Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki YLEISSUUNNITELMA Vaajakoskentie välillä Seppäläntie Kärpänkuja Seppäläntie välillä Vaajakoskentie Tammikuu 2007
Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere FINLAND Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi
Sisällys Alkusanat 4 Tiivistelmä 5 1. Lähtökohdat 6 1.1 Suunnittelualue 6 1.2 Ympäristö ja kadun nykytilanne 6 1.3 Liikenne 8 1.4 Onnettomuudet 8 1.5 Johdot ja kaapelit 9 1.6 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 9 2. Suunnitelman tavoitteet 10 3. Liikennejärjestelyt Vaajakoskentiellä 11 3.1 Suunnitteluperiaatteet 11 3.2 Katu ja liittymät 11 3.3 Hidasteet 12 3.4 Kevyt liikenne 12 3.5 Joukkoliikenne 14 3.6 Ympäristö 14 4. Liikennejärjestelyt Seppäläntiellä 15 4.1 Lähtökohdat 15 4.2 Katujärjestelyt 15 5. Kustannukset 16 6. Toimenpiteiden vaikutukset 17 6.1 Liikenteelliset vaikutukset 17 6.2 Ympäristövaikutukset 18 6.3 Alikulkukäytävä 18 6.4 Taloudelliset vaikutukset 18 7. Toteuttaminen vaiheittain 19 Liitteet 20 - Vasarakatu 3
Alkusanat Vaajakoskentien yleissuunnitelma välille Seppäläntie - Kärpänkuja ja Seppäläntien yleissuunnitelma välille Vaajakoskentie Vasarakatu on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Työ alkoi joulukuussa 2005. Suunnittelutyötä on ohjannut Jyväskylän kaupungista Katu- ja puistoosastolta liikenneinsinööri Jorma Lipponen ja rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen. Suunnitelman on tehnyt Ramboll Finland Oy. Työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. AMK Janne Koskinen. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Ramboll Finland Oy:n Jyväskylän toimistossa DI Jouni Mali sekä Tampereen toimistossa DI Laura Pirilä ja tekn.yo Harri Koskinen. Työn aikana on laadittu erillinen alikulkukäytävän rakennettavuusselvitys, josta on oma erillinen raportti karttaliitteineen. Jyväskylässä tammikuussa 2007 Lisätietoja: Jorma Lipponen Liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki (014) 625 077, 050-592 4523 4
Tiivistelmä Nykyisellään Vaajakoskentien katutila on jäsentymätön ja ajorata on leveä (11 m). Aittorinteen puolella on yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Moottoritien puolella tultaessa keskustan suunnasta kevyen liikenteen väylä loppuu Länsisaumaan liittymään, josta se jatkuu jalkakäytävänä. Alueen maankäyttö on moottoritien puolella kerrostalovaltaista. Aittorinteen puoli on pientalovaltaista aluetta. Aholaidantien varrella on kaupallisia palveluita. Tavoitteena on käytettyjen ajonopeuksien alentaminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantamien. Toimenpiteillä pyritään myös läpiajavan liikenteen vähentämiseen. Rauhoittamistoimenpiteet parantavat myös ympäristön viihtyisyyttä. Turvalliseksi ja viihtyisäksi koettu ympäristö parantaa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä ja lisää alueen asumismukavuutta. Nopeusrajoitus ehdotetaan laskettavaksi 40:een km/h. Vaajakoskentien ajorata on suunniteltu kavennettavaksi 7.0 metriin ja suojateille on suunniteltu keskisaarekkeet. Joidenkin Vaajakoskentien ylittävien suojateiden yhteyteen on suunniteltu tyynyhidasteet. Kadun molemmin puolin on suunniteltu kevyen liikenteen väylät, jotka on eroteltu ajoradasta joko kivetyllä erotuskaistalla tai viherkaistalla. Viherkaistat nurmetetaan. Välille Aholaidankatu Länsisauma viherkaistoille istutetaan massapensaita. Länsisauman jälkeen istutetaan puurivi, joka yhdessä moottoritien puoleisen puurivin kanssa rajaa katutilaa. Läpiajavan liikenteen siirtymistä käyttämään moottoritietä Vaajakoskentien sijaan tuetaan nopeusrajoituksen alentamisen ja hidasteiden rakentamisen lisäksi viitoitusmuutoksin sekä läpiajorajoituksin. Vaajakoskentien ja Tuohimutkan suunnasta tulevan kevyen liikenteen väylän risteämiseksi tutkittiin kahta eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 kevyen liikenteen väylä ylittää Vaajakoskentien suunniteltua keskisaarekkeellista suojatietä pitkin. Suojatien turvallisuutta parantamaan on sen yhteyteen suunniteltu tyynyhidasteet. Vaihtoehdossa 2 on Vaajakoskentien alitse suunniteltu kevyen liikenteen alikulkukäytävä, josta on tehty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua; vinojalkainen kehäsilta ja teräsholvisilta. Seppäläntien ongelmana on riittävän kaistakapasiteetin ja odotustilan järjestäminen vasemmalle Vaajakoskentielle kääntyville. Aiemmin Seppäläntien esisuunnitelmassa esitettiin kahta kääntyvien kaistaa. Nyt yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä todettiin, että se ei ole Vaajakoskentien rauhoittamisen periaatetta tukeva toimenpide. Ratkaisuksi Seppäläntielle suunniteltiin Vaajakoskelle kääntyvien kaistan pidentäminen Vasarakadun liittymään saakka. Samalla jatkettiin myös vasemmalle Vasarakadulle kääntyvien kaistaa. Suunnitellut toimenpiteet tukevat suunniteltua 40 km/h nopeusrajoitusta. Alhaisempi ajonopeus antaa liikkujille enemmän aikaa havaita ja reagoida liikennettä. Alhaisempi ajonopeus helpottaa erityisesti lasten ja iäkkäämpien liikkumista. Nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h 40 km/h lisää teoreettista ajoaikaa 18 sekuntia kilometrille. 5
1. Lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Vaajakoskentie on Jyväskylä Vaajakoski moottoritien (VT 4) rinnakkaisväylä. Suunnittelualue käsittää Vaajakoskentien välillä Kärpänkuja - Seppäläntie sekä Seppäläntien välillä Vaajakoskentie. Kuva 1 Suunnittelualue 1.2 Ympäristö ja kadun nykytilanne Alue on pääosin rakennettu. Suunniteltavan kadun eteläpuolella on matalia asuinkerrostaloja. Kadun koillispuolella on pientaloja, jotka sijaitsevat Vaajakoskentien suuntaisen kapean viheralueen takana. Aholaidantien varrella on kaupallisia palveluita. Vaajakoskentie sijaitsee osin rinteessä, joka laskee Aittorinteeltä moottoritielle päin. Runkotien kohdalla moottoritien puoleinen maanpinta on arviolta 3.0 m kadun pintaa alempana. Muualla kadun tasaus noudattaa ympäröivän maanpinnan korkeusasemaa. 6
Kuva 2 Katua reunustaa koivurivi Kadun varrella on viheralueita ja puuistutuksia. Tuohimutkan kohdalla on kapea poikittainen viheralue moottoritien suuntaan. Viheralueella on kevyen liikenteen väylä, joka enimmäkseen palvelee virkistyskäyttöä. Runkotiestä Vaajakosken suuntaan on Aittorinteen puolella kapea kadun suuntainen viheralue. Toisella puolella on koivurivi. Vaajakoskentie on pääkatu, joka välittää liikennettä Halssilan ja keskustan välillä. Vaajakosken ja Jyväskylän välinen liikenne käyttää pääosin moottoritietä, mutta puhdasta läpikulkuliikennettä on paljon myös Vaajakoskentiellä. Vaikka Vaajakoskentie on pääkatu, on sille sallittu suoria tonttiliittymiä pääosin kerrostalotonteilta. Koillispuolella olevat pientalot liittyvät Vaajakoskentiehen alemman katuverkon kautta. Vaajakoskentien ajoradan leveys on 11.0 m ja paikoitellen jopa hiukan enemmän. Ajoradan Aittorinteen puolella on yhtenäinen kevyen liikenteen väylä jonka leveys on hieman alle 3.5 m. Länsisauman ja Kärpänkujan välisellä osuudella väylä on eroteltu ajoradasta kapealla nurmikaistalla ja tasaus on enemmillään noin metrin ajorataa korkeammalla. Väylän ja ajoradan väliin on sijoitettu suojakaide pahimmille paikoille. Moottoritien puolella oleva kevyen liikenteen väylä loppuu Länsisauman liittymään tultaessa keskustan suunnasta. Sen jälkeen väylä jatkuu jalkakäytävänä. Väylän leveys vaihtelee kolmen metrin molemmin puolin. Suunnittelualueella on kaksipuolinen katuvalaistus. Viklanpolulle saakka Aittorinteen puolella on puupylväät ja moottoritien puolella on metallipylväät. Viklanpolusta itäänpäin on yksipuolinen valaistus puupylväin. 7
Kuva 3 Näkymä Runkotien kohdalta Vaajakosken suuntaan 1.3 Liikenne Vuonna 2004 tehdyn liikennelaskennan mukaan Vaajakoskentien liikennemäärät ovat Itä-Päijänteentien kohdalla 16 200 ajon/vrk ja Runkotien kohdalla 13 200 ajon/vrk. Kevyen liikenteen määrät on laskettu viimeksi 2001. Laskennan mukaan välillä Sepänkatu Runkotie kulki polkupyöräilijöitä 2 200 kpl/vrk ja jalankulkijoita 440 kpl/vrk. Runkotiestä itäänpäin kulki polkupyöräilijöitä 1 500 kpl/vrk ja jalankulkijoita 350 kpl/vrk. Työn aikana ei tehty erikseen liikennelaskentoja. Vaajakoskentietä pitkin kulkee kuusi Jyväskylän liikenteen reittiä (linjat 1, 2, 3,4, 38, 42 ja 43). Kaikilla pysäkeillä on pysäkkilevennys. Vaajakoskentie toimii myös erikoiskuljetusreittinä. Erikoiskuljetusreitin perustavoitteiden mukaan vapaa aukko tulee olla 7 m x 7 m. Tämän lisäksi huomioitavia asioita ovat kaarrelevitykset, väistötilat, taso- ja eritasoliittymien kiertomahdollisuudet sekä siltojen kantavuus ja ym. mitoitukset. Nopeusrajoitus suunnittelualueella on 50 km/h. Vaajakoskentietä ympäröivien asuntoalueiden on aluenopeusrajoitus joko 30 km/h tai 40 km/h. Vaajakoskentien varrella on kadunvarsipysäköinti kielletty. 1.4 Onnettomuudet Onnettomuustiedot ovat vuosilta 2001 2005. Viiden vuoden aikana suunnittelualueella tapahtui 30 onnettomuutta, joista 12 oli kevyen liikenteen onnettomuuksia. Näistä 11 onnettomuudessa sattui henkilövahinkoja. Liitty- 8
missä tapahtui 23 onnettomuutta. Liittymistä pahimmat ovat Aholaidantien Tuohitien - Vaajakoskentien sekä Runkotien - Vaajakoskentien liittymät, joissa tapahtui 18 onnettomuutta. 1.5 Johdot ja kaapelit Alueella sijaitsee useita kaapeleita (Sonera, Elisa ja Jyväskylän energia), putkia, johtoja ja muuntamo. Muuntamo sijaitsee noin 80 m Tuohitien risteyksestä Vaajakosken suuntaan. Samalla kohtaa on myös tien alittava d 1200 rumpu sekä Seppälän alueen kokoojajätevesiviemäri d 630/M. Jätevesiviemärin tien alittava osuus on suunnitelmien mukaan d 400/B vuodelta 1955. Vaajakoskentien lounaispuolella sijaitsee vesijohto d 300/vb. Vesijohdon vierellä sijaitsee jätevesiviemäri, jonka koko vaihtelee d 160MM d 225/B. Itä-Päijänteentien ja Runkotien välillä lisäksi sijaitsee vanhempi vesijohto d 200/val. Kadun eteläreunassa kulkee kaukolämpö Viklanpolulle saakka. 1.6 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Vuonna 1999 on valmistunut Vaajakoskentien rauhoittaminen esisuunnitelma. 2004 valmistui Seppäläntien ja Itä-Päijänteentien esisuunnitelma. Siinä yhtenä vaihtoehtona esitettiin, että Itä-Päijänteentie olisi yhdistetty Seppäläntiehen. Tavoitteena oli, että yhdistämisellä olisi helpotettu Vaajakoskentien ja Seppäläntien liittymän sujuvuutta. Tekninen lautakunta päätti kuitenkin Tuohimutkan katusuunnitelmia käsitellessään, että Itä Päijänteentien liittymä Seppäläntielle katkaistaan. Seppäläntien toimivuuden vaihtoehtoiseksi parantamiskeinoksi esitettiin toisen vasemmalle kääntyvän kaistan rakentamista Seppäläntieltä Vaajakoskentielle kääntyviä varten. 2004 valmistui myös Vaajakoskentien rauhoittamisen yleissuunnitelma välille Kärpänkuja Halssilanrinne. Suunnitelmassa esitetään Vaajakoskentien kaventamista 7.0 metriin, suojateille saarekkeet ja tyynyhidasteet. Lisäksi ajorata on osalta matkaa erotettu kevyen liikenteen väylästä viherkaistalla. Nopeusrajoitus esitetään laskettavaksi 40 km/h. 9
2. Suunnitelman tavoitteet Suunnitelman tavoite on nopeuksien alentaminen ja läpiajavan liikenteen vähentäminen. Suunniteltavilla ratkaisuilla pyritään käytettyjen ajonopeuksien alentamiseen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Kadun uudelleen jäsentämisellä ja rauhoittamisella parannetaan samalla liikenneympäristön viihtyisyyttä. Työn aikana tarkasteltiin mahdollisuuksia rakentaa Tuohimutkan suunasta tulevalle kevyen liikenteen väylälle alikulkukäytävä Vaajakoskentien ali. Vaihtoehtona tutkittiin keskisaarekkeellista suojatievaihtoehtoa. Kuva 4 Esimerkki tyynyhidasteesta. Hidasteen kiertäminen on estetty keskisaarekkeella. 10
3. Liikennejärjestelyt Vaajakoskentiellä 3.1 Suunnitteluperiaatteet Suunnittelun lähtökohtana oli liikenteen rauhoittaminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Suunnittelussa myös pyrittiin ratkaisuihin, jotka parantavat ympäristön viihtyisyyttä. Noudatettavat periaatteet olivat samat kuin vuonna 2004 valmistuneessa Vaajakoskentien välillä Kärpänkuja - Halssilanrinne rauhoittamisen yleissuunnitelmassa. Alhaisempaa nopeusrajoitusta tuetaan ajorataa kaventamalla ja hidasteita rakentamalla. Vaajakoskentien ylittävien suojateiden turvallisuutta parannetaan keskisaarekkeilla. Kevyen liikenteen väylät rakennetaan molemmin puolin katua. Erotetaan kevyt liikenne ajoradasta joko viher- tai kivetyllä erotuskaistalla. Nopeusrajoitus on 40 km/h. Mitoitusajoneuvona liittyvien asuntokatujen osalta käytetään kuormaautoa. Erikoiskuljetusreitti on huomioitu ajoradan leveydessä. 3.2 Katu ja liittymät Vaajakoskentien nopeusrajoitus ehdotetaan laskettavaksi 40:een km/h. Ajoradan leveydeksi on suunniteltu 7.0 m, joka täyttää erikoiskuljetusten vaatiman liikennetilavaatimuksen 7x7 m. Tämän liikennetilan sisällä liikennemerkkien ym. muiden varusteiden tulee olla irrotettavia ja siirrettäviä. Suojatiesaarekkeiden kohdalla ajokaistan leveys on 4.0 m. Paalulla 750 moottoritien puoleinen jalkakäytävä on osin kansirakenteen ja tukimuurin päällä. Tämän rakenteen kunto joudutaan jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistamaan ja tarvittaessa uusimaan. Aholaidantien liittymää on muutettu hieman. Kaistajärjestelyjen myötä Vaajakosken puoleiselle tulosuunnalle on suunniteltu pitkä keskisaareke erottamaan ajosuunnat toisistaan. Keskisaareke jäsentää liikennetilaa selkeämmäksi erityisesti talvella, jolloin ajoratamaalaukset näkyvät heikosti. Samalla keskisaareke jakaa leveän ajoradan kahteen kapeampaan osaan. Tuohitien liittymä esitetään katkaistavaksi, koska se sijaitsee hankalasti valo-ohjatun liittymän lähellä ja siinä on tapahtunut useita onnettomuuksia. Tuohitielle ajo tapahtuu Itä-Päijänteentien kautta. Runkotien liittymä on nykyisellään aika avoin ja leveä, mikä mahdollistaa tarpeettoman suuren ajonopeuden. Runkotien tulosuunnan kaarresäteitä on hiukan pienennetty ja samalla tulosuuntaan on kavennettu. Muutosten myötä Runkotie liittyy Vaajakoskentiehen lähes kohtisuorassa, mikä parantaa näkemiä Vaajakoskentien suuntaan ja lyhentää suojatietä. Vaajakoskentielle on suunniteltu väistötila kahdelle henkilöautolle keskustan puoleiselle tulosuunnalle. Valaistus ehdotetaan uusittavaksi kaksipuoliseksi yksivartisilla metallipylväisillä valaisimilla. Valaisimet ehdotetaan sijoitettavan Aittorinteen puolella kevyen liikenteen väylän taakse ja moottoritien puolella ajoradan reunaan betonikiviselle erotuskaistalle. 11
3.3 Hidasteet Hidasteina on suunniteltu käytettävän tyynyhidasteita, joita on sijoitettu 3 suojatien yhteyteen. Tyynyhidasteen rakentamiseen liittyy olennaisesti keskisaareke, jolla estetään hidasteen kiertäminen vastaantulevien kaistan kautta. Tyynyhidasteet on suunniteltu Tuohimutkan suunnasta tulevan kevyen liikenteen ylityskohtaan (vaihtoehto 2), Runkotien liittymään ja Länsisauman liittymään. 3.4 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu molemmin puolin ajorataa. Aittorinteen puoleinen väylä on vilkasliikenteinen, jolloin sen leveydeksi määriteltiin3.5 m. Moottoritien puoleisen kevyen liikenteen väylän leveys on 3.0 m. Kevyen liikenteen väylät on eroteltu ajoradasta joko viherkaistoin tai kivetyin erotuskaistoin. Vaajakoskentien ylittävien suojateille on suunniteltu keskisaarekkeet. Keskisaarekkeen leveys on 2.5 metriä, mikä on minimi lastenvaunuja ja polkupyöriä ajatellen. Aittorinteen puoleisen kevyen liikenteen väylän tasaus lasketaan välillä Länsisauma Kärpänkuja. Tasaus noudattaa paremmin ajoradan tasausta, jolloin kevyen liikenteen kaiteet voidaan poistaa. Vaajakoskentien alittava rumpu (~pl 162) joudutaan jatkamaan. Moottoritien puolella lyhyt avo-oja viedään rumpuun ja maasto muotoilla ympärillä olevan maaston mukaan. Samalla voidaan vanha huonokuntoinen reunapalkki- ja kaiderakenteet purkaa. Vaihtoehdot Vaajakoskentiestä laadittiin kaksi vaihtoehtoa koskien Tuohimutkan suunnalta (pl 150) tulevaa kevyen liikenteen väylää. Vaihtoehdossa 1 kevyen liikenteen väylä ylittää Vaajakoskentien tasossa. Vaihtoehdossa 2 on Vaajakoskentien alitse suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Vaihtoehto 1 Vaajakoskentien yli on suunniteltu keskisaarekkeellinen suojatie, joka jatkuu aina Aholaidantien liittymään saakka erottaen ajosuunnat toisistaan. Vaihtoehdon 2 ajoradan tasaus noudattaa kadun nykyistä tasausta. Katurakenteiden hyödyntämistavoite voi puoltaa kadun korkeusaseman vähäistä nostamista. Tästä päätetään katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Jatkosuunnittelun pohjaksi on valittu vaihtoehto 1, suojatie keskisaarekkeella. Vaihtoehto 2, alikulkukäytävä Alikulkukäytävästä on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaluonnosta. Vaihtoehto A on perinteinen vinojalkainen kehäsilta ja vaihtoehto B on teräsholvisilta. Kummassakin vaihtoehdossa alikulkukäytävän sijainti Vaajakoskentien suunnassa sekä korkeusasema on katsottu Vaajakoskentien alittavan suuren (d400 B) jätevesiviemärin sijainnin mukaan. Viemäri sijoittuu alittavan kevyen liikenteen väylän kohdalle. Alikulkukäytävän korkeusasema on määritelty siten, ettei jätevesiviemäriä vasten tarvitse rakentaa tukiseinää. Tämä vaatii kuitenkin tarkempia tutkimuksia. 12
Vaajakoskentien alla menee vesijohto, joka joudutaan poistamaan alikulkukäytävän tieltä. Vesijohto voidaan korvata Vaajakoskentien eteläpuolella sijaitsevalla vesijohdolla liittämällä siihen vanhassa vesijohdossa olevat liitokset. Vaajakoskentien tasausta on nostettu alikulkukäytävän kohdalla n. 1.0 m. Tasaus muuttuu välillä Tuohitie Runkotie. Alikulkukäytävän päät luiskataan 1:2 ja päällystetään kenttäkiveyksellä. Muuten luiskiin istutetaan helppohoitoisella kasvillisuudella joko massaistutuksina tai yksittäisinä istutusryhminä ja välialueille laitetaan kate esim. hakkeesta. Alikulkukäytävä vaihtoehto A on teräsbetonin laattakehäsilta. Alikulkukäytävä rakennetaan perinteisesti paikallavaluna. Vapaa-aukko on 5.0 m ja alikulkukorkeus on 3.2 m. Alittava väylä on asfalttipäällysteinen. Kuivatus on järjestetty painanteella, joka päällystetään esimerkiksi betonikivellä. Painanteen muotoilussa huomioidaan kuivatuksen aiheuttamat vaatimukset. Alikulkukäytävä vaihtoehto B on teräsholvisilta. Vapaa-aukko on 4.6 m ja alikulkukorkeus on 3.2 m. Alittava väylä on kivituhkapintainen. Kuivatus hoidetaan väylän reunassa olevilla painanteilla, jotka päällystetään betonikivin. Teräsholvisilta on esivalmistettu siltatyyppi, jossa kaikki osat on valmistettu etukäteen. Siltapaikalla anturat asennetaan suunnitellun perustamistavan mukaisesti paikoilleen. Tämän jälkeen asennetaan teräskaari ja sidotaan anturoihin kiinni. Pohjatutkimukset suoritettiin alikulkukäytävän alustavan sijaintitiedon perusteella paino- ja siipikairauksin. Yhdestä pisteestä otettiin häirittyjä maanäytteitä 6 kpl maalajien varmistamiseksi. Lisäksi asennettiin pohjavesiputki, pohjaveden korkeuden havainnoimiseksi. Maaperä koostuu vaihtelevan paksuisen löyhän täytemaakerroksesta sekä sen alapuolella olevasta erittäin häiriintymisherkästä löyhästä savisesta siltti- /silttisestä liejukerroksesta. Tämän alapuolella maaperä selvästi tiivistyy ja muuttuu samalla hieman karkearakeisemmaksi hiekkaiseksi siltiksi. Tämän kerroksen jälkeen on savinen silttikerros ennen moreenia. Maaperä on erittäin routivaa ja häiriintymisherkkää veden tai tärinän vaikutuksesta. Pohjavesi oli 3.1.2006 tasolla 82.98 eli noin 3 m syvyydellä maanpinnasta. Alikulkukäytävän perustamistaso on tasolla noin 82.00 tai hiukan yli riippuen alikulkukäytävävaihtoehdosta. Alikulkukäytävän perustusten alle täytyy tehdä massanvaihto kaivutason ulottuessa saviseen /liejuiseen kerrokseen. Alikulkukäytävä on perustettava vähintään 1 m paksuisen murskearinan varaan, joka erotetaan perusmaasta suodatinkankaalla. Pohjavesi on työnaikaisesti alennettava. Jatkosuunnittelun yhteydessä on tarkasteltava pohjaveden tilannetta joudutaanko turvautumaan pysyvään pohjaveden alentamiseen. Alikulkukäytävän routarajan yläpuoliset rakenteet on routasuojattava. 13
3.5 Joukkoliikenne Pysäkkien määrä vastaa nykytilannetta ja sijaitsevat nykyisillä paikoilla. Pysäkit on suunniteltu pysäkkilevennyksinä. Keskustan suunnan pysäkeillä on katokset. Katos sijaitsee katualueen viereisellä viheralueella. Muualle ei erillistä odotustilaa ole voitu varata johtuen katualueen kapeudesta. 3.6 Ympäristö Vaajakoskentien poikkileikkaus on jäsennelty viherkaistalla tai kivetyllä erotuskaistalla. Viherkaistan leveys vaihtelee 2.5 4.0 metrinvälillä. Kivetyn erotuskaista leveys on 1.0 m. Välille Tuohimutkan kevyen liikenteen väylä Länsisauma viherkaistat nurmetetaan sekä istutetaan massapensaita istutusryhmiin. Länsisaumasta Kärpänkujalle on Aittorinteen puolella suunniteltu 4.0 m leveä viherkaista, jolle istutetaan puurivi. Viherkaista on riittävän leveä eikä kantavaa kasvualustaa tarvita. Suojateiden keskisaarekkeiden päät sekä erotuskaistat on suunniteltu kivettäviksi betonikivin. Liittymiin liittymäkaarien kohdalle on suunniteltu nurmikkoa suojaava betonikiveys. Tällä estetään yliajotilanteissa sekä talvikunnossapidon yhteydessä tapahtuva nurmikon vahingoittuminen. 14
4. Liikennejärjestelyt Seppäläntiellä 4.1 Lähtökohdat Seppäläntien ja Vaajakoskentien liittymän yhtenä ongelmana on riittävän kaistakapasiteetin ja odotustilan järjestäminen vasemmalle Vaajakoskentielle kääntyville. Ruuhkatilanteessa vasemmalle kääntyvien jonopituus ylittää kaistapituuden ja jono estää suoraan menevää liikennettä keskikaistalla. Seppäläntien ja Itä-Päijänteentien esisuunnitelmassa oli esitetty Seppäläntielle kaksi vasemmalle Vaajakoskentielle kääntyvää kaistaa. Samalla Vaajakoskentielle suunniteltiin kaksi kaistaa vastaanottamaan kääntyvää liikennettä. Kaistat jatkuivat aina Aholaidankadulle saakka. Kaistajärjestelyjen taustalla esisuunnitelmassa oli riittävän odotustilan sekä liikenteen sujuvuuden varmistaminen. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä keskusteltiin kahden kääntyvän kaistan tarpeellisuudesta, sillä se on Vaajakoskentien rauhoittamisen lähtökohtia vastaan. Todettiin, että Seppäläntien liikennejärjestelyjen tulee tukea Vaajakoskentien rauhoittamista. Tarkoituksena ei ole syöttää Seppäläntieltä Vaajakoskentielle liikennettä mahdollisimman sujuvasti. Kuitenkaan jonot eivät saa haitata suoraan menevää liikennettä. Lisäksi todettiin, että kaksi kääntyvää kaistaa ei käytännössä paranna merkittävästi liikenteen toimivuutta, koska toinen kaista joudutaan Vaajakoskentiellä päättämään liian lyhyellä matkalla ja epäedullisessa paikassa. 4.2 Katujärjestelyt Seppäläntien ratkaisuksi suunniteltiin Vaajakoskelle kääntyvien kaistan pidentäminen Vasarakadun liittymään saakka. Samalla jatkettiin myös vasemmalle Vasarakadulle kääntyvien kaistaa. Kaistajärjestelyistä aiheutuu se, että ajoratoja levitetään kummallekin puolelle. Tästä johtuen radan puoleista kevyen liikenteen väylää joudutaan siirtämään hiukan radalle päin. Seppäläntieltä poistetaan Vaajakoskentien risteyksessä oleva suojatie. Seppäläntiellä korttelin puolivälissä oleva tonttiliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi. 15
5. Kustannukset Kustannukset on laskettu Vaajakoskentien osalta. Seppäläntien kustannuksia ei ole yleissuunnitelmavaiheessa laskettu. Ne lasketaan jo käynnissä olevan rakennussuunnitelman yhteydessä. Kustannuslaskennan lähtökohtana on olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen. Kaikki pinnat päällystetään uudelleen. Alikulkukäytävän osalta kustannukset sisältävät myös maatyöt ja vanhan d 200 vesijohdon poistamiseen liittyvät muutostyöt. Kustannukset perustuvat seuraaviin materiaaleihin: Ajorata ja kevyen liikenteen väylä on asfaltoitu. Reunakivet ovat luonnonkivestä. Keskisaarekkeet ovat betonikivestä. Kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välinen kapea erotuskaista on betonikivestä. Viherkaistat on nurmetettu (lk. II). Istutettavien puiden rungon halkaisija on n. 5 cm. Valaisimet ovat teräspylväisiä ja yksivartisia. Kaapelit ovat maakaapeleita. Ajoradan kustannuksiin on arvioitu kuivatukseen liittyviä muutoksia. Kaapelija johtosiirrot on arvioitu kustannuksiin mukaan. Vaihtoehto 1 Suojatie Vaihtoehto 2 Alikulkukäytävä Laattakehäsilta, vaihtoehto A 310 000 Teräsholvisilta, vaihtoehto B 215 000 Katurakenteet 371 000 464 500 464 500 Kuivatus 18 000 18 000 18 000 Valaistus 36 000 37 500 37 500 Kasvillisuus 56 000 58 250 58 250 Varusteet 30 000 30 000 30 000 Johtosiirrot 35 000 35 000 35 000 Yleiskustannukset (15 %) 81 900 96 488 96 488 Yhteensä (ALV 0 %) 627 900 1 049 738 954 738 16
6. Toimenpiteiden vaikutukset 6.1 Liikenteelliset vaikutukset Ajoradan kaventaminen ja ajonopeuden laskeminen Ajoradan kaventaminen saa kuljettajan käyttämään alempaa ajonopeutta. Kuljettaja tuntee ajotilan ahtaaksi, jolloin hän vaistomaisesti laskee käyttämäänsä ajonopeutta. Tätä tukemaan voidaan ajoradan vierelle istuttaa puurivi/ -ryhmiä tai massaistutuksia. Alhaisempi ajonopeus antaa kuljettajalle enemmän aikaa havaita ja reagoida muuhun liikenteeseen. Erityisesti ajaminen liittymissä on helpompaa ja turvallisempaa. Alhainen ajonopeus hyödyttää erityisesti iäkkäämpiä ja vähän ajavia autoilijoita. Nopeusrajoituksen muutos 50 km/h 40 km/h lisää teoreettista ajoaikaa 18 sekuntia kilometrillä. Käytännössä muutokset ovat kuitenkin selkeästi pienemmät, sillä kääntyvä- ja liittyvä liikenne sekä linjaautoliikenne pysäkille liikennöitäessä ja suojatiet hidastavat muuta liikennettä. Näin vain osa matkasta voidaan ajaa suurinta sallittua nopeutta. Myös jalankulkijan on helpompi arvioida turvalliseen ajoradan ylitykseen tarvittava etäisyys saapuvaan ajoneuvoon nähden. Ajonopeuden laskulla on pyritty myös läpiajavan liikenteen vähentämiseen. Toimenpiteiden vaikutuksesta osa autoilijoista siirtynee käyttämään moottoritietä Vaajakoskentien sijaan. Lisäksi Liikenteen siirtymistä moottoritielle tuetaan viitoituksin. Vaajakoskentien raskasta liikennettä voidaan rajoittaa mm. läpiajokielloin. Suojatiesaarekkeet Kevyen liikenteen turvallisuutta suojateillä lisäävät keskisaarekkeet. Saarekkeet jakavat ylitettävän ajoradan kahteen osaan lyhentäen kerralla ylitettävää matkaa. Ylityksessä tarvitsee huomioida vain tulosuunta kerrallaan. Saarekkeet vaikuttavat visuaalisesti ajokaistaa kaventavana elementtinä, mikä tukee alempaa ajonopeutta. Hidasteet Ennen suojateitä sijoitettavat tyynyhidasteet sopivat hyvin väylille, joilla on linja-auto- ja muuta raskasta liikennettä. Tyynyhidasteen on mitoitettu niin, että henkilöautot ajavat hidasteen korkeimmalta kohtaa. Akselileveydeltään suurempana raskas liikenne ajaa tyynyhidasteen yli niin, että pyörät kulkevat hidasteen loivien reunojen yli. Ajatuksena on, että hidastevaikutus henkilöajoneuvo- ja raskaalla liikenteellä on yhtä suuri. Tällöin ei synny hankalaksi koettua heiluriliikennettä. Tyynyhidasteet eivät vaikuta kadun kuivatusjärjestelyihin. Talvella ohiajava raskas liikenne pitää hidasteiden reunaosat puhtaina. Tyynyhidasasteiden käyttökokemuksista haastateltiin edellisessä suunnitteluvaiheessa Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Eeva Sutelaa. Hänen mukaansa käyttökokemukset ovat positiivisia. Hän kertoi kokemuksesta, että tyynyhidaste tarvitsee keskisaarekkeen estämään autoilijoiden kiertämisen vastaantulevien kaistan kautta. Pelkkä nopeusrajoituksen laskun 50 km/h 40 km/h alentaa liikenteen keskinopeutta 1 3,5 km/h. Korotuksen vaikutus ajonopeuksiin on suurempi. 17
Kontiolahdella tehdyn tutkimuksen mukaan suojatien eteen asetettu korotus ja siihen liittyvä nopeusrajoituksen lasku 60 km/h 40 km/h laski keskinopeutta 20 km/h (61 km/h 41 km/h). (Ajonopeudet taajamissa, Tiehallinto 2/2003). 6.2 Ympäristövaikutukset Puu- ja pensasistutukset jäsentävät kadun poikkileikkauksen eri kulkumuodoille, ja tukevat visuaalisesti kavennettua ajorataa ja nopeusrajoituksen alentamista. Alempien ajonopeuksien myötä kadun melutaso laskee ja pakokaasupäästöt vähenevät. Viheristutukset ja päästöjen väheneminen lisäävät kadun viihtyisyyttä. Turvallinen ja viihtyisä liikenneympäristö parantaa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Jalankulku ja pyöräily koetaan miellyttäväksi ja helpoksi tavaksi liikkua. Tavoitteena on, että ihmiset kulkisivat enemmän jalan ja polkupyörällä vähentäen ajoneuvoliikenteen määrää. 6.3 Alikulkukäytävä Alikulkukäytävä poistaa Vaajakoskentien estevaikutuksen ja yhdistää Tuohimutkan alueen kevyen liikenteen verkon moottoritien puoleiseen kevyen liikenteen verkkoon. Alikulkukäytävä parantaa kevyen liikenteen väylän palvelutasoa ja parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta merkittävästi. 6.4 Taloudelliset vaikutukset Kustannuksiltaan suurimmat hankeosat ovat katurakenteet ja mahdollinen alikulkukäytävä. Katurakenteisiin kuuluu muun muassa pintamateriaalit ja niiden alle tulevat rakenteet sekä reunakivet. Reunakivien materiaalivalinnalla pystytään vaikuttamaan kustannuksiin. Graniittinen reunakivi on materiaalikustannuksiltaan lähes kolme kertaa betonista reunakiveä kalliimpaa. Toisaalta graniittinen reunakivi on kestävä, laadukas ja kierrätyskelpoinen tuote ja siten ekologisesti kestävä ratkaisu. Alikulkukäytävä on vaihtoehtona kallis, joka tuo myös lisäkustannuksia tarvittavasta kadun tasauksen nostamisesta. Alikulkukäytävän mietittäessä on syytä ajatella sen todellista hyöty-kustannussuhdetta. Mitä tarvetta se palvelee? Minkä verran sitä käytetään? Toimivuuden kannalta vaihtoehtona oleva suojatie keskisaarekkeella palvelee kevyttä liikennettä hyvin. Ylityksen turvallisuutta taas parantaa tyynyhidasteet. Suojatie ratkaisuna on toimiva ja taloudellinen. 18
7. Toteuttaminen vaiheittain Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavan vaiheittain vuosien 2007 2009 välisenä aikana seuraavasti Toimenpide Vuosi 1. Nopeusrajoituksen lasku 40 km/h 2007 2. Tyynyhidasteet 3 5 kohtaan, ym. muita 2007 2008 pieniä toimenpiteitä 3. Seppäläntien muutokset (ja liikennevalot 2007 2008 Itä-Päijänteentien liittymään) 4. Kokonaissaneeraus 2010-2012 19
Liitteet 1. Suunnitelmakartta VE1 1:1000 2. Pituusleikkaus VE1 1:100/1000 3. Suunnitelmakartta VE2 1:1000 4. Pituusleikkaus VE2 1:100/1000 5. Alikulkukäytävä, laattakehäsilta, vaihtoehto A 6. Alikulkukäytävä, teräsholvisilta, vaihtoehto B 7. Seppäläntie, suunnitelmakartta 1:1000 20