SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS 2013

SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA- KERTOMUS 2013 Sisällysluettelo SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013... 1 1. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA... 3 2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT... 4 3. SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ... 5 3.1 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2013... 6 3.2 ORGANISAATIOUUDISTUS... 7 3.3 TIEDOTTAMINEN... 8 3.4 VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 3.5 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET... 10 4. PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS... 11 4.1 ESIOPETUS... 11 4.2 PERUSOPETUS... 11 4.3 KOULUJEN KIELIOHJELMA... 12 4.4 VIERAALLA KIELELLÄ ANNETTAVA OPETUS... 13 4.5 PAINOTETTU OPETUS... 13 4.6 ERITYISOPETUS... 14 4.7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 15 4.8 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 17 4.9 KOULUN KERHOTOIMINTA... 18 4.10 LUKIOKOULUTUS... 18 4.11 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN... 19 4.12 KEHITTÄMISHANKKEET... 22 4.13 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 24 5. HENKILÖSTÖ... 25 5.1 HENKILÖSTÖ LUKUINA... 25 5.2 REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN... 27 5.3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASORAKENNE JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 28 5.4 REHTORIKOULUTUS JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN... 28 5.5 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS... 30 5.6 MUU HENKILÖSTÖKOULUTUS... 33 5.7 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS... 34 6. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TALOUS... 35 7. OPETUKSEN OHEIS- JA TUKIPALVELUT... 38 7.1 KOULUKURAATTORIPALVELUT... 38

7.2 KOULUPSYKOLOGIPALVELUT... 38 7.3 TERAPIAPALVELUT... 40 7.4 AVUSTAJAPALVELUT... 41 7.5. APUVÄLINEET... 42 7.6 KOULUKULJETUKSET... 42 7.7 KOULUTILOJEN KUNTALAISKÄYTTÖ... 42 7.8 KOULUSIHTEERIPALVELUT... 43 7.9 MUIDEN TOIMIALOJEN JÄRJESTÄMÄT PALVELUT... 43 2

1. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTA- KUNTA Espoon opetushallintoa johtaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Lautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatusta, peruskoulua ja lukiota koskevat asiat. Lautakunnan tehtävät määrittelee sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kokoontui 10 kertaa vuonna 2013. Pöytäkirjoihin merkittyjä pykäliä kertyi yhteensä 264. Kokousten yhteydessä lautakunnan jäsenet keskustelivat ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti vuoden 2013 aikana 4 seminaaria: - 14.3.2013 perehdytys varhaiskasvatuksen asioihin, Lautakunnan kokoushuone - 19.3.2013 perehdytys opetustoimen asioihin, Koulumestarin koulu - 24.4.2013 lautakunnan seminaari, Kokoushotelli Siikaranta - 28.10.2013 lautakunnan seminaari, Kirkkojärven koulu Lisäksi kaikille sivistystoimen lautakunnille pidettiin yhteinen perehdytysseminaari 13.2.2013 WeeGeellä sekä talousseminaari 3.9.2013 Finns Folkhögskolassa. Sivistystoimen lautakuntien puheenjohtajien perehdytys pidettiin 13.2.2013. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, Svenska rum -lautakunnan sekä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston yhteiset iltakoulut pidettiin valtuustotalolla 10.9.2013 ja 28.11.2013. Iltakoulujen aiheena olivat päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet. Valtuusto valitsi 28.1.2013 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan uudet jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudelle 2013 2016. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoonpano ja jäsenten kokouksiin osallistumiskerrat vuonna 2013 Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Sanna Lauslahti (pj.) Kok, 8 Emilia Becker, Kok Inka Hopsu (vpj.) Vihr, 9 Taru Saraste, Vihr Jukka Niemelä, Kok, 7 Arto Turunen, Kok, 4 Jarmo Nieminen, Kok, 9 Mika Pirttivaara, Kok, 1 Tiina Thure-Toivanen, Kok, 9 Elli Perklén, Kok, 1 Henrik Vuornos, Kok, 7 Micke Lindholm, Kok, 3 Juhanna Malme, Vihr, 6 Antti Kainulainen, Vihr. 4 Minna Eväsoja, SDP, 7 Merja Vuori, SDP, 1 Harri Waltari, SDP, 10 Sami Lehtonen, SDP, Tiina Kujala, RKP, 9 Yvonne Fiskars, SFP, 1 Nina From, PerusS, 9 Kaija Hietanen, PerusS Seppo Huhta, PerusS, 6 Toni Seppänen, PerusS, 2 Kaarina Järvenpää KD, 8 Kristiina Vuorinen, KD, 2 Kaupunginhallituksen edustaja: Hannele Kerola, SDP, 7 Jukka Vilske, SDP, 2 Vuoden ensimmäisen kokouksen istui edellinen suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, josta paikalla olivat Marika Niemi (pj.), Isto Havu, Kaarina Järvenpää, Jukka Kivimäki, Tiina Kujala, Pekka Lempiäinen, Jarmo Nieminen, Elli Perklén, Taru Saraste, Kai Seppälä ja Seppo Sonkeri. 3

2. KOULUJEN JOHTOKUNNAT Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan valitsemat johtokunnat toimivat luottamushenkilöeliminä suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa. Johtokunnat on valittu vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi kestää valtuustokauden eli vuoden 2016 loppuun asti. Johtokuntia oli vuonna 2013 yhteensä 83. Nykyisessä opetustoimen lainsäädännössä ei ole säädöksiä johtokunnista. Johtokuntien tehtävistä on kuntatasolla määrätty opetuslautakunnan hyväksymässä toimintaohjeessa. Tärkeimpiä johtokuntien vuonna 2013 päättämiä asioita olivat mm.: - määrärahojen käyttösuunnitelma 2013 - koulukohtaisen opetussuunnitelman hyväksyminen - lukuvuosisuunnitelman hyväksyminen lukuvuodelle 2013 2014. Johtokunnat pitivät vuoden aikana keskimäärin kolme kokousta. Vuoden 2013 lopussa koulujen ja lukioiden johtokunnissa oli 523 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. 4

3. SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYK- SIKKÖ Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kehittämis- ja koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tehtävänä on vastata suomenkielisen perusopetuksen, lisäopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Lisäksi tehtävänä on vastata oppilashuoltopalvelujen ja oppilaiden tarvitseman erityisen tuen järjestämisestä ja ohjata oppilaat opiskelijahuollon palveluihin. Tulosyksikkö vastaa myös lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista. Palveluiden laatu Espoolaiset arvioivat syksyllä 2013 Finnish Consulting Group:n kyselytutkimuksessa palvelujen laatua (Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2013). Espoossa ollaan tyytyväisempiä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluihin kuin vertailuryhmän muissa suurissa kaupungeissa (Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Turku ja Vantaa). Peruskoulua piti Espoossa vastaajista 63 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt 7 %. Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa' vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista peruskoulua piti 95 % hyvin hoidettuna. Lukiota piti Espoossa vastaajista 54 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvon tasolla. Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa' vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista lukiota piti 95 % hyvin hoidettuna. Peruskoulut ja lukiot Espoon kaupunki ylläpitää 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 13 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 23 267 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 6 915 ja erityisopetuksessa opiskeli 1753 oppilasta (tilanne 20.9.2013). Rehtoreita on 80, heistä 12 on yhtenäisen peruskoulun rehtoreita. Peruskouluissa opettajia on noin 2800 ja lukioissa on noin 350. Espoossa on 11 suomenkielistä lukiota ja 1 aikuislukio. Espoon päivälukioissa on noin 4 600 opiskelijaa. Aikuislukiossa on noin 1 700 opiskelijaa, joista noin 400 opiskelee tutkintotavoitteisesti. Rehtoreiden esimiehisyys on jaettu niin, että aluerehtoreiden ja lukion yhdysrehtorin esimies on opetustoimen johtaja, Keski- ja Pohjois-Espoon sekä Matinkylän ja Olarin rehtoreiden esimiehenä toimii hallintopäällikkö, Leppävaaran ja Tapiolan rehtoreiden esimiehenä opetuspäällikkö ja Espoonlahden ja lukioiden rehtoreiden esimiehenä kehittämispäällikkö. Tämä hallintomalli päättyi vuoden 2013 lopussa. 5

3.1 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2013 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä johtaa opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen. Virasto on jaettu kolmeen palvelualueeseen, joita johtavat hallintopäällikkö Tapio Erma, kehittämispäällikkö Juha Nurmi ja opetuspäällikkö Ilpo Salonen. Lähiesimiehinä toimivat myös apulaisopetuspäällikkö, vastuualuepäälliköt sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden päälliköt. Vuonna 2013 virastossa työskenteli 40 henkilöä, joista 2 oli määräaikaisia. Koulukuraattoreja, koulupsykologeja ja terapeutteja oli yhteensä 73. Vuonna 2013 valmisteltiin organisaatiouudistusta sivistystoimessa ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2014. Aluerehtorijärjestelmä Kullakin suuralueella toimii oma perusopetuksen aluerehtori ja koko Espoon alueella lukioiden yhdysrehtori. Kukin on oman koulunsa rehtori ja aluerehtorin tehtävä on osa-aikainen. Nelivuotinen aluerehtorikausi alkoi 1.8.2009. Espoonlahden aluerehtorina toimii Sari Hakola, Keski- ja Pohjois-Espoon aluerehtorina Ossi Airaskorpi, Leppävaaran aluerehtorina Tarja Kuparinen, Matinkylän ja Olarin aluerehtorina Kari Kotiniemi ja Tapiolan aluerehtorina Ari Suistola. Lukioiden yhdysrehtorina toimii Harri Rinta-aho Etelä-Tapiolan lukiosta. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmään kuuluneiden aluerehtoreiden ja lukion yhdysrehtorin toimikausi loppui 31.7.2013. Heidän kauttaan kuitenkin jatkettiin 31.12.2013 asti sivistystoimessa käynnissä olleen organisaatiouudistuksen takia. Aluerehtorin toiminnan tavoitteena on vahvistaa strategista johtamista ja kehittää suomenkielisen opetuksen palveluja omalla alueellaan. Aluerehtorit ja lukion yhdysrehtori ovat suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johtoryhmän jäseniä. He toimivat alueidensa rehtorikokousten puheenjohtajina ja osallistuvat alueellisten palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen, oppilaaksiottoon ja työryhmien toimintaan. Aluerehtorit toimivat alueellisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana. 6

Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö 2013 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Johdon tuki Johdon sihteeri Eija Tiihonen Tiedottaja Jonna Suometsä; Sija. Virpi Saarinen / Suvituuli Mikos Opetuksen palvelualue Opetuspäällikkö Ilpo Salonen Opetussuunnitelman ja täydennyskoulutuksen vastuualue Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö Hallinnon palvelualue Hallintopäällikkö Tapio Erma Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue Vastuualuepäällikkö Astrid Kauber Kehittämisen ja suunnittelun palvelualue Kehittämispäällikkö Juha Nurmi Koulusuunnittelun vastuualue Vastuualuepäällikkö Tero Latvala Aluerehtorit Sari Hakola Ossi Airaskorpi Tarja Kuparinen Kari Kotiniemi Ari Suistola Harri Rinta-aho Erityisopetuksen vastuualue Vastuualuepäällikkö Kaisa Alaviiri Oppilashuollon ja kasvatuksen vastuualue Kuraattoripalvelujen päällikkö Helena Uitto (vs) Psykologipalvelujen päällikkö Markus Runtti Tukipalveluiden vastuualue Vastuualuepäällikkö Miia Loisa-Turunen Hallintoasioiden vastuualue Vastuualuepäällikkö Taina Ruotinen Oppimisympäristöjen vastuualue Vastuualuepäällikkö Asko Lippo / Jaakko Rekola Rehtorit Tapiola Leppävaara Rehtorit Keski- ja Pohjois-Espoo Matinkylä-Olari Rehtorit Lukiot Espoonlahti 3.2 ORGANISAATIOUUDISTUS Vuoden 2013 aikana valmisteltiin sivistystoimen ja samalla suomenkielisen opetuksen tulosyksikön organisaatiouudistusta. Suomenkielinen opetus jakaantuu perusopetuslinjaan, lukiolinjaan ja hallinto- ja suunnittelupalveluihin. Linjoja johtavat perusopetuslinjan päällikkö, lukiolinjan päällikkö ja kehittämispäällikkö. Perusopetuslinjalle tulee aluepäälliköt (4), jotka ovat alueensa perusopetuskoulujen rehtoreiden esimiehiä. He myös johtavat alueellisia lasten ja nuorten hyvinvointiryhmiä. Nämä ryhmät ovat moniammatillisia ja niitä johdetaan yhteen sovittavan johtamisen avulla yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tämän lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen siirtyneen taiteen perusopetuksen koordinointia ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten päivä- ja lomatoiminnan palveluja järjestetään opetustoimesta. Espoon aikuislukio siirtymistä osaksi Aikuiskoulutuskeskusta valmistellaan vuonna 2014. 7

3.3 TIEDOTTAMINEN Keskeisimpiä sisäisen tiedottamisen välineitä opetustoimessa ovat työpaikka- ja henkilöstökokoukset, tiedotteet, sähköpostiviestit, Espoon kaupungin intranet Essi ja oppimisympäristö Fronter. Ulkoisen tiedottamisen keskeiset välineet ovat internet, lehdistötiedotteet, oppaat ja esitteet. Opetustoimen yksiköt ja koulut jakavat päivittäin tietoa palveluistaan kuntalaisille ja yhteistyötahoilleen. Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoustiedottaminen hoidetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Opetustoimi oli tammikuussa 2013 mukana Educa-messuilla. Vuoden 2012 aikana opetustoimessa julkaistiin kolme koulutusopasta: Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot Lukuvuosi 2014 2015 Yläkoululaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tervetuloa ekaluokalle! Lukuvuosi 2014 2015 Esitteitä julkaistiin viisi: Yhteisvalinnan jälkeen 2013 8

A-kielet ja painotettu opetus Lukuvuosi 2014 2015 English-Language Instruction in grades 1-6 and 7-9, 2014-2015 (vain sähköisenä) Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa Johtokuntatyön opas Toisen asteen tiedottaminen Toisen asteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Yhteistyössä tehtiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas ja Yhteisvalinnan jälkeen -esite. Tammikuussa 2013 järjestettiin tiedotustilaisuus huoltajille yhteishausta. Tilaisuudessa esiteltiin peruskoulun jälkeisiä jatkokoulutusvaihtoehtoja peruskoulun päättöluokkalaisille sekä heidän huoltajilleen. Lisäksi lukiot järjestivät oppilaille tiedotustilaisuuksia tammi-helmikuun aikana. Lukioille tehtiin yhteinen Mun lukio -markkinointivideo, joka löytyy Espoon kotisivuilta. 3.4 VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ Koulujen välinen yhteistyö koskee kaikkia koulumuotoja esiopetuksesta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aina korkeakouluihin asti. Yhteistyötä on kehitetty edelleen alueellisesti toisiaan lähellä sijaitsevien päiväkotien ja koulujen sekä eri koulumuotojen ja kouluasteiden välillä, mutta myös ympäröivän elinkeinoelämän suuntaan. Koulujen yhteistyötä eri tahojen kanssa ovat lisänneet osaltaan myös useat pääkaupunkiseudun ja valtakunnalliset kehittämishankkeet. Pääkaupunkiseudun opetustoimenjohtajat ja linjajohtajat tapaavat säännöllisesti useamman kerran vuodessa ja yhteistyötä tehdään eri muodoissa myös 15 suurimman kaupungin kanssa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet lisäksi yhteistyötä mm. perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksen ja erityisopetuksen kehittämisessä sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisessä. PKS-rehtoripäivät ovat tästä hyvä esimerkki. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutuspalvelut -selvityksen pohjalta jatkettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja yhtenäistettiin mm. kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasvalinnan kokeita. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen palvelurakenteen kehittämistä on tehty pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä sekä järjestetty säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudun kuntien johtavien oppilashuoltohenkilöiden ja valtionvallan edustajien kesken. Helsingin yliopisto on yhteistyökumppani monissa eri kehittämishankkeissa ja täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Moniin kehittämishankkeisiin liittyy myös yliopiston kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö. Espoon kaupungilla on sopimus Helsingin yliopiston kanssa opettajankoulutusta koskevasta yhteistyöstä kenttäkouluverkon puitteissa. Opettajankoulutuksen neuvottelukunta on kokoontunut säännöllisesti. Neuvottelukunta käsittelee opettajankoulutuksen laadullista kehittämistä ja yhteistyön tehostamista. Aalto yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä on mm. lukioille tarjottavat kurssit sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutus. Olarin lukio on tehnyt ansiokasta työtä Aalto-yliopiston kanssa. Tiivistä yhteistyötä on tehty Espoon kaupungin eri toimialojen välillä etenkin perusopetuksen muutoksen aikaansaamiseksi ja erityispalvelujen kehittämiseksi. 9

Espoon seudun koulutuskuntayhtymän Omnian kanssa jatkettiin perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen ohjauksen kehittämistä. Kehittämistyön aikana luodut hyvät toimintakäytännöt vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten toimintaa. Espoon ja Kauniaisten lukioiden sekä Omnian ammattiopiston välistä yhteistyötä jatkettiin. Yhteisen kurssitarjonnan kursseja tarjottiin myös Masalan lukiosta Kirkkonummelta. Lukioiden yhteinen tuntikiertokaavio ja sama jaksotus ovat mahdollistaneet sen, että opiskelijat ovat voineet valita kursseja myös toisista oppilaitoksista. Pääkaupunkiseudun lukiotyöryhmän puheenjohtajana toimi opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen. Ryhmä seurasi toisen asteen koulutuspaikkojen riittävyyttä ja koulutustakuuta PKSalueella sekä osallistui lukiokoulutuksen kehittämiseen. Suomenkielinen opetus tekee yhteistyötä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Osallisena Suomessa -hankkeen puitteissa. Lisäksi Espoon opetustoimi on aktiivisesti mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Kuntaliiton eri työryhmissä. 3.5 KOULURAKENTAMINEN JA KOULUKORJAUKSET Opinmäen oppimiskeskuksen rakentaminen alkoi. Auroran koulun ja päiväkodin sekä neuvolan uudisrakennushankkeen suunnittelu jatkui. Auroran koulurakennus poistettiin käytöstä ja toiminta jatkui siirtokelpoisessa koulutilassa ja Kalajärven koululla. Rakentamisen ajaksi päätettiin tilata väliaikaisia siirtokoulutiloja Järvenperän koulun yhteyteen. Tapiolan koulun ja lukion arvokkaan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu jatkui. Tapiolan koulu ja lukio toimivat väliaikaisissa tiloissa, lukio Spondalta vuokratuissa tiloissa Kerassa ja koulu entisen poliisiopiston tiloissa Otaniemessä. Sisäilmaongelmien vuoksi koulun toimintaa varten hankittiin siirtokelpoisia koulutiloja samalle tontille. Elinkaarimallilla eli rakennus- ja hoitourakkana toteutettava Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus valmistui vuoden lopussa. Samassa yhteydessä kilpailutetun Karakallion koulun peruskorjauksen toteuttaminen alkoi, koulun toiminta on jaettu muihin yläkouluihin peruskorjauksen ajaksi. Mainingin koulun peruskorjauksen suunnittelu jatkui. Koulun 7-9 luokat toimivat Saunalahden koulussa ja jäävät sinne oman koulun peruskorjauksen ajaksi. Elinkaarimallilla toteutettavan Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja koulun laajennuksen tarjouskilpailu ratkaistiin ja suunnittelu jatkui. Lintuvaaran koulurakennus on jätetty tyhjilleen, ja koulu toimii Lintumetsän koulussa ja sen pihalle hankituissa siirtokelpoisissa koulutiloissa. Viherlaakson koulu ja lukio siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuoden lopulla toimimaan väliaikaisissa tiloissa. Lukio muutti Spondalta vuokrattuihin tiloihin Keraan ja koulu Rehtorintien koulun tiloihin. Koululle päätettiin tilata väliaikaisia siirtokelpoisia tiloja sijoitettavaksi koulun tontille peruskorjauksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Kirstin ja Veräjäpellon kouluissa koettiin sisäilmaongelmia ja niille päätettiin tilata väliaikaiset, siirtokelpoiset tilat peruskorjauksen tai korvaavan uudisrakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen ajaksi. Karhusuon koululle päätettiin tilata siirtokelpoinen rakennus koulutiloiksi ja esiopetuksen tiloiksi. 10

4. PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS 4.1 ESIOPETUS Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa oli 800 lasta 25 koululla. Esiopetusta järjestettiin 2044 lapselle sadassa päiväkodissa ja 15 koulussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetussuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa kehitettiin sähköiseen muotoon. 4.2 PERUSOPETUS Espoon kaupunki ylläpitää 78 suomenkielistä peruskoulua, joista alakouluja on 46, yläkouluja 17, yhtenäisiä peruskouluja 10 ja erityiskouluja 2 ja sairaalakoulu. Opettajia Espoossa on noin 2 700. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli 23 267 oppilasta, joista yläkoulun oppilaita oli 6 915 ja erityisopetuksessa opiskeli 1753 oppilasta (tilanne 20.9.2013). Perusopetusryhmien kokojen keskiarvot 1-2 lk 3-4 lk 5-6 lk 7-9 lk 2002 21,0 24,0 23,8 18,5 2003 20,1 23,9 23,7 18,9 2004 21,0 23,9 24,0 19,3 2005 20,8 22,7 23,8 19,8 2006 20,7 22,3 23,1 19,2 2007 20,5 21,9 22,6 19,8 2008 20,1 21,7 22,2 19,6 2009 19,9 21,0 21,9 19,6 2010 20,8 21,4 21,9 19,9 2011 20,8 21,4 21,3 20,1 2012 20,5 21,4 21,4 20,1 2013 20,9 21,9 21,4 20,1 11

Opetussuunnitelma Esi- perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2016. Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon 28.6.2012 ja luonnos lukiokoulutuksen uudeksi tuntujaoksi on annettu vuoden 2013 lopulla. Lait koulurauhasta ja oppilas- ja opiskelijahuollosta valmistuivat vuoden 2013 lopulla. Uuden opetussuunnitelman perusteiden uudistusprosessille asetettu tavoite on luoda paremmat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle, koulun kasvatustyölle ja kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle. Tämä merkitsee koulun kehittämistä sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. Uudessa opetussuunnitelmassa keskiössä on oppiminen. Uuden opetussuunnitelman teemoihin orientoivaa koulutusta järjestettiin vuoden aikana sekä rehtoreille että opetushenkilöstölle. OPS 2016 huone avattiin Fronteriin opetussuunnitelmaa koskevien asioiden tiedotus- ja keskustelupaikaksi. Oppimiskeskukset osallistuivat Opetushallituksen rahoittamaan Otava-opiston organisoimaan opetussuunnitelmatyön hautomohankkeeseen. Syksyn OPS 2016 moduulin Webinaarissa teemana olivat mm. arvot ja perusopetuksen arvopohja. Oppilaaksiotto Lähikoulu osoitettiin 2592 koulutulokkaalle ja 1365 yläkouluun siirtyvälle. Noin 5 % koulutulokkaista ei päässyt huoltajien toiveen mukaiseen lähikouluun. Vastaava osuus vuonna 2012 oli noin 8 %. Toissijaisen haun jälkeen 14 oppilaan koulutoive jäi toteutumatta. Tämä on 0,5 % oppilaista, joille osoitettiin lähikoulu. Noin 5 % yläkoulun oppilaista ei päässyt huoltajien toiveen mukaiseen lähikouluun. Vastaava osuus vuonna 2012 oli noin 9 %. Toissijaisen haun jälkeen kuuden oppilaan koulutoive jäi toteutumatta. Tämä on 0,4 % oppilaista, joille osoitettiin lähikoulu. Koulutoive ei aina toteudu, koska kouluihin ei aina mahdu, opetusryhmät pyritään pitämään tarkoituksenmukaisen kokoisina, koulumatkat pyritään pitämään lyhyinä ja turvallisina ja matkakustannuksia yritetään välttää. Ohjaaminen toisen asteen koulutukseen Espoossa pyritään ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä vastaamaan koulutustakuun toteutumisesta entistä tehokkaammin. Yhteisenä tavoitteena on, ettei yksikään nuori jää jatko-opintojen ulkopuolelle. Espoon alueella on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja sekä yhteistyötä. Kesän 2013 yhteis- ja täydennyshaussa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäi 190 nuorta, jotka kaikki on ohjattu etsivän nuorisotyön piiriin. Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille nuorille on tarjottu peruskoulun lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta. 4.3 KOULUJEN KIELIOHJELMA Alakouluissa opiskeltiin vieraina kielinä englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsia voi opiskella kaikille yhteisenä vieraana kielenä vain kielikylpyopetuksessa. Vieraan kielen opetus alkoi yleensä 3. luokalla, mutta joissakin kouluissa kieleen tutustuttiin jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. 12

Venäjän, espanjan, italian, latinan, japanin ja kiinan opiskelu oli lukioissa keskittynyt tiettyihin lukioihin. Kolmannen luokan kaikille yhteisen A- kielen opiskelu EN 94 % (sis. kaksikielinen ja englanninkielinen opetus) RU 2 % (sis. kielikylpyopetus) RA 2,4 % SA 1,6 % 100 % Neljännen luokan vapaaehtoisen A-kielen valinnat EN 7,6 % RU 17,5 % RA 9 % SA 16 % VE 0,5 % ES 1,0 % 51,6 % 4.4 VIERAALLA KIELELLÄ ANNETTAVA OPETUS Kielikylpyopetusta annettiin Päivänkehrän, Westendinpuiston ja Soukan alakouluissa sekä Espoonlahden ja Haukilahden yläkouluissa. Ruotsi on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli 1. luokalta lähtien. Kaksikielistä (suomi-englanti) opetusta annettiin Niittykummun, Jalavapuiston ja Tähtiniityn alakouluissa, Kilonpuiston yhtenäiskoulussa sekä Kuitinmäen yläkoulussa. Englanti on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli 1. luokalta lähtien. Englanninkielistä peruskouluopetusta annettiin Komeetan ja Postipuun alakouluissa ja Espoo International yläkoulussa. Englanti on kaikille oppilaille yhteinen A-kieli. 4.5 PAINOTETTU OPETUS Espoossa on painotettua opetusta kuudessa alakoulussa ja kuudessatoista yläkoulussa. Alakouluissa painotettu opetus alkaa 3. luokalta. Alakouluissa painotettua opetusta on musiikissa viidessä koulussa ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa yhdessä koulussa. Yläkouluissa painotettua opetusta annetaan musiikissa, liikunnassa, tanssissa, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, informaatioteknologiassa, kuvataiteessa ja ilmaisutaidossa. Painotetussa opetuksessa oppilailla on vaativammat sisältö- ja taitotavoitteet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilaat opiskelevat painotusainetta enemmän kuin eipainotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Erityisesti yläkoulussa painotus vähentää oppilaan muita valinnaisainemahdollisuuksia. Painotus näkyy myös koko koulun toiminnassa. Oppilaat valitaan painotettuun opetukseen hakemusten, valintakokeiden, työnäytteiden tms. perusteella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt painotetun opetuksen oppilaaksioton kriteerit. 13

4.6 ERITYISOPETUS Kolmiportaisen tuen tarkoituksena on lisätä etenkin ennaltaehkäisevää tukea. Tuen periaatteena on tarjota oppilaille ensin yleistä tukea, jonka avulla tuetaan oppilasta oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa. Jos yleinen tuki ei riitä, on oppilaalla oikeus saada tehostettua tukea. Tehostettu tuki on yksilöllisempää ja voimakkaampaa kuin yleinen tuki. Ennen sen aloittamista oppilaalle tehdään pedagoginen arvio, jonka pohjalta laaditaan oppimissuunnitelma. Jos nämä keinot eivät riitä, siirrytään erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten laaditaan moniammatillisesti tehtävä pedagoginen selvitys sekä hallintopäätös tuen antamisesta. Erityisen tuen vaiheessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelun tuen tarjoamisen lähtökohtana on kohdata kaikki oppilaat tasavertaisina ja reagoida jokaisen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa vastaamista niin tuen tarpeeseen kuin lahjakkuuteenkin. Erityistä tukea saavat ne oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen päätöksessä määritellään järjestetäänkö erityisopetusta erityisluokalla, osittain tai kokonaan muun opetuksen yhteydessä. Oppilaita, jotka saivat erityistä tukea, oli tilastointipäivänä (20.9.2013) 1926 oppilasta, mikä on 7,7 % perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä. Heistä 181 opiskeli yleisopetuksen opetusryhmissä ja 1745 erityisluokilla. Suurin erityisen tuen päätöksen peruste olivat erityiset oppimisvaikeudet. Erityisluokilla olevista oppilaista on suomi toisena kielenä 14,3 % oppilaalla (397). Erityinen tuki %, yht. 7,89 8,83 9,71 10,36 9,95 10,93 11,74 11,79 11,09 8,29 7,70 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Erityisluokalla 1346 1441 1525 1595 1467 1556 1609 1572 1607 1634 1745 Integroidut 544 700 838 930 955 1102 1237 1276 1086 400 181 Yhteensä 1890 2141 2363 2525 2422 2658 2846 2848 2693 2034 1926 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Erityislk % 5,62 5,94 6,26 6,54 6,03 6,40 6,64 6,51 6,61 6,66 6,97 Integroidut % 2,27 2,89 3,44 3,82 3,92 4,53 5,10 5,28 4,47 1,63 0,72 Perusopetuksen oppilaat, yhteensä 23941 24255 24343 24377 24339 24319 24236 24153 24279 24540 25020 14

Espoossa tehostettua tai erityistä tukea saaneiden peruskoulun oppilaiden saama osaaikainen erityisopetus, tukiopetus sekä avustaja- ja tulkitsemispalvelut 2013 Oppilaan tuki sisältäen Erityistä tukea saaneet oppilaat Osuus tehostettua tukea Tehostettua tukea saaneet oppilaat saaneista oppilaista, % Osuus tehostettua tai eri- Osuus erityistä tukea tai erityistä Tehostettua tyistä tukea saaneista tukea saaneet saaneista oppilaista, oppilaista, % oppilaat % Osa-aikaista erityisopetusta 1047 60 323 16 1370 38 Tukiopetusta 771 45 587 30 1358 37 Avustaja- ja/tai tulkitsemispalveluja 557 32 935 49 1492 41 Oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki voi sisältää useita tukimuotoja, esimerkiksi sekä osa-aikaista erityisopetusta että avustaja- ja/tai tulkitsemispalveluja. Kokonaisoppilasmäärä 24 653 Tehostetun tuen oppilaita 17 27 Erityisen tuen oppilaita 1926 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden haku- ja päätöksentekoprosessia perusopetuksen oppilaaksiotossa on kehitetty monipuolisesti Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön eri palvelualueiden yhteistyönä. Yhtenä tavoitteena on lisätä sähköisiä asioimistapoja ja nopeuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden päätösten tiedoksisaantia. Keväällä 2013 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä käynnistettiin sähköisten päätösten työryhmä. Wilmassa julkaistavat sähköiset erityisen tuen päätökset on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2014 aikana. Sähköiset päätökset tulevat nopeuttamaan päätösten tiedoksisaantia olennaisesti. Huoltajilla on edelleen mahdollisuus valita päätöksen toimittamistavaksi paperisen päätöksen postitse. Syksyn 2014 aikana luodaan ja otetaan käyttöön sähköiset hakemukset. 4.7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Espoon suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa oli vuoden 2013 lopussa vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 3 438. Vieraskielisten oppilaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 355 oppilaalla. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on yhteensä runsaat 1 300 monikielisten perheitten tai suomalaisten paluumuuttajaperheitten lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsevat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Opetus Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2013 lopussa 488 oppilasta. Peruskoulussa toimi vuoden 2013 lopussa 15 alakoulun ja 8 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää, joissa opiskeli yhteensä 207 oppilasta. Espoon aikuislukion perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli 29 oppivelvollisuusiän ylittänyt- 15

tä nuorta. Valmistavan opetuksen tukea tarvitsevat kuusivuotiaat opiskelivat esiopetukseen integroituna niin sanotun inklusiivisen toimintamallin mukaisesti. Tämäntyyppisiä esiopetusryhmiä oli 16 peruskoulussa. Valmistavan opetuksen tukea tarvitsevat jonkin verran suomea puhuvat oppilaille järjestettiin valmistavaa opetusta omissa lähikouluissa inklusiivisesti. Tämän toimintamallin mukaista inklusiivista valmistavaa opetusta annettiin 32 peruskoulussa yhteensä 103 oppilaalle. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2 013 lopussa 686 oppilasta. Näistä 30 oppilasta opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2013 lopussa 3 212 peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 473 oppilaalla. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin seuraavissa 35 kielessä: albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, kantoninkiina, khmer, kreikka, kurdi, liettua, makedonia, mandariininkiina, norja, portugali, puola, romani, ranska, romania, saame, saksa, somali, thai, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistui yhteensä 2 503 oppilasta. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä (578), somali (326), arabia (221), englanti (216), viro (204) ja albania (162). Opetusta antoi 55 opettajaa. Espoon aikuislukiossa jatkui oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten perusopetus. Syksystä 2013 alkaen Espoon aikuislukiossa opiskeli yhteensä 90 nuorta maahanmuuttajien perusopetuksen ryhmissä. Kehittämistyö Inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia inklusiiviseen valmistavaan opetukseen. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestelyjen tukemiseksi neuvontatyön tehostaminen on hyvin tärkeää ja elokuussa 2013 aloitti työnsä suomi toisena kielenä pedagoginen asiantuntija. Opettajille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia ja koulutusta opetusjärjestelyistä Espoossa, oppimateriaalin valitsemisesta, eurooppalaisesta viitekehyksestä ja arvioinnista. Vuonna 2013 järjestettiin yhteistyössä Educoden kanssa Monikulttuurinen perhe kuinka kohdata eri kulttuureista ja uskonnoista tulevat perheet koulutuskokonaisuus opettajille ja oppilashuollon työntekijöille. Maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa oppilaat ohjattiin valmistavan opetuksen jälkeen lähikouluihin perusopetuksen ryhmiin ja heidän tukemiseen tarjottiin kouluille konsultatiivista apua ja koulukohtaista koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Mainingin koulussa alkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla -hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Osallistujien kanssa työskennellään nuorten ja vanhempien ryhmissä: niissä tutustutaan ja sy- 16

vennytään suomalaiseen arkeen, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan, jatko-opiskeluun sekä työelämään. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajille järjestettiin koulutusta viestintätyyleistä, ryhmänohjauksesta, eriyttämisestä ja sähköisten opetusvälineiden ja suggestopedisten menetelmien käytöstä opetuksessa. Kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualueelle palkattiin vakituinen ohjaaja, joka tukee kouluja yhteistyössä somalinkielisten perheiden kanssa. Farsin/darin kielen opettaja ja venäjän kielen opettaja toimivat myös osa-aikaisena oman kielen ja kulttuurin yhteyshenkilönä. Koulut kokivat yhteyshenkilön osallistumisen haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi. Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja tuki mm. huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa ja järjesti huoltajille vertaisryhmätoimintaa. Romanioppilaiden perusopetuksen kehittäminen jatkuu. 4.8 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi ja valvoo lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminta toteutetaan ns. kumppanuusperiaatteella. Palvelujen tuottajina toimivat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajia on yhteensä 30 joista 20 on yrittäjää, 9 yhdistystä ja 1 yhteisöä (seurakuntaa). Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin suomenkielisten koulujen 1 2-luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille 15 oppilaan normaalikokoisissa ja 7 oppilaan pienennetyissä ryhmissä. Toiminta toteutettiin pääasiassa koulujen tiloissa sekä koulujen välittömässä läheisyydessä olevissa erillisyksiköissä. Erityisen tuen oppilaat osallistuivat joko oman koulunsa tai kotinsa lähellä olevaan iltapäivätoimintaan. Lukuvuonna 2012 2013 iltapäivätoiminnan piirissä oli 3 170 oppilasta. Vuoden 2013 lopussa iltapäivätoimintaan osallistui 3 815 oppilasta, joista 293 oli erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa ohjataan kaupunkisopimusten, koulusopimusten ja palvelusopimusten kautta. Lautakunnan päättämät palveluntuottajat allekirjoittavat kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimuksen lautakunnan päättämälle sopimuskaudelle. Palveluntuottaja ja koulu laativat koulusopimuksen, jossa sovitaan kiinteistön käytöstä, siivouksista, jne. Palveluntuottaja ja iltapäivätoiminnan asiakasperhe laativat palvelusopimuksen, jonka allekirjoittaminen toimii myös iltapäivätoimintapaikan vahvistuksena. Vuoden 2013 aikana lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämistä käsiteltiin Suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa ja edellisenä vuonna uudistettuja iltapäivätoiminnan järjestämisperusteita tarkennettiin. Valtuuston myöntämä lisämääräraha turvasi kaikille lukuvuoden 2013 2014 iltapäivätoimintaan hakuaikana ilmoittautuneille iltapäivätoimintapaikan. Iltapäivätoiminnan kehittämisen keskeisenä painopistealueena on ollut uusien iltapäivätoiminnan järjestämisperusteiden sekä avustusperusteiden saattaminen käytäntöön. Asiakasja koulupalautekyselyt toteutettiin maaliskuussa 2013, jonka jälkeen palveluntuottajien kanssa käytiin kehityskeskustelut. Palveluntuottajille ja iltapäivätoimintaohjaajille järjestettiin täydennyskoulutustilaisuuksia, mm. ohjatun erityisliikunnan ja välituntiliikunnan teemoista. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille järjestettiin kaksi kertaa lukukaudessa infotilaisuus, jossa käytiin läpi iltapäivätoiminnan järjestämis- ja avustusperusteita sekä lapsivalintakriteereitä. 17

4.9 KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa, jota koulut voivat halutessaan järjestää. Koulun kerhotoiminta tukee osaltaan koulun kasvatus- ja opetustyötä ja se kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Koulun kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Pääosa koulujen kerhotoiminnasta kustannetaan Opetushallituksen jakaman valtion erityisavustuksen varoin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö hakee erityisavustusta vuosittain keskitetysti, koulukohtaisiin hakemuksiin perustuen. Lukuvuodelle 2012 2013 saatu erityisavustuksen määrä oli 200 000. Erityisavustuksen käyttö edellyttää, että koulu maksaa kerhotoiminnan kokonaiskustannuksista vähintään 25 %. Erityisavustuksen lisäksi muita käytettyjä rahoitusmuotoja koulun kerhotoiminnan järjestämisessä ovat koulun oma rahoitus, huoltajien, koti- ja kouluyhdistyksen, vanhempainyhdistyksen ja Liikuntapalveluiden sekä seurakuntien tuki. Vuonna 2013 valtion erityisavusta koulun kerhotoimintaan haki ja sai noin 80 % Espoon peruskouluista. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui yli 6 000 oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1300 osallistujaa. 4.10 LUKIOKOULUTUS Espoossa on 11 suomenkielistä lukiota ja 1 aikuislukio. Espoon suomenkielisissä päivälukioissa oli 4 578 opiskelijaa ja aikuislukiossa 1 705 opiskelijaa (tilanne 20.9.2013). Opettajia lukioissa on noin 350. Lukiot 1. 2. 3. 4. 20.9.2013 yhteensä Espoon yhteislyseon lukio 103 96 102 31 332 Espoonlahti 175 171 172 31 549 Etelä-Tapiola 164 148 162 6 480 * IB-linja Haukilahti 112 110 104 12 338 Kaitaa 108 101 96 30 335 Kuninkaantie 176 173 174 21 544 Leppävaara 110 108 104 16 338 Olari 121 120 133 16 390 Pohjois-Tapiola 154 109 129 0 392 Tapiola 157 175 173 21 526 Viherlaakso 114 108 116 16 354 lukiot yhteensä 1494 1419 1465 200 4578 Mattliden gymnasium 177 166 173 16 532 *IB-linja Kaikki lukiot yhteensä 18

Aikuislukiot 1. 2. 3. 4. Espoon aikuislukio 100 139 129 52 417 20.9.2013 yhteensä *aineopiskelijat 1288 aikuislukiot yhteensä *) Laskettu Oph:lle lasketun valtionosuuslaskelman 20.9.2013 mukaan Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Tapiolan lukio on edelleen väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa. Espoonlahden lukion peruskorjaus saatiin päätökseen. Espoon lukioiden vetovoima oli aiempia vuosia suurempi vuoden 2013 yhteishaussa, ja tähän reagoitiin varaamalla aiempaa suuremmalle osalle vuonna 2014 peruskoulun päättävästä ikäluokasta lukion aloituspaikkoja. Espoon lukiot ovat suomalaisen lukiokoulutuksen edelläkävijöitä. Valmistautuminen vuonna 2016 käyttöönotettaviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on käynnistynyt hyvin. Espoon lukioista tehtiin yhteinen Mun lukio -markkinointivideo, jossa lukiolaiset kuvaavat kokemuksiaan opiskelusta lukiossa. Opiskelijahuoltoa ja opintojen ohjausta on kehitetty lukioissa määrätietoisesti. Pääkaupunkiseudun kunnille (Espoo, Vantaa, Helsinki) laadittiin yhteinen opintotietolomake jolla selkiytetään tiedonsiirtoa peruskoulusta toiselle asteelle. Ohjauksen parantamiseksi laadittiin myös ohjauksen kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Kuninkaantien lukiossa käynnistyi opinto-ohjaajan kokonaistyöaikakokeilu. Espoon kaikki lukiot ovat mukana valtakunnallisessa Innolukio -hankkeessa. Lukioiden kansainvälinen toiminta on laajaa. Aiemmin luotujen yhteyksien lisäksi Shanghain pormestarin Espoon vierailun yhteydessä allekirjoitettiin lukiokoulutusta koskeva yhteistyösopimus Shanghain ja Espoon kaupunkien välille. Sopimuksen mukaan Espoon kaupungin lukioilla on omat ystävyyskoulunsa Shanghaissa, ja lukiot kehittävät ystävyyskoulunsa kanssa yhteistyömuotoja. 4.11 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN SEKÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGINEN HYÖDYNTÄMINEN Tieto- ja viestintäteknologia on kiinteä osa koulun arkea. Turvallinen, monimuotoinen ja innovatiivinen teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa luovat arvokasta pohjaa tulevaisuudelle. Espoo-strategian tavoitteita ovat muun muassa, että kaikki oppilaat käyttävät säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikkaa eri oppiaineissa ja oppilaat ja huoltajat ovat tyytyväisiä koulujen oppimisympäristöön. Oppimis- ja opetusteknologian ja tieto- ja viestintätekniikan käytön tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat hyvät oppimistulokset. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. (Espoo-tarina, 2013). 19

Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö kehittää koulujen oppimisympäristöjä sekä oppimisja opetusteknologian ja tietotekniikan käyttömahdollisuuksia yhteistyössä koulujen ja kaupungin tietohallinnon kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämisellä ja tietotekniikan käytön lisäämisellä voidaan myötävaikuttaa opetusmenetelmien, mm. tutkivan oppimisen ja koko koulun toimintakulttuurin kehittymiseen ja uudistumiseen. Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimis- ja opetusteknologia Vuoden 2013 aikana valmistuivat Espoonlahden koulun ja lukion perusparannukset. Näiden koulujen opetustilat varustettiin nykyaikaisella oppimis- ja opetusteknologialla. Lisäksi toteutettiin useiden kouluyksikköjen väistöihin ja muuttoihin liittyneet tietokoneiden ja muun teknologian siirrot. Vuoden 2013 aikana varustettiin noin 100 peruskoulujen opetustilaa esitystekniikkalaitteistolla (dataprojektori, dokumenttikamera, interaktiivinen valkotaulu). Kehittämisresurssi kohdistettiin niille kouluille, joissa oli enemmän kuin 8 opetustilaa ilman esitystekniikkaa. Esitystekniikkalaitteisto puuttuu edelleen noin 100 peruskoulun OT2-3-opetustilasta sekä lähes kaikista OT1-pienryhmätiloista. Lukioiden kaikki opetustilat on varustettu esitystekniikalla. Sähköinen oppimisympäristö Sähköinen oppimisympäristö Fronter otettiin käyttöön syyslukukauden 2012 aikana. Käyttöönottokoulutuksen jatkuivat keväälle 2013. Käyttöönottoprojektin aikana toteutettiin noin 500 koulutustilaisuutta, joissa jokainen opettaja osallistui kahteen kolmen tunnin koulutukseen. Vuonna 2013 järjestelmää käytti jo 29 442 eri käyttäjää. Käyttöönottovuonna 2012 käyttäjiä oli 8 890. Fronterin käyttöä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä järjestelmän toimittajan Fronter Oy:n kanssa. Fronter ohjausryhmässä on edustettuna kaikkien kouluasteet, opetustoimin hallinto, toimialan tietohallinto sekä järjestelmän toimittaja. Ohjausryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Toimintaa ja kehittämistä toteutetaan säännöllisen palvelujen seurantakokouksella, jossa kokoontuvat Oppimisteknologian pedagogisen käytön vastuualueen edustajat sekä järjestelmän toimittajan ja tietohallinnon edustajat. Koulujen tietotekninen infrastruktuuri Opetushallitus on viime opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä (OPS 2004) linjannut valtakunnallisiksi tietokoneiden määrälliseksi tavoitteeksi 3-4 oppilasta/tietokone. Uusien opetussuunnitelmien perusteiden (OPS 2016) luonnoksissa kirjoitetaan, Koulussa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa ja mediaa eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Niitä hyödynnetään vuorovaikutukseen, tiedon kanssa työskentelyyn ja uuden tiedon luomiseen sekä ongelmien ratkaisemiseen. Työskentelyn sisällöiksi valitaan oppilasta kiinnostavia haasteita ja ongelmia ja vahvistetaan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta (OPS 2016 luonnokset). Nykyinen Espoon koulujen laitemäärä ei tule mahdollistamaan uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämistä. Peruskoulujen oppilas- ja opetuskäytössä olevien työasemien leasing-kierron mukaisesti opetuksen työasemia vaihdettiin 2013 aikana noin 1 900 kappaletta. Lukioilla oli leasingvaihdossa mahdollisuus vaihtaa pöytäkoneita kannettaviin tietokoneisiin. Kannettavien tieto- 20

koneiden korkeampien kustannusten johdosta vaihtosuhde oli 2:1 (kaksi pöytäkonetta yksi kannettava). Vuonna 2014 vaihdot pyritään suorittamaan vaihtosuhteella 1:1, mikäli kannettavien tietokoneiden leasing- ja tukipalveluhintoja saadaan alaspäin. Hallinnon työasemien leasing-vaihtoja tehdään jatkuvasti laitteiden leasingpäättymisen mukaisesti. Työasemien määrää ei vuoden 2013 aikana keskitetyillä hankinnoilla lisätty. Koulujen itse hankkimat tablettilaitteet ovat kuitenkin parantaneet oppilaiden edellytyksiä hyödyntää uutta teknologiaa opiskelussaan. SITO-Infra -projekti Opetuksen tietotekniikka elää murroskautta. Espoon vakioitu toimintaympäristö, keskitetyt tukipalveluratkaisut ja nopeasti muuttuvat teknologiat, uudistuvat toimintatavat ja laitteet asettavat nykykäytännölle merkittäviä muutospaineita. Syksyllä 2013 käynnistettiin yhdessä toimialan tietohallinnon, palveluliikelaitoksen tietotekniikkapalveluiden ja Tieran kanssa SITO-Infra-projekti, jonka tavoitteena uudistaa koko sivistystoimen tietoteknisiä palveluita. Yksiköiden tarpeita ja kehittämisen tavoitteita kartoitettiin syksyllä 2013 toteutetussa työpajaseminaarissa. Seminaariin osallistui noin 50 eri yksiköiden edustajaa, opettajia ja rehtoreita. Seminaarin tuotosten pohjalta käynnistettiin viisi osaprojektia/ työryhmää määrittelemään oman osa-alueen tavoitetilaa. Ryhmät ovat: 1) Laitteet ja hankintakanavat, 2) Käyttövaltuushallinta, 3) Verkkojen rakenne ja langaton verkko, 4) Pilvipalvelut ja sovellukset (lisenssit) ja 5) Tukipalvelut. Tietoliikenne ja lähiverkotus kouluilla Vuonna 2013 tietoliikenteen kehitystyöt tapahtuivat edelleen kaupunkitasoisesti. Espoon kaupunki rakentaa aluekohtaisia kuiturenkaita. Ne mahdollistavat toimipisteisiin kahdennetut 100 MB:n/ 1 GB:n kuituyhteydet. Koulujen täyslähiverkotuksia uusittiin viidessä koulussa. Myös useita pienempiä lähiverkotuksiin kohdistuneita parannuksia tehtiin. Lisäksi langattomia yhteyksiä tehtiin toimipisteisiin osana Puhti-projektia siten, että vuoden 2013 lopussa noin 80 koulussa oli langaton lähiverkko. Loput toimipisteet varustetaan langattomalla lähiverkolla kevään 2014 aikana. Sähköisten verkkopalveluiden kehittäminen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä Huoltajille suunnattujen sähköisten verkkopalvelujen käytön tavoitteena on kehittää kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja tiedottamista sekä tukea positiivista kasvatuskumppanuutta. Keskeisenä järjestelmänä käytetään Wilma-järjestelmää. Järjestelmän käyttöä on tuettu koulutuksilla. Kolmiportaisen tuen asiakirjat on otettu käyttöön eri kouluasteille. Asiakirjojen toiminnallisuuksia on kehitetty yhteistyössä palvelun tarjoajan kanssa. Kehitystyö jatkuu edelleen ja eri toiminnallisuuksia otetaan käyttöön. Koulupsykologien, koulukuraattorien ja terveydenhoitajien oikeudet Wilmassa on määritelty. Syksyn 2013 aikana pohjustettiin myös kodin ja koulun yhteistyötä Fronter-oppimisympäristössä. Huoltajan Froner-liittymä tarjoaa mahdollisuuden osallistaa huoltajia paremmin myös oppimisprosessiin. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogiikan kehittäminen ja hankkeet Osaamisen kehittämisen tuki Vuoden 2013 aikana kaikille kouluille ja opettajille tarjottiin täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien kehittämiseen. Koulutuksia järjestettiin kouluilla sekä opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan koulutustiloissa. Rehtoreille ja koulusihteereille järjestettiin kouluhallintojärjestelmän hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 21

Opetussuunnitelman ja täydennyskoulutuksen vastuualue sekä Oppimisympäristöjen vastuualue laativat lukukausittain kattavan täydennyskoulutusvalikoiman (Koulutusinfo) kouluille ja opettajille. Koulutusinfossa on koottuna oppimiskeskusten, konsultoivien opettajien ja oppimisympäristöjen vastuualueen koordinoimat koulutukset. Koulutusnimikkeitä on kaikkiaan noin 140, joista noin 1/3 on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksia. Lisäksi vuonna 2013 järjestettiin 44 erikseen räätälöityä koulukohtaista koulutusta. Oppimisympäristöjen vastuualue järjestää koulutuksia myös yhteistyössä eri yliopistojen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulujen osaamisen ja toimintakulttuurin kehittämiseksi järjestettiin Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa suunniteltua Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -koulutusta, joka käynnistyi jo vuonna 2011. Koulutusta jatkettiin vuoden 2013 aikana neljällä koulutusryhmällä. Mukana oli noin 20 koulua suomen- ja ruotsinkielisistä opetustoimista. Osaamisen johtaminen on määritelty kehittämiskohteeksi vuoden 2009 TVT-kyselyn tulosten perusteella. Espoon kaikkiaan noin 105 oppilaitoksen läpimenoaika puolen vuoden koulutuksesta kestää vuosia. Koulutusta kehitetään jatkuvasti ja osallistumista tarjotaan kaikille kouluille. Koulutus tukee koulujen omaa kehittämistoimintaa ja antaa työvälineitä osaamisen johtamiseen. Oppimis- ja opetusteknologiaan liittyviä koulutuksia järjestettiin edelleen koulukohtaisesti, kouluasteittain ja eri oppiaineisiin. Lisäksi järjestettiin erilaisia työpajoja peruskoulun ja lukion opettajille. Lukion pedagogiikan kehittäminen Lukioille on järjestetty eri yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä suunniteltua ja räätälöityä pedagogista koulutusta. Koulutuksilla on tuettu etäopetusvälineiden käyttöä ja tutkivan oppimisen mallin laajamittaista hyödyntämistä. Koulutukset on toteutettu Espoon omalla rahoituksella, OSAAVA-rahoituksella sekä Opetushallitukselta saadulla rahoituksella. Ylioppilastutkinto uudistuu ja lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2016. Tutkinnon teknistä osuutta valmisteltiin Sähköisen YO-tutkinnon esiselvitysprojektilla opetustoimien, tietohallinnon ja Tieran kanssa. Projekti jatkuu teknisten ratkaisujen pilotoinnilla keväällä 2014. Pedagoginen täydennyskoulutus ja lukion toimintakulttuurin kehittäminen on irrotettu teknisestä projektista opetustoimen linjaorganisaation toteutettavaksi. Lukion kehittämissuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä lukioiden kanssa Lukiolinja päällikön johdolla. 4.12 KEHITTÄMISHANKKEET Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita Perusopetusryhmien pienentäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Suomenkielisissä kouluissa avustusta on käytetty resurssiopettajien palkkaamiseen niihin ryhmiin, joissa oppilasmäärä on suuri, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 22

Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 20 koululle on saatu 1,7 miljoonaa euroa vuosille 2013 2014. Hankkeella tuetaan Arvokas -pedagogiikan ja draamapedagogiikan kehittämistä, koulun ja kodin vuoropuhelua ja vanhempain yhteistä toimintaa. Tällä rahoituksella koulut voivat myös palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminnan kehittämiseen on saatu Opetushallituksen rahoitusta 230 000 euroa, mukana hankkeessa on tällä hetkellä 67 koulua. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalankynnyksen liikuntakerhoja. Liikkuva koulu Liikkuva koulu hankkeessa on mukana 13 peruskoulua eli11 koulua enemmän kuin edellisenä vuonna. Hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Hankkeessa on yhteistyötahona myös Espoon Liikuntatoimi. Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuksen laatukriteerit hankkeessa on työstetty perusopetuksen laatukriteereihin pohjautuva peruskoulun itsearviointiväline. Lisäksi uudistettiin keskeiset asiakas- ja henkilöstöpalautetta mittaavat vakiokyselyt. Vakiokyselyihin kuuluvat oppilas-, huoltajapalaute- ja henkilöstökyselyt. Myös koulutuksen järjestäjän (virasto) itsearviointivälineen uudistaminen perusopetuksen laatukriteerien pohjalta on työn alla. Maailma koulussa Pääkaupunkiseudun kotikansainvälisyys-, kieltenopetuksen kehittämis- ja kielivarannon rikastamishanke (2011 2013) Hankkeen tavoitteena on parantaa kielten opetuksen laatua järjestämällä koulutuksia ja edistää monipuolisen kieliohjelman toteutumista ja kehittää oppilaiden ja opettajien valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja globalisoituvassa yhteiskunnassa. Hankkeessa kehitetään ja jaetaan toimintamalleja käytännön kotikansainvälisyydestä koulujen käyttöön pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti. Uudenmaan Kielitivoli vieraiden kielten opettaminen perusopetuksessa -kehittämishanke (2012 2013) Hanke on saanut jatkoa Kielitivoli-hankkeesta. Hanke jatkuu kymmenen alueverkoston alueella. Uudenmaan verkostoa koordinoi Helsinki. Hankkeessa jatkuvat Kielitivolin teemat eli muiden kielten kuin englannin ja ruotsin tukeminen, kieltenopettajien täydennyskoulutus ja kieltenopettajien verkostoituminen kieliryhmittäin ja alueellisesti. Kielitivoli I:n tulosten ja parhaiden käytänteiden levitys jatkuu omien kuntien ja verkostojen ulkopuolelle. FIS-Steps (Finnish International Schools Sharing Tools for English Public Schools) (2011-2013) Fis-Steps on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke. Päätavoitteena on kehittää suomalaisen perusopetuksen englanninkielisen opetuksen laatua kansainvälisessä toimintaympäristössä. Osatavoitteita ovat opetussuunnitelmien uudistamiseen vaikuttaminen, uusien pedagogisten innovaatioiden kehittäminen ja englanninkieliseen oppimateriaaliin perehtyminen sekä oppilaiden että henkilöstön vieraiden kulttuurien tuntemuksen vahvistaminen kansainvälisten verkostojen avulla. 23

Osallisena Suomessa/nuorten opintopolut -hanke Hankkeen avulla on käynnistetty Espoon aikuislukiossa koulutus, joka tähtää perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen puutteellisella koulunkäyntitaustalla myöhään maahan tulleille nuorille. Hankkeen tavoitteena on myös luoda verkostomainen toimintamalli, jonka avulla mahdollistetaan jokaiselle espoolaiselle maahanmuuttajalle hänen tarpeitaan vastaava koulutuspaikka. Kumppanuushankkeita Osaava -opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke Pääkaupunkiseudun yhteisen Osaava- opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeen rahoitus on kohdennettu tietoyhteiskuntaosaamiseen, opetuksen ja johtamisen laadun parantamiseen sekä opetussuunnitelma 2016 työhön orientoivaan koulutukseen. Espoolla on ollut käytössä tätä rahoitusta 76 000 euroa. RCE (Regional Centre of Expertise) RCE-verkostohankkeen tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmenen tavoitteita ja muuntaa ne paikallisiin oloihin sopiviksi. Hankkeessa on mukana Espoon kaupungin lisäksi mm. Laurea ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Omnia sekä useita kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneita yrityksiä ja yhdistyksiä. Verkosto on perustettu lisäämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kestävästä elämäntavasta. Opetuksen osalta tavoitteina on, että kestävä kehitys sisältyy koulujen opetussuunnitelmiin ja kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat ovat osa koulujen toimintakulttuuria. Hankkeen osana on mm. valmisteltu kestävän kehityksen kasvatuksen tukimateriaali koulujen käyttöön. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta Euroopan Unionilta tai suoraan Opetushallitukselta 4.13 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Peruskouluissa ja lukioissa kansainvälisyyttä toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Espoon suomenkielisten peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmissa kulttuuri-identiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat keskeisiä aiheita. Myös Espoon laaja kieliohjelma tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistymistä. Suomen osallistuminen tutkimusohjelma PISAan (Programme for International Students Assessment) yhdessä OECD:n muiden jäsenmaiden kanssa tuo tärkeää kansainvälistä vertailutietoa opetuksen kehittämiseen. Monet koulut ja lukiot osallistuivat vuoden aikana mm. eurooppalaisten koulujen yhteistyötä edistäviin Comenius -projekteihin sekä muihin kansainvälisiin projekteihin. Peruskoulujen yhteistyömaita ovat mm. Ranska, Ruotsi, Unkari, Venäjä ja Viro. Viisi peruskoulua sai vuoden aikana ystävyyskoulut Gifusta, Japanista. Lukioiden yhteistyötä Espoon ystävyyskaupungin Shanghain kanssa kehitettiin. Shanghain pormestarin vierailun aikana solmittiin yhteistyösopimus, jonka mukaan 11 espoolaista lukiota sai ystävyyslukiot Shanghaissa. Lukioiden yhteistyömaita Kiinan lisäksi ovat mm. Alankomaat, Belgia, Chile, Espanja, Kanada, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tsekki ja Venäjä. 24

Lukion opiskelijoita kävi vuoden aikana mm. Genevessä tutustumassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin toimintaan ja kaksi opiskelijaa Espoon yhteislyseosta osallistui tutkimusmatkalle Antarktikselle. Kuninkaantien lukio osallistui kansainväliseen kehitysmaahankkeeseen Keniassa ja Etelä-Tapiolan lukio toteutti kummitoimintaa Nepalissa. Lisäksi lukioiden opiskelijoita osallistui eurooppalaisten koulujen Euroscola -kokoukseen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Euroscola -kokouksessa opitaan EU:sta osallistuvalla menetelmällä. Espoon yläkoulujen rehtorit tekivät opintomatkan Varsovaan ja lukion rehtorit tutustuivat CERNiin. Espoolaisissa kouluissa kävi vuoden aikana runsaasti kansainvälisiä vieraita tutustumassa PISA -tutkimuksissa menestyneeseen suomalaiseen opetukseen. Useat vierasryhmät olivat opetushallituksen tai opetus- ja kulttuuriministeriön välittämiä, mutta myös muut tahot ottivat yhteyttä opetustoimeen ja kouluihin. Esimerkiksi Singaporen opetusministeri vieraili syksyllä Hösmärinpuiston koulussa. Koulut ilmoittavat vuosittain halukkuudestaan ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Noin 30 koulua ja lukiota toimivat vuoden aikana vierailukouluina. Suomenkielisen opetuksen yksikkö on tehnyt yhteistyötä Kanadan York Districtin opetustoimen kanssa jo kahdeksan vuoden ajan. Syksyn 2013 Quest-konferenssi käsitteli hyvin PI- SA-tutkimuksissa menestyneiden maiden opetusjärjestelyitä. Espoon suomenkielinen opetus oli kutsuttuna Quest-konferenssiin esimerkkinä hyvin johdetusta ja toteutetusta opetuksesta Suomessa. Espoon edustajat toteuttivat myös kolme workshopia kongressissa. Espoossa vieraili vastavuoroisesti professori Michael Fullanin Toronton yliopistolta, joka koulutti rehtoreita muutoksen johtamisesta. Espoo on jäsenenä koulutusalan verkostossa nimeltä International Associaton of Educating Cities. 5. HENKILÖSTÖ 5.1 HENKILÖSTÖ LUKUINA Suomenkielisen opetustoimen henkilöstön päätoimisten palvelussuhteiden kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa 3 274. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 51 henkilöä. Positiivista oli vakinaisen opetushenkilöstön määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 10 henkilöllä. Vakinaisen avustajapalveluhenkilöstön määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Määrää tulisi kasvattaa, koska ostopalvelun osuus on suuri. Sivutoimisia tuntiopettajia oli vuoden lopulla yhteensä 104. Vakinaisen opetushenkilöstön ikäjakauma on kohtalaisen tasainen. Muun henkilöstön ikäjakaumasta voi nähdä, että eläkkeelle tulee lähivuosina jäämään runsaasti osaavaa henkilöstöä, joka edellyttää työyhteisöissä varautumista osaamisen siirtämiseen. 25

Päätoimisten palvelussuhteiden määrät henkilöstöryhmittäin 31.12.2013 Vakanssitilanne 31.12.2013 Henkilöstöryhmä Yhteensä joista vakinaisia määräaikaisia tuntiopettajia vakinaiset määräaikaiset avoimet/tulevat vakansseja yht. 1.OPETUSHENKILÖSTÖ 2765 1774 991 511 1786 110 90 1986 2.AVUSTAJAPALV.HENK 290 235 55 232 2 45 279 3.OPETUSTOIMI 41 39 2 35 1 18 54 4.KOULUSIHTEERIT 88 83 5 81 1 3 85 6.KOULUKURAATTORIT 41 32 9 33 3 0 36 7.KOULUPSYKOLOGIT 46 33 13 36 1 0 37 8.TERAPEUTIT 3 3 0 3 0 0 3 Kaikki yhteensä 3274 2199 1075 2206 118 156 2480 350 300 250 200 150 100 50 0 Vakinaisen opetushenkilöstön ikäjakauma 318 299 317 255 250 194 96 35 10 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65--- 26

Vakituisen muun kuin opetushenkilöstön ikäjakauma 80 70 60 72 54 60 67 63 50 40 38 42 30 20 17 10 6 6 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65--- Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen 2013 Eläkelaji lkm Iän perusteella eläkkeelle 38 Työkyvyttömyyseläkkeelle toistaiseksi 2 Eläkkeelle siirtyneitä koko henkilöstöstä yhteensä 40 5.2 REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä oli haettavana 539 työpaikkaa, joita haki yhteensä 8 418 hakijaa. Avoimet työpaikat olivat enimmäkseen opettajan virkoja. Kelpoisia hakijoita oli 5 674. Vaikein työvoimavajeryhmä oli edelleen erityisluokanopettajat. Kelpoisia hakijoita oli kaupungin rekrytointijärjestelmässä avoinna ollutta erityisluokanopettajan työpaikkaa kohti keskimäärin 0,9 (vuonna 2012 0,8). Oman äidinkielen tai uskonnon opettajiksi ei juuri löydy kelpoisuuden omaavia hakijoita. Espoossa oli käytössä edelleen kaupunginhallituksen 3.11.2008 päättämä virkojen, toimien ja vuokratyövoiman hankinnan täyttökielto, josta on vapautettu mm. opetushenkilöstö (sisältää myös rehtorit), koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä autististen lasten koulunkäyntiavustajat, kehitysvammaisten lasten ohjaajat ja -hoitajat. Uuden työntekijän perehdyttäminen tapahtuu asteittain (työyhteisön > tulosyksikön > toimialan > kaupunkitason perehdytys). Kaupungilla on käytössä perehdytyksen tueksi työyhteisön perehdytyssuunnitelma -pohja sekä uuden työntekijän perehdytysopas. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjesti omat perehdytysiltapäivät opettajille. Sivistystoimessa suunniteltiin vuonna 2013 uudenmuotoista toimialan perehdytystilaisuutta sekä työstettiin uusia perehdytysmateriaaleja, kuten sivistystoimesta kertova video uusille työntekijöille. Toimialan perehdytystilaisuuksia ei tänä vuonna järjestetty. Kaupunkitasoisesti järjestettiin keväällä kaksipäiväinen ja syksyllä tiivistetty yksipäiväinen Missä mennään Espoo -perehdytyskurssi. Lisäksi uudella työntekijällä oli mahdollisuus osallistua päivän mittaiselle kiertoajelulle sekä päästä seuraamaan valtuustosalin istuntoa. 27

5.3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASORAKENNE JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön kehittämiseen käytettiin myös eri projektien sekä sivistystoimen keskitettyä kehittämismäärärahaa. Opetuksen tulosyksikkö on mittava henkilöstökoulutuksen järjestäjä. Sivistystoimen esikunta ja palveluliiketoimen henkilöpalvelut järjestävät runsaasti henkilöstökoulutusta. Erityisluokanopettajaksi pätevöitymistä tuetaan maksamalla palkkaetuja opiskelun ajalta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksiköllä oli käytössään stipendikukkaron antamat mahdollisuudet. Tutkintoon johtaneista koulutuksista palkittiin henkilöstöä Alvar Aalto -maljalla. Opetushenkilöstön koulutustaso on korkea johtuen lakisääteisistä kelpoisuusvaatimuksista. Palvelussuhteessa olevan vakinaisen henkilöstön koulutustasorakenne Vakinainen opetushenkilöstö (suluissa tilanne 2012) Koulutusaste 2013 Lkm % Tutkijakoulutus 11 ( 11 ) 0 ( 0 ) Korkea-aste 1735 ( 1721 ) 98 ( 98 ) Keskiaste ( ns.vanhat tutkinnot) 25 ( 25 ) 2 ( 2 ) Perusaste (ulkom.tutkinnot) 3 ( 7 ) 0 ( 0 ) Yhteensä 1774 ( 1764 ) 100 ( 100 ) % Palvelussuhteessa olevan vakinaisen henkilöstön koulutustasorakenne Vakinainen muu kuin opetushenkilöstö (suluissa tilanne 2012) Koulutusaste 2013 Lkm % Tutkijakoulutus 4 ( 3 ) 1 ( 0 ) Korkea-aste 107 ( 90 ) 25 ( 18 ) Keskiaste 268 ( 269 ) 63 ( 61) Perusaste 46 ( 61 ) 11 ( 21 ) Yhteensä 425 ( 423 ) 100 ( 100 ) % 5.4 REHTORIKOULUTUS JA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Rehtoreiden osaamisen kehittämistä on rakennettu siten, että kaikille rehtoreille on järjestetty yhteisiä seminaareja ja työuran eri vaiheissa oleville rehtoreille erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia. Kaikille rehtoreille järjestetään vuosittain kuusi yhteistä seminaaripäivää: lukuvuoden aloitusseminaari, kaksipäiväiset syys- ja kevät seminaarit sekä talous- ja strategiapäivä. Talous ja strategiapäivään osallistuvat myös apulaisrehtorit. Lisäksi rehtorit tai apulaisrehtorit osallistuivat mahdollisuuksien mukaan muihin ajankohtaisiin seminaaripäiviin, mm. pääkaupunkiseudun yhteistyössä järjestettävään rehtoripäivään, Opi ja kasva -konferenssin rehtoripäiviin, RCE eli kestävän kehityksen kasvatuksen seminaareihin sekä moniin kehittämishankkeisiin liittyviin seminaareihin. Kaikille rehtoreille ja koulusihteereille on vuoden aikana järjestetty Fronterin käyttöönottoon ja taloushallintoon liittyvää koulutusta. 28

Rehtorin tehtävistä kiinnostuneita opettajia on osallistunut pääkaupunkiseudun yhteiseen Tulevaisuuden osaavat ja hyvinvoivat rehtorit -koulutusohjelmaan. Koulutuksen yhteydessä on ollut mahdollisuus suorittaa myös opetushallinnon tutkinto. Educoden kanssa yhteistyössä järjestetyissä apulaisrehtoreille suunnatuissa Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmissa oli mukana 10 espoolaista apulaisrehtoria peruskouluista ja lukioista. Myös tähän koulutusohjelmaan sisältyi opetushallinnon tutkinnon suorittaminen. Pidempään työssä olleet rehtorit ovat osallistuneet pitkäkestoiseen kaupungin järjestämään Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutukseen. Kokeneita rehtoreita koulutettiin mentoreiksi uusille työtään aloittaville rehtoreille. Mentorkoulutus vahvistaa myös rehtorin omaa johtamisosaamista. Kevään rehtoriseminaarissa käsiteltiin 2016 opetussuunnitelman mukanaan tuomaa toimintakulttuurin muutosta sekä 21. vuosisadan oppimisen tarpeita ja haasteita. Syksyn rehtoriseminaarissa teemana oli Tulevaisuuden koulu. Yhteisissä seminaareissa aloitettiin orientoituminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen keskeisiin teemoihin. Rehtoreiden PLC (Professional Learning Communities) ryhmät jatkoivat toimintaansa koko vuoden. Ryhmien tavoitteena on rehtoreiden keskinäinen reflektointi kuukausittain johtamisen teemoista. PLC, johtamisen mallintamisprojektia kuvataan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin kuukausittaisissa rehtori-infoissa. Rehtorikoulutusta on sisältynyt myös kaikkiin käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin. Rehtoreita on osallistunut sivistystoimen keskitetysti järjestämiin johtamiskoulutuksiin. Rehtoreiden omaehtoista koulutusta tuettiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa sekä stipendikukkarosta. Rehtoreiden osallistumista kansainvälisiin konferensseihin tuettiin, mm. Quest -konferenssiin Kanadassa osallistui 5 rehtoria. PLC, Johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin mallintaminen ja kehittäminen Espoon opetustoimessa PLC-projektin tavoitteena oli luoda malli ja yhtenäinen toimintakäytäntö Espoon opetustoimeen ja kouluihin osallistavasta ja yhteisöllisestä toimintakulttuurista sekä jaetusta ja pedagogisesta johtajuudesta. Mallin avulla koulut voivat kehittää toimintaansa ja parantaa oppimista tavoitteiden mukaisesti. Hanke jakautui kahteen eri tasoon - Yleinen taso: Kaikki rehtorit osallistuivat vertaisryhmiin, vertaisreflektointeihin, jotka käsittelivät johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin eri osa-alueita. - Tehostettu taso: noin 20 koulua osallistui Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi -valmennusohjelmaan. Ohjelmassa koulujen johtoryhmillä oli mahdollisuus saada tukea ja suunnitella koulujensa kokonaisvaltaista kehittämistä. Kaikilla tasoilla pyrittiin pureutumaan eri tavoin seuraaviin johtamisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisen osa-alueisiin: 29

- Johtoryhmän toiminta ja jaettu johtajuus (mm. kehityskeskustelut, mentorointi) - Tiimi- ja päätöksentekorakenteet (vertaisoppiminen) - Yhteiset arvot ja visio; sitoutuminen - Vuorovaikutuskäytänteet ja sopimukset (keskustelurakenteet) - Jatkuvan kehittymisen/oppimisen malli (arviointikäytänteet, reflektointi, suunnittelu jne.) - TVT:n käyttö/hyödyntäminen luontevana osana edellä mainittuja osa-alueita Hanke liittyi vahvasti koko kaupungin dialogisen johtamisen -kehittämishankkeeseen. 5.5 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Opettajien täydennyskoulutusta järjestettiin pedagogisina iltapäivinä ja kokopäivä koulutuksina kevät- ja syyslukukauden aikana yhteensä noin 150 tilaisuutta. Osallistujia koulutustapahtumiin oli noin 6100 opettajaa. Pedagogisia iltapäiviä järjestivät opetuksen palvelualueen kanssa yhteistyössä oppimiskeskukset, OPS-koulutusverkosto sekä konsultoivat opettajat. Täydennyskoulutus on koottu syys- ja kevätlukukauden alussa ilmestyvään koulutuskalenteriin ja se on jaettu seuraavien keskeisten moduulien alle: - OPS 2016 - Kolmialueinen tuki - Kodin ja koulun välinen yhteistyö - Opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt - Aineenhallinta - Aihekokonaisuudet - Digiteknologia opetuksessa Painopisteenä oli opetussuunnitelmamuutokseen liittyvän toimintakulttuurin muutoksen tukeminen. Koulutukset toteutettiin suurelta osin eri hankkeiden rahoituksilla. Keväällä järjestettiin kaksi opetussuunnitelmatyöhön liittyvää webinaaria, iltapäiväseminaaria Adobe Connect verkkokokousjärjestelmän avulla. Syksyllä järjestetty webinaari toteutettiin ennakkoon nauhoitettuna ja se toteutettiin sähköisen oppimisympäristön, Fronterin kautta. Kaikkiin kolmeen webinaariin osallistuttiin työyhteisöittäin. Jokaiseen webinaariin osallistui valtaosa Espoon opettajakunnasta. Seminaareissa käsitellyt teemat olivat kodin ja koulun yhteistyö, tehostettu ja erityinen tuki, ohjaus ja luokanvalvojuus, oppilashuolto, osallistavat työtavat, arvot ja perusopetuksen arvopohja sekä koulun työrauhan tukeminen. Toteutusmuodon siirtäminen ennakkoon tallennettuun muotoon sai hyvän palautteen ja sitä käytetään jatkossakin. 30

Suomen yhtenäiskouluverkosto Syve ry ja Espoon kaupungin suomen- ja ruotsinkielinen opetustoimi järjestivät yhdessä historian ensimmäisen kaksikielisen, kaikille perusopetuksen ja lukioiden opettajille suunnatun Yhdessä - Tillsammans -seminaarin Espoossa 27. 28.9.2013. Perjantai 27.9.2013 oli messu- ja pajapäivä Ruusutorpan koululla. Tarjolla oli pajoja sekä suomen että ruotsin kielellä ja runsaasti messuosastoja tutustumista varten. Pajoissa ja messuosastoilla esiteltiin laajasti erilaisia pedagogisia ja hallinnollisia käytänteitä sekä eri oppiaineiden opettamiseen liittyviä sisältöjä ja välineitä. Perjantaina seminaariin osallistui noin 200 opettajaa ja rehtoria eripuolilta Suomea. Pajanpitäjiä Espoon kouluista oli noin 50. Lauantaina 28.9.2013 pidettiin luentopäivä kokous- ja kongessikeskus Dipolissa. Luennoimassa olivat Lou Rossling Ruotsista (luento on ruotsinkielinen, tukisanasto on nähtävillä suomeksi), opetusneuvos Irmeli Halinen OPH:sta ja näyttelijä Minna Kivelä. Päivän ohjelmassa oli myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu opettajan työajan kehittämisestä. Paneelissa oli mukana opetusalan ammattilaisia monelta saralta (mm. Pasi Sahlberg). Lauantaina seminaariin ilmoittautui noin 170 henkilöä. Pääkaupunkiseudun tehostetun tuen verkostohanke järjesti marraskuussa 7.-8.10.2013 neljännen valtakunnallisen Opi ja kasva -konferenssin. Konferenssin järjestettiin tällä kertaa Finlandia-talossa ja teemana oli Oppimisen festarit. Tavoitteena oli tuoda esille runsaasti ja monimuotoisesti uuden oppimiskulttuurin asiantuntijuutta, juhlistaa opetuksen ja kasvatuksen osaamista sekä kannustaa festarivieraita kohtaamisiin, kiehtoviin keskusteluihin ja kollegoilta oppimiseen. Hankerahoituksella järjestettiin Arvokas-koulutusta oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Tähän mennessä koulutuksen on saanut 700 opettajaa, ja 18 opettajaa on saanut kouluttajakoulutuksen. Draamapedagogiikka-koulutusta järjestettiin opettajille heidän omissa oppilasryhmissään erityisesti luokissa, joissa oli työrauhaongelmia ja oppimisen erityisvaikeuksia. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa oppilaan tukemisessa -koulutuskokonaisuuksia toteutettiin vuoden aikana kaksi. Kasvatuskumppanuuskoulutusta toteutettiin yhteistyössä sosiaalija terveystoimen kanssa alakoulujen opettajille. Lukion opettajilla oli koko päivän koulutustilaisuus teemalla uusi opetusteknologia oppimisen välineenä. Koulutuspäivään osallistui noin 200 lukion opettajaa. Smartboardin pedagogisesta käytöstä opetuksessa järjestettiin koulutuksia eri aineiden opettajille sekä peruskoulussa että lukiossa. Espoolaisilla opettajilla oli koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulle suunnatuissa erilaisissa Opetushallituksen kustantamissa Educoden sekä Palmenian järjestämissä koulutusohjelmissa. Opetushallinnon tutkinnon koulutukseen osallistui Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmassa opiskelleita apulaisrehtoreita sekä koulujen johtoryhmien edustajia yhteensä noin 50 osallistujaa. Kaupunki tuki edelleen erityisluokanopettajan pätevyyden hankkimista maksamalla opiskelijalle peruspalkan enintään 4 kk opintojen ajalta. Stakesin järjestämän Verkostokonsultaatio-koulutuksen jatkopäiviin osallistuttiin. Yhteistyö jatkui sosiaali- ja terveystoimen kanssa konsultaatioiden keskinäisessä organisoinnissa. Rehtori voi tilata verkostokonsultin esim. oman työnsä tueksi erilaisiin oppilas- ja huoltajaneuvotteluihin. 31

Espoon Matikkamaa järjesti useita koulutuksia mm. matematiikan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä. Netlibriksen puitteissa koulutettiin verkkokeskustelun avulla tapahtuvan kirjallisuuden opetuksen menetelmiä. Viisitoista espoolaista koulua kuuluu Helsingin yliopiston opettajakoulutuksen kenttäkouluverkostoon, joissa opettajiksi opiskelevat suorittavat ohjattua opetusharjoittelua. Verkostoon kuuluvien koulujen ohjaavat opettajat ovat osallistuneet yliopiston järjestämiin koulutuspäiviin. Ryhmänohjaajille järjestettiin pitkäkestoista koulutusta ryhmän ohjaamisen ja ryhmädynamiikan taidoissa. Tähän mennessä ryhmänohjauskoulutukseen on osallistunut yli 600 opettajaa. Opinto-ohjaajille järjestettiin koulutus ja -tiedotuspäiviä oman ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteistyön ja nivelvaiheen ohjauksen kehittämiseksi. Osa koulutuspäivistä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien tai Omnian ammattiopiston kanssa. Kaikista yllä kuvatuista koulutuksista on kerätty palaute. Saatu palaute on ollut suurelta osin hyvää tai erinomaista. Kehittämisehdotuksia on otettu huomioon seuraavissa koulutuksissa. Henkilöstöä ohjattiin aktiivisesti hakemaan stipendikukkarorahaa sellaiseen omaehtoiseen kouluttautumiseen, jota opetustoimi ei pystynyt itse kustantamaan, mutta jota pidettiin hyvänä henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja yksilöllisessä kehittymisessä. Oppimiskeskukset Oppimiskeskusverkostoon kuuluvat yhdeksän oppimiskeskusta tarjosivat koulutuksia ja oppimiskumppanuuksia espoolaisille kouluille. Oppimiskeskusten tehtävänä on tarjota opettajien täydennyskoulutusta ja pedagogista vertaistukea toimintakulttuurin muutoksessa. Oppimiskeskukset vastasivat yhteistyössä opetuksen palvelualueen ja opetussuunnitelmaverkoston kanssa webinaarin suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä syventävien benchmarkpäivien järjestämisestä. Oppimiskeskusten konsultointivalmennuksen käyneet opettajat ja rehtorit toimivat oman tehtävänsä ohella työyhteisöjen tukihenkilöinä toimintakulttuurin muutosprosesseissa. Oppimiskeskukset Aarnivalkean koulu Kantokasken koulu Keinumäen koulu Kirkkojärven koulu Koulumestarin koulu Koulumäen koulu Nöykkiön koulu Olarin koulu ja lukio Saunalahden koulu Teemat Kodin ja koulun yhteistyö Erityisryhmien opetus Tukimuotojen konsultointi Monikulttuurisuus Luovuus ja innovatiivisuus, teknologiakasvatus Opetuksen yksilöllistäminen Luokanvalvojuuden kehittäminen yläkoulussa, oppiaineiden väliset yhteistyöprojektit Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet Vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus 32

Muu konsultointi Eri aineryhmissä toimivat konsultoivat opettajat organisoivat pedagogisia iltapäiviä ja tarjosivat tukea opettajille oman konsultointialueensa asioissa. Tieto- ja viestintätekniikan konsultoivat opettajat järjestävät tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen opetuskäytön koulutuksia joko koulukohtaisina tilauskoulutuksina tai koulutuskalenterin mukaisina iltapäiväkoulutuksina. Konsultointikoulutuksen saaneet opettajat ja rehtorit tukivat koulujen toimintakulttuurin muutosprosesseja joko erillisinä projekteina tai osana esim. Osaamisen johtamisella ammatilliseksi työyhteisöksi -koulutusta. Mentorointi Uudet rehtorit saavat työnsä aloittaessaan mentorikseen kokeneen ja mentorkoulutuksen saaneen espoolaisen rehtorin. Mentorintisopimus tehdään lukuvuodeksi. Myös uusille opettajille on tarjolla vertaismentorointiryhmiä (Verme), joita muodostui kahdeksan. Toiminnan tavoitteena on tarjota ammatillista tukea uudessa työssä aloittaville opettajille. Sekä rehtorimentorointi että uusien opettajien vertaismentorointi ovat molemmat saaneet hyvän palautteen. 5.6 MUU HENKILÖSTÖKOULUTUS Koulusihteereille järjestettiin koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi mm. seuraavista aiheista: palvelussuhteen aloittaminen ja uudet perustietolomakkeet, sopimukset, kestävä kehitys ja vuosihankinnat, oppikirjakilpailutus, kuntapalvelututkimusten tulokset, henkilöstön merkkipäivälahjojen hankinta ja tilausmenettely, sivistystoimen työsuojelun toimintakertomus ja tapaturmat 2012, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, Primus ja Wilma, vakuutusyhtiö vaihtuu 2014, hankintapalvelujen uusi organisaatio sekä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön uusi organisaatio. Koulusihteerit osallistuivat myös Opi ja kasva konferenssiin. Kymmenen uutta koulusihteeriä perehdytettiin kaupungin, sivistystoimen ja opetustoimen organisaatioon ja toimintaan. Heille nimettiin kokeneista koulusihteereistä mentorit, jotka opastivat heidät kansliatehtäviin. Yhden koulusihteerin työtehtäviin kuului Primus-kouluhallintojärjestelmän koordinointi ja koulutuksen järjestäminen koulusihteereille. Perehdyttämiskoulutuksena uudet koulusihteerit kävivät Primus-kursseja sekä hallinto- ja talouskoulutuksen. Kokeneille koulusihteereille järjestettiin Primuksen täydennyskoulutusta. Vuoden aikana yksi koulusihteeri aloitti Omnian oppisopimustoimiston järjestämän sihteerin ammattitutkinnon. Yksi koulusihteeri toimi hänelle työpaikkaohjaajana. Toimintavuoden aikana yhdeksäntoista opiskelijaa valmistui Omnian oppisopimustoimiston toteuttaman koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon. Henkilöstöpalvelut järjestää kaupunkitasoista koulutusta, joihin kaikilla on mahdollisuus osallistua. Näitä ovat mm. tietotekniikka- ja perehdytyskoulutukset sekä erilaiset infotilaisuudet. Esimiehen kolmiportainen koulutusohjelma koostui vuonna 2013 esimiehen peruskurssista, esimies itsensä ja muiden johtajana -koulutuksesta ja Jet-koulutuksesta. Sivistystoimen esikunta tarjosi lisäksi sivistystoimen sisäistä esimies- ja johtamiskoulutusta, kuten Esimies työyhteisön vuorovaikutuksen ohjaajana ja Menesty esimiehenä keskity olennaiseen koulutukseen. Talent-koulutus tulevaisuuden esimiehille saatiin päätökseen keväällä 2013 ja saimme sivistystoimeen 25 uutta Talent-koulutuksen läpikäynyttä. Koulutuksen kesto oli 8kk. Lisäksi järjestettiin niin kaupunki kuin sivistystoimen omaa työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutusta. 33

5.7 TYÖHYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA TYÖNOHJAUS Peruskoulujen ja lukioiden työnohjauksiin myönnettiin reilut 160.000 euroa. Työnohjauksella tuetaan henkilöstöä mm. johtamistehtävissä, vaativissa asiakastilanteissa sekä inhimillisten voimavarojen tarkoituksenmukaisessa suuntaamisessa. Vuonna 2013 työnohjauksen koordinointia ja prosessia kehitettiin. Sopimustoimittajat kilpailutettiin hankintalain edellyttämällä tavalla. Määrärahojen hakeminen ja työnohjauksista raportointi toteutettiin sähköisinä kyselyinä. Työnohjausten tilaaminen siirtyi Erp-järjestelmään. Organisaation eri tasoilla asiaan osallistuvien toimijoiden vastuita ja tehtäviä selkiytettiin. Prosessin tehokkaan läpiviennin tukemiseksi laadittiin lisäksi kattavat työnohjauksen tilaus- ja laskutusohjeet. Työhyvinvointirahat ovat olleet keskitettynä tulosyksikölle, joka on koordinoinut niiden käyttöä. Kuntoremontteihin vuonna 2013 suomenkielisestä opetustoimesta osallistui 25 henkilöä. Kaupunkiyhteisiä kuntoremonttikursseja oli yhdeksän: kolme liikunnallista, kolme 50+ - vuotiaille suunnattua ja kolme teemalla Jaksan työssä myös huomenna. Suomenkielisen opetuksen henkilöstöä on osallistunut myös muihin työkykyä tukeviin valmennuksiin keväällä ja syksyllä. Työterveyshuollon puoleen henkilöstö kääntyi edelleen erityisesti hengitystie- sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi. Opetushenkilöstö sairastavuus on vähentynyt selvästi vuodesta 2012 mutta pitkät sairauspoissaolot ovat samalla lisääntyneet. Niiden henkilöiden määrä, joiden kanssa esimiehen on tullut ensimmäistä kertaa (Puheeksiotto I: sairauspoissaolopäiviä 20 tai sairauspoissaolokertoja 5) ottaa puheeksi huolensa sairauspoissaolojen lisääntymisen johdosta, väheni kahdeksalla. Puheeksiotto II -luokituksen mukaan vuonna 2013 piti ottaa puheeksi 21 59 sairauspoissaolopäivät tai 6 sairauspoissaolokerrat yhteensä 335 henkilön kanssa, joka on 71 enemmän kuin vuonna 2012. Myös laskennallinen työhönpaluusuunnitelmien määrä (sairauspoissaolopäiviä yli 59) on saatu laskemaan, näitä henkilöitä on 12 vähemmän kuin vuonna 2012. Suomenkielisen opetustoimen haaste onkin varmistaa, että sairauspoissaolojen pitkittymistä ennaltaehkäistään etsimällä nopeasti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Lyhyet sairauspoissaolot ovat hyvin hallinnassa eikä niistä tarvitse kantaa huolta. 34

6. STRATEGISET TULOSTAVOITTEET JA TA- LOUS Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on käytössä osana kaupungin strategiaa tuloskortti ja strategiakartta. Tuloskortin taustalla ovat Espoon valtuuston ja sivistystoimen strategiset linjaukset. Suomenkielisen opetuksen muutettu tulotavoite oli 6,7 milj. euroa. Tulotavoitetta nostettiin loppuvuodesta 0,3 milj. eurolla. Tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla, johtuen opetusministeriöltä ja -hallitukselta saaduista avustuksista perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen (POP), tasa-arvoon ja kerhotoimintaan. Osa tuloista jaksottuu seuraavalle vuodelle. Toimintamenojen muutettu talousarvio oli 283,6 milj. euroa. Määrärahaa leikattiin loppuvuodesta kaupunginvaltuuston päätöksellä 1 % eli 2,8 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion 2,7 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. työvoimakustannuksissa ja tarvikehankinnoissa sekä Kuninkaantien lukion palvelumaksuissa. Henkilöstömenoista säästyi 4,7 milj. euroa, joka vastaavasti ylittyi palvelujen ostoissa, koska työvoimavuokrapalveluna ostetut avustajapalvelut kirjautuvat palvelujen ostoon. Kaikilla kouluilla ja lukioilla on käytössä koulukohtainen budjetti, joka muodostuu hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon määrärahoista. Sisäiset erät, kuten toimitilavuokrat, siivous, kouluruokailu ja koulukuljetukset eivät sido kouluja. Euromäärien rinnalle kouluille on edel- 35

leen jaettu tuntiresurssilaskelmat suunnittelun avuksi. Lisäksi koulut ottivat käyttöön uuden suunnitteluvälineen, jonka avulla pystytään entistä tarkemmin suunnittelemaan opetuksen resurssointia. Budjetin seurantaan on käytössä QlickView-raportointi, jonka käyttöön perehdytettiin useissa koulutustilaisuuksissa. Lähes 90 % pysyi annetussa budjetissaan ja 10 % ylitti budjettinsa yli 1 %:lla. Ylitykset johtuivat mm. vammaispalvelujen ja opetuksen yhteisistä avustajamenoista, jotka eivät kirjautuneet oikein sekä mm. pienten koulujen aineen opettajista. Suomenkielisen opetuksen käyttömenot 2011-2013 1.000 v. 2011 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Henkilöstökulut 144 390 146 715 147 598 158 035 Palveluiden ostot 15 356 18 327 20 144 10 339 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 124 8 048 6 545 10 882 Avustukset 3 389 3 409 3 515 3 899 Vuokrat (ulkoiset) 3 178 3 157 3 947 1 441 Muut kulut 621 680 650 1 149 Sisäiset ostot 70 182 74 027 79 121 97 807 245 240 254 363 261 520 283 552 Suomenkielisen opetuksen talousarvio 2013 1.000 Talousarvio Toteuma Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö menot 17 157 16 615 tulot 0 0 Peruskoulut menot 230 012 228 431 tulot 6 069 6 060 Lukiot menot 36 382 35 790 tulot 400 774 36

37