TAVOITTEENA TERVEYTTÄ

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen Terveempi Pohjois-Suomi -hanke TAVOITTEENA TERVEYTTÄ TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2013

Kannen kuva: Päivi Hietapelto / Kuvankäsittely Pohjolan Painotuote Oy Taitto: Pohjolan Painotuote Oy Paino: Pohjolan Painotuote Oy

SISÄLTÖ 1 MUUTOS. TAVOITTEENA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA 4 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN 6 2.1 Terveyden edistämisen yksikön tehtävät 6 2.2 Terveyden edistämisen alueellinen yhteistyö 7 Maakunnallinen hyvinvointiohjelma 7 Terveyden edistäminen erityisvastuualueella 8 3 ASIAKKUUDET 9 3.1 Kuntapäättäjät ja kuntien johtavat viranhaltijat 9 3.2 Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi 9 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset 10 3.4 Erikoissairaanhoidon potilaat ja henkilökunta 10 3.5 Kuntalaiset 11 4 TOIMINTA 12 4.1 Kuntalaisten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuranta ja arviointi 12 4.2 Aluekoordinaattoritoiminta 13 4.3 Viestintäyhteistyö 14 4.4 Terveyden edistämisen koulutus 14 4.5 Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö 16 5 RESURSSIT 19 5.1 Tilat ja laitteet 19 5.2 Palvelujen osto 20 5.3 Henkilöstö 20 6 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 21 7 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI: KOORDINAATIO- JA KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 22 7.1 Hyvinvointirakenteet 22 7.2 Kuntalaisen osallisuus, toiminta- ja palvelumallit 23 7.3 Osaaminen 24 7.4 Hankkeen arviointi 25 7.5 Tukipalvelut 25 3

1 MUUTOS. TAVOITTEENA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla on sairaanhoitopiirin, maakunnan, alueen kuntien ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Yhteisen toiminnan tavoitteena on olla kansallinen ja kansainvälinen edelläkävijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntalaiset saavat tuekseen asuinkunnasta riippumatta innovatiivisen, uudistuvan ja tuloksellisen toimintakokonaisuuden, joka perustuu terveyttä ja hyvinvointia edistäviin kumppanuussopimuksiin, väestön ja väestöryhmien terveys- ja hyvinvointiosoittimien seurantaan, arviointiin sekä toimintakokonaisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on valistunut, hyvinvoinnistaan huolehtiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus perustuu kuntalaisen arjen toiminnan, omaehtoisuuden, yhteisöllisyyden ja ympäristöolojen parantamiseen. Paikallisella tasolla rakennettu terveyden ja hyvinvoinnin kumppanuusverkosto tukee kuntalaisen osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tälle paikalliselle perustalle rakentuvat myös varhaisen vaikuttamisen toimet ja oman terveyden hallintaa edistävä asiantuntijapalvelu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakokonaisuus huomioi lasten ja nuorten, työikäisten sekä vanhuusikäisten erilaiset tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikkö (TERE-yksikkö) koordinoi ennalta ehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämisen yhteistyötä alueella. Toimintamme palvelee kuntapäättäjiä ja kuntien viranhaltijoita, peruspalvelun ja sairaanhoidon toimijoita, järjestöjä ja tutkimusmaailmaa sekä kuntalaisia. Toiminnassa hyödynnetään uutta tieto- ja viestintätekniikkaa terveyden edistämisen koordinaatiotehtävissä, täydennys- ja lisäkoulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä viestinnässä. 4

Toimintamme perustuu sairaanhoitopiirin strategiassa määriteltyihin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin, joita ovat ihmisarvo, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus sekä uudistumiskyky ja avoimuus. Ihmisarvo Ihmisiä on kohdeltava huomaavaisesti ja heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan on kunnioitettava. Vastuullisuus Jokaisella on vastuu omasta tehtävästään ja työyhteisön toimivuudesta. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu toiminnan ja talouden suunnittelusta ja niiden yhteensovittamisesta. Vastuullisuuden lähtökohtana on, että osaamista kehitetään jatkuvasti ja työssä jaksamisesta huolehditaan. Oikeudenmukaisuus Periaatteet sovitaan yhteisesti. Jokaisen osaamista arvostetaan. Jokaisella on oikeus osallistua toiminnan kehittämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Uusiutumiskyky ja avoimuus Arvostamme innovatiivisuutta toiminnan kehittämisessä. Meitä koskeva tieto on kaikkien saatavissa (www-palveluna). 5

2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveyden edistämisen yksikön tehtävät Terveyden edistämisen yksikkö ylläpitää ja kehittää yhteistyötä terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä keskeisten alueellisten ja kansallisten tahojen mm. maakuntaliiton, alueen kuntien ja kuntayhtymien, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, ammattikorkeakoulujen, yliopiston, aluehallintoviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Verkostoon kuuluu myös muita keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistahoja, kuten järjestöjä ja hankeverkostoja. Terveyden edistämisen yksikön keskeisiä tehtäviä ovat: tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneiden kuntien hyvinvointistrategiaa ja kumppanuusyhteistyötä sekä koordinoida maakunnallisen hyvinvointiohjelman toimeenpanoa, kehittää alueellista ja kuntakohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää, sekä lisätä kuntapäättäjien ja kuntalaisten tietoisuutta terveyden, toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja sairauksien ehkäisyn merkityksestä vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista, näyttöön perustuvia käytäntöjä sekä palvelukokonaisuuden sujuvuutta osallistua väestölähtöiseen terveyden edistämistä tukevan viestinnän kehittämiseen Yksikön toiminnassa toteutetaan osaltaan myös uudessa terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollon yksikölle määrättyjä tehtäviä. Toiminnan sisältö ja laajuus tarkentuu Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen tulosten perusteella (ks. luku 7 Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen toimintasuunnitelma). 2.2 Terveyden edistämisen alueellinen yhteistyö Terveyden edistäminen on laaja-alaista ja yhteiskunnan kaikkia toimintasektoreita koskettavaa. Kuviossa 1 on esitetty terveyden edistämisen paikallinen monialaisuus sekä Terveyden edistämisen yksikön sijoittuminen osaksi alueellista yhteistyötä. 6

Kuvio 1. Terveyden edistämisen paikallinen monialainen verkosto ja alueellinen yhteistyö Maakunnallinen hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialaan liittyvää kehittämistyötä linjaa Maakunnallinen hyvinvointiohjelma 2008 2017, jonka koordinaatioon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ohella. Toimijat toteuttavat maakunnallista hyvinvointiohjelmaa kolmen toimintalinjan toimenpiteillä ja kärkihankkeilla. Toimintalinjojen painopisteet ovat: terveyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä innovaatioiden, palvelujen ja yritystoiminnan kehittäminen. Kullakin toimintalinjalla on kehittämisryhmä, jonka tehtävät perustuvat hyvinvointiohjelman strategisiin päämääriin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön johtaja toimii terveyden edistämisen kehittämisryhmän puheenjohtajana. Alueen kunnat ja kuntayhtymät ovat nimenneet terveyden edistämisen kehittämisryhmään 13 jäsentä, joiden lisäksi ryhmään kuuluu asiantuntijajäseniä. 7

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman terveyden edistämisen kehittämistyölle on asetettu mm. seuraavia välitavoitteita: ihmisten asenteet ja tietoisuus terveyden edistämisestä paranevat terveyden edistäminen toteutuu terveydenhuollon jokaisessa potilaskohtaamisessa johtamisessa ja päätöksenteossa huomioidaan ihmisiin kohdistuva vaikutus (IVA-menetelmä) kodin, vanhempien, päivähoidon, koulun ja neuvolan rooli on aktiivinen lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kouluterveydenhuolto lisää lasten ja perheiden terveystietoisuutta ja vahvistaa terveyttä edistäviä asenteita liikuntaa ja urheilutoimintaa tuetaan ja liikunnallisesti passiivisten terveysliikunta lisääntyy työelämän ulkopuolella olevat saadaan terveyspalvelujen piiriin yksilön vaikutusmahdollisuudet työelämän järjestelyihin lisääntyvät kaikki alueen 75-vuotiaat kuuluvat ennaltaehkäisevän kuntoarvion piiriin ikääntyville on tarjolla terveyttä edistäviä interventioita myös syrjäseutujen asukkailla on harrastepalveluja omatoimista selviytymistä tukevia teknologisia ratkaisuja on käytössä nykyistä enemmän Terveyden edistäminen erityisvastuualueella Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun maakunta ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon ja peruspalvelun kuntayhtymät. Palvelujen järjestämissuunnitelmien ulottaminen erityisvastuualuetasolle edistää yhteistyötä ja työnjakoa. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät huolehtivat yhteistyössä mm. terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisestä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyö on suunnitteilla. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikköjen yhteistyötä ja työnjakoa suunnitellaan uuden terveydenhuoltolain säädösten mukaan. Terveyden edistämisen yksikkö tuo osaltaan esille ennaltaehkäisevän työn merkityksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ja alueellista yhteistyötä ja työnjakoa pohdittaessa. 8

3 ASIAKKUUDET Toimintamme palvelee kuntapäättäjiä ja kuntien viranhaltijoita, peruspalvelun ja sairaanhoidon toimijoita, järjestöjä ja tutkimusmaailmaa sekä kuntalaisia. 3.1 Kuntapäättäjät ja kuntien johtavat viranhaltijat Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön vahvistamiselle kunnissa on vankka taloudellinen peruste. Laaja-alaisella ja pitkäjänteisellä terveyden edistämistyöllä voidaan hillitä sairauksien ja niiden hoidon kustannusten jatkuvaa kasvua. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee nähdä investointina, jonka hyödyt ja vaikutukset näkyvät pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuntien velvollisuutena on kuntalaisten terveydentilan seuranta. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään sosiaali- ja terveystoimen ohella mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa ja työyhteisöissä sekä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimessa. Päätösten vaikutukset eri väestöryhmiin voivat olla hyvin erilaisia. Osana kunnassa tehtävien päätösten valmistelutyötä voidaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla saada etukäteen kuva eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksista väestöryhmien terveyteen ja hyvinvointiin. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitetään Pohjois-Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja toimintamalleja, muun muassa sähköinen hyvinvointikertomustyökalu ja toimintamalli alueellisen terveys- ja hyvinvointitiedon tuottamiseen. Hanke päättyy syksyllä 2011, minkä jälkeen tätä toimintaa jatketaan terveyden edistämisen yksikössä (ks. luku 7). 3.2 Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi Vuonna 2010 TERE-yksikössä selvitettiin, mitä väestötason terveyshyötyä kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen johto odottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimalta terveyden edistämisen yhteistyöltä. Kuntien johtavien viranhaltijoiden mukaan väestötason terveyttä edistävä toiminta painottuu hyvinvointikertomuksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitilanteen seurantaan ja tarvittavien toimenpiteiden analyysiin sekä kunnallishallinnossa tehtäviin linjauksiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kuntien ja yhteistoiminta-alueiden luonteva 9

yhteistyökumppani alueellisen seurantatiedon tuottamisessa ja ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Sairaanhoitopiiri voi toimia myös kansansairauksia koskevien yliseudullisten hankkeiden koordinoijana sekä näyttöön perustuvien terveyden edistämisen toimintamallien ja menetelmien jalkauttamisen tukena. 3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Terveyden edistämisen yksikkö välittää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tietoa ja neuvonta-aineistoa ammattilaisten työn tueksi sekä tuottaa uutta aineistoa PPSHP:n www-sivuille. Yksikkö järjestää terveydenhuollon ammattilaisille ammatillista täydennyskoulutusta ja pitää yllä ammattilaisverkostoa (ks. luku 4.4 Terveyden edistämisen koulutus). 3.4 Erikoissairaanhoidon potilaat ja henkilökunta Sairaanhoitopiiri huomioi terveyden edistämisen strategiassaan. Tavoitteena on selvittää terveyden edistämisen käytäntöjä erikoissairaanhoidossa, selkiyttää niitä sekä luoda yhteneväinen terveyden edistämisen toimintakulttuuri. Suomen terveyttä edistävät sairaalat -verkosto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:een. Yhdistyksen kautta sairaanhoitopiiri kuuluu myös kansainväliseen WHO:n alaiseen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkostoon. Vuonna 2011 järjestetään Turussa HPH-verkoston kansainvälinen konferenssi, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu. Terveyttä edistävät sairaalat -verkoston toiminnassa terveyden edistäminen käsittää potilaiden terveyden edistämisen, terveellisen organisaation, henkilökunnan terveyden edistämisen ja väestön terveyden edistämisen. Terveyttä edistävän sairaalan tehtävät on kuvattu seuraavaan kuvioon: 10

Kuvio 2. Terveyttä edistävän sairaalan tehtävät 3.5 Kuntalaiset Kuntalaisten terveyttä edistetään pääasiassa viestinnän keinoin. Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat kuntalaisia, ja media antaa yhä enemmän tilaa tälle aihepiirille. Terveyden edistämisen yksikkö tuo julkiseen keskusteluun ajankohtaisia terveyden edistämisen aiheita. Viestinnässä pyritään jatkossa entistä paremmin hyödyntämään vuorovaikutteista sosiaalista mediaa. Väestöön kohdistuvalla ehkäisevällä toiminnalla halutaan saada kaikkien käyttäytymisessä, jolloin riskiryhmiin kuuluvat muuttavat käyttäytymistään muiden mukana. Terveyden edistämisen yksikkö osallistuu myös järjestöissä, kehittämishankkeissa sekä asukas- ja yhteisötoiminnassa tehtävään kuntalaisille suunnattuun terveyden edistämisen työhön. 11

4 TOIMINTA Tässä kappaleessa kuvataan terveyden edistämisen yksikön toiminta vuosina 2011-2013. Vuosittain tarkennettava suunnitelma löytyy sairaanhoitopiirin internet -sivuilta (osoitteesta www.ppshp.fi/tere). 4.1 Kuntalaisten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuranta ja arviointi Hyvinvointiohjelman keskeisenä tavoitteena on alueellisen tiedontuotannon ja arviointimallin kehittäminen, johon PPSHP ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus yhdessä alueen kuntien kanssa osallistuvat. Päämääränä on saada kunta-, alue- ja maakuntatasolla yhtenäiset hyvinvoinnin ja terveydentilan seurantaan työkalut ja hyödyntämisen välineet. Kuntien päätöksentekoa voidaan arvioida mm. seuraavat näkökohdat huomioon ottaen: 1) Kuntalaisten näkemykset hyvinvoinnista, palvelutarpeista ja palvelutyytyväisyydestä = kokemustieto 2) Palvelujen tuottajien näkemykset palvelutilanteesta = asiantuntijatieto 3) Rekisteritieto toteutuneista palvelutapahtumista = reaaliaikatieto 4) Tilastollinen tieto palvelukokonaisuuksien toteutumisesta = yhdenmukaistettu tieto 5) Etäisyys kodin ja palvelupisteen välillä = paikkatieto Vuonna 2011 käynnistetään alueellisen terveydentilan seurantatietokannan kehittäminen. Työ tehdään projektiluonteisesti ja siitä laaditaan erillinen suunnitelma. Suunniteltuun tietokantaan tallennetaan aluksi Pohjois-Pohjanmaan eri kunnista kerättävä kuntalaisten kokemustieto ja asiantuntijatieto sekä yhdenmukaistettu tilastotieto huomioiden yhteisesti hyväksytty hyvinvointikertomusmalli ja sovittu indikaattoripaketti. TEHO-työkalu helpottaa tilastotiedon kokoamista, ja Tilastokeskuksen kanssa käydään keskustelut alueellisen tiedon täydentämisestä. Kuntalaisten kokemustieto ja palvelun tuottajien asiantuntijatieto pitää toistaiseksi koota erikseen kyselylomakkeella. Hyödynnämme tietojen käsittelyn ja analyysin jatkokehittämisessä Haapajärven, Haapaveden ja Vihannin pilottikuntien kokemuksia. Vaalan kunta tekee kyselyt opiskelijatyönä. Terveyden edistämisen yksikkö tukee yhteisen arviointimallin leviämistä alueella ja kehittää arviointia edelleen yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Työ jatkuu vuonna 2011 Oulunkaaren kuntayhtymän ja Lakeuden kuntayhtymän jäsenkunnissa. Myös uuden Oulun alueella hyvinvointibarometrin seurantatyö on käynnistynyt. 12

Terveyden edistämisen yksikkö tukee seuranta- ja arviointimallin laajentamista Pohjois- Suomen ERVA-alueen tasolle. Erityisvastuualue on luonteva yhteistyötaho, joka sosiaalialan asiantuntijuudella vahvistettuna voi koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ja alueellista tietotuotantoa. 4.2 Aluekoordinaattoritoiminta Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa toimivat aluekoordinaattorit ovat keskeinen terveyden edistämisen yhteistyötaho sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueilla. Kuntien tai yhteistyöalueiden kuntayhtymien on suunnittelussaan turvattava aluekoordinaattoriresurssin jatkuvuus. Terveyden edistämisen yksikkö toimii paikallisesti aluekoordinaattoreiden välityksellä yhteistyössä Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen kanssa. Jatkossa terveyden edistämisen yksikkö tukee ja ohjaa aluekoordinaattoritoimintaa. Aluekoordinaattorin tehtävänä on hyvinvointi- ja terveysrakenteiden ylläpitäminen ja toimeenpano kunnissa. Koordinaattori vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden toteutumisesta yhteistoiminta-alueilla. Aluekoordinaattoreiden tehtävät: a) alueellisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija b) yhteistoiminta-alueellisten hyvinvointikertomusten päivittämisessä kuntien tukena c) yhteistoiminta-alueellinen IVA-menetelmän asiantuntija ja kouluttajatutor d) kuntakohtaisen ja yhteistoiminta-alueellisen hyvinvointiseurantatiedon kokoaja, arvioija ja tiedottaja e) mukana yhteistoiminta-alueen kuntien johtoryhmissä asiantuntijana tukien hyvinvointirakenteiden ja ohjausjärjestelmien toimivuutta f) toimii yhteistoiminta-alueen yhteyshenkilönä muihin sidosryhmiin, esim. - maakunnan hyvinvointiohjelman laajennettuun koordinaatioryhmään, TEREyksikköön ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin - maakunnallisen ja kansallisen seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä kansallisen yhteistyön (THL) verkostoihin Lisäksi aluekoordinaattori on kuntien tukena kansallisten terveys- ja hyvinvointiohjelmien toimeenpanossa yhteistyössä Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. 13

4.3 Viestintäyhteistyö Vuoden 2010 aikana on laadittu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman, Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen ja terveyden edistämisen yksikön yhteinen viestintäsuunnitelma, jonka toteuttamisen tueksi on perustettu maakunnallinen hyvinvointiviestinnän tiimi. Tiimissä on mukana myös viestinnän erityisasiantuntija. Tiimin tehtävä on seurata yhteisen viestintäsuunnitelman toteutusta ja huolehtia sen päivittämisestä. Jatkossa maakunnallista hyvinvointiviestinnän yhteistyöverkostoa on tarkoitus laajentaa, ja keskustelu-ja viestintätoimintojen synergiasta käydään vuonna 2011 ainakin Oulun kaupungin, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun johdon ja viestintävastaavien kanssa. Viestintäsuunnitelmassa mukana olevien tahojen yhteisessä viestinnässä keskeisenä välineenä tulee olemaan 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Hyvinvoiva Pohjois-Pohjanmaa -uutiskirje, johon terveyden edistämisen yksikkö tuottaa aineistoa ajankohtaisista hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä aiheista. Terveyden edistämisen yksikön viestinnän erityisvastuualueena on terveydenhuollon ammattilaisiin kohdistuvan viestinnän yhteisten menetelmien ja aineistojen kehittäminen. Sairaanhoitopiiri on käynnistämässä oman viestintästrategian valmistelua, mikä tullaan jatkossa huomioimaan myös terveyden edistämisen yksikön viestinnän suunnittelutyössä. 4.4 Terveyden edistämisen koulutus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän koulutussuunnittelun lähtökohtana ovat alueen toimijoiden tarpeet, yhteiset terveyden edistämisen käytännöt sekä moniammatillinen ja monisektorinen yhteistyö. Tavoitteena on tarjota koulutusta, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan luottamushenkilöstön ja viranhaltijajohdon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten terveyden edistämisen osaamista. Osaamisen vahvistaminen edistää kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden taustatekijöihin. Lisäksi se parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja ja ottaa vastuuta omasta, lähiyhteisön ja ympäristön terveydestä. 14

Terveyden edistämisen osaamisen tueksi tarjottava ammatillinen täydennyskoulutus kootaan koulutuskoriin, josta voidaan koota tarpeen mukainen koulutuskokonaisuus. Koulutuksessa tullaan hyödyntämään monimuotoisia koulutusmenetelmiä. Terveyden edistämisen aihealueeseen liittyviä alueellisia koulutuksia kootaan www-sivun linkistä aukeavaan koulutuskalenteriin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoulutussuunnitelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoulutussuunnitelman pohjaksi on kartoitettu keskeisimmät sosiaali- ja terveysammattilaisten sekä esimiesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät osaamis- ja kehittämistarpeet. Tarpeiden kartoittamisen jälkeen kerätään tiedot tarpeisiin vastaavista osaajista ja heidän järjestämästään koulutustoiminnasta. Osaajien yhteystiedot laitetaan terveyden edistämisen yksikön nettisivuille, jotta organisaatiot löytävät helposti heidän yhteystietonsa kouluttajia kilpailuttaessaan. Suunnitelmassa luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusohjelma vuosille 2011 2014, joka sisältää sekä terveyden edistämisen yksikön koulutukset että muiden keskeisten kouluttajien koulutuksia. Jatkossa alueen koulutustarpeita kartoitetaan neljän vuoden välein tehtävällä kyselyllä. Luottamushenkilöille suunnattu koulutus TerPS-hankkeessa aloitettua kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle suunnattu koulutusta jatketaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin koulutuspalvelujen kanssa. Terveyden edistämisen yksikkö vastaa luottamushenkilöille suunnatun koulutuksen koordinoinnista. Tavoitteena on järjestää luottamushenkilöiden koulutus aina kuntien valtuustokauden vaihtumisen jälkeen. Kouluttajaresurssi suunnitellaan koulutustilausten mukaan. Luottamushenkilökoulutuksen piloteista saadun palautteen perusteella kuntapäättäjät kaipaavat myös syvempää koulutusta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista (IVA), indikaattoreista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuudesta. Terveyden edistämisen yksikön roolina on kerätä näihin tarpeisiin vastaava asiantuntijaverkosto, joka toimii suoraan kuntapäättäjien kouluttajana tai alueellisten koordinaattoreiden tai muiden paikallisten asiantuntijoiden ja kouluttajien tukiverkostona. 15

Ammattihenkilöille suunnattu koulutus Sosiaali- ja terveysammattilaisille suunnattavan koulutuksen keskeiset teemat vuosille 2011 2014 on valittu aiemmin mainitun kartoituksen pohjalta. Keskeiset teemat ovat 1) ryhmäohjaustaitojen kehittäminen, 2) elintapaohjaustaitojen kehittäminen, 3) johtamisen ja -viestinnän sekä implementointiosaamisen kehittäminen ja 4) moniammatillisen tiimityöskentelyosaamisen kehittäminen. Terveyden edistämisen yksikkö järjestää kyseisiin teemoihin liittyviä koulutuksia ja tiedottaa nettisivuillaan muiden tahojen järjestämistä koulutuksista. Lisäksi tavoitteena on suunnitella vuorovaikutteinen, elintapaohjausosaamista lisäävä e-oppimisympäristö, joka tullaan kytkemään Terveyden edistämisen yksikön nettisivulla kuvattavaan elintapaohjausprosessin kulkuun. 4.5 Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö Terveyden edistämisen yksikön keskeinen tehtävä on tukea perusterveydenhuollossa tehtävää terveyden edistämisen kehittämistyötä kokoamalla ja välittämällä ajanmukaista tietoa. Yksikkö osallistuu erillisrahoituksella toteuttaviin hankkeisiin. Kylmän ja kuuman ympäristön vaikutus terveyteen Hankkeen tarkoituksena on kolmen vuoden aikana tuottaa esitys valtakunnallisesta mallista ja sen toimintasisällöistä ja -käytännöistä kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Hankekokonaisuus toteutetaan kahden osaprojektin kautta, jotka ovat: 1. Alihankintana toteutettava osaprojekti, jonka tavoitteet ovat: Tuottaa kaksi vaihtoehtoista ehkäisymallia koulutus- ja tiedotusaineistoineen sekä mallien vertailu pilotti-interventiossa, koota hankkeen tiedotus- ja oppimisaineistot kansalliseen portaaliin ja suunnitella tiedon päivityskäytännöt, kehittää ehkäisymallin asiantuntijaohjauksen käytännöt ja sopia vastuista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Ilmatieteenlaitoksen kesken. 2. Oulun yliopiston toteuttama osaprojekti, jonka tavoitteena on kehittää ehkäisymallia tukevaa tutkimusyhteistyötä eri organisaatioiden kesken. 16

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja terveyden edistämisen yksikön rooli hankkeessa on hankekokonaisuuden koordinointi ja ohjaus sekä taloushallinto. Hankkeen interventiot pilotoidaan Oulun kaupungin ja Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimessa. Vertailualueena toimii Pohjois-Karjala. Sääolojen terveysriskien hallintaprojektin suunnittelu Sään lämpöoloihin liittyvien terveysriskien ehkäisy Pohjois-Suomessa esiselvitys päättyy vuonna 2011. Toimintamallin pilotointiin ja laajentamiseen laaditaan hankesuunnitelma yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin, Oulunkaaren kuntayhtymän ja Oulun yliopiston kanssa. SUJUVA-hanke (Sujuvan vastaanottopalvelun varmistaminen Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla) Hankkeen tavoitteena on mm. parantaa terveyskeskusvastaanottojen toimivuutta ja palveluiden saatavuutta. Hankkeessa sovelletaan bra mottagning -toimintamallia ja läpimurtotyöskentelyä, joiden levittämistä TERE-yksikkö voi osaltaan tukea. Lisäksi pitkäaikaissairauksien hoitoa ja edistää hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tuetaan liittämällä siihen kylmä- ja kuuma hankkeiden ohjaus- ja neuvontamateriaalia. Sujuvan vastaanottopalvelun kehittämiseen sisältyvä laihdutusryhmätoiminta etävastaanottona hyödyntää tehostettua palveluohjausta ja uuden teknologian käyttöönottoa asiakastyössä. TERE-yksikkö voi järjestää ravitsemusterapeutin tuen toiminnan jatkamiseen ja levittämiseen. Vete-hanke (Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto) Selvitetään Vete-hankkeen tulosten hyödyntäminen TERE-yksikön toiminnassa. Pisara-hanke Yhteistyö aikuisten laihdutusryhmäohjausmallin pilotoinnissa. 17

Esko-hanke Yhteistyö Työikäiset Esko-hankkeessa. Osallistuminen hankkeen käytännön toteutukseen ja arviointiin. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja tapaturmien ennalta ehkäiseminen Kolmivuotisen hankkeen suunnittelu jatkuu vuonna 2011. Hankkeen tavoitteina ovat kotona asuvien ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä tapaturmien ennalta ehkäiseminen. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön Pohjois-Pohjanmaan kaikissa kunnissa osteoporoosin alueellinen hoitoketjumalli. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat useaan terveyden edistämisen kannalta keskeiseen aihealueeseen, kuten terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen ja ravitsemuksen kohentamiseen. Terveyden edistämisen yksikön rooli on koordinoida hanketta ja vastata hankkeen toteuttamisesta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa hankkeen toteuttamisesta Kainuussa. Muina yhteistyökumppaneina tulee olemaan alueen kuntia/kuntayhtymiä, joista Oulun kaupunki, Taivalkosken kunta sekä Kallion peruspalvelukuntayhtymä ovat hankkeen suunnitteluvaiheessa ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen. Ryhmäohjaus Terveyden edistämisen yksikön tavoitteena on ryhmäohjauksen tukeminen perusterveydenhuollossa tarjoamalla ryhmäohjauskoulutusta informaatioteknologiaa (videoneuvottelut, sähköiset oppimisympäristöt) hyödyntäen sekä työnohjausta ryhmäohjaajien tueksi. Yksikön www-sivuille luodaan ryhmäohjauksen tueksi kansio, joka sisältää ajantasaista tietoa ryhmäohjausmalleista ja elintaparyhmien sisällöistä. Alkoholiohjelma Alkoholiohjelman periaatteet huomioidaan ja tehdään yhteistyötä Aluehallintoviraston kanssa. 18

5 RESURSSIT Terveyden edistämisen yksikön toiminta rahoitetaan PPSHP:n valmiusrahastoon kannettavasta maksutuotosta. Maksun määrä PPSHP:n jäsenkunnissa on noin 1 euro kunnan asukasta kohden. Talousarvioehdotus vuodelle 2011 Terveyden edistämisen yksikkö, 20040 josta Tilinimi KS 2010 TA 2011 vy 20040 projekti 240100 Maksutuotot, valmiusrahasto 393 000 393 000 6 000 Projektien tuotot (valtionosuus) 192 442 152 625 Yhteistyöprojektin muu rahoitus (Oulun yo) 39 817 (Kainuun maakunta ky) Tuotot yhteensä 585 442 198 442 Henkilöstökulut -237 015-280 315 6 000 - josta palkat -185 889-220 352 - ja henkilösivukulut -51 126-59 963 Palvelujen ostot -122 000-254 414-191 442 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 000-12 000 Vuokrat -10 000-28 000-1000 Sisäiset kulut -5 373-10 713 Toimintakulut yhteensä -383 388-585 442-198 442 5.1 Tilat ja laitteet Tilat: 3 toimistohuonetta, neuvottelutila ja sosiaalitilat. Terveyden edistämisen yksikön määräaikaisen työntekijän käyttöön tarvitaan yksi työhuone lisää. Laitteet: Projektihenkilöstön ja määräaikaisen henkilöstön käyttöön hankitaan tarvittavat atk-laitteet. Kirjallisuus: käsikirjaston täydentäminen, ammattilehdet 19

5.2 Palvelujen osto Koulutuksen tarvitsemat kouluttajaresurssit Tietokantahankkeen tarvitsema tekninen asiantuntijapalvelu ja mahdollinen projektihenkilö Mediaseuranta Luennoitsijoiden palkkiot Oma kouluttautuminen Matkakustannukset Sisäiset ostopalvelut esim. tietohallinnon palvelut 5.3 Henkilöstö PPSHP:n terveyden edistämisen yksikön henkilöstö vuonna 2011 on neljä henkilötyövuotta. Yksikössä on kolme vakinaista toimea: johtaja, terveyden edistämisen koordinaattori ja terveyden edistämisen assistentti. Lisäksi talousarviossa on varattu määräraha määräaikaisen henkilön rekrytointiin. Vuoden 2011 toiminnassa varataan henkilöresurssia mm. alueellisen tietokannan kehittämiseen, luottamushenkilöiden koulutuksen toteuttamiseen ja läpimurtotyöskentelyn valmennuksen kehittämiseen. Määräaikaisen henkilöresurssien käyttö täsmennetään alueellisen terveydentilan seurantaprojektin suunnitelmassa. 20

6 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen yhteistyötä arvioidaan vuosittain toimintasuunnitelman toteutumisen kautta. Toimintaa ja resursseja uudistetaan tarpeen mukaan. Toiminnan arvioinnissa on tavoitteena toimintojen ja tulosten parantaminen ja kehittäminen. Arvioinnissa tarkastellaan, onko kehittämistavoitteisiin päästy halutulla tavalla, mitkä asiat ovat jääneet kokonaan tai osittain toteutumatta ja miksi ja mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Terveyden edistämisen yksikössä prosessiarviointia tehdään mm. koulutuksien suhteen: arvioidaan kokonaisuudessaan koulutusten suunnittelua ja toteutusta sekä suunnittelijoiden, kouluttajien että koulutukseen osallistuneiden näkökulmasta. Prosessiarviointia tehdään kaikista toimintasuunnitelman/toimenpidetaulukon osioista jollain tasolla (mm. hankeyhteistyön, viestinnän ja alueyhteistyön osalta). 21

7 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI: KOORDI- NAATIO- JA KEHITTÄMIS-HANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa painotetaan vuonna 2011 hyviksi arvioitujen rakenne- ja toimintamallien levittämistä ja käyttöönottoa. Koska hanke päättyy vuoden 2011 loppupuolella, vuoden 2011 tärkeänä tavoitteena on siirtää hankkeen toimintoja Terveyden edistämisen yksikölle ja siten tukea toimintojen juurtumista käytäntöön. Toimintojen siirtämiseen pyritään mm. pitämällä hankkeen ja Terveyden edistämisen yksikön välisiä palavereita sekä kuvaamalla hankkeen toimintoja koskevia prosesseja. Hankkeelle on asetettu hankesuunnitteluvaiheessa tulostavoitteet, jotka on keskeisten toimintatavoitteiden lisäksi esitelty alla: 7.1 Hyvinvointirakenteet Hankkeessa pilotoidaan, kehitetään ja levitetään vuosien 2010 2011 aikana kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja alueiden hyvinvointijohtamista tukevia rakenne- ja toimintamalleja sekä työkaluja: a) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne- ja toimeenpanomallit (= eri tasojen HyTE-organisaatiot: kunta, yhteistoiminta-alue) b) Sähköinen hyvinvointikertomusmalli, johon on sisällytetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntakello, Teho-indikaattorityökalu ja indikaattorikäsikirja (mm. avainindikaattorien määrittely) c) Maakunnallinen hyvinvoinnin kokonaisarviointimalli (sisältäen mm. kansalais- ja palveluntuottajakyselyt sekä ATH:n eli alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen) d) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi -työkalu (IVA) e) Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden hyvinvointijohtamista tukeva koulutus Hankkeessa tullaan arvioimaan edellä esiteltyä kokonaisuutta sekä tekemään tarvittavat muutokset kansallista mallinnusta varten. Terveyden edistämisen yksikön kanssa rakennetaan käyttöönottosuunnitelma, jonka avulla mallit ja työkalut levitetään maakuntaan. Levittämisessä ovat mukana TerPSin osahankkeet sekä muut Kaste-hankkeet, erityisesti KanervaKaste (Kuopion yliopistollisen sairaalan Erva-alueen Kaste-hanke) ja PaKaste (Pohjoisen alueen Kaste-hankkeet). Kansallisessa levittämisessä tehdään yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa. 22

Tulostavoitteet: 1. Arvioinnin kautta on kehitetty maakunnallinen ja sähköinen hyvinvointikertomusmalli, joka on osa kuntasuunnitelmaa ja kansallisesti mallinnettava. Lisäksi on kehitetty hyvinvointikertomusmallia tukevat työkalut ja koulutus. 2. Yhteiset johtamisen ohjausvälineet on määritelty ja sovittu osaksi uusia maakunnallisia hyvinvointira-kenteita (mm. ohjaus- ja johtoryhmien roolit ja vastuut kunta-, alue- ja maakuntatasolla). Määrittelyt tehdään yhteistyössä osahankkeiden, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. 3. Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus (ATH) on toteutettu suunnitellusti THL:n kanssa ja tuotu osaksi maakunnallista hyvinvoinnin kokonaisarviointi- ja seurantajärjestelmää. 4. Osahankealueiden luottamushenkilöitä ja viranhaltijajohtoa on koulutettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -menetelmän käyttöön sekä suunniteltu menetelmän jatkohyödyntämisestä osana rakennettuja hyvinvointirakenteita. 5. Terveyden edistämisen yhteistyöhön on saatu rakennettua hyvinvointirakenteiden kehittämisen kautta maakunnallisia yhteistyö- ja toimintamalleja. 6. Maakuntien hyvinvoinnin edistämisen linjauksiin perustuvaa tutkimustoimintaa on kehitetty ja hyvinvointitutkimusverkoston yhteistoimintaa on vahvistettu. 7.2 Kuntalaisen osallisuus, toiminta- ja palvelumallit Hankkeessa arvioidaan osahankkeiden uusia terveyttä ja hyvinvointia tukevia, kuntalaisen osallisuutta lisääviä toiminta- ja palvelumalleja, jotka viedään hankkeen nettisivujen (www. terps.fi) työkalujen prosessipankkiin. Terveyden edistämisen yksikön kanssa sovitaan vuonna 2011 aikana siitä, miten malleja hyödynnetään yksikön toiminnassa ja miten niitä levitetään maakuntaan. 23

Tulostavoite: Sosiaali- ja terveydenhuollon uusia preventiivisiä, käyttöönotettavia työ- ja toimintamalleja sekä laaja-alaisia varhaisen puuttumisen menetelmiä (huomioiden eri sidosryhmät) on dokumentoitu jatkokehittämistä varten osana hyvinvointirakenteita. 7.3 Osaaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoulutussuunnitelmaa vuosille 2011 2014 tehdään yhteistyössä Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Suunnitelma sisältää koosteen sekä terveyden edistämisen yksikön että muiden keskeisten kouluttajien koulutustarjonnasta, joka vastaa aiemmin kartoitettuja, keskeisimpiä koulutustarpeita. Tiedot tarjolla olevista koulutuksista kerätään Terveyden edistämisen yksikön nettisivuille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskoriin. Koria ylläpidetään ja kehitetään vuodesta 2011 alkaen Terveyden edistämisen yksikön toimesta. Yksikön tukena toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksen ohjausryhmä (Hyteko), jonka puheenjohtajana toimii PPSHP:n Koulutuspalveluiden koulutuspäällikkö. Yhtenä koulutuskorin koulutustarjontana tulee olemaan Yhteistyö voimavaraksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä -koulutus, joka on Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja OYSin Yleislääketieteen yksikön yhdessä toteuttama täydennyskoulutus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. TerPS-hanke on toiminut kouluttajatahojen yhteistyön promoottorina, ja tämä rooli on tarkoitus siirtää jatkossa Terveyden edistämisen yksikölle. Koulutuskorissa tulee olemaan tarjolla myös kuntien hyvinvointijohtamista tukeva koulutus, jonka hankkeen jälkeisestä organisoitumisesta on tehty ensimmäinen luonnos. Luonnoksen mukaan koulutuksen koordinoinnista ja organisoinnista tulee jatkossa vastaamaan PPSHP:n Terveyden edistämisen yksikkö. Kaikkien edellä mainittujen koulutusten suhteen on mietittävä vuoden 2011 aikana sitä, millaista yhteistyötä ja työnjakoa Terveyden edistämisen yksikkö ja PPSHP:n Koulutuspalvelut tekevät. 24

Tulostavoitteet: 1. Moniammatillinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutussuunnitelma on luotu. 2. Terveyden edistämisen koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille sekä johtaville viranhaltijoille ja päättäjille on toteutettu. Siten on lisätty terveysviestinnän maakunnallista osaamista. 7.4 Hankkeen arviointi Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen arviointia toteutetaan aktiivisesti yhtenäisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi hankekokonaisuudesta kootaan arviointimateriaalia loppuraporttia ja arvioinnin jatkokehittämistä varten. Arviointia tukee Lönnrot-instituutista ostopalveluna hankittu asiantuntijapalvelu. Osahankkeiden ja koordinaatiohankkeen omien tavoitteiden sekä koko koordinaatiohankeyhteistyön tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan yhtenäisin menetelmin. Hankkeen aikana toteutettava arviointi tulee toimimaan osana hankkeen ohjausjärjestelmää, joka tuottaa toteuttajille tietoa hankkeen etenemisestä sekä antaa toimintasuosituksia tarpeellisista muutoksista. 7.5 Tukipalvelut Koordinaatio- ja osahankealueilla toteutetaan vuonna 2011 viestintäsuunnitelman ja Kasteviestintäsuunnitelman toimeenpanon mukaisesti yhtenäistä sisäistä ja ulkoista viestintää. Vastuualueena on kansalaisviestinnän toteutuksen käynnistäminen, jota tehdään yhteistyössä Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Hankkeesta tuotetaan loppuraportti sekä tuloksia esittelevä julkaisu. Tulosten levittämistä ja käyttöönottoa tuetaan järjestämällä hankekokonaisuuden loppuseminaari ja mahdollisesti, Erva-alueen Kaste-hankkeiden yhteinen työseminaari. Terveyden edistämisen yksikkö tulee olemaan mukana seminaareissa ja niiden järjestelyssä. Nykyisten kehittämiskokonaisuuksien käyttöönoton, levittämisen ja jatkokehittämisen tueksi valmistellaan jatkohanketta yhdessä osahanketoimijoiden kanssa. Valmisteluvaiheessa huomioidaan tämän hankkeen kehittämistyö uusien kuntalaisen osallisuutta lisäävien toiminta- ja palvelumallien sekä hyvinvointirakenteiden ja indikaattoreiden jatkokehittämisen 25

kohdalta. Myös tehdyn esiselvitystyön tulokset liittyen kuntien eri hallintoalojen ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön tullaan huomioimaan. Terveyden edistämisen yksikkö (yhteistyössä muiden keskeisen toimijoiden kanssa) tulee seuraamaan hankkeen tuloksia, saavutuksia ja toimenpidesuosituksia hankkeen päättymisen jälkeen. Seurannan apuna käytettäviä mittareita ovat mm. hyvinvointikertomusmallin käyttöönotto, hyvinvoinnin ja terveyden johto- ja muiden ryhmien perustaminen ja toiminta-aktiivisuus, kuntastrategioiden hyvinvointi- ja terveystavoitteet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursointi. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa painotetaan vuonna 2011 hyviksi arvioitujen rakenneja toimintamallien levittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena on siirtää hankkeen päättyessä toimintoja Terveyden edistämisen yksikölle ja tukea toimintojen juurtumista. Toimintojen siirtämiseen pyritään mm. pitämällä hankkeen ja Terveyden edistämisen yksikön välisiä palavereita sekä kuvaamalla hankkeen toimintoja koskevia prosesseja. 26

27

POHJOLAN PAINOTUOTE OY 2010