Vainon arviointi ja väkivaltariski



Samankaltaiset tiedostot
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Psykoositietoisuustapahtuma

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Mielenterveys voimavarana

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

VARJO tukikeskus.

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Maahanmuuttajan mielenterveys

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Mies ilman parisuhdetta

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

Kun exästä ei pääsekään eroon tapauksena eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Hakusessa-hanke

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Nuoret ja sosiaalinen media

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Lapset ja eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

Psykiatrinen hoitotahtoni

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Somaattisen sairauden poissulkeminen

VAKAVAAN VÄKIVALTAAN JOHTANUT VAINOAMINEN PARISUHTEISSA - NÄKÖKULMIA TEKIJÄN MOTIIVEIHIN, TAUSTOIHIN JA TEKOIHIN

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla

Transkriptio:

Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014

Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa Vaino(amise)n piirteitä Vainon luokittelu Vainon riskiarviointi

Sote-ala ja väkivalta Oikeuspsykiatria: 880 eaa 1970-luku: Turvakodit 1980-luku: Traumateoria 1990-luku: Lähisuhdeväkivallan vakavuuden arviointi 2000-luku: Systemaattinen lähisuhde-vv:n riskiarviointi - Marak-toiminta 2010-luku: Vainon kriminalisointi

Väkivallan riski dynaaminen ilmiö Ihmisten riski käyttää väkivaltaa vaihtelee yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti Teemme mielessämme väkivaltariskin arviointia arjessa koko ajan

Psykiatria: Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Kliininen arviointi Psykoottiset USA, 1960-luvun shokki: vain 20% vapautetuista max-security psykoottisista teki uuden rikoksen Toiminnasta luovuttiin vuosikymmeniksi Uusi tuleminen 1990- luvulta lähtien

Moderni riskiarviointi Strukturoidut menetelmät HCR-20, PCL-R, SARA Psykiatri+psykologi: yhteensä 10 tapaamista Haastattelut: Tekijän lisäksi vähintään uhri tai joku muu läheinen Asiakirjatiedot: Aiemmat sairauskertomukset Poliisin tiedot

HCR-20: väkivaltariskin arviointi Aikaisempi väkivalta Väkivalta alk nuorena Parisuhdeongelmat Työsuhdeongelmat Päihteiden väärinkäyttö Psykoosi Psykopatia Lapsuuden käytöshäiriö Persoonallisuushäiriö Ehdonalaisen tai hoidon laiminlyönti Ei sairaudentuntoa Negatiiviset asenteet Oireileva psykoosi Impulsiivisuus Huono hoitomyöntyvyys Epärealistiset suunnitelmat Altistuminen vaaratekijöille Puutteellinen sosiaalinen tuki Avohoidon laiminlyönti Altistuminen stressille

Psyyke ja väkivalta (vandorn ym. 2010) OR psykoosi+alkoholi+huume 26 skitsofrenia+yksi päihde 20 vakava masennus+päihde 10 muu psyykkinen sairaus+päihde 6-10 alkoholi+huume 7 skitsofrenia 6 alkoholi tai huume 3-4 vakava masennus 3 Muu psyykkinen sairaus 2 OR=vetosuhde, vertailu oireettomiin (OR=1) N=34 653, NESARC

Mitä kohonnut väkivaltariski tarkoittaa? Esimerkki: Henkirikos(Suomi 2003-9): miehen riski verrattuna naiseen yli 8-kertainen koko väestöön 4-kertainen Väkivaltaepäily(Suomi 2005-6): miehen riski verrattuna naiseen yli 5-kertainen koko väestöön noin 3-kertainen

Psykoosi ja väkivalta Population Attributable Risk (PAR) väkivallasta skitsofreenikoiden tekemää 3-4% (Swanson ym 1990, Tiihonen ym 1997)

Keskeiset tekijät Potilaan historia on ratkaiseva: Lapsuuden väkivaltakokemukset Aiempi väkivalta Päihdeongelmat

Väkivaltariskin arviointi psykiatriassa Vastoin tahtoa: Pytty -vangit Epäily psykoosista: tahdosta riippumaton hoito Aselupa Mielentilatutkimus: Ei, ellei oikeus erikseen pyydä Suostumuksella: Psykiatristen potilaitten väkivaltariskin arviointi hoitoa suunniteltaessa

Vainoaminen

Vainoaminen (Kumpuniemi 2012) Pakonomainen häirintä Pakonomainen seuraaminen Tarkoituksellista toiseen toistuvasti kohdistuvaa käytöstä, joka aiheuttaa pelkoa

Näkökulmia vainoon Kommunikaationäkökulma Vaino on puheenvuoro Sairausnäkökulma Vainoajalla on psyykkinen sairas Juridinen näkökulma Vainoaja tekee rikoksen

Vainon motiivit Tehdä sovinto Saada rakkautta Hallita toista Kostaa Purkaa kaunaa Haluta seksiä

Vainon aiheuttama tuho (Mullen 2006) Uhrin henkinen kuormittuminen ja traumatisoituminen Vainon eskaloituminen väkivallaksi Vainon pitkittyminen Vainon uusiminen Tekijän itselleen aiheuttama haitta

Vainon aiheuttaman vaaran arviointi (Mullen 2006, McEwan ym. 2012) Tekijä-uhrisuhteen tyyppi Vainoajan motiivi Vainon luonne Vainoajan elämäntilanne Uhrin haavoittuvuus

Vainoaja ja vainottu: suhde (Mohandie 2005) Ex-parisuhde Tuntevat toisensa Naapuri/tuttava Työtoveri/ammattisuhde Sekundaariuhri Julkkisuhri Ei aiempaa tuttavuutta

Vainoajatyypit (Mullen 1999) Hylätty kumppani Rakkauden etsijä Kyvytön kosija Kaunainen kostaja Seksin saalistaja

Hylätty kumppani n.½ tapauksista (Dovelius 2006) Vaarallisin ryhmä Eskalaatioriski pitkäkestoinen Motiivit Sovinto Kosto

Rakkauden etsijä Uhri: Tuttava, tuntematon tai julkkis Motiivit Saada rakkautta Erotomaaninen psykoosi Yksipuolinen rakkaus ei yleensä vaarallinen Harvoin väkivaltaa kiusankappale

Kyvytön kosija Uhri: Tuttava tai tuntematon Ei kykene ilmaisemaan itseään Sos taidot huonot Motiivit Saada seksiä Uhkailualtis, harvoin väkivaltainen Vaihtaa herkästi kohdetta

Kaunainen kostaja Uhri: esim. viranomainen Motiivit Purkaa kaunaa (ja hallita) Häirintä ja uhkailu Harvoin väkivaltaa Psykoottisen riski suurempi

Seksin saalistaja Motiivi Halu alistavaan seksiin Uhri ei tiedä vainosta Korkea väkivaltariski Harvinainen

Vainon luonne - riskikäytös Monimuotoinen Itsepintainen Pitkäkestoinen

Vainoajan elämä -riskitekijät Elämänhistoria Aiempi väkivalta Aiempi vaino Nykytilanne Päihdeongelma Psyykkinen tila: sairaus Vihan hallinta ja tunnistaminen Asenteet: ylemmyys Sosioekonomiset ongelmat

Uhrin elämä - riskitekijät Sosioekonomiset ongelmat Psyykkinen hauraus Aiempi traumatisoituminen Muut psyyken ongelmat Traumatisoitumisriski: sukupuoliero

Traumatisoituminen (1) Miehillä yleisemmin ja enemmän traumatapahtumia (Breslau ym 1999)

Traumatisoituminen (2) Naisilla 2x yleisemmin PTSD Naiset herkempiä erityisesti väkivallalle Lähteet: Koenen&Widom 2009, Breslau 2009

Traumatisoituminen (3): Naisen traumatisoitumisherkkyys vakavammat teot raiskaus väkivallan tekijä mies Kokoero, fyysisyys Komorbiditeetti masennus ym biologiset erot hormonaaliset tekijät (Lähteet: Koenen&Widom 2009, Breslau 2009)

Vaino ja väkivalta (Spitzberg ym. 2007, McFarlane 1999) Vaino johtaa ½ tapauksista uhkailuun 1/3 väkivaltaan 1/10 seks-vvaltaan 70-80% (ex-) kumppanin surmaajista on vainonnut ensin

Väkivaltariski suuri Hylätty kumppani, jolla Päihdeongelma Aiempaa väkivaltaa Psyykkisiä ja asenneongelmia (ei psykoottinen) Aikaa vainota (syrjäytynyt) vaino eskaloitunut Uhri ei jaksa suunnitella riittäviä suojatoimia Suojatoimien järjestely vaikeaa

Vainon arviointi - yhteenvetoa Tunnistaminen asiakas- ja potilastyössä vakavat tapaukset Marak-arviointiin vain karkea arvio mahdollinen riskiarvio on osa laadukasta auttamistyötä

Oikeuspsykiatria vs. Marak-toiminta Tekijälähtöinen Tavoite: tekijän aiheuttaman vaaran arviointi Menetelmä: tekijän oikeuksien rajaus Ongelmat: tekijän perusoikeudet vaarassa Poikkeus: Tarkasti eritellyt tapaukset Uhrilähtöinen Tavoite: uhriin kohdistuvan vaaran arviointi Menetelmä: uhrin turvan lisääminen Ongelmat: tekijän perusoikeuksiin ei voida puuttua Poikkeus: Lähestymiskielto Rikoksen valmistelu