Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

Transkriptio

1 Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

2 Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen taustaa Vastuu el-koulutuksen ohjauksesta siirtyi OKM:ltä STM:lle Tavoitteena mm. el-koulutusmäärien parempi alakohtainen ja alueittainen säätely STM asetti erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston (2015) Tehtävät: valtakunnallinen koordinaatio ja strateginen ohjaus Edustajat: kaikki ao. koulutusta antavat yliopistot ja sidosryhmät Syksyllä 2016 valmistui raportti el-tarpeesta vuoteen 2030 saakka eli ns. Rellmanin raportti Laskettuna määrät kullekin erikoisalalle ja kullekin yliopistolle Joulukuussa 2016 koordinaatiojaosto julkaisi el-koulutuksen uudistuksen toimenpideohjelman

3 Koordinaatiojaosto joulukuussa 2016: Toimenpideohjelma v Opiskelijavalinta ja koulutusmäärät Koulutusrakenne ja rahoitus Koulutuksen sisältö ja laatu Peruskoulutuksen tarve arvioidaan lähivuosina ministeriöiden ja yliopistojen yhteistyönä Palvelujärjestelmään luodaan koulutusväylät Erikoisalakohtaiset osaamistavoitteet ja koulutussisältö määritellään à osaamisperusteisuus Erikoislääkärikoulutuksen tarvearvio toistetaan 2018 Erikoislääkärikoulutukseen luodaan valintamenettely Valintaa tukemaan tuotetaan materiaalia Lainsäädäntö uudistetaan joustavammaksi (50/50 sääntö, tkpalvelu) Annetaan asetus EVOkoulutusrahoituksesta Rahoitus myös yliopistoille koulutuksen seurantaan ja ohjaukseen Koulutussopimukset (yliopistopalvelujärjestelmä) Auditointi Erikoistumiskoulutuksen sähköinen seurantajärjestelmä Valtakunnallinen lokikirja Valmistuville lääkäreille annetaan uravalinnan ohjausta Oppimisen arvioinnin kehittäminen Laatija: Johanna Rellman 2017

4 Koordinaatiojaosto joulukuussa 2016: Toimenpideohjelma v Opiskelijavalinta ja koulutusmäärät Koulutusrakenne ja rahoitus Koulutuksen sisältö ja laatu Peruskoulutuksen tarve arvioidaan lähivuosina ministeriöiden ja yliopistojen yhteistyönä Palvelujärjestelmään luodaan koulutusväylät Erikoisalakohtaiset osaamistavoitteet ja koulutussisältö määritellään à osaamisperusteisuus Erikoislääkärikoulutuksen tarvearvio toistetaan 2018 Erikoislääkärikoulutukseen luodaan valintamenettely Valintaa tukemaan tuotetaan materiaalia Valmistuville lääkäreille annetaan uravalinnan ohjausta Lainsäädäntö uudistetaan joustavammaksi (50/50 sääntö, tkpalvelu) Annetaan asetus EVOkoulutusrahoituksesta Rahoitus myös yliopistoille koulutuksen seurantaan ja ohjaukseen Koulutussopimukset (yliopistopalvelujärjestelmä) Auditointi Erikoistumiskoulutuksen sähköinen seurantajärjestelmä Valtakunnallinen lokikirja Oppimisen arvioinnin kehittäminen Laatija: Johanna Rellman 2017

5 Valintamenettelyn uudistaminen Yliopistojen yhteisellä rahoitukselle nimettiin koulutussuunnittelija Kristiina Tolvanen laatimaan esitystä Ryhmässä lääket. tiedekuntien edustajat, valtakunnallisen AJT:n jäsenet ja asiantuntijana PSHP:n koulutusasiantuntija Johanna Rellman Ehdotuksen 1. versio oli lausunnoilla keväällä 2018 Yliopistojen päätökset tehtiin vuoden lopulla 2018 Pilottihaku helmikuussa 2019

6 Valintamenettelyn prosessi Yleislääketieteen hakijoilla starttiseminaaripäivä, verkkokurssi ja HOPS:n laatiminen

7 Haku Erikoislääkärikoulutukseen haetaan 2 kertaa vuodessa (pilottivuonna helmikuu ja syyskuu) Haku sähköisen Opintopolku-järjestelmän kautta (Opetushallitus) Voi hakea kolmea kohdetta yhdessä haussa: Ala + yliopisto muodostavat yhden kohteen Voi keskittää hakunsa yhdelle erikoisalalle tai tietylle alueelle

8 Alkupisteytys

9 Alkupisteytys: työkokemus (10 p)

10 Alkupisteytys: tieteellinen kokemus (8 p)

11 Motivaatiokirje Tavoitteena saada hakija pohtimaan alavalintansa perusteita, omia vahvuuksiaan ja motivaationsa lähteitä Yksi kirje/hakukohde eli enimmillään 3 kirjettä Strukturoitu rakenne; 4 kysymystä Max merkkiä Motivaatiokirjettä ei pisteytetä Pakollinen hakemuksen osa

12 Yleislääketieteen hakijoiden arviointi

13 Haastattelu Muilla aloilla kuin yleislääketieteessä (ja tth:ssa) strukturoitu haastattelu, 30 min. Haastatteluun kutsutaan alkupisteiden perusteella; vain yksi haastattelu/hakukierros Arvioidaan motivaatiota, edellytyksiä kouluttautua alalle, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, ymmärrystä alasta Haastattelijat: yliopiston vastuukouluttaja, palvelujärjestelmän edustajat ERVA-alueelta

14 Yleislääketieteen hakijoiden haastattelu Pisteytyksen jälkeen parhaat kutsutaan starttiseminaaripäivään osallistujien määrän ratkaisee hakukerran paikkamäärä Interaktiivinen verkkokurssi Kurssin lopuksi laaditaan esseemuotoinen henkilökohtainen opintosuunnitelma Suoritukset arvioidaan strukturoidusti Hyväksytyt voivat aloittaa koejakson

15 Koejakso yleislääketieteessä Koejakson ajaksi annetaan määräaikainen opinto-oikeus Varsinainen opinto-oikeus vahvistetaan vasta hyväksytysti suoritetun koeajan jälkeen Aloitettava vuoden sisällä siitä kun ehdollinen valinta alalle on tehty Suoritettava 2 vuoden sisällä siitä kun ehdollinen valinta alalle on tehty Kesto 6 kk Yliopiston hyväksymässä terveyskeskuksessa (koulutus-tk), jossa ohjaajat ovat saaneet opastuksen arviointiin Koejakson alussa ja lopussa vastaanoton arvioinnit (ohjaaja) Lähiesimies antaa lausunnon Koeaika arvioidaan hyväksytty/hylätty

16 Koejakson arviointi

17 Hakumenettelyn vaihe nyt Hakumenettelyn pilotti menossa; onnistui vain Tampereen yleislääketieteessä Verkkokurssi lopuillaan ja HOPS:t tehty: arvioinnit valmistuvat Koejaksot alkavat pikkuhiljaa; monilla sairaalajaksoja sovittuina kesäksi ja aloittavat vasta myöhemmin Hienosäätöä tehdään, mm. keskeytyksistä Kohdeltava samoin kuin täydet oikeudet omaavaa erikoistujaa Koejaksoon sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin erikoislääkärikoulutuksessa muutenkin (poissaolot yms.)

18 Kiitos!