaren godkände det preliminära utkastet i december 2013 - myndigheternas samråd enligt 66 och 77 i MBL hölls..2014 mellan Närings-, trafik- och miljöcentralen (ELY-centralen)(Kaipiainen) och kommunen (Lindeberg) och planläggningskonsulten (Hautala) - planutkastet och programmet för deltagande och bedömning färdigställdes..2014 - kommunens tekniska nämnd beslöt att göra planen anhängig..2014 - kungörelse om att planen gjorts anhängig publicerades på kommunens anslagstavla..2014. På samma gång lades programmet för deltagande och bedömning och planutkastet fram offentligt - s.k. hörande under beredningsskedet (62 MBL) anordnades genom att planutkastet lades fram för tiden...2014.
KIMITOÖN Sweco Ympäristö Oy 11 ÄNDRING AV KIMITO STRANDGENERALPLAN 2014 Bilaga 1: Program för deltagande och bedömning 9.2 Förslagsskedet - tekniska nämnden beslöt att lägga fram planen offentligt..2014 - begäranden om utlåtanden från nämnder och myndigheter - planförslaget var framlagt.. -..2014 - tekniska nämnden godkände planförslaget och beslöt att för kommunstyrelsen förorda godkännande..2014 9.3 Godkännande - Kommunstyrelsen godkände ändringen av strandgeneralplanen..2014, - Kommunfullmäktige godkände ändringen av strandgeneralplanen..2014, Åbo, 20.1.2014. 19.3.2014 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala lantmäteriingenjör BILAGOR: Bilaga 1 : Bilaga 2 : Program för deltagande och bedömning Luontoarvojen perusselvitys (grundläggande utredning av naturvärden)
KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNTA Kemiön rantayleiskaavan muutos Tila: Flisholmen 322-473-1-112 TYÖNUMERO: E26579.30 TURKU, 20.1.2014, 19.3.2014 Sweco Ympäristö Oy
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 2 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 KEMIÖNSAARI KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 0. JOHDANTO Rantayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee 17.1.2014 päivättyä rantayleiskaavakarttaa. Alueelle on laadittu Kemiön rantayleiskaava, joka on hyväksytty 10.4.2001. Alueelle on laadittu Kemiön rantayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty 14.6.2005. Rantayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue on Flisholmenin ja Käringholmenin saari sekä Gubbholmenin ja Handelsmanin saari. Kaava-alue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Dragsfjärdistä luoteeseen. Kaava-alueen muutettavan kaavan mukaisista rakennuspaikoista osa siirretään rakennettavuuden ja käytön kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Samalla saadaan rakennuspaikat sijoitettua sijainniltaan toisiinsa nähden paremmin. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 3 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 1. PERUSTIEDOT 1.1 Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan 20.3.2013 ja määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily /virkistysalueena (MRV). Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. Kuva 2: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta 1.2 Yleiskaavoitus Kemiön rantayleiskaava on hyväksytty 10.4.2001. Kemiön rantayleiskaavan muutos on hyväksytty 14.6.2005. Yleiskaavassa ja yleiskaavan muutoksessa kaava-alueelle on osoitettu lomaasunnon rakennuspaikkoja (RA) yhteensä 18 kappaletta. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1) sekä maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY).
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 4 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Kuva 3: Ote muutettavasta rantayleiskaavasta 1.3 Asemakaavoitus (rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 1.4 Ranta-asemakaavoitus (rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 1.5 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009 Se korvasi Kemiön kunnan 11.12.2001 hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Rakennuspaikan tulee sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään olla tarkoitukseen sopiva. Sen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m², itsenäinen kiinteistö joka on muodostettu ennen kuin tämä rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, joka on pienempi kuin 3000 m2, mutta kuitenkin vähintään 2000 m2, voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi jos se muuten täyttää tässä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikalle asetetut ehdot. Vahvistetussa kaavassa vaatimus rakennuspaikan koosta voi olla tästä poikkeava. Rakennuspaikka joka on tarkoitettu muuhun kuin asumiseen, on sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään sovelluttava tarkoitukseensa. Rakennuspaikan vähimmäiskokoa koskee asuinrakennusta koskevat määräykset. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämä pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Loma-asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, vierasmajan 25 m2, saunan 25 m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 240 k-m2. Kerrosluku ja kerrosala lasketaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asemakaavaalueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 5 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennus tulee sijoittaa siten, että se ei riko rannan luonnollista ääriviivaa ja siten että jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maasto tulee säilyttää luonnonmukaisessa tilassa. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla yleensä vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee yleensä olla vähintään 10 metriä, ei kuitenkaan lähempänä kuin että saunan jätevedet voidaan hyväksytyllä tavalla johtaa ja käsitellä. Katettu terassi saa olla, 1/3 rakennuksen kerrosalasta, rakennuksissa jotka ovat alle 60 m2 katettu terassi saa olla 20 m2. Venevajan rakentaminen on sallittua yksittäisissä tapauksissa, kun se on elinkeinon tai ammatinharjoittamisen vuoksi perusteltua ja pysyvän asunnon yhteyteen olemassa olevalle kyläalueelle ja jossa perinteisesti on sijainnut venevajoja. Rakentaminen on myös sallittua silloin kun muita erityisiä syitä on olemassa. 1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.7 Päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutos lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajan edustajan aloitteesta alustavilla keskusteluilla kunnan edustajan kanssa. 1.8 Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen maastokartta mittakaavassa 1:10 000 TIF-muodossa kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. 1.9 Kantakiinteistöt, kiinteistöjako ja maanomistus Rantayleiskaavan kantakiinteistövuosi on 1969. Kaavan muutos tehdään nykyinen kiinteistöjako huomioiden. Kaavan muutos koskee kiinteistöä Flisholmen 322-473-1-112. Kiinteistön omistaa Oy Insulanova Ab. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 Luontoselvitys Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu kaavan muutoksen laadinnan alussa kaava-alueella tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Em. selvitys on tehty syksyllä 2013. Liite 2: Luontoarvojen perusselvitys 3. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja.
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 6 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4.1 Kokonaisrakenne ja maankäyttö Kiinteistön muutettavan kaavan rakennuspaikoista yksi on rakennettu. Rakennettu rakennuspaikka sijaitsee Flisholmenin saaren eteläosassa. 4.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Kemiön ja Dragsfjärdin palveluihin. 4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueella ei ole varsinaista vesi- ja viemäriverkkoa. Kiinteistön jätevesien käsittely on hoidettava ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. 4.4 Liikenne Kaava-alue sijaitsee saarissa, joissa ei ole tiestöä ja joihon ei kulje yhteysalusta. 5. LUONNONYMPÄRISTÖ Luontoarvojen perusselvityksessä todetaan luonnonympäristöstä seuraavaa. Käringholmen Käringholmenin saari on metsäinen saari, jossa ei ole asutusta. Avokallioita on saarella niukasti ja suurin osa saaren alueesta on niukalla moreenipohjalla kasvavaa männikköä. Saaren keskiosat on avohakattu noin 10 vuotta sitten ja nyt alueella kasvaa nuori mäntytaimikko. Saaren rantaosat ja saaren itäpää ovat jääneet hakkuiden ulkopuolelle ja saaren rantaa kiertää varttuneesta männyistä ja paikoin myös tervalepistä ja rauduskoivuista muodostunut kapea vyöhyke. Saaren itäosassa on pieni, tervaleppää kasvava kosteikko, joka inventointiajankohtana oli kuitenkin melko kuiva. Putkilokasvilajistoltaan kohde on tavanomainen, eikä vaateliaampaa lajistoa löytynyt alueelta. Saaren länsipäässä on umpeutumassa oleva muutaman aarin kokoinen niittylaikku, jonka reunaojat ovat vielä näkyvissä. Entisellä niityllä kasvaa hyvin rehevä sananjalkakasvusto. Saarella on jonkin verran lahopuuta ja rannan tervalepissä myös muutamia kolopuita. Saaren pohjoisrannan kallion laelta löytyi huuhkajan vanha oksennuspallo. Saarella on muutamia merikotkan pesäpuuksi sopivia vankkaoksaisia mäntyjä, mutta merikotkan tai muiden pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä ei saarelta löytynyt. Saarella ei ole luontoarvoiltaan merkittäviä erityiskohteita. Flisholmen Flisholmenin saari on metsäinen saari, jonka eteläosassa on veneseuralle vuokrattu satamapaikka saunoineen. Alueella on useampi rakennus kuin maastokartta osoittaa. Saaren eteläosan satama aluetta ja rakennusten ympäristöä on hoidettu pihapiirinä ja mäntyvaltainen kalliomaasto on paikoin melko kulunut erityisesti polkujen varsilta. Saaren keskiosissa on ollut hakkuita ja saaren länsipäässä ja keskiosassa on mäntytaimikoita sekä harvennettua keski-ikäistä männikköä. Koko saarella ja erityisesti kallioiden reunamilla kasvaa katajaa ja alueella on myös muutamia näyttäviä pylväskatajia. Saaren rannoilla ja kalliolla puusto on vanhempaa ja alueella on muutamia suurikokoisia ja ilmeisen vanhoja mäntyjä. Alueella on useita kallioita, mutta laajat avokalliot puuttuvat alueelta. Osassa kallioita on pienialaisia kallioketoja joiden lajistoon kuuluu mm. isomaksaruoho, keto-orvokki ja haurasloikko. Saaren eteläpäässä on satamalahti, jonka pohjukassa on ruovikkoalue. Laguunin pohjukan itäpuolella on rinteeseen sijoittuva vanha kuusikko, jossa on jonkin verran lahopuuta. Tällä alueella ei ole tehty har-
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 7 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 vennushakkuita. Flisholmenin saarella on pieni metsäkaurispopulaatio, joka inventointiajankohtana käsitti viisi yksilöä. 6. TAVOITTEET 6.1 Mitoitus ja yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1.1 Rantayleiskaavan muutoksen vapaa-ajan asutuksen mitoitusperusteet Rantayleiskaavan muutoksen mitoitus perustuu voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitukseen. Rakennuspaikkojen määrää ei muuteta verrattuna muutettavaan kaavaan. Koko rantayleiskaava-alue jakautuu kuuteen eri mitoitusalueeseen: A, B, B1, C, C1 ja D. Kaikilla mereen tai järviin rajoittuvilla palstoilla lukuun ottamatta alle 4 ha suuruisia saaria käytetään seuraavia mitoitusnormeja: Mitoitusalue A Mitoitusalue B Mitoitusalue B1 Mitoitusalue C Mitoitusalue C1 Mitoitusalue D mitoitusnormi: 7 lay /km mitoitusnormi: 7 lay /km mitoitusnormi: 5 lay /km mitoitusnormi: 5 lay /km mitoitusnormi: 3 lay /km mitoitusnormi: 2 lay /km Erityiset mitoitusperusteet alle 4 ha suuruisilla saarilla (mitoitusalueessa lisätunnus 2) Alle 4 ha suuruisilla saarilla käytetään saaren pinta-alaan perustuvaa mitoitusnormia: 0 ha - 1 ha -> 0 lay /saari 1 ha - 2 ha -> 1 lay /saari, paljaat saaret 0 lay /saari 2 ha - 4 ha -> 2 lay /saari, paljaat saaret 0 lay /saari Rakennusoikeus jaetaan saarella olevien palstojen kesken muunnetun rantaviivan suhteessa. Pinta-ala määritellään todellisen rantaviivan perusteella, rajatapauksissa vaikuttaa tilarajojen perusteella saatava palstan pinta-ala. Erityiset mitoitusperusteet rantaan rajoittumattomilla palstoilla (mitoitusalueessa lisätunnus 4). Rantaan ulottumattomien tilojen mitoitus tapahtuu harkinnanvaraisesti. Rakennusoikeutta määriteltäessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: - kantatilan käyttämä rakennusoikeus - lähialueiden rakentamistilanne - tilan pinta-ala - luonnonolosuhteet ja maisema. Kantatiloilla on kuitenkin aina vähintään 1 lay (mitoitusalueessa lisätunnus 6 => A6 ja B6 jne). 6.1.2 Tavoitteet Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista siirretään rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 8 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Luontoarvot huomioidaan kaavan laadinnan alussa tehdyn luontoarvojen perusselvityksen ja aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella. 7. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavan muutos perustuu Kemiön rantayleiskaavan mitoitukseen ja mitoitusperusteisiin. Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista on siirretty rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Käringholmenissa on muutettavan kaavan mukainen yksi rakennuspaikka siirretty saaren itäosaan ja muutettavan kaavan RA aluetta on tarkistettu niin, että ko. alueen rakennuspaikat saadaan muodostettua ja rakennuttua käytön kannalta katsottuna paremmin. Samalla rakennuspaikkojen sijoittelu naapurisaaren rakennuspaikkoihin ja toisiinsa nähden paranee. Flisholmenin saaren muutettavan kaavan mukaisia rakennuspaikkoja on siirretty ja RA alueita tarkistettu niin, että ko. alueen rakennuspaikat saadaan muodostettua ja rakennuttua käytön kannalta katsottuna paremmin. Rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikkojen ulkopuolisten alueiden aluevarausmerkinnät osoitetaan muutettavan kaavan ja luontoarvojen perusselvityksen perusteella. Kaava-alueen saarilla ei ole Luonnonsuojelulain tai Vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai kohteita. Flisholmenin suo ja lehtokuvio täyttävät Metsälain 10 mukaiset kriteerit erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. Ko. alueiden luontoarvot on huomioitu kaavassa. 7.2 Maanomistus Kaavan muutos ei vaikuta naapurikiinteistöjen rakennuspaikkojen viihtyvyyteen tai maisemaan. Rakennuspaikan siirtäminen on tehty niin, että kaava-alueen rakennuspaikat säilyvät samalla maanomistusyksiköllä, kiinteistöllä ja palstalla. 7.3 Kokonaismitoitus Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%. Kemiön rantayleiskaavassa kaava-alue kuuluu seutukaavan mukaiseen osaalueeseen 6 ja mitoitusalueeseen C1. Mitoitusnormi mitoitusalueella on 3 lay/km.
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 9 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 7.4 Maankäyttö Em. mitoitusta ei muuteta kaavamuutoksella. 7.4.1 Loma-asuntoalueet Loma-asutusta varten on kaavassa osoitettu RA-merkinnällä 17 rakentamatonta rakennuspaikkaa ja yksi rakennettu rakennuspaikka. Rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan. Rakennuspaikkoja osoitettaessa on otettu mahdollisimman hyvin vapaan rannan yhtenäisyys. 7.4.2 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M-1 ja MY) Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M-1) on osoitettu alueet, jolle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen tai kalastuselinkeinoa palvelevia rakennuksia hajaasutusrakentamisoikeuden puitteissa. Maa- ja metsätalousvaltaisena, erityisiä ympäristöarvoja sisältävänä alueena (M- Y) on osoitettu alue, joille ei saa rakentaa uudisrakennuksia tai ilman lupaa suorittaa maisemaa ja luonnonarvoja muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. 7.5 Alueelle kulkeminen Rantayleiskaava-alueen rakennuspaikoille kuljetaan rakennuspaikkakohtaisten venevalkamien kautta. 7.6 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat palvelut ovat Kemiössä ja Dragsfjärdissä. 7.7 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kiinteän jätteen osalta noudatetaan Kemiönsaaren kunnan jätehuoltomääräyksiä jätteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. 7.8 Luonnonympäristö Kaavan muutos perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin sekä kaavan muutoksen laadinnan alussa tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen. Luontoselvityksen perusteella Metsälain 10 mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt Flisholmenin suo ja lehtokuvio on osoitettu luo merkinnälla, jolle on annettu kaavamääräys: Alue on Metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vierasmaja on sijoitettava selvästi loma-asunnon pihapiiriin.
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 10 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. 7.9 Toteuttaminen Alueen rakentaminen jatkuu rantayleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman maanomistajan omalla aikataululla. 8. ARVIO RANTAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSISTA 8.1. Ympäristövaikutukset Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny. Kaava-alueen rakennuspaikat on sijoitettu rakentamisen, asumisen, maastonmuotojen, rannanmuodon ja kiinteistönmuodostamisen sekä rakennuspaikkojen keskinäisen sijainnin kannalta katsottuna parempiin paikkoihin verrattuna muutettavaan kaavaan. Käringholmenin rakennuspaikkojen sijainnit eteläisen lähisaaren naapurikiinteistöjen rakennuspaikkoihin ei oleellisesti muutu Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Rakennukset voidaan sijoittaa rakennuspaikalle niin, että maisemassa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia vesistöön. Rakennuspaikkojen määrä alueella pysyy samana verrattuna muutettavaan kaavaan eikä rakennuspaikan rakennusoikeus muutu. Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristöviranomaisen ohjeita. Kaavalla on osoitettu kaava-alueella todetut Metsälain mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt. Näin ollen kaavan muutos tarkentaa muutettavan kaavan tilannetta. 8.2 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 9. SUUNNITTELUVAIHEET 9.1. Luonnosvaihe - maanomistaja hyväksyi alustavan luonnoksen joulukuussa 2013 - MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin..2014 ELY-keskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 17.1.2014 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta 24.2.2014 - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla..2014. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville 6.3. 21.3.2014 väliseksi ajaksi Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KEMIÖNSAARI Sweco Ympäristö Oy 11 KEMIÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 9.2 Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville..2014 - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..2014 - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle ranta-asemakaavan hyväksymistä..2014 9.3 Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, - Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, Turussa, 20.1.2014, 19.3.2014 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri LIITTEET: Liite 1 : Liite 2 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoarvojen perusselvitys
KIMITOÖNS KOMMUN KIMITO STRANDGENERALPLAN ÄNDRING AV STRANDGENERALPLAN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Strandgeneralplanändringen utformas enligt MBL 42 som en rättsverkande generalplan. 1 Område och planläggningsobjekt Området som strandgeneralplanändringen berör (nedan benämnd plan) utgörs av öarna Flisholmen och Käringholmen samt Gubbholmen och Handelsman. Planläggningsområdet är beläget ca 9 kilometer nordväst om Dragsfjärd. Bild 1: Planläggningsområdets läge 2 Planläggningens utgångspunkter 2.1 Planläggningssituation Landskapsplanläggning Miljöministeriet har fastställt landskapsplanen för Egentliga Finland den 20.3.2013 och på basen av markanvändnings- och byggnadslagens 201 fastslagit att, landskapsplanen träder i kraft före denna erhållit laga kraft. I landskapsplanen har planläggningsområdet anvisats som jord- och skogsbruks- /frilufts- /rekreationsområde (MRV). Landskapsplanens anvisade dimensioneringsnorm för strandbebyggande på området är 3-5 fbe/km och andelen strand, som bör anvisas till annat bruk än fritidsbosättning 50 %.
Bild 2: Utdrag ur landskapsplan Generalplanläggning Kimito strandgeneralplan godkändes den 10.4.2001. Kimito strandgeneralplans ändring godkändes den 14.6.2005. I generalplanen och generalplanändringen har för planläggningsområdet anvisats totalt 18 st byggnadsplatser för fritidsbostäder (RA). Områden utom de bebyggda områdena har anvisats som jord- och skogsbruksområden (M-1) samt jord- och skogsbruksområden, med speciella miljövärden (MY). Bild 3: Strandgeneralplan som ändras
Detaljplanläggning (tidigare byggnadsplanläggning) Planläggningsområdet har inte detaljplanlagts. Stranddetaljplanläggning (tidigare strandplanläggning) Planläggningsområdet har inte stranddetaljplanlagts. 2.2 Markägoförhållanden Planändringen berör fastighet 322-473-1-112. Fastigheten ägs av Oy Insulanova Ab. 2.3 Byggnadssituation På Flisholmen finns en byggd fritidsbostad på en byggnadsplats enligt planen som ändras. 2.4 Genomförda basutredningar De viktigaste naturskyddsområdena och objekten är utredda i Egentliga Finlands landskapsplan. Förutom detta baseras strandgeneralplanändringen på utredningar genomförda vid beredningen av planen som ändras och vid planändringsberedningen, under hösten 2013, genomförd basutredning gällande områdets naturvärden. 2.5 Dimensionering av byggnadsrätten på strandområden Dimensionering av byggnadsrätter har utförts i samband med beredning av den tidigare strandgeneralplanen. I och med planändringen ändras placeringen av byggnadsplatserna. Antalet byggnadsplatser ändras inte. 3 Preliminära målsättningar 4 Alternativ En del av byggnadsplatserna i ursprungsplanen flyttas till bättre platser med avseende på byggbarhet och placering i förhållande till varandra. Vid byggnadsplatsernas placering eftersträvas att byggnadsplatsernas byggbarhet och landskapets och den fria strandandelens enhetlighet beaktas i möjligast stor utsträckning. Olika utkastsalternativ utarbetas inte på grund av planläggningsområdets ringa storlek. Byggnadsplatsernas placering granskas i samband med utkastsberedningen i samspråk med markägaren, kommunens representanter och planläggningskonsulten. 5 Konsekvensbedömning 6 Delaktiga I samband med planberedningen utvärderas planens - ekonomiska konsekvenser - trafikmässiga konsekvenser - miljökonsekvenser (natur, landskap, markgrund, vattendrag) På basen av preliminär granskning utgörs delaktiga av Markägare och invånare - planläggningsområdets markägare - närområdens markägare
Kommunens förvaltning - Bygg- och miljötillsynsnämnden - tekniska nämnden Myndigheter - Egentliga Finlands närings-, trafik- och miljöcentral (områdesanvändning, naturskydd) - Egentliga Finlands förbund (landskapsplanläggning) Förteckningen över delaktiga kompletteras vid behov. 7 Arbetsskeden, deltagande och växelverkan Utkastsskede - markägaren godkände det preliminära utkastet i december 2013 - myndighetssammanträde enligt MBL 66 och 77 hölls den..2014 mellan representanter för ELY-centralen (Kaipiainen) och kommunen (Lindeberg) samt planläggningskonsulten (Hautala) - planutkast och program för deltagande och bedömning färdigställdes den 17.1.2014 - kommunens tekniska nämnd tog beslut om att anhängiggöra planen den 24.2.2014 - kungörelse om planens anhängiggörelse publicerades på kommunens anslagstavla den..2014. I samband med detta ställdes programmet för deltagande och bedömning samt planutkastet ut till allmänhetens påseende. - det s.k. beredningsskedets hörande (MBL 62 ) genomfördes i och med att planutkastet ställdes ut till allmänhetens påseende under tidsperioden 6.3. 21.3.2014 Förslagsskede - tekniska nämnden beslöt ställa ut planförslaget till allmänhetens påseende - erforderliga utlåtande inbegärdes från nämnder och myndigheter - planförslaget var utställt under tidsperioden. -..2014 - tekniska nämnden godkände planförslaget och beslöt förorda strandgeneralplanens godkännande för kommunstyrelsen den..2014 Godkännande - Kimitoöns kommunstyrelse godkände strandgeneralplanändringen den..2014, - Kimitoöns kommunfullmäktige godkände strandgeneralplanändringen den..2014, 8 Tilläggsuppgifter Tilläggsuppgifter gällande beredningen av strandgeneralplanen ges av Kimitoöns kommun Åke Lindeberg telefon (02) 4260 880 fax (02) 426 0185 e-post ake.lindeberg@kimitoon.fi adress Vretavägen 19, 25700 KIMITO
Planläggningskonsult: - Sweco Ympäristö Oy Lantmäteriingenjör Petri Hautala telefon 010 2414 407 fax 010 2414 401 e-post petri.hautala@sweco.fi adress PB 669 (Nylandsgatan 19 A) 20701 Åbo Åbo den 30.10.2013 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala lantmäteriingenjör
KEMIÖNSAAREN KUNTA KEMIÖN RANTAYLEISKAAVA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rantayleiskaavan muutos laaditaan MRL 42 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 1 Alue ja suunnittelun kohde Rantayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue on Flisholmenin ja Käringholmenin saari sekä Gubbholmenin ja Handelsmanin saari. Kaava-alue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Dragsfjärdistä luoteeseen. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan 20.3.2013 ja määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily /virkistysalueena (MRV). Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 3-5 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 50%.
Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kemiön rantayleiskaava on hyväksytty 10.4.2001. Kemiön rantayleiskaavan muutos on hyväksytty 14.6.2005. Yleiskaavassa ja yleiskaavan muutoksessa kaava-alueelle on osoitettu loma-asunnon rakennuspaikkoja (RA) yhteensä 18 kappaletta. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1) sekä maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kuva 3: Muutettava rantayleiskaava
Asemakaavoitus (aiemmin rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Ranta-asemakaavoitus (aiemmin rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavan muutos koskee kiinteistöä 322-473-1-112. Kiinteistön omistaa Oy Insulanova Ab. 2.3 Rakentamistilanne Flisholmenin saaressa on yksi rakennettu loma-asunto muutettavan kaavan mukaisella rakennuspaikalla. 2.4 Tehdyt perusselvitykset Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantayleiskaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyihin selvityksiin ja kaavan muutoksen laadinnan aikana tehtyyn luontoarvojen perusselvitykseen, joka tehtiin syksyllä 2013. 2.5 Rakennusoikeuden mitoittaminen ranta-alueilla Rakennusoikeuden mitoittaminen on tehty aiemmalla rantayleiskaavalla. Kaavan muutoksella muutetaan aiemman kaavan rakennuspaikkojen sijoittelua. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu. 3 Alustavat tavoitteet Osa muutettavan kaavan rakennuspaikoista siirretään rakentamisen kannalta katsottuna sekä sijoittelultaan toisiinsa nähden parempaan paikkaan. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset ja vapaan rannan yhtenäisyys tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. 4 Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia luonnosvaihtoehtoja ei laadita kaava-alueen suppeudesta johtuen. Rakennuspaikkojen sijoittelua tarkastellaan luonnosta laadittaessa maanomistajan ja kunnan edustajan sekä kaavan laatijan kesken. 5 Arvioitavat vaikutukset 6 Osalliset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat - taloudelliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - ympäristövaikutukset (luonto, maisema, maaperä, vesialueet) Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaavoitettavan alueen maanomistajat - lähialueiden maanomistajat
Kunnan hallintokunnat - rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - tekninen lautakunta Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 7 Työvaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Luonnosvaihe - maanomistaja hyväksyi alustavan luonnoksen joulukuussa 2013 - MRL 66 ja 77 :ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin..2014 ELYkeskuksen (Kaipiainen) ja kunnan (Lindeberg) sekä kaavan laatijan (Hautala) kesken - kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 17.1.2014 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta 24.2.2014 - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla..2014. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville 6.3. 21.3.2014 väliseksi ajaksi Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä. -..2014 - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle rantayleiskaavan muutoksen hyväksymistä..2014 Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, - Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen..2014, 8 Lisätiedot Lisätietoja rantayleiskaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg puhelin (02) 4260 880 faksi (02) 426 0185 sähköposti ake.lindeberg@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, 25700 KEMIÖ Kaavan laativa konsultti: - Sweco Ympäristö Oy Maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin 010 2414 407 faksi 010 2414 401 sähköposti petri.hautala@sweco.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) 20701Turku