TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 N Y T. TAV O I T T E E N A T E RV E Y T T Ä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen TERVEYDEN EDISTÄMISEN YHTEISTYÖ Toimintakertomus 2011 N Y T. TAV O I T T E E N A T E RV E Y T T Ä 1

2 2

3 Sisältö 1 Johdon katsaus 4 2 Tiivistelmä 5 3 Tausta 6 4 Terveyden edistämisen toiminta-ajatus 6 5 Henkilöstö 7 6 Asiakkuudet 8 7 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja arviointi Yhteistyöverkostot Viestintä Koulutus Terveyttä edistävä sairaala Tutkimus- ja kehittämistyö 15 8 Yhteistyö erityisvastuualueella 18 3

4 1 Johdon katsaus Vuonna 2011 käynnistyi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset yhdistettiin uudeksi terveydenhuoltolaiksi, joka tuli voimaan 1. toukokuuta Lakiuudistus lisää kansalaisten valinnanvapautta niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Kansalaisen vastuu hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sairauksien ehkäisyssä sekä omahoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Kokonaisuudistuksen seuraavassa vaiheessa saatetaan loppuun sosiaalihuoltolain uudistus sekä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta. Terveydenhuoltolaissa on useita kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavia uudistuksia. Kunta laatii hyvinvointikertomuksen, johon kirjataan paikallisiin olosuhteisiin ja väestön tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat toimenpiteet. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat perustaneet hyvinvointiryhmiä ja edenneet suunnitelmallisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sairaanhoitopiirin alueen väestön hyvinvointi- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen tehdään toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Vuoden 2012 tammikuussa toimintansa aloittanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö antaa tukea sairaanhoitopiirin alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja arviointiin. Perusterveydenhuollon yksikön perustaminen on suunniteltu sairaanhoitopiirin yleislääketieteen ja terveyden edistämisen vastuuyksikköjen toimintojen pohjalle suuntaamalla niiden toimintaa uudelleen. Perusterveydenhuollon yksikön visio vuoteen 2015 mennessä on löytää aktiivinen roolinsa perusterveydenhuollon kehittäjänä ja koordinaattorina toimien linkkinä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä eri perusterveydenhuollon yksikköjen välillä. Yksikkö tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien laatimista, perusterveydenhuollon kehittämistyötä ja sitä tukevaa tutkimusta sekä terveyden edistämistä, koordinoi hoitoketjujen kehittämistä ja ylläpitoa ja järjestää koulutusta. Yksikkö toimii verkostomaisesti tukeutuen sairaanhoitopiirin, kuntien ja alueen muiden osaajien palveluihin, sekä kansallisiin asiantuntijoihin ja organisaatioihin. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri 4 Juha Korpelainen hallintoylilääkäri

5 2 Tiivistelmä Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialaan liittyvää kehittämistyötä linjaa osaltaan Maakunnallinen hyvinvointiohjelma Terveyden edistämisen (TERE)-yksikkö vastasi vuonna 2011 terveyden edistämisen toimintalinjan koordinaatiosta ja osallistui Hyvinvointiohjelman vuosien toimeenpanovaiheen suunnitteluun. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ( ) kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunnittelu- ja arviointityöväline, sähköinen hyvinvointikertomus. Terveyden edistämisen yksikkö osallistui sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämiseen, levittämiseen ja juurruttamiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Työväline helpottaa tilastotiedon kokoamista, havainnollistaa muutokset liikennevaloista tuttujen värien ja nuolimerkkien avulla sekä näyttää aikasarjan trendit graafisesti. Vuonna 2011 koottiin sairaanhoitopiirin alueellinen terveyden edistämisen suunnittelijoiden verkosto. Verkoston ensimmäisen työkokouksen aiheena oli aikuisten painonhallinnan ryhmäohjauksen suunnittelu ja kehittäminen. PPSHP:n alueellinen selvitys kuntien painonhallintaryhmien toiminnasta tehtiin joulukuussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusyhteistyötä ja ammattilaisten täydennyskoulutusta kehitettiin Terveyden edistämisen yksikön koordinoimassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutustyöryhmässä. Vuonna 2011 pidettiin ensimmäinen alueellinen terveyden edistämisen ajankohtaisseminaari. Poikkihallinnollisena yhteistyönä käynnistettiin Oulun kaupungin varhaiskasvattajien terveyden edistämisen koulutus, aiheena lasten ruoka-kasvatus. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa aloitettua kuntapäättäjien hyvinvointijohtamiskoulutusta jatkettiin. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu kylmä- ja kuumaopas julkaistiin vuonna 2011 yhteistyössä Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen kanssa. Opas kokoaa yhteen nykytiedon kylmän ja kuuman ympäristön vaikutuksista ihmisiin sekä keinot ehkäistä terveyshaittoja. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymallin kehittämistyö ja käytettävyyden testaus jatkuu vuonna 2012 Joensuun kaupungin, Kolarin kunnan ja Oulunkaaren alueella. 5

6 3 Tausta Terveydenhuoltolain 36 mukaan sairaanhoitopiirin on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tämä kokonaisuus on sisällytetty Terveyden edistämisen yksikön tehtäviin. Terveyden edistämisen yhteistyö rakentuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanon, kuntien hyvinvointisopimusten sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksen pohjalle. Sopimuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa terveyden edistämisen toimintalinjan koordinaatiosta. Terveyden edistämistoiminta aloitettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa jo vuonna 1978 Lääkintöhallituksen ohjeistuksen mukaan. Vuosien varrella yhteistyökumppaneina ovat olleet Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtion aluehallinnon edustajana Oulun lääninhallitus sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Vuonna 2011 terveyden edistämisen ohjausryhmään kuuluivat Juha Korpelainen (pj), Leea Järvi (siht), Markku Alen, Päivi Hirsso, Antero Kesäniemi, Keijo Koski, Veikko Kujala, Aino-Liisa Oukka ja Pasi Parkkila. Ohjausryhmä kokoontui kerran vuoden 2011 aikana. 4 Terveyden edistämisen toiminta-ajatus Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päämääränä on terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä kuntalaisen vastuunoton lisääminen omasta hyvinvoinnistaan. Toiminta tukeutuu yhteisöllisyyden voimaan ja elinympäristön vaalimiseen. Terveyden edistäminen toteutuu alueen kuntien, sairaanhoitopiirin, maakunnan ja eri sidosryhmien yhteistyönä. Yhteisen alueellisen toiminnan tavoitteena on olla kansallinen ja kansainvälinen edelläkävijä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Terveyden edistämistyön päämääränä on rakentaa paikallisia terveyden ja hyvinvoinnin verkostoja, jotka tukevat kuntalaisen osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tälle paikalliselle perustalle rakentuvat myös varhainen vaikuttaminen, oman terveyden hallinta ja kuntalaisten tarvitsema asiantuntijapalvelu. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ottaa huomioon lasten ja 6

7 nuorten, nuorten aikuisten, työikäisten sekä vanhuusikäisten erilaiset tarpeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TERE-yksikkö on koordinoinut kansansairauksien ehkäisyä ja terveyden edistämisen yhteistyötä. Yksikkö on palvellut kuntapäättäjiä, kuntien viranhaltijoita, perusterveydenhuollon ja sairaanhoidon toimijoita, järjestöjä ja tutkimusmaailmaa sekä kuntalaisia. Uutta tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistyössä sekä viestinnässä. Terveyden edistämisen yksikön tehtävät ovat: 1. Tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneiden kuntien kumppanuusyhteistyötä sekä osallistua maakunnallisen hyvinvointiohjelman koordinointiin ja toimeenpanoon. 2. Kehittää alueellista ja kuntakohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää. 3. Lisätä kuntapäättäjien ja kuntalaisten tietoisuutta terveydestä, sosiaalisesta turvallisuudesta ja sairauksien ehkäisystä. 4. Vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista. 5. Levittää näyttöön perustuvia käytäntöjä. 6. Kehittää terveyden edistämistä tukevaa ammattilais- ja kansalaisviestintää. 5 Henkilöstö Moniammatillinen ja ammattitaitoinen henkilöstö takaa sen, että voimme tarkastella terveyden edistämistä useasta näkökulmasta. Vuoden 2011 lopussa työsuhteiden lukumäärä oli viisi, joista kaksi oli määräaikaista. Terveyden edistämisen yksikön vuonna 2011 käyttämä henkilötyövuosimäärä oli yhteensä 3,5 henkilötyövuotta: yksikön johtaja 12 kk, terveyden edistämisen koordinaattori 12 kk, assistentti 12kk, projektisuunnittelija 4 kk ja koulutussuunnittelija 2 kk. 7

8 6 Asiakkuudet Sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen (TERE)-yksikön asiakkailla on erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintakulttuureja ja niiden myötä tarpeita, joihin yksikkö pyrkii vastaamaan. Asiakkaitamme ovat kuntapäättäjät, johtavat viranhaltijat ja ammattilaiset sekä kuntalaiset. TERE-yksikön toimijat ovat vastanneet asiakkaiden toiveisiin joko suoraan tai yhdessä paikallisen terveyden edistämisen aluekoordinaattorin kanssa. Kuntalaisten ja sairaalan potilaiden terveyden edistäminen toteutuu terveydenhuollon ammattilaisten kautta. Tietoa välitetään kuntapäättäjille, ammattilaisille ja kuntalaisille suunnatun viestinnän keinoin. Kuntapäättäjät ja kuntien johtavat viranhaltijat Hallintokuntarajat ylittävä hyvinvointiryhmä valmistelee valtuustokausittain monialaisena asiantuntijatyönä kunnan hyvinvointikertomuksen ja päivittää sen vuosittain. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on suunnitelmallista vaikuttamista terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Terveyden edistämiseen investoimalla voidaan hillitä palvelutarpeen jatkuvaa kasvua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sisältyy väestön ja väestöryhmien tarpeiden tunnistamista, viestintää, varhaisen vaiheen vaikuttamista ja kuntalaisten hyvinvointia vaarantavien tekijöiden hallintaa. Alueen ajankohtaisia haasteita ovat edelleen esimerkiksi väestön ylipaino ja sen seurauksena lisääntyvät sairaudet sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Terveyden edistämisen yksikkö tarjoaa asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset Terveyden edistämisen yksikkö välittää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tietoa ja materiaalia ammattilaisten työn tueksi. Se järjestää myös koulutusta ja pitää yllä ammatillisia verkostoja. 8

9 Erikoissairaanhoidon potilaat ja henkilökunta Terveyden edistämisen näkökulman esillä pitäminen on tarpeen myös erikoissairaanhoidossa. Potilaiden terveellisten elintapojen edistämisen keinoina ovat tupakkariippuvuuden hoito, alkoholin riskikäytön vähentäminen, tasapainoinen ravinto ja terveysliikunta. Kuntalaiset Kuntalaisten terveyttä edistetään mm. viestinnän keinoin. Kuntalaiset saavat yleistä tietoa terveyden edistämisestä PPSHP:n terveyden edistämisen Internet-sivuilta. Linkkien kautta saatavilla on eri ikäkauteen sopivia elämäntapatestejä ja työkaluja elämäntapamuutoksen itsearviointiin. 7 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö Terveyden edistäminen perustuu kuntalaisen omaehtoisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä ympäristöolojen parantamiseen. Tälle paikalliselle perustalle rakentuvat myös varhaisen vaikuttamisen toimet ja kuntalaisten oman hyvinvoinnin hallintaa edistävät asiantuntijapalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö on tavoitteellista toimintaa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Tekemisen tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen terveyttä tukevaan suuntaan ja palvelujärjestelmän toimintatapojen. Hyvinvointikertomuksen mukainen hyvinvointikäsite tarkoittaa: Ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Se syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. 9

10 7.1 Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja arviointi Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialaan liittyvää kehittämistyötä linjaa osaltaan Maakunnallinen hyvinvointiohjelma , jonka koordinaatioon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osallistuu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ohella. TERE-yksikkö vastasi vuonna 2011 terveyden edistämisen toimintalinjan koordinaatiosta ja alueellisen kehittämisryhmän toiminnasta sekä osallistui Hyvinvointiohjelman vuosien toimeenpanovaiheen suunnitteluun. Maakunnallisen hyvinvointiohjelman terveyden edistämisen kehittämistyölle on asetettu mm. seuraavia tavoitteita: ihmisten asenteet ja tietoisuus terveyden edistämisestä paranevat terveyden edistäminen toteutuu terveydenhuollon jokaisessa potilaskohtaamisessa johtamisessa ja päätöksenteossa huomioidaan ihmisiin kohdistuva vaikutus (EVA-menetelmä) kodin, vanhempien, päivähoidon, koulun ja neuvolan rooli on aktiivinen lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kouluterveydenhuolto lisää lasten ja perheiden terveystietoisuutta ja vahvistaa terveyttä edistäviä asenteita liikuntaa ja urheilutoimintaa tuetaan ja liikunnallisesti passiivisten terveysliikunta lisääntyy työelämän ulkopuolella olevat saadaan terveyspalvelujen piiriin yksilön vaikutusmahdollisuudet työelämän järjestelyihin lisääntyvät kaikki alueen 75-vuotiaat kuuluvat ennaltaehkäisevän kuntoarvion piiriin ikääntyville on tarjolla terveyttä edistäviä interventioita myös syrjäseutujen asukkailla on harrastepalveluja omatoimista selviytymistä tukevia teknologisia ratkaisuja on käytössä nykyistä enemmän Suunnittelun, seurannan ja arvioinnin lähtökohtana on tieto väestön terveyden ja hyvinvoinnin muutoksista sekä palvelujärjestelmän keinoista ja kyvystä vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin. Hyvinvointikertomus on hyödyllinen suunnittelun, seurannan ja raportoinnin työväline, jossa määritellään hyvinvointi-indikaattorit ja -tavoitteet. Väestötason tavoitteen saavuttaminen edellyttää yleensä hallintokuntien rajat ylittävää toimintaa. TERE- yksikkö on vastannut alueellisen arviointityöryhmän toiminnasta. Arviointityöryhmän 10

11 tarkoituksena on hyvinvoinnin kokonaisarviointimallin kehittämisen ohjaaminen sekä alueellisen hyvinvoinnin tiedontuotannon kehittäminen ja koordinointi. Kansallisten alueellisten organisaatioiden toimijoista koostuva työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 2011 aikana työryhmässä on ollut esillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamat avainindikaattorit, TUKEVA-hankkeen tulokset ja maakunnallisen hyvinvoinnin kokonaisarvio, jonka työstäminen on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vastuulla. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjaa ja seurantajärjestelmää. Terveyden edistämisen yksikkö osallistui sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on työväline ja julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Työväline helpottaa tilastotiedon kokoamista, havainnollistaa muutokset liikennevaloista tuttujen värien ja nuolimerkkien avulla sekä näyttää aikasarjan trendit myös graafisesti. TERE-yksikkö antoi vuonna 2012 tukea hyvinvointiryhmien perustamiseen ja sähköisen hyvinvointikertomustyövälineen käyttöönottoon Lakeuden alueen kunnissa. 7.2 Yhteistyöverkostot Työ on muuttunut yhä vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Se on yhä useammin projektiluontoista ja perustuu entistä enemmän ideointiin ja verkostotyöhön. Vuonna 2011 koottiin kolme terveyden edistämisen toimijaverkostoa, joita ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden terveyden edistäjät, sairaanhoitopiirin alueellinen terveyden edistämisen suunnittelijoiden verkosto ja koko Suomen kattava kansallinen verkosto. Terveyden edistämisen yksikön tehtävänä on ollut koordinoida ja tukea verkostojen toimintaa. Valtakunnallisen verkoston toiminta jatkuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen koordinoimana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen terveydenedistämisen suunnittelijoiden verkoston tehtävänä on alueellisten hyvinvointi- ja terveysrakenteiden tukeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen kunnissa. Alueellinen verkosto kokoontui lokakuussa Verkosto kokoontuu jatkossa 2-3 kertaa vuodessa. Alueellisen verkoston toiminnan painopisteeksi valittiin elämätaparyhmien organisointi. 11

12 Sairaanhoitopiirin sairaaloiden sisäisen verkoston tehtävänä on edistää Suomen terveyttä edistävät sairaalat -verkoston laatukriteereiden käyttöönottoa. Verkosto kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa Jatkossa verkosto kokoontuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa. 7.3 Viestintä Hyvinvointiviestinnän tavoitteena on tukea Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman, Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen ja Terveyden edistämisen yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointiviestintä tukee Pohjois-Pohjanmaan imagoa maakuntana, joka on edelläkävijä hyvinvoinnin edistämisessä. Viestinnän sisältönä ovat hyvinvointia ja terveyttä edistävät ideat, asenteet, käytännöt, elämäntavat tai niiden. Näin rakennetaan yhteistä ja pysyvää hyvinvointiviestinnän toimintamallia hyödyntäen imago-, kansalais-, vaikuttaja- ja ammattilaisviestinnän keinoja. Muutos.Nyt on yhteinen tunnus ja logo hyvinvointiviestinnän laajalle maakunnalliselle yhteistyölle. TERE-yksikkö on ylläpitänyt PPSHP:n www-sivuilla Terveyden edistäminen -sivustoa ( Sivuston käytettävyyttä parannettiin vuonna 2011 kehittämällä sisältöä ammattilaisten, päättäjien ja tutkijoiden ohella kuntalaisille. Kuntalaisille suunnattu sivusto jäsentyy eri ikäryhmien tarpeiden mukaan. Myös sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen terps.fi -sivustoa hyödynnettiin terveyden edistämisen yhteistyössä ja viestinnässä. ( Muutos nyt -uutiskirje on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen uutiskirje, jota julkaisevat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kehittäminen hanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikkö ja Terveempi Pohjois- Suomi hanke. Tähän viestintäkumppanuuteen ovat liittyneet mukaan myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kumppanuuskeskus ja Oulu Wellness Instituutti. Vuonna 2011 Muutos nyt -uutiskirje ilmestyi neljä kertaa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Uutiskirjeen julkaisijoiden edustajat viestintäkumppaneineen muodostavat laajan hyvinvointiviestinnän ryhmän, joka kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. 12

13 7.4 Koulutus TERE-yksikkö koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta yhteistyössä PPSHP:n koulutuspalvelujen, Terveempi Pohjois-Suomi-hankkeen ja eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinaation ohjauksesta vastasi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutustyöryhmä (Hyteko), jonka puheenjohtajan toimi PPSHP:n koulutuspäällikkö ja jäseninä edustajat em. organisaatioista. Hyteko-ryhmän tehtävänä oli koota ja välittää tietoa alueellisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksista sekä tukea ja kehittää terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta sairaanhoitopiirin alueella. PPSHP:n Terveyden edistämisen yksikön internet-sivuille rakennettiin yhdessä Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen kanssa koulutuskori, johon koottiin kattavasti tietoa alueellisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksista. Syyskuussa 2011 järjestettiin Diabeteksen ehkäisy kannattaa -koulutus, joka suunnattiin erityisesti Dehkon 2D-hankkeessa toimineille yhdyshenkilöille. Tilaisuus kertasi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtyä kansanterveyden edistämistyötä ja nosti esiin diabeteksen ehkäisyn ajankohtaiset haasteet. Syksyllä 2011 käynnistettiin terveyden edistämisen seminaarisarja. Näiden kaksi kertaa vuodessa järjestettävien ajankohtaisseminaarien tavoitteena on koota yhteen alueen terveyden edistämisen suunnittelijat, koordinaattorit ja aiheesta kiinnostuneet ammattilaiset. Lokakuun seminaari oli sarjan ensimmäinen ja sen aiheena oli alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio ennaltaehkäisyssä. Oulun kaupungin, Vihannin ja Raahen kaupungin päivähoidon ja ruokapalvelun toimijoille järjestettiin Lasten ruokakasvatus osana varhaiskasvatusta -koulutus. Lisäksi Oulun kaupungin päivähoidon toimijoille pidettiin työpaja ruokakasvatusmenetelmistä. Raahen hyvinvointikuntayhtymän elintaparyhmäohjaajille järjestettiin valmennuksellista työnohjausta elintaparyhmäohjauksen tueksi. Työnohjaus toteutettiin videovälitteisesti. Tarvittava työnohjaajaresurssi hankittiin ostopalveluna. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa ja erityisesti hyvinvointijohtamisen tukea tuotiin esille myös Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden ja koulutuksissa, joita järjestettiin 15 hankealueen kunnassa sekä kolmessa Lapin alueen kunnassa. Myös TerPS-hankkeen loppuseminaari syyskuussa kokosi alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen väen kuulemaan hankkeen tuloksia ja linjaamaan yhteistyön jatkoa. 13

14 7.5 Terveyttä edistävä sairaala Savuton Suomi strategia painottaa, että jokaisen suomalaisen pitää tiedostaa tupakoinnin ja tupakkatuotteiden aiheuttamat vakavat terveydelliset haitat ja riippuvuus. Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja Suomessa. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 5000 suomalaista vuosittain, ja heistä puolet työikäisinä. Tupakointiin liittyy myös muuta sairastuvuutta, inhimillistä kärsimystä sekä terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia. Eri toimenpiteillä tulee ehkäistä erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista ja tukea aikuisten tupakoinnin lopettamista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Savuton sairaala -seurantaryhmä päivitti savuton sairaala -toimintaohjeen ja suunnitteli vuonna 2012 toteutettavaa kampanjaa savuttomuuden edistämiseksi. Seurantaryhmän tehtävänä on edistää sairaalan savuttomuutta ja tehdä määrävuosin auditointi kansainvälisen ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2011 panostettiin potilaiden savuttomuuden edistämiseen Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kehittämistyön tuloksena luotiin potilaan savuttomuuden polku sekä tehostettiin tupakoivien synnyttäneiden äitien tupakasta vieroitusohjausta ja nikotiinikorvaushoitojen tarjoamista heille sairaalassaoloaikana. Sairaalan sisällä toimivan tupakasta vieroituksen yhdyshenkilöverkoston kartoittaminen oli osa kehittämistyötä. Verkoston toiminnan kehittäminen jatkuu erillisen suunnitelman mukaan. Vuonna 2011 vuodeosastojen 11 ja 13 henkilökunta toteutti pilotti-intervention tupakoivien synnyttäneiden äitien savuttomuusohjauksen ja nikotiinikorvaushoitojen tehostamiseksi yhteistyössä TERE-yksikön kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jäsenenä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot yhdistyksessä, joka kuuluu kansainväliseen WHO:n alaiseen Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH) -verkostoon. Vuonna 2011 kansainvälinen HPH -konferenssi pidettiin Turussa. Terveyden edistämisen yksikkö osallistui aktiivisesti konferenssiin. Konferenssissa pidettiin suullinen esitys terveyden edistämisen viestintäyhteistyöstä ja esiteltiin kuusi posteria Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri osa-alueilta: Konferenssissa esitellyt posterit: Welfare and Health Promotion Communications Cooperation in Northern ostrobothnia 14

15 Severe obese children in special health care, developing treatment model Mini intervention as a tool in alcohol abuse in Emergency unit of Oulu university Hospital Health promotion model for risk management of environmental cold in Finland Monitoring and Evaluation Model of Health and Welfare in the population of the Northern Finland Provincial health promotion - theoretical orientation on health gain in regional communities 7.6 Tutkimus- ja kehittämistyö TERE-yksikkö on ylläpitänyt ja uudistanut tietämystään ja asiantuntemustaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. Tavoitteena on koota, luoda ja välittää tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa. Vuonna 2010 käynnistyi kolmevuotinen Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymalli -hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa esitys valtakunnalliseksi malliksi ja sen toimintasisällöksi ja -käytännöiksi kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. TERE-yksikkö on koordinoinut hankekokonaisuutta sekä tehnyt tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä Oulun yliopiston Terveystieteiden laitoksen, perusterveydenhuollon toimijoiden ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu kylmä- ja kuumaopas julkaistiin vuonna 2011 yhteistyössä Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen kanssa ( ppshp.fi/tere2011/ammattilaiset/kylmakuumaopas/). Opas kokoaa yhteen nykytiedon kylmän ja kuuman ympäristön vaikutuksista ihmisiin sekä keinot ehkäistä terveyshaittoja. Kylmän ja kuuman ympäristön terveysriskien ehkäisymallin kehittämistyö jatkuu vuonna 2012 STM:n terveyden edistämisen määrärahoista saadun tuen avulla. Toimintamallin käytettävyyden testaus jatkuu Joensuun kaupungin, Kolarin kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kunnissa. Sään lämpöoloihin liittyvinä terveyshaittoina yksilöitiin väestön lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus, jotka kohdistuvat erityisesti kroonisia hengitysteiden sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia poteviin ( 15

16 embeds/26262_yhteenveto_projektin_toteutuksesta_ja_tuloksista.pdf). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa selvitettiin hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia sään lämpöolojen terveysriskien hallinnassa. Hankkeessa aktivoitui Ouluun ehdotetun WHO Collaboration Centre in Climate and Public Health -yhteistyökeskuksen valmistelutyö yhdessä Oulun yliopiston, PPSHP:n ja WHO:n Eurooppa -toimiston kanssa. TERE-yksikkö suunnitteli Vanhat vireeseen -hanketta yhdessä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja OYS:n Leikkaus- ja tehohoidon -tulosyksikön kanssa. Hankkeen teemana on osteoporoosin ennaltaehkäisy ja hoito. Hankkeen tavoitteena on lisätä iäkkäiden ja ikääntyvien omaa aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämiseksi. Hankkeessa kehitetään hyvinvointia edistävien kotikäyntien toimintamallia ja hyvinvoinnin arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. Tarkoituksena on ehkäistä ikääntyneiden tapaturmia, erityisesti kaatumistapaturmia ja niistä seuraavia murtumia ja kehittää osteoporoosin ja kaatumisten aiheuttamien murtumien hoitoa ja ehkäistä uusintamurtumia. Hankkeen suunnittelua jatketaan vuoden 2012 aikana. Oulun yliopiston Hoitotieteen laitoksen kanssa käynnistettiin kehittämisyhteistyö, jonka tavoitteena on selvittää sosiaalisen median soveltuvuutta yläkouluikäisten nuorten terveyden edistämiseen. Työ jatkuu vuonna Yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa suunniteltiin nuorten terveyden edistämisen Tsätti hanketta, jossa painopisteenä on internetin ja sosiaalisen median innovatiivinen hyödyntäminen nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisen yksikkö osallistui Pohjois-Suomen sydänpiirin koordinoimassa Työikäiset ESKO-hankkeen klusteri- ja työryhmätyöskentelyyn. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) -hankkeessa ( ) kehitettiin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakunnan alueella toimivien kuntien ja palvelualueiden hyvinvointirakenteita ja -johtamista. Hankkeessa kehitettiin poikkihallinnollisia hyvinvointijohtamisen käytäntöjä ja työvälineitä, hyvinvointitietoa tuottavaa seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä poikkihallinnollista toimeenpanoa. Lisäksi hankkeessa panostettiin osaavaan henkilökuntaan ja hyvien toimintakäytäntöjen kehittämiseen. 16

17 Kainuun, Oulun Eteläisen ja Raahen seudun osahankkeiden kuntiin ja palvelualueille perustettiin poikkihallinnollisia hyvinvointiryhmiä, jotka jatkavat pysyvinä hyvinvointirakenteina. Ryhmien yhtenä tehtävänä on tuottaa kunnan hyvinvointikertomus, jonka valmistelua varten kehitettiin sähköinen työväline yhdessä kuntien ja palvelualueiden, Kanerva-KASTE -hankkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sähköinen hyvinvointikertomus vastaa hyvin uuden terveydenhuoltolain vaatimuksiin, minkä ansiosta jo yli sata kuntaa on ottanut työvälineen kokeiluunsa tai käyttöönsä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin hyvinvointijohtamista tukeva koulutusmalli, hyvinvoinnin kokonaisarviointimalli kunta- ja aluetasolle sekä maakunnallinen hyvinvointiviestinnän suunnitelma. Hyvinvointirakenteiden ja -johtamisen ohella hankkeessa kehitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä. Oulunkaaren sekä Hyrrä ja Terveempi Oulu -osahankkeiden yhteisenä tavoitteena oli kehittää kansalaisten osallisuutta ja omaa vastuuta lisääviä sekä teknologiaa hyödyntäviä toimintakäytäntöjä. Hyrrä-hankkeessa luotiin matalan kynnyksen liikuntaohjelmia nuorille. Oulunkaaren osahankkeessa kehitettiin toimintamalli videovälitteisestä painonhallintaryhmän ohjauksesta. Terveempi Oulu -hankkeessa luotiin diabeteksen ehkäisyn sähköinen, hallintorajat ylittävä toimintamalli sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen toimintamalli opiskelijaterveydenhuoltoon ja oppilaitoksiin. Lisätietoa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen tavoitteista sekä niihin liittyvistä saavutuksista, jatkokehittämistarpeista ja toimenpide-ehdotuksista koottiin loppuraporttiin ( foral.fi/hankkeen_tulokset_ja_loppuraportti/loppuraportit/terps_loppuraportti_taitto_lop- PUVEDOS.pdf). 17

18 8 Yhteistyö erityivastuusalueella Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueen (OYS ERVA) toimijoiden kanssa käytiin keskustelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ERVA-yhteistyöstä. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt olivat perustamisen suunnitteluvaiheessa. Alla on lyhyet koosteet eri sairaanhoitopiirien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaisista teemoista vuonna OYS-erityisvastuualueen perusterveydenhuollon yksikköjen toiminnan vakiintuessa ER- VA-yhteistyön toimintaan liittyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä terveyden edistämisen johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri (puheenjohtaja), hallintoylihoitaja (varapuheenjohtaja), eri tulosyksiköistä ylilääkäri, apulaisylilääkäri, osastonhoitaja, sairaanhoitaja (sihteeri), apulaisosastonhoitaja ja alueen kunnista kaksi osastonhoitajaa. Johtoryhmään on kutsuttu mukaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun edustajat, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Kaste-hankkeen edustajat, Pakaste-osahankkeiden edustajat sekä kuntien terveyden edistämisen yhdyshenkilöt sekä sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijä. Alueen kuntien terveyden edistämisen yhdyshenkilöillä on erilaiset resurssit tehtävänsä hoitamiseen, mutta työtä on tehty asian eteen kaikissa kunnissa. Terveyden edistämisen vastuuhenkilöitä ei ollut vielä nimetty kaikissa kunnissa. Kuntien ja ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen painopistealueet vuosille ovat diabeteksen ehkäisy, päihde- ja mielenterveys, tupakoinnin vähentäminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy, lapsiperheiden hyvinvointi sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vahvistaminen. Sairaanhoitopiirin, kuntien ja ammattikorkeakoulun yhteisiksi painopistealueiksi sovittiin diabeteksen ehkäisy ja painonhallinta, joita sairaanhoitopiiri koordinoi ja vie eteenpäin. Varhainen puuttuminen ja ammattihenkilöille annettava tuki ottaa asioita puheeksi ovat tärkeitä jatkotyöskentelyssä. Kukin kunta toimii myös omien tavoitteidensa mukaisesti. Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiriin perustetaan perusterveydenhuollon yksikkö, jolla on keskeinen rooli perusterveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Yksikön tehtävinä on terveyspalveluiden järjestämisen suunnittelu, hoitopolkujen rakentamiseen osallistuminen, perusterveydenhuollon kehittämistyön linjaaminen ja kehittämishankkeiden hallinnointi sekä ammatillisen osaa- 18

19 misen kehittäminen. Lisäksi yksikön tehtäviksi on suunniteltu sairaalan sisäinen yleislääketieteellinen konsultaatiopalvelu ja terveyden edistämistyö. Kiuru / Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Suunnitelmissa on yleislääketieteen professuurin virka, joka tulee olemaan Perusterveydenhuollon yksikön toiminnassa kiinteästi. Alueella on meneillään kehittämishanke, jossa rakennetaan alueellista hyvinvointistrategiaa. Hankkeessa kootaan ja käytetään indikaattoritietoa, THL:n tilastotietoa ja PYLL-indeksiä. Kainuun maakunta kuntayhtymä Kainuun Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisyksikössä työskentelee 10 vakituista työntekijää ja lisäksi yksikössä on hanketyöntekijöitä, yhteensä työntekijöitä on 60. Vuoden 2011 kehittämishankkeita ovat mm. RAMPE, Tieto toiminnaksi, TerPS Kainuun osahanke, KAITO, KAIRA, TeLiRaNe. RAMPE-hankkeen työn tuloksena Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen alueella ollaan siirtymässä yhtenäiseen potilastietojärjestelmään, joka mahdollistaa yhtenäisen kirjaamisen myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukien. Terveystoimeen lanseerataan CCM (chronic care model) toimintatapaa. Terveyskeskuksiin ollaan nimeämässä kansanterveyshoitajia. Tarkoituksena on tehostaa lääkäri-hoitajan -tiimin yhteistyötä ja potilaiden hoidon suunnittelua. Kainuussa ollaan myös ottamassa käyttöön sähköinen omahoitoalusta. Terveyden edistämisen toimintamallit on esitelty Kainuun kunnissa ja samalla selvitetty, mitä tukea kunnat tarvitsevat, jotta mallit voidaan viedä käytäntöön. Kainuussa on tehty lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketju. Kuntakohtaiset terveyden edistämisen työryhmät ovat aloittaneet toimintansa vuonna

20 20 Pohjolan Painotuote 2012