Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä. SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL

Samankaltaiset tiedostot
Systeeminen lastensuojelu seminaari

Asiakashyötyjen arviointi

Kolme taloa kokemuksia tiimin koulutuksesta ja mallin käyttöönotosta Saarikassa

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Systeeminen lastensuojelu Maakunnan LAPE-ryhmä

SYTY-HANKE TAVOITTEET JA TOIMINTATAPA, KOKEMUKSIA MAAKUNNISTA

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi - puolivälin opit. Päivi Petrelius, kehittämispäällikkö Elina Aaltio, tutkija

Systeemisen lastensuojelun pilotti Vantaalla Hanna Kangastalo, Jaana Kivistö & Niina Pietilä

Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli. Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kouluttajakoulutuksen ja materiaalin jatkokehittely & mallin käyttöönoton tuki jatkossa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointi Pohjois-Savossa Loppuraportti

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Vuoden 2019 työskentelysuunnitelmaa. Perhekeskusagenttien valmennus LAPE-muutosagentti Titta Pelttari

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Lastensuojelun kesäpäivät Kemi

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Siun soten oppilashuolto THL-OPH-AVI:t

Työryhmäkysymykset THL

Perhekeskusagenttien verkoston työskentely 2019 Maakunnan LAPE-ryhmässä tehdystä siltaamissuunnitelmasta 2019 poimittua..

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osana erityispalveluiden uudistamista. Kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL

Erityistason palveluiden uudistaminen 16 maakunnassa - yhteiskehittäminen käynnistyy

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

Systeeminen sosiaalityö lastensuojelussa case Vantaa. Saana Pukkio Sosiaalityön esimies, Itä-Vantaan lastensuojelu

Systeemisyys lastensuojelua yhdistävänä näkökulmana

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

LAPE-siltausvuosi 2019 Muutosagentti. Suvi Helanen

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Ohjeistus kouluttajille

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

Ei rakennettu yhdessä yössä

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

SYTY TYÖPAJOJEN I-II ESITYSDIAT

Työryhmäkysymykset THL

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Perhekuntoutus KuPerKeikka

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Kouluttajien kokemuksia systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotoinnista vuosina

Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.

Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Riitta Hakoma

Monitoimijainen lastensuojelu. Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli Lastensuojelun perhetyö ja kuntoutus

LAPE - siltaus Lape ei lopu, vaan muuttaa muotoaan. SOTEMAKU-ohjausryhmä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Mihin suuntaan lastensuojelua kehitetään Suomessa?

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

KEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Perhekeskustoimintamalli Kehittämistyöryhmän tapaaminen Torstaina klo 9-12 Tipotien sosiaali- ja terveysasema Pirkanmaan LAPE Pippuri

Systeeminen lastensuojelun tiimimalli perheiden ja työntekijöiden voimavarana - alustavia huomioita

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Muutosjohtaja Marjukka Turunen Erikoisasiantuntija Maritta Korhonen

Kansallisesti työstettävät tehtäväkokonaisuudet (avohuolto) vuonna 2018

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Työryhmäkysymykset THL

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

sote- tki / järjestämislaki

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Systeemisen, monitoimijaisen verkostotyön mahdollisuudet ymmärryksen laajentajana

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelupolku. VIP-verkoston tapaaminen Espoo

Onni kuuluu kaikille. Nuorten asumisen ajankohtaispäivä Hanna-Kaisa Kostet

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Yhteistä kehittämistä

Transkriptio:

Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL elina.aaltio@thl.fi

Pilotointi sosiaalityöntekijöiden kannalta toivottuja tuloksia 79 % pilotointiin osallistuneista sosiaalityöntekijöistä haluaa jatkaa mallin mukaista työskentelyä 76 % suosittelisi mallia kollegoilleen 86 % saanut apua perheterapeutin läsnäolosta viikkokokouksissa Haastattelut: uusia näkökulmia ja ymmärrystä, apua jumiutuneisiin ja hankaliin asiakastilanteisiin 76 % raportoi, että yhteinen case-käsittely oli auttanut tekemään työtä paremmin 78 % saanut viikkokokouksesta kaipaamaansa tukea

Pilotointi sosiaalityöntekijöiden kannalta - ei-toivottuja tuloksia Esimiehen tuki vähentynyt Mahdollisuus keskustella joustavasti esimiehen kanssa 80 % -> 63 % (p=0,031) Syitä: vaihtuminen, puuttuminen, organisaatiouudistus, sote-uudistus...? Asiakasmäärät kasvaneet Lastensuojeluasiakkaita keskimäärin 32 lasta -> 37 lasta Asiakkaita yhteensä keskimäärin 41 45 % koki, ettei tiimikoulutus antanut riittäviä valmiuksia mallin käyttöön 44 % koki, että pilotointi oli kuormittanut heitä lisää näistä puolet halusi jatkaa, puolet lopettaa viidennes sosiaalityöntekijöistä oli siis kokenut pilotoinnin haitallisena

Pilotointi asiakkaiden kannalta Lasten tapaamiset yleistyneet Sosiaalityöntekijöistä lasta tapasi usein T1: 34 %, T2: 56 % (p=0,011) Sosiaalityöntekijöiden kasvokkaisen asiakastyön määrä ei noussut Tavanomaisena työviikkona keskimäärin T1: 12 h, T2: 13 h Uusi työote ei vielä näy asiakastasolla tästä huolimatta suurin osa haastatelluista asiakkaista oli tyytyväisiä lastensuojelun työskentelyyn Työntekijät siirtyneet intensiiviseen työskentelyyn koko pilotin aikana (6-12 kk) keskimäärin viiden asiakasperheen kanssa Neljännes sosiaalityöntekijöistä ei yhdenkään perheen kanssa Asiakkaiden hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia koskeva kvantiaineisto vielä analysoimatta, tuloksia myöhemmin 2019

Ei-tarkoitettuja seurauksia Asiakkaiden taholta aggressiivista käytöstä silloin tällöin kohdanneiden sosiaalityöntekijöiden osuus nousi Kaikki pilotit 10 % -> 23 % (p=0,049) Koeryhmä 17 % -> 35 %, kontrolliryhmä 7 % -> 5 % (p=0,011) Kokemus asiakkaan rehellisyydestä ( useimmiten ) laski koeryhmässä Kaikki pilotit 75 % 73 % (ns.) Koeryhmä 70 % -> 57 %, kontrolliryhmä 82 % -> 90 % (p=0,019) Aiempien tutkimusten valossa systeemisen, aiempaa intensiivisemmän ja syväluotaavan työskentelyn ei pitäisi lisätä asiakkaiden epärehellisyyttä tai aggressiivisuutta. Tulosten valossa pohdittava, voiko näin joissakin tapauksissa käydä, ja liittyykö selitys itse toimintamalliin vai sen tietynlaiseen soveltamiseen

Systeemisen asiakastyön edellytyksiä Uusi koulutus ja siihen kytkeytyvä harjoittelu, ohjaus ja tuki Sekä kouluttajan, kliinikon että lähiesimiehen panosta tarvitaan Asiakasmäärien rajaus 20 lapseen / stt Systeeminen työskentely edellyttää Luottamuksen rakentamista Muutostyötä kasvokkain asiakkaan valitsemassa ympäristössä useamman perheenjäsenen kanssa riittävän usein =AIKAA = PIENTÄ ASIAKASMÄÄRÄÄ Muutostyön suunnittelua ja reflektointia tiimissä tapaamisten välillä Tietynlaisia tietoja ja taitoja, ja niiden käytöstä syntyvää kokemusta Koulutuksesta, arvokeskustelusta tai tahtotilasta ei ole hyötyä, jos työntekijä ei tosiasiassa kohtaa asiakasta

Systeemisen asiakastyön edellytyksiä Kansallinen pilotointi keskittynyt tähän asti ensisijaisesti tiimitason muutoksiin Arviointitutkimuksen tulosten ja aiemman tutkimuksen perusteella tarvitaan Prosessimuotoista koulutusta ml. harjoittelu ja työnohjaus useille eri ryhmille Ylläpitokoulutusta ja koulutusta uusille työntekijöille Asiakastyöntekijöiden tukemista Esimiesten ja johtajien ohjausta ja valmennusta organisaatiotason muutoksiin Organisaation muuttaminen siten, että toimintakulttuuri ja käytännöt mahdollistavat systeemisen asiakastyön tekemisen Jatkohankkeessa organisaatiotason muutokset tunnistettava, konkretisoitava ja toteutettava, jotta asiakastyö voidaan muuttaa systeemiseksi

Tulossa helmikuussa 2019 Elina Aaltio & Nanne Isokuortti (2019) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa ilmaiseksi www.julkari.fi