SYTY TYÖPAJOJEN I-II ESITYSDIAT

Transkriptio

1 SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke SYTY TYÖPAJOJEN I-II ESITYSDIAT Päivi Petrelius 1

2 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa varten maakunnalliset tukirakenteet Esitetty maakunnille maakuntatasoisen ohjausryhmän perustamista (voi olla LAPE-ryhmä) Esitetty maakuntatasoisen projektiryhmän perustamista tehtävänä yhdessä mallin vastuuhenkilön kanssa huolehtia mallin toimeenpanon suunnittelusta ja toteutuksesta. Esitetty maakuntatasoisen vastuuhenkilön nimeämistä (SyTy-koordinaattori) SyTY-koordinaattorin tehtävät Koulutusten koordinointi oman maakunnan alueella ohjaus- ja projektiryhmien tuella Viestintä ja vaikuttamissuunnitelman valmistelu ja toteutus (johto, yhteistyökumppanit) Pysyvän toimeenpanon suunnittelu ja pysyvien toimeenpanoa tukevien toimintojen valmistelu (maakuntavalmistelu ja plan B) SyTy-malliin liittyvän arvioinnin suunnittelu, THL:n kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön koordinointi Pysyvän maakunnallisen kouluttajapankin perustaminen ja koordinointi Malliin liittyvien esitysten ja päätösten valmistelu maakunnan ja kuntien päätöksentekoa varten 2

3 SYTY-KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Koulutusten koordinointi oman maakunnan alueella ohjaus- ja projektiryhmien tuella Viestintä ja vaikuttamissuunnitelman valmistelu ja toteutus (johto, yhteistyökumppanit) Pysyvän toimeenpanon suunnittelu ja pysyvien toimeenpanoa tukevien toimintojen valmistelu (maakuntavalmistelu ja plan B) SyTy-malliin liittyvän arvioinnin suunnittelu, THL:n kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön koordinointi Pysyvän maakunnallisen kouluttajapankin perustaminen ja koordinointi Malliin liittyvien esitysten ja päätösten valmistelu maakunnan ja kuntien päätöksentekoa varten Esityksen nimi / Tekijä 3

4 2. Varmistetaan johdon ja yhteistyökumppaneiden perehdytys ja sitoutuminen Vuoden 2019 loppuun maakunnan alueen lapsi- ja perhepalveluiden johto peruspalveluista erityistason palveluihin, sekä maakunnan alueen kuntien sivistystoimen avainhenkilöt/johto ovat tietoisia toimintamallista ja tuntevat sen keskeiset periaatteet Yhteistyökumppaneita on laajasti perehdytetty toimimaan yhteistyössä lastensuojelun kanssa mallin periaatteiden mukaisesti Maakuntavalmistelun vastuuhenkilöt tuntevat systeemisen lastensuojelun keskeiset periaatteet ja ovat tietoisia mallin onnistuneen toimeenpanon reunaehdoista (tiimirakenne, asiakasmäärä, organisaatiotaso) Viestinnässä eri suuntiin ja erityisesti johdon suuntaan kootaan tietoa ja nostetaan läpi hankkeen esiin sitä, miten malli vaikuttaa asiakkaana olevien lasten ja perheiden tarpeisiin vastaamiseen, kokemuksiin palveluista ja osallisuuteen lastensuojelutyön laatuun ja työntekijöiden osaamiseen moniammatilliseen työhön ja integraatioon työntekijöiden kokemaan tukeen, työn organisointiin ja työolosuhteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin sekä työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen Esityksen nimi / Tekijä 4

5 3. Luodaan rakenteet tiimien ja henkilöstön koulutusten järjestämiseksi ja tarjotaan perehdyttävää koulutusta laajasti lastensuojelutiimeille Maakunnan yhteisessä käytössä on pysyvänä resurssina ryhmä asiantuntevia kouluttajia, jolla on valmius toteuttaa tiimien koulutukset ja tarvittavat täydennyskoulutukset (kouluttajapankki). Kouluttajapankin toimintaa koordinoi SyTy-koordinaattori. Kouluttajat ovat virassa/toimessa toimivia työntekijöitä, jotka voivat kouluttaa tiimejä yli kuntarajojen. THL kokoaa maakunnalliset kouluttajat ja SyTy-koordinaattorit kansalliseksi asiantuntijaverkostoksi ja sitoutuu tukemaan verkoston osaamista. THL kouluttaa vuonna 2019 yhteensä 30 uutta kouluttajaparia. Koulutuksen sisältö uudistetaan. Koulutusta varten tuotetaan yhtenäinen koulutusmateriaali kouluttajien käyttöön. Tiimit saavat THL:n kouluttajakoulutukseen perustuvan prosessimaisen ja työssä oppimista tukevan tiimikoulutuksen ja työnohjauksen. Suositus on että kukin tiimi saavat 6-päiväisen koulutuksen. Suositellaan että koulutuksen jälkeen tiimit saavat työskentelyotetta tukevan, valmentavan työnohjaus (10 kertaa). Oppimisprosessin kesto noin 1,5 vuotta. Varmistetaan systeemisen työotteen edellyttämä työn organisointi: tiimien rakenne, kokoonpano ja asiakasmäärät Huolehditaan, että tiimien avainrooleissa olevat työntekijät (konsultoivat sosiaalityöntekijät ja perheterapeutit) saavat tehtäväänsä riittävän koulutuksen ja tuen maakunnallisten verkostotapaamisten ja täydennyskoulutuksen avulla. Varmistetaan perheterapeuttien saatavuus tiimeihin ja tuetaan perheterapeutteja toimimaan tiimin terapeutin roolissa Esityksen nimi / Tekijä 5

6 4. Varmistetaan, että toimeenpano tuottaa vertailtavaa ja luotettavaa arviointi- ja tutkimustietoa mallin vaikutuksista ja kehittämistarpeista Arviointiin ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet ja arviointikriteerit määritellään tarkemmin kevään aikana Esityksen nimi / Tekijä 6

7 PROJEKTIN VAIHEET 1-2 Aloitus ja suunnittelu SYKSY 2018 Tehtävä I Projektisuunnitelmaohje, projektisuunnitelman tekeminen Työpaja I PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Etappi I Projektisuunnitelmien palautus mennessä, palaute 5.2. Kansallinen ohjausryhmä Ensimmäinen kokous maaliskuussa Esityksen nimi / Tekijä 7

8 3-4 Toteutus ja arviointi ALKAEN 1/2019 Tehtävä II Työpaja II Etappi II Koulutussuunnitelmaohje, koulutussuunnitelman tekeminen KOULUTUSSUUNNITELMAT, KOULUTTAJIEN REKRYTOINTI Koulutussuunnitelmien palautus mennessä Tehtävä III Työpaja III Etappi III Ohjausryhmä Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tekeminen VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmien palautus 1.8. mennessä Toinen kokous mennessä 8

9 5 Johtopäätökset ja toimeenpanon jatkaminen SYKSY 2019 Tehtävä IV Työpaja IV ETAPPI IV Ohjausryhmä Toimeenpanosuunnitelmat pysyvän tuen organisoimiseksi mallille vuodesta 2020 alkaen KOHTI PYSYVIÄ MAAKUNNALLISIA TUKIRAKENTEITA Toimeenpanosuunnitelmien palautus mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee toimeenpanosuunnitelmat mennessä, palaute suunnitelmista Kolmas kokous mennessä Esityksen nimi / Tekijä 9

10 TUTKIMUKSEN ESIIN NOSTAMAA Elina Aaltion ja Nanne Isokuortin tutkimus valmistumassa, keskeiset johtopäätökset Ohjelmateorian tarve: yhteinen käsitys mallin ydinelementeistä ja olemuksesta, mitä ovat toimintamallin keskeiset tiedot, taidot ja menetelmät? Selkiytetään ymmärrystä siitä, mikä mallissa tuottaa toivotut tulokset Käyttöönottajaorganisaatioiden tuki ja ohjaus: valmistautuminen, rekrytoinnit, koulutusten järjestäminen ja toteutus, jatkuva tuki mallia käyttäville tiimeille. Tämä edellyttää riittäviä toimeenpanon tuen ja seurannan resursseja (vuonna 2019 ja jatkossa) Yhdenmukainen kouluttajakoulutus ja tiimikoulutukset, joilla varmistetaan mallin yhdenmukainen soveltaminen paikallisella tasolla. Tiimien koulutusprosessi on syytä jakaa pidemmälle ajanjaksolle tarvitaan koulutuksen ja valmennuksen yhdistelmä Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Johdon tukea ja organisaatiotason tarkastelua & toimenpiteitä tarvitaan tiimikoulutusten lisäksi, johdon tuki valmistelusta käyttöönottoon, seurantaan ja havaintojen pohjalta tehtäviin korjausliikkeisiin. Kunnissa ja maakunnissa tärkeää selkiyttää, onko organisaatio kiinnostunut lähinnä tarjoamaan työntekijöilleen systeemisen asiakastyön tietoja ja taitoja koskevaa koulutusta vai halutaanko ottaa käyttöön toimintamalli (tiimirakenne, asiakasmäärä, organisaatiotaso) Tiimeissä sekä perheterapeuttien että sosiaalityöntekijöiden on kiinnitettävä huomiota siihen miten menetelmiä ja uusia työtapoja hyödynnetään osana muuta työskentelyä: on eri asia käyttää jotakin menetelmää taitavasti kuin pelkästään teknisesti ( skilled use vs. blunt instruments, RSW-mallin kouluttaja Liz Bosanquet ) Esityksen nimi / Tekijä 11

12 TILANNEKUVA Suurimmassa osassa maakunnista ohjausryhmä nimetty/perustettu tai perusteilla Lähes kaikki maakunnat ovat nimenneet ja ilmoittaneet THL:lle maakunnallisen hankkeen yhdyshenkilön Kouluttajien rekrytoinnissa on ollut haasteita osalla maakunnista, erityisesti perheterapeuttitaustaisten kouluttajien löytämisessä SyTy-hankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin , työpajalla tuettiin hankkeen käynnistämistä. Toinen työpaja , mukaan ilmoittautunut edustaja lähes kaikista maakunnista Palaute hankesuunnitelmista Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Työpaja II 5.2. TAPAHTUMIA VUONNA 2019 SyTy-hankkeen aloitusseminaari Perheterapiakongressi (abstraktien jättöaikaa saakka) Konsultoivien sosiaalityöntekijöiden, perheterapeuttien ja työnohjaajien yhteinen tapaaminen 16.4 Tiimien perheterapeuteille ja työnohjaajille suunnattu seminaari Työpaja III Valtakunnallinen täydennyskoulutuspäivä koulutetuille tiimeille lokakuussa (aiempi päivämäärä vaihtuu lastensuojelupäivien vuoksi) Työpaja IV maakuntien avainhenkilöille Päätösseminaari marraskuussa Esityksen nimi / Tekijä 13

14 THL:N ROOLI THL suunnittelee ja järjestää kaksi kouluttajakoulutusta, alkavat maaliskuussa Tukee maakuntia maakunnallisille vastuuhenkilöille suunnattujen työpajojen avulla Helmikuussa koulutukset, koulutussuunnitelmat Kesäkuussa - viestintä ja vaikuttaminen, johto, muut tärkeät sidosryhmät, yhteistyökumppanit Lokakuussa pysyvät rakenteet ja tuki mallin toimeenpanolle Avausseminaari Päätösseminaari marraskuussa Tuottaa kouluttajakoulutukset, tiimikoulutusmallin ja materiaalin, mallin johdon perehdyttämiseksi, suosituksen työnohjausta varten, suosituksen yhteistyökumppaneiden perehdyttämiseksi Tukee maakuntia toimeenpanon arvioinnissa ja toteuttaa kansallisella tasolla arviointitutkimuksen Suunnittelee ja toteuttaa viestintää yhteistyössä maakuntien kanssa esim. maakunnalliset LAPE-akatemiat syksyllä 2019 Perustaa kansallisen ohjausryhmän, toimii maakuntien viestinviejänä SyTy-hankkeen asioissa ministeriöön ja LAPE-johtoon

15 TYÖPAJA I PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Aika: Paikka: THL Projektin käynnistäminen ja suunnittelu 1) Projektikuvaus, tiivis yleiskuva (dokumentti, jonka avulla hankitaan johdon lupa projektisuunnitelman valmistelulle) Tavoitteista ja tehtävistä Laajuudesta/rajauksista Kustannuksista Aikataulusta Sidosryhmistä 2) Projektisuunnitelma, tarkka kuvaus siitä, miten projekti toteutetaan (tehdään kun johdon hyväksyntä on saatu) Keskeistä työpakettien määrittely ns. osituskartan avulla Osituskarttaan perustuva aikataulu ja kustannusarvio Muut aloitusvaiheen tehtävät Projektin tukirakenteet, roolit, tehtävät, rekrytoinnit Esityksen nimi / Tekijä 15

16 1.1 Tavoitteet Edellä on kuvattu hankkeen kansallisia tavoitteita. Maakunnat voivat määritellä maakunnallisille hankkeille projektisuunnitelmassa muitakin tavoitteita. Tärkeää kuitenkin huolehtia että maakunnalliset hankkeet toteuttavat myös kansallisia tavoitteita.

17 1.2 Projektin laajuus Projektin laajuuteen vuonna 2019 vaikuttaa keskeisesti toteutettavien koulutusten määrä. Koulutustarpeet karoitetaan osana projektisuunnitelman valmistelua. Kartoitukseen perustuva koulutusuunnitelma tehdään alkuvuoteen 2019 mennessä vuosille Koulutussuunnitelma sisältää; kartoitus koulutustarpeista (ts. tiimit, jotka maakunnassa aiotaan/halutaan kouluttaa) suunnitelma siitä kuinka yhteinen kouluttajaresurssi organisoidaan kuntien käyttöön aikataulutettu suunnitelma tiimikoulutuksille vuosille 2019 ja

18 1.3 Kustannusarvio Kustannukset maakuntatasolla muodostuvat - osa-/kokoaikaisen projektikoordinaattorin laskennallisista palkkakuluista - maakunnallisen kouluttajaparin/parien laskennallisista palkkakuluista - toimintakuluista (ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoontumiset, viestintäkulut, tilavuokrat, matkakulut jne.) Tarvittavan työpanoksen määrä on osittain sidoksissa projektin laajuuteen ja koulutettavien tiimien määrään Projektissa myös koordinointitehtäviä Maakunnat voivat tehdä yhteistyötä tiimi- ja täydennyskoulutusten toteuttamiseksi eli sopia esim. kouluttajakoulutusten organisoimisesta ylimaakunnallisena yhteistyönä Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Suurissa maakunnissa tiimikoulutuksia voi tulla toteutettavaksi runsaasti. Esim. Uudellamaalla pelkästään avohuollon asiakkaana oli vuonna lasta, osuus 0-17-vuotiaista 4,5 % Espoo esimerkkikuntana: Väestö noin , sijoitettuna kodin ulkopuolelle 866 lasta, avohuollon asiakkaana lasta, avohuollossa 4 aluetoimistoa sekä kaksi sijaishuollon tiimiä koulutettavia lastensuojelutiimejä 6 kpl pelkästään Espoossa jos kaikki koulutetaan kuuden työyhteisön koulutusten läpiviemiseen tarvitaan 60 päivää työaikaa/kouluttaja jos koko työyhteisö otetaan yhteen koulutusryhmään 60 päivää on vuoden työssäolopäivistä noin 26 % ja kahden vuoden työssäolopäivistä noin 13 %

20 On suositeltavaa, että kouluttajilla säilyy oma kosketus asiakastyöhön tai lähiesimiestyöhön Kouluttajaksi ryhtyvän työntekijän muita tehtäviä tulisi keventää Kouluttajan tehtäväkuvaan tulee kirjata riittävä prosenttiosuus kouluttajana toimimista, koulutusten määrästä riippuen sopiva osuus työajasta (esim %) vuosina Työajan tarve riippuu maakunnan koulutustarpeesta eli koulutettavien tiimien määrästä sekä siitä, millaiselle aikajänteelle koulutussuunnitelma tehdään Tiimien koulutussuunnitelma voi ulottua vuodelle 2020, osa tiimikoulutuksista on kuitenkin käynnistettävä jo vuoden 2019 aikana Esityksen nimi / Tekijä 20

21 1.4 Keskeiset sidosryhmät Sidosryhmiä ovat ne, joiden näkemykset, odotukset ja päätökset ratkaisevat, lähdetäänkö projektiin, miten ja missä laajuudessa ne, joita tarvitaan toteuttamaan projektisuunnitelmaa eri rooleissa ne, joiden työhön, tehtäviin tai vastuisiin projekti vaikuttaa Merkittävä sidosryhmä ovat ne, joiden hyväksyntä ja päätöksiä tarvitaan projektin käynnistämiselle ja siinä etenemiselle: johto, poliittiset päättäjät, maakuntavalmistelijat Koulutettavat tiimit, yhteistyökumppanit, oppilaitokset (mahdollinen tutkimusyhteistyö) Myös asiakkaat ovat tärkeä sidosryhmä mietittävä, miten heidän osallisuutensa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa varmistetaan Sidosryhmien odotusten ja näkemysten kartoittaminen on tärkeä vaihe projektia aloitettaessa Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Keskeisten tehtävien määrittely osituskartan ja aikajanan avulla Kun projektin tavoitteet, laajuus ja sidosryhmät on määritelty, tehdään konkreettinen työsuunnitelma Välineinä on ns. osituskartta ja aikajana Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Osituskartan avulla määritellään tunnistetaan keskeiset tehtävät ja niihin liittyvät työpaketit Tehtävät jaetaan osiin työpaketeiksi. Työpaketit kuvataan sillä syvyydellä, että kustannukset ja aikataulu konkretisoituvat työpaketti on tyypillisesti noin tunnin kokonaisuus esimerkiksi yhden tiimin koulutus alusta loppuun, noin 10 päivää eli noin 80 tuntia Kun työpaketit on määritelty, ne viedään aikajanalle Aikajanan avulla kuvataan työpaketin aloitus- ja lopetusajankohta, nettotyöaika, vastuuhenkilö, kustannukset Esityksen nimi / Tekijä 23

24 SyTy maakunta X Projektin käynnistäminen Projektikuvauksen tekeminen ja kuvauksen hyväksyttäminen johdolla, luvan hankkiminen projektin suunnittelun jatkamiseksi Työryhmän kokoaminen ja (1) projektisuunnitelman valmistelu Projektisuunnitelman hyväksyttäminen johdolla Projektia tukevien ryhmien perustaminen ja tehtävien määrittely Roolien ja tehtävien määrittely, rekrytoinnit Maakuntatasoinen koulutussuunnitelma Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Tarvittavan kouluttajaresurssin määrittely Kouluttajaresurssista sopiminen kuntien kesken Kouluttajien valinta THL:n koulutukseen (2) Koulutussuunnitelman laatiminen Tiimikoulutusten aikataulusta ja käytännöistä sopiminen kuntien kanssa Kunta/tiimikohtaiset koulutukset ja pilotoinnit tiimeissä Koulutuksen ja pilotoinnin käytäntöjen esittely kuntien johdolle ja pilotoiville tiimeille Pilotoinnin edellytysten käsittely johdon kanssa ja tuen varmistaminen pilottitiimille-/tiimeille Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen malliin Asiakastyön käynnistäminen tiimeissä Koulutuksellisten konsultaatioiden toteutus osana koulutusta Organisaatiotason muutostyö (3) Viestintäsuunnitelman tekeminen ja viestintä keskeisille sidosryhmille, esim. maakuntavalmistelijoille ja johdolle (4) Toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2020 ja eteenpäin Tukirakenteiden ja pysyvän resursoinnin varmistaminen, tarvittavat päätökset Johtopäätösten tekeminen ja päätökset jatkosta Arviointi ja tutkimus Maakuntatasoisen (5) arviointisuunnitelman tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen Kunta/tiimikohtaisten arviointisuunnitelmien tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen

25 Osituskartta tehdään niin tarkasti, että kunkin työpaketin vaatima työaika ja kustannukset kyetään määrittelemään Kun tarvittavat työpaketit on kartoitettu osituskartan avulla, ne voidaan kuvata tarkemmin Kuka vastaa tehtävän suorittamisesta? Mistä osista tehtävä koostuu? Milloin/missä vaiheessa tehtävä hoidetaan? Paljonko ja kenen työaikaa kuluu tehtävän suorittamiseen? Mitä muita mahdollisia kustannuksia syntyy? Kun työpaketit on nimetty ja kuvattu, ne aikataulutetaan aikajanalle Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Työpakettien aikatauluttaminen aikajanalle Tehtävä Aloitus Lopetus Nettotyöaika päivinä/tunteina Vastuuhenkilö /ryhmä Tehtäväalue 1: projektin käynnistäminen 1.1. Projektikuvaus, hyväksyttäminen Projektin vastuuhenkilö 1.2 Projektisuunnitelmaryhmän muodostaminen, suunnitelman valmistelu 1.3 Suunnitelman hyväksyttäminen ja palauttaminen THL:een Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti 1.4 Ohjausryhmän ja projektiryhmän muodostaminen, tehtävien määrittely 1.5 Työntekijöiden roolien ja tehtävien määrittely, päätökset, rekrytoinnit Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö Projektin vastuuhenkilö, ohjausryhmä, projektiryhmä 26

27 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 2: Maakuntatason koulutussuunnitelma 2.1. Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Vastuuhenkilö 2.2. Tarvittavan kouluttajaresurssin määrällinen arviointi kartoituksen pohjalta Vastuuhenkilö 2.3 Kouluttajien valinta, sopimukset kouluttajatyöpanoksen käytöstä ja kustannusten jakamisesta 2.4 Toteutettavien tiimikoulutusten aikatauluttaminen vuosille Vastuuhenkilö, projektiryhmä, ohjausryhmä Projektin vastuuhenkilö,projektiryhmä, kouluttajat, kuntien yhdyshenkilöt 27

28 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 3: Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus

29 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 4: Maakuntatason viestintäsuunnitelma ja toteutus 3.1 Keskeisten sidosryhmien määrittely etc

30 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 5: Arviointisuunnitelman tekeminen ja arviointi

31 Työpakettien aikatauluttaminen aikajanalle /THL Tehtävä Aloitus Lopetus Nettotyöaika päivinä/tunteina Vastuuhenkilö /ryhmä Tehtäväalue 1: projektin käynnistäminen 1.1. Projektikuvaus, hyväksyttäminen 2/18 11/18 Päivi Petrelius 1.2 Projektiryhmän muodostaminen 11/18 Päivi 1.3 Vuoden 2019 tehtävien määrittely ja toimintasuunnitelman rakentaminen 12/18 Päivi ja projektiryhmä 1.4. Projektiryhmäläisten roolit Päivi ja projektiryhmä 1.4 Ohjausryhmän perustaminen ja koollekutsuminen Päivi 31

32 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 2: Koulutusten suunnittelu ja toteutus 2.1. Koulutustarpeiden kartoitus maakunnilta saadun aineiston perusteella 12/18 1/19 Jukkis 2.2. Koulutettavien rekrytointi ja valinnat Jukkis 2.3 Koulutuksen sisällön ja rakenteen suunnittelu, koulutusmateriaalin tuottaminen Jukkis 2.4 Sopimukset kouluttajien kanssa 32

33 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 3: Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus

34 Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 4: Maakuntatason viestintäsuunnitelma ja toteutus 3.1 Keskeisten sidosryhmien määrittely etc

35 HANKESUUNNITELMAN LIITTEENÄ OLLEET KYSELYT Kysely 1. Maakuntien vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpano Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Kysely 2: Systeemisen mallin koulutustarve maakunnassa. Koulutettujen ja jatkohankkeessa koulutettavien työntekijöiden ja tiimien määrät kunnittain. Ohje: Täytä lomakkeen tiedot jokaisesta maakunnan kunnasta/kuntayhtymästä, joka on pilotoinut tai pilotoimassa systeemistä toimintamallia. Listaa pilotoinnin ulkopuolelle mahdollisesti jäävät kunnat/kuntayhtymät lomakkeen loppuun. Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Kysely 3. Maakunnassa toimivien nykyisten pilottitiimin yhteyshenkilöt Palautetaan Suvi Savolalle mennessä Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Maakunnan nykyisten pilottitiimien yhteyshenkilöt Kunta ja tiimin yksilöintitieto Tiimin yhteyshenkilön nimi Sähköpostiosoite (esim. kaupunginosa, sijaishuollon tiimi tmv.) (konsultoiva sosiaalityöntekijä/ johtava sosiaalityöntekijä/ tiiminvetäjä) Esityksen nimi / Tekijä 37

38 TYÖPAJA I KYSYMYKSIÄ Tarvitseeko jatkohanke kaikista maakunnan kunnista 100 % osallisuuden ja "sitoutumisen" jatkossa? Miten pienten kuntien tilanne, joissa esimerkiksi haasteena pienet työntekijämäärät, suuret asiakasmäärät ja haaste perheterapeuttiresurssista? Miten toiminnan laajeneminen sijaishuoltoon, kun sijaishuoltoa ollaan maakunnallistamassa? Onko projektiryhmän oltava maakuntatasoinen vai kuntatasoinen? Onko THL:n laatimaa esitettä ja kysymyspohjaa toiminnan arvioinnista saatavilla? Yhtenäiset esitteet ja kyselyt valtakunnallisesti tukisivat toiminnan arviointia Esityksen nimi / Tekijä 38

39 Kuopiossa on rakennettu mallia, jossa saman tiimin sisällä toimii niin lastensuojelun kuin perhesosiaalityöntekijätkin. Kaikki pilottitiimin sosiaalityöntekijät on koulutettu systeemiseen malliin ja rajapintoineen työskentely on asiakaslähtöistä. Olemme vuodenvaihteessa muokkaamassa kaikki neljä jäljelle jäävää perhepalvelujen ja lastensuojelun avohuollon tiimiä samankaltaiseen kokonaisuuteen. Toivomme, että paikalliset ja hyväksi havaitut ratkaisut systeemisen mallin mukaisessa työskentelyssä otetaan huomioon. Miten systeemisen työtavan /ajattelun voisi levittää lasten ja perheiden sosiaalihuollon muihin palveluihin sekä hoidollisiin palveluihin työtavaksi? Esityksen nimi / Tekijä 39

40 Miten organisoidaan pienissä kunnissa, joissa esim. vain yksi tai kaksi sosiaalityöntekijää ja jotka tekevät yhdennettyä sosiaalityötä, systeemisen toimintamallin levittäminen? Lapissa pulaa perheterapeuteista, onko mahdollista esittää kouluttajakoulutukseen yksityisiä palveluntuottajia? Tässä tietenkin riski, että koulutus muuttuu maksulliseksi kuntien työntekijöille. Lasten- ja nuorisopsykiatrian liittäminen mukaan systeemiseen toimintamalliin, onko esteitä? Esim. Kananojan selvityksen mukaan muistaakseni tietyistä ikäryhmistä (yli 13v) noin 50% yhteisasiakkaita lastensuojelun kanssa. Mitä kannattaa huomioida jos yhteistyö käynnistyy (onko kokemuksia muilta alueilta)? Esityksen nimi / Tekijä 40

41 TYÖPAJA II MAAKUNNALLISET KOULUTUSSUUNNITELMAT Hankkeen aloitus ja tilannekuva maakunnissa Koulutussuunnitelmat, kouluttajaratkaisut, hyvät käytännöt Aika: Paikka: THL Keskustelua arvioinnista ja tutkimuksesta Esityksen nimi / Tekijä 41

42 SyTy- työpaja II OHJELMA 9.30 Avaus ja esittäytyminen - Mistä SyTy-hankkeessa on kyse, hankkeen tavoitteet ja yhteiset toimintatavat - Esittäytymiset ja ajankohtaiset kuulumiset Salaattilounas Vuoden 2019 kouluttajakoulutuksiin hakeutuminen rekrytointikriteerit ja hakeutumisohjeet, koulutussuunnitelmat, hankkeen avainhenkilöiden kartoitus/päivitys - Päivitetään tiedot maakunnallisten SyTy-hankkeiden keskeisistä avainhenkilöistä ja rooleista hankkeessa Hankkeen koordinointi maakunnassa, SyTy-koordinaattorin rooli ja tuki - Mitä koordinaattori tekee? Mistä hän saa tukea? Mitä ovat ohjaus- ja projektiryhmien sekä muutosagentin roolit? Yhteistä työskentelyä Iltapäiväkahvit Tutkimus-, seuranta- ja arviointitiedon tarpeet ja tuottaminen hankkeessa - Mitä seurantatietoa mallin implementoinnista THLn arviointitutkimus on tuottanut? Mitä tietoa tulisi tuottaa vuonna 2019? / tutkija Elina Aaltio - Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan mitata? Esimerkkinä elämäntilanteen itsearviointiväline 3X10D mittari / asiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen, DIAK - Keskustelua esitysten pohjalta seuranta- ja arviointitietoon liittyvistä maakuntien tietotarpeista sekä maakuntien ja THLn rooleista tiedontuotannossa Työpajan yhteenvetoa ja seuraavat askeleet Kotimatkalle 42

43 KOULUTUSSUUNNITELMAN KESKEISIMMÄT KYSYMYKSET Miltä maakunnan avaintoimijat (maakuntavalmistelun vastuuhenkilöt, päätöksentekijät, johto) sekä yksittäisten kuntien johto haluavat lastensuojelunsa näyttävän koulutusten ja mallin käyttöönoton jälkeen? Miten edellä mainitut sitoutetaan konkretisoimaan omaa motivaatiotaan: mitä koulutuksilla ja mallilla halutaan saada aikaan? Mitä lapset ja perheet voivat odottaa lastensuojelulta? Mitä työntekijöiltä odotetaan? Millainen työskentely mahdollistetaan työntekijöille? Millaisen lupauksen tuesta ja organisaatiotason muutostyöstä johto voi antaa?

44 Koulutussuunnitelmat rakennetaan siten, että suunnittelussa huomioidaan tiimikoulutuksiin tarvittava suunnitteluaika ja koulutusten toteutukseen kuluva aika sekä koulutukselliset konsultaatiot Ensimmäiseen kouluttajien vastuulla olevaan tiimikoulutukseen on hyvä varata noin 13 työpäivää/kouluttaja, koulutuksen aikajänne useita kuukausia 5,5 työpäivää suunnittelua ja valmistelua 6 työpäivää (42 tuntia) tiimin koulutusta 1,5 työpäivää (9 tuntia, 3 x 3 tuntia) koulutuksellisia konsultaatioita koulutuksen jälkeen Seuraavien tiimien tiimin kouluttamiseen ja konsultaatioon varattava työaika on hieman pienempi, noin 10 työpäivää/kouluttaja 2,5 työpäivää koulutettavaan tiimiin ja esimiehiin tutustumista sekä tiimikohtaista suunnittelua 6 työpäivää koulutusta 1,5 työpäivää konsultaatioita Lisäksi mietittävä tiimeille systeemistä työotetta tukeva työnohjaus (suositus 10 kertaa koulutuksen jälkeen) Esityksen nimi / Tekijä 44

45 Maakunnalta ei edellytetä, että kaikki alueen lastensuojelutiimit koulutetaan vuoden 2019 ja 2020 aikana, mutta on tärkeää päästä tiimikoulutuksissa hyvään alkuun/etenemään riittävästi uusien koulutusten kanssa Kouluttajakoulutukseen pääsyn edellytyksenä on että kouluttajat kouluttavat vuoden 2019 aikana vähintään 2 uutta tiimiä Ylimaakunnallista yhteistyötä tukemaan voitaisiin soveltaa periaatetta että kunkin koulutetun kouluttajan tulee kouluttaa useammassa kunnassa ei enää kuntakohtaisia, vaan maakunnallisia kouluttajia Koulutukseen voidaan ottaa myös aiemmin koulutettuja kouluttajia, mikäli he tulevat toimimaan tiimien kouluttajina jatkossa maakunnassa koulutuksen sisältö uudistuu KOULUTTAJAVALINNAT KERROTAAN MAAKUNTIEN AVAINHENKILÖILLE MENNESSÄ Esityksen nimi / Tekijä 45

46 KOULUTTAJA-TYÖPANOS/TIIMIKOULUTUS Ensimmäinen tiimikoulutus Myöhemmät tiimikoulutukset 13 työpäivää/kouluttaja 26 työpäivää/kouluttajapari 10 työpäivää/kouluttaja 20 työpäivää/kouluttajapari 2 tiimikoulutusta 20/40 4 tiimikoulutusta 40/80 10 tiimikoulutusta 100/200 46

47 KOULUTTAJAKOULUTUKSET Ryhmä I I moduuli II moduuli III moduuli Ryhmä II I moduuli II moduuli III moduuli Esityksen nimi / Tekijä 47

48 KOULUTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Miten kuntien ja maakunnan vastuuhenkilöt ja johto määrittelevät koulutuksen ja mallin käyttöönoton konkreettiset tavoitteet? Koulutussuunnitelmaan on tärkeää kirjata johdon kanssa käyty tavoitteenasettelu, ts. vastata yhdessä heidän kanssaan kysymykseen, miltä maakunnan avaintoimijat (maakuntavalmistelun vastuuhenkilöt, päätöksentekijät, johto) sekä yksittäisten kuntien johto haluavat lastensuojelunsa näyttävän koulutusten ja mallin käyttöönoton jälkeen. Suunnitelmaan on tärkeää kirjata, millaisin toimin edellä mainitut sitoutetaan konkretisoimaan omaa motivaatiotaan: mitä koulutuksilla ja mallilla halutaan saada aikaan? Mitä lapset ja perheet voivat odottaa lastensuojelulta? Mitä työntekijöiltä odotetaan? Millainen työskentely mahdollistetaan työntekijöille? Millaisen lupauksen tuesta ja organisaatiotason muutostyöstä johto voi antaa?

49 2. Kuinka monta kuntaa maakunnassa on? 3. Kuinka monen kunnan alueella tullaan kouluttamaan tiimi/tiimejä? 4. Kuinka monta erillistä koulutusta maakunnassa tullaan järjestämään vuonna 2019 vuonna Kuinka suuri osuus maakunnan alueen lastensuojelutiimeistä saa koulutuksen vuoden 2019 loppuun mennessä? 6. Kuinka suuri osuus lastensuojelutiimeistä saa tiimikoulutuksen vuoden 2020 loppuun mennessä? 7. Miten yhteistyökumppanit perehdytetään malliin (esim. perhekeskukset, sivistystoimi, aikuispalvelut, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria)? Kuka vastaa tästä? lyhyt kuvaus koulutuksista ja kohderyhmistä, koulutusten määrästä Esityksen nimi / Tekijä 49

50 8. Kuinka suuri osuus maakunnan alueen lastensuojelutiimeistä saa koulutuksen vuoden 2019 loppuun mennessä? 9. Kuinka suuri osuus lastensuojelutiimeistä saa koulutuksen vuoden 2020 loppuun mennessä? 10. Mitä muita (esim. täydennyskoulutuksia, johdolle suunnattuja infotilaisuuksia ym.) järjestetään? kuinka monta koulutusta/tilaisuutta, mille kohderyhmille? 11. Kuinka monta aiemmin koulutettua kouluttajaa maakunnalla on käytettävissä koulutuksiin? 12. Kuinka monta kouluttajaparia maakunta haluaa lähettää vuoden 2019 kouluttajakoulutuksiin? 13. Miten aiemmin koulutetut ja uudet kouluttajat ohjataan tekemään yhteistyötä tulevissa koulutuksissa? Esityksen nimi / Tekijä 50

51 14. Miltä osin maakunnan kouluttajat ovat pysyvissä viroissa/toimissa työskenteleviä työntekijöitä, jotka kouluttavat tiimejä osana omaa työtä? 15. Elleivät kouluttajat ole pysyvissä viroissa/toimissa maakunnan palveluissa, miten pysyvä kouluttajaresurssi varmistetaan maakunnan alueella? 16. Miten varmistetaan, että maakuntaan rakentuu pysyvä ja osaamistaan syventävä systeemisen lastensuojelun kouluttajapankki/asiantuntijaverkosto? Miten verkosto toimii? Kuka vastaa sen koordinoinnista? 17. Oman alueen erityispiirteet, jotka vaikuttavat koulutuksen järjestämiseen Esityksen nimi / Tekijä 51

52 TYÖPAJA II KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA Sovittiin, että hankkeen materiaali, mm. työpajojen diat kootaan Innokylään Lastensuojelun kehittäjäverkoston sivustolle. Sovittiin, että tutkimuksen suunnittelua varten kootaan pieni työrukkanen. Sovittiin, että muutosagentti Tiina Turkia vie muutosagenttipäiville ajatuksen YTA-alueittain järjestettävistä yhteiskehittämispäivistä päivät suunniteltaisiin tukemaan myös SyTy -viestintää. Todettiin, että maakunnallisiin LAPE-akatemioihin voidaan saada SyTysisältöjä. Todettiin, että viestintää tullaan erityisesti käsittelemään seuraavassa SyTytyöpajassa. Viestinnässä on kuitenkin syytä olla aktiivinen sekä kuntien johdon ja päättäjien, maakuntavalmistelun että yhteistyökumppaneiden suuntaan hankkeen alusta alkaen Esityksen nimi / Tekijä 52

53 Käytiin läpi maakunnallisten hankkeiden ensisijaiset vastuuhenkilöt. Täydennettiin tietoja työpajassa. Jos tietoja vielä puuttuu, pyydetään, että tiedot ensisijaisesta vastuuhenkilöstä ja muista keskeisistä vastuuhenkilöistä käydään täydentämässä Työpaja kutsun ilmoittautumisen yhteydessä olevalla webropol-lomakkeella. Linkki on auki. Kouluttajaehdokkaiden nimet ilmoitetaan webropol-lomakkeella, joka on lähetetty aiemmin lähetetyn ohjeen yhteydessä. Sovittiin, että THL ilmoittaa kouluttajavalinnat maakuntien avainhenkilöille mennessä. Koulutuksiin ei anneta maakunnille kiintiöpaikkoja. Mukaan lähtevien kouluttajien on oltava tiedossa, jotta koulutuspaikan voi saada. Sovittiin, että konsultoivien sosiaalityöntekijöiden ja tiimien täydennyskoulutustarpeista lähetetään maakuntiin vastuuhenkilöiden kautta kysely jo koulutetuille tiimeille. Täydennyskoulutusta järjestetään kyselyn pohjalta kansallisella tasolla lokakuussa Esityksen nimi / Tekijä 53

54 Linjattiin että henkilöillä, joita ohjataan hakeutumaan kouluttajakoulutukseen perheterapeutin roolissa, tulisi olla suoritettuna perheterapeutin koulutus ja kokemusta lastensuojelun asiakasperheiden kanssa työskentelystä. Mikäli tämä kriteeri ei toteudu, keskustellaan asiasta THL:n kanssa. Ehdotettiin, että maakunnittain vanhat ja uudet kouluttajat kootaan yhteen jakamaan kokemuksiaan koulutuksista loppukeväästä, kun uuden koulutuksen kaksi ensimmäistä moduulia on käyty läpi. Tapaamisen avulla mm. kartoitetaan kouluttajien täydennyskoulutustarpeita. Järjestetään tarpeen mukaan täydennyskoulutusta erityisesti aiemmin koulutetuille kouluttajille alkusyksystä Todettiin, että uusia kouluttajia voidaan ohjata käynnistämään tiimikoulutuksia kouluttajakoulutuksen käynnistyttyä jo kevään 2019 aikana esimerkiksi maaliskuun koulutusmoduulien jälkeen. Tällöin uusilla kouluttajilla tulee olemaan jo kokonaiskuva koulutuksesta ja ainekset ensimmäisten 2 tiimikoulutuspäivän läpi viemiseen Esityksen nimi / Tekijä 54

55 TYÖPAJA III VIESTINTÄ- JA VAIKUTTAMISSUUNNITELMAT Aika: Paikka: THL Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat, johdon tuen varmistaminen -ylemmän johdon ja päätöksentekijöiden tavoittaminen -yhteensovittava johtaminen systeemisen mallin mahdollistamiseksi -yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen -ratkaisut ja hyvät käytännöt Esityksen nimi / Tekijä 55

56 TYÖPAJA IV MAAKUNTATASON TOIMEENPANOSUUNNITELMAT Aika: Paikka: THL Miten maakuntiin luodaan pysyvät tukirakenteet mallille - johdon pysyvän tuen varmistaminen maakuntatasolla ja kuntatasolla - pysyvän maakuntatasoisen koordinaation varmistaminen - pysyvät ratkaisut kouluttajaresurssin varmistamiseksi - pysyvät rakenteet tiimikoulutusten ja täydennyskoulutusten organisoimiseksi - pysyvän kansallisen tuen rakenteet Esityksen nimi / Tekijä 56